Perussuomalaisten
puheenjohtaja Timo Soini pitää EU-huippukokouksen tulosta
epäonnistuneena, muttei yllätyksellisenä.—
Päätös oli sellainen, mitä se ei missään nimessä olisi saanut
olla. Yhteisvastuun edistäminen, pankkiunionin perustaminen ja se,
että vakuusmekanismista aletaan käydä velkakirjakauppaa, tietää
suomalaisille lisää maksettavaa entisten lisäksi. Tämä ei edes
vielä auta tähän kriisiin, koska tämä on euron kriisi,
kilpailukykykriisi ja nämä lääkkeet ovat vääriä, Soini totesi
MTV3 Uutisten haastattelussa Soini: Jos
ihmiset tietäisivät Suomen sitoumuksista enemmän, syntyisi kapina
Erkin
kommentti: Poliisin on selvitettävä
mitä Suomen koskevia sopimuksia on tehty, onko ylitetty
toimivaltuuksia ja onko vahingoitettu suomalaisten veronmaksajien
etua. Minkälaiset valtuudet ko. henkilöillä on ollut tehdä Suomia
sitovia päätöksiä.
On
selvitettävä kaikki Suomea sitovat EU-sopimukset ja ennenkaikkea
EMU-sopimus, GCM-sopimus, Euroopan Unioniin liittymisopimus ja sen
syntyminen, Suomen Natura-ratkaisut. Rikoksiin syyllistyneille vaadin
ankarinta Suomen lain mukaista rangaistusta ja vahinkojen
täysimääräistä korvaamista.
Tekikö
Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
PILOTTI
5: Markus Lehtipuu ja Veikko Saksi: Ns. pankkikriisi
Ns.
pankkikriisin taustaa
Ns.
pankkikriisin EMU-varauma
https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ
Paavo
Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman
kansanäänestystä 1998
EUROON:
eduskunnassa v.1998 Lipponen, Niinistö, Esko Aho
Ns.
pankkikriisi puhuttaa eduskuntaa
Ns.
pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia
Ns.
pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Ns.
pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
GPS-häirintä
hoidettiin Suomessa Norjan ohjauksella
Tavoitteena
on se, että saamme luotua selkeät pelisäännöt Suomea koskevien
kansainvälisten sopimusten tekemiseen sekä pakolaispolitiikkaan,
jossa uskon, että suojelupoliisilla ja keskusrikopoliisilla on
ehkäpä paras asiantuntemus ja käytännön ammattitaito asiassa.
Selvityksen ja tutkimuksen tulokset olisivat selkeä ohje ja määräys
tulevalle uudelle hallitukselle joten niissä asioissa sooloilu
loppuisi. Näin turvattaisiin kansalaisten turvallisuus holtittomilta
kansainvälisiltä Suomea sitovilta sopimuksilta ja poliittisten
päättäjien mielivallalta.Suomi on syytä
palauttaa takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.
Halla-aho:
Jos haluat muutosta, älä äänestä valehtelijoita
GCM-extra: PS vaatii Suomea pois
sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee
GCM
https://docs.google.com/document/d/1njgW7-aWbPsm2tDa579k-VyT4F6GmM3ol0XfY2IKFsE/mobilebasic?fbclid=IwAR0-Y-TpyLKYHTG-wEZCm6RVt-9ua146-xPs7yly6nIbblL69nEU4-71Dg0
Jussi
Halla aho GCM sopimuksesta. Euroopan parlamentti 13.11.2018
AFD
painosti ja GCM-sopimus tuotiin Saksan liittopäivillä
GCM-sopimus
GCM
– maan myynti vai maanpetos?
Virossa
puhkesi hallituskriisi GCM-sopimuksesta – Jo 7 EU-maata irtautunut
siirtolaisuuspaperista
Tällainen
on YK:n GCM-sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät
hallitusta - Suomen on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa
YK:n
GCM-siirtolaisuussopimus – onko se sopimus ja kuinka se sitoo
jäsenmaita?
Mihin
Suomi velvoittaa itsensä GCM-sopimuksella?
YK:n
GCM-sopimus pyyhkii rajat kartoista lopullisesti?
Tagi:
GCM-Sopimus
Adressi
globaalin massamaahanmuuttosopimuksen hylkäämiseksi
YK:n
GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta
Suomesta,
Ruotsista ja Itävallasta tuli 1.1.1995 Euroopan unionin jäseniä.
Eduskunta oli 18.11.1994 hyväksynyt Suomen liittymisen
äänestystuloksella Jaa 152, Ei 45, Tyhjiä 1, Poissa 1.
Liittymisprosessi Euroopan unioniin kesti useita vuosia. Tätä
edelsi ja osittain eteni samaan aikaankin Euroopan yhteisöjen
jäsenmaiden ja EFTA-maiden välinen ETA-prosessi, jossa
neuvoteltiin sopimus Euroopan talousalueesta.
Lähtökohdat
Suomen
läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin
vaikutti mm. Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla.
Clearing-kauppa ei enää toiminut entiseen tapaan ja joulukuussa
1990 se lopetettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä
sopimuksella.
Integraatioon
liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti myös vuodesta 1991
alkaen Suomen talouselämän lama. Marraskuussa 1991 suoritettiin
14 prosentin devalvaatio ja syyskuussa 1992 markka laskettiin
kellumaan. Asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui
loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Suomen talouden syöksyn
alkaminen, Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991 sekä
Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen elokuussa
1991 ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen.
Suurvaltapoliittisessa järjestelmässä lakkasi olemasta ensin
Varsovan liitto ja joulukuussa Neuvostoliitto. Venäjä
tunnustettiin Neuvostoliiton seuraajaksi aivan joulukuun lopussa
1991.
Taustalla
vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka,
YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus. Sopimus Suomen tasavallan ja
Venäjän federaation välisten suhteiden perusteista tehtiin
20.1.1992 ja samalla sovittiin YYA-sopimuksen lopettamisesta Suomen
ja Venäjän välillä.
Suomi
jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992. Myöhemmin 25.11.1992
Norja jätti EY-hakemuksen. Itävalta oli jättänyt
EY-jäsenhakemuksensa jo 17.7.1989. Myös Sveitsi jätti
jäsenyyshakemuksen 20.5.1992, mutta käsittely keskeytettiin jo
puolen vuoden kuluttua, koska ETA-sopimus tuli hylätyksi
kansanäänestyksessä.
Euroopan
unioniin liittyminen tietopaketti
Tampereen
yliopistossa 26.11.2005 tarkastettu
nakkilalaissyntyisen Anne
Kosken väitöskirja
paljastaa, että Suomi liittyi salaten ja valehdellen
EU:hun. Suomen ja EU:n maatalous- ja
turvallisuuspoliittisia neuvotteluja tutkinut Koski
väittää
ja todistaa, että Suomi vietiin asioita salaten ja
valehdellen Euroopan Unioniin.Kosken
mukaan
poliittinen johto salasi asioita, esitti ristiriitaisia
tulkintoja ja piti matalaa profiilia julkisuudessa
todellisista EU-asioista. Suomi yritti puolustaa
kansallisia etujaan käymissään
maatalousneuvotteluissa. EU ylläpiti näytösten
avulla mielikuvaa ripeästä etenemisestä. Samalla
Suomi salasi onnistuneesti neuvottelukulissien takaiset
erimielisyydet.
Kansanäänestyksen alla valehdeltiin julkisesti
Kansaäänestyksen alla valtiovalta turvautui Anne Kosken mukaan julkiseen valheeseen. Koski tuo väitöksessään esille maatalouden 141-artiklan määräaikaisuuden ja maatalousministeri Mikko Pesälän julkisen valehtelun maanviljelijöille maksettavista lisähinnoista kaksi päivää ennen 1994 ollutta EU-kansanäänestystä. Pesälä kiisti Maaseudun Tulevaisuudessa valehdelleensa. Pesälä väittää, että hän on maatalouskomissaari Steichenin ja ulkoministeri Haaviston kanssa allekirjoittanut lisähintoja koskeneen sopimuksen. Väitöstilaisuudessa ei asetettu tohtori Anne Kosken esittämiä näkökohtia virheellisiksi Mikko Pesälänvalehtelusta. Pesälän tulisikin puhdistaakseen maineensa esittää julkisesti EU-komissaarin kanssa allekirjoittamansa sopimus, jota tiettävästi kukaan muu ei ole nähnyt tai josta kukaan muu ei ole ollut tietoinen.
Kansanäänestyksen alla valehdeltiin julkisesti
Kansaäänestyksen alla valtiovalta turvautui Anne Kosken mukaan julkiseen valheeseen. Koski tuo väitöksessään esille maatalouden 141-artiklan määräaikaisuuden ja maatalousministeri Mikko Pesälän julkisen valehtelun maanviljelijöille maksettavista lisähinnoista kaksi päivää ennen 1994 ollutta EU-kansanäänestystä. Pesälä kiisti Maaseudun Tulevaisuudessa valehdelleensa. Pesälä väittää, että hän on maatalouskomissaari Steichenin ja ulkoministeri Haaviston kanssa allekirjoittanut lisähintoja koskeneen sopimuksen. Väitöstilaisuudessa ei asetettu tohtori Anne Kosken esittämiä näkökohtia virheellisiksi Mikko Pesälänvalehtelusta. Pesälän tulisikin puhdistaakseen maineensa esittää julkisesti EU-komissaarin kanssa allekirjoittamansa sopimus, jota tiettävästi kukaan muu ei ole nähnyt tai josta kukaan muu ei ole ollut tietoinen.
Maanviljelijät kärsivät eniten
EU-jäsenyydestä ovat joutuneet kärsimään eniten maanviljelijät. Ennen jäsenyysratkaisua kannattajat lupasivat melkein kuunkin taivaalta. Ulkoministeriksi valittiin Heikki Haavisto erittäin nopeilla päätöksillä. Tämä oli Esko Ahon yllätysveto tilanteessa, jossa Paavo Väyrynen jätti ministerin tehtävät. Tällä tavalla saatiin EU-ratkaisun puhemieheksi maanviljelijöiden luottomies. Kuitenkin oletukset EU:n vaikutuksita Suomen viljelyyn ja maatalouteen menivät miljardikaupalla pieleen. Tuottajahintojen lasku pudotti maatalostuoa 740 miljoonaa vuonna 1996 ja 770 miljonaa markkaa vuonna 1997. Suurimpina menettäjinä oletuksiin verrattuna olivat naudanlihan, kananmunien ja lampaanlihantuottajat. Parhaiten EU-aikana pärjänneitä olivat olleet broilerin ja leipäviljan tuottajat, siis etelän maanviljelijät. Tulotuki jäi vuonna 1996 ennakoitua pienemmäksi 1,3 miljardia arkaa, koska maatalouden kansallista tukea leikattiin 750 miljoonalla markalla eli noin 12 prosentilla, valuuttakurssit muuttuivat ja peltoala sekä eläinmäärät muuttuivat. Vuonna 1997 pudotus oli yksi miljardi markkaa maataloustulossa.
EU-neuvotteluissa
mukana ollut Antti
Kuosmanen kirjoitti
kirjan Suomen tie EU:n jäseneksi. Kirja määrättiin
tuhottavaksi. Tuhotun kirjan sivuilla 129 ja 130 on
maatalousneuvotteluihin liittyvä luku otsikolla
lisähinnat. Lainaus kirjasta:
Lisähinnat
Lisähinnat
Vaikein
ongelma kansallisen tukipaketin hyväksymisessä tuli
tukien maksamistavasta. Edellä tuli esille, että
siirtymäkauden tukia arveltiin voitavan maksaa myös
niin sanottuina lisähintoina. Tässä tukimuodossa
tuki lisättiin tuottajan saamaan myyntihintaan, joten
sen kokonaismäärä riippui tuotannon määrästä.
Tällaista ei tavallisesti suvaittu, koska se antoi
yllykkeen lisätä tuotantoa ja siis pahentaa
ylituotantotilannetta, josta eroon pääsemiseksi CAPin
mukaiset tulotuet oli otettu käyttöön.
Siirtymäkaudella tilanne oli kuitenkin käsityksemme
mukaan toinen, ja niin arvelivat komissionkin
virkamiehet.
Kansallinen tukipaketti rakennettiin siirtymäkauden tukien osalta tälle pohjalle eikä komission virkamiesportaalla ollut asiaan huomauttamista. Myöskään komission johto ei ministeritasolla käydyissä keskusteluissa tätä tulkintaa torjunut; niinpä tulkittiin maatalouskomissaari Rene Steichenin ministeri Pesälälle kirjeitse syyskuun puolivälissä 1994 vahvistama tukipaketin pääpiirteitä koskeva myönteinen arvio siten, että siinä tulivat lisähinnat hyväksytyiksi.
Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasialliseksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö antoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat.
Sitä suurempi oli sitten tyrmistys, kun tuli epävirallinen tieto, että komissio olisi valmis hyväksymään lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle; maidolle siksi, että sen tuotanto oli kiintiöity. Tällaisen kannan se oli tietojen mukaan ottanut Norjan suhteen ja norjalaiset olivat sen hyväksyneet. Suomelle komissio ei halunnut antaa parempaa kohtelua.
Kansallinen tukipaketti rakennettiin siirtymäkauden tukien osalta tälle pohjalle eikä komission virkamiesportaalla ollut asiaan huomauttamista. Myöskään komission johto ei ministeritasolla käydyissä keskusteluissa tätä tulkintaa torjunut; niinpä tulkittiin maatalouskomissaari Rene Steichenin ministeri Pesälälle kirjeitse syyskuun puolivälissä 1994 vahvistama tukipaketin pääpiirteitä koskeva myönteinen arvio siten, että siinä tulivat lisähinnat hyväksytyiksi.
Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasialliseksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö antoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat.
Sitä suurempi oli sitten tyrmistys, kun tuli epävirallinen tieto, että komissio olisi valmis hyväksymään lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle; maidolle siksi, että sen tuotanto oli kiintiöity. Tällaisen kannan se oli tietojen mukaan ottanut Norjan suhteen ja norjalaiset olivat sen hyväksyneet. Suomelle komissio ei halunnut antaa parempaa kohtelua.
Keskusta käännytettiin Euro-uskoon
Esko Aholla ja Paavo Väyrysellä oli edessään hankala urakka: Suomen keskustan kannattajat piti käännyttää eurouskoon. ”Minä en sanoisi, että meistä tulee EY:n jäsen, mutta en myöskään sano, että meistä ei tule EY:n jäsentä, vaan se riippuu aika ratkaisevasti lähikuukausien, sanon lähimmän puolen vuoden kehityksestä”, Esko Aho pyöritteli televisiohaastattelussa 19.6.1991. Keskustan puoluetoimisto päätti järjestää laajan kenttäkierroksen, jossa sekä pää- että ulkoministeri esiintyisivät pääpuhujina. Jussi Ylilahti keksi kenttäkierroksen ja markkinoi sen Aholle.
Keskustan sisällä alkoi peli, jota maalaisliitto-keskustapuolueessa on iän kaiken harrastettu. Nimittäin ankara junttaus. Eurouskoon tultiin sinä talvena yhdessä yössä. Uutta uskoa todistettiin käännnnäisen innokkuudella. Kun kokoomuksen eurotaivas oli sininen ja tähtiä täynnä kuten EY:n lippu, keskustan eurotaivas oli koristeltu reunaehdoilla. Lopun perin koko taivaskin oli ehdollinen, mutta sinne taivaaseen vai oli pyrittävä, kun kaikki muutkin pyrkivät. Ja kun keskusta nyt ei kerta kaikkiaan voi jäädä pois hallituksesta. Silloin jokin muu hallitus pyrkii.
Ulkoministeri Väyrysestä kehittyi alkutalven viikkoina oikea europappi. Hän tuntui uskovan, että Suomen maaseudunkin ainoa pelastus oli EY:n jäsenyys. ”EY:n ulkopuolella ei ole elämää”,ulkoministeri julisti. Talven aikana Suomesta reissattiin Eurooppaan ja Suomessa kävi eurovirkamiehiä kertomassa, mitä mieltä he olivat Suomen EY:n jäsenyydestä. Heidän puheitaan siteerattiin suurella hartaudella Suomen lehdistössä. Sokerina pohjalla oli itse Saksan liittokansleri Helmut Kohl. Hän pistäytyi Pohjoismaiden neuvoston juhlaistunnossa kertomansa kannattavansa kaikkien Pohjoismaiden pikaista EY-jäsenyyttä
Lopullinen sisäinen rauha Ahon hallitukselle tuli huhtikuussa, kun Paavo Väyrynen riiteli itsensä hallituksesta ulos. Väyrynen yritti lyödä Ahon polvilleen eroamalla ulkoministerin tehtävästä, mutta toisin kävi: Aho nosti salamavedolla ulkoministeriksi Maataloustuottajien puheenjohtaja Heikki Haaviston, niin että Koivistokintokaisi ihailevaan sävyyn: ”Katso poikaa!” Kriittisin syömähammas oli nyt hallituksessa johtamassa maataloudelle vaikeita EU-neuvotteluja.
Miksi
Keskusta petti?
Kansalaisilta
kysyttiin 16.10.1994 äänestyksessä – valtioneuvoston
tiedotteessa – kannattavatko he liittyistä Euroopan unioniin
neuvotellun sopimuksen mukaisesti? Sittemmin ilmeni, että
neuvottelutulo oli eräiltä osin keskeneräinen. Toisin sanoen,
neuvottelutulosta ei ollut olemassakaan.
Ehdotus
Suomen kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin ministerivaliokunnan
kokouksessa 16/94 21.10.1994, viisi päivää kansanäänestyksen
jälkeen, EU:lle lähetettäväksi. Kokouksessa toimi puheenohtajana
ulkomaankauppaministeri Pertti
Salolainen ja
kokoukseen osallistuivat ulkoasiainministeri Heikki
Haavisto,
kauppa- ja teollisuusministeri Seppo
Kääriäinen ja
maa- ja metsätalousministeri Mikko
Pesälä sekä
sihteeri Veli
Sundbäck. Kokouksesta
olivat poissa pääministeri Esko
Aho,
valtionvarainministeri Iiro
Viinanen ja
oikeusministeri Anneli
Jäätteenmäki.
Ulkopuolisina ministereinä olivat mukana Ilkka Kanerva ja Sirpa Pietikäinen. Vrkamiehistä olivat paikalla Antti Satuli, Eikka Kosonen, Antti Kuosmanen, Paavo Mäkinen, Jarmo Vaittinen, Veli-Pekka Talvela, Esko Juvonen ja Kauko Holopainen. Eduskunnalla ei ollut enää tämän päätöksen jälkeen kompetenssia tehdä päätöstä kansanäänestyksen perusteella. Myöskään komission vastausta Suomen ehdotukseen ei ollut olemassakaan vielä silloin, kun eduskunta liittymisasian hyväksyi. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö valmistui vasta 31.10.1994.
EU-ministerivaliokunna pöytäkirja 16/94 21.10.1994 osoittaa totuuden asiassa. Kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen puheenjohtajana, liikenneministeri Ole Norrback, valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ulkoasiainministeri Heikki Haavisto, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä ja oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki. Sihteerinä toimi valtiosihteeri Veli Sundbäck. Valiokunta hyväksyi komissiolle esitettäväksi tarkistetun ehdotuksen maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista.
Lisävalaistusta asioille antavat myös entisen pääministerin Esko Ahon kirja Pääministeri sekä tohtori Ilkka Hakalehdon kirja EU-kaappaus. Voidaan perustellusti väittää, että Keskusta petti maanviljelijät. Miksi politiikka ja yhteisten asioiden hoito ei voi olla avointa ja rehellistä? Saavatko ministerit valehdella ja jos saavat niin minkä verran? Pitääkö sanonta ”Kepu pettää aina” paikkansa?
Kun
eduskunta valmisteli Suomen liittymistä eduskunnan
ulkoasiainvalikokunnan mietinnössä todettiin: ”Suomen
mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen
perusteella.” Perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että
”liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua
talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.” Näillä perusteilla
päädyttiin sille kannalle, että EMU-jsenyydestä pitää päättää
eduskunnassa. Suomen ei ole pakko mennä Emuun, jos eduskunta ei sitä
halua. Väittely ei vielä tähän loppunut.
Kun keskustaoppositio huomasi, ettei kansanäänestyksestä tule mitään, se ryhtyi vaatimaan Emu-päätöksen käsittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vielä niin myöhään kuin 1991 perustuslakiin kirjattiin pykälä ”Suomen rahayksikkö on markka.”Hallituksen mielestä Emu-päätös voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä nykyisessä eduskunnassa, sillä perustuslakia ennätetään muttaa vuosien 1999-2002 siirtymäkauden aikana ennen euron käyttöönottoa.
Eduskunnassa 18.11.1994 toteutettu EU-kaappaus kytki Suomen mukaan Unionin talous- ja rahaliitton, EMU:n toiseen vaiheeseen eli keskimmäiseen vaiheeseen, jonka toteuttaminen oli Maastrichtin sopimuksen mukaisesti alkanut vuoden 1994 alussa. Unionin talous- ja rahapolitiikan määräyksiin alistuessaan Suomi menetti taloudellisen itsenäisyytensä.
Kun keskustaoppositio huomasi, ettei kansanäänestyksestä tule mitään, se ryhtyi vaatimaan Emu-päätöksen käsittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vielä niin myöhään kuin 1991 perustuslakiin kirjattiin pykälä ”Suomen rahayksikkö on markka.”Hallituksen mielestä Emu-päätös voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä nykyisessä eduskunnassa, sillä perustuslakia ennätetään muttaa vuosien 1999-2002 siirtymäkauden aikana ennen euron käyttöönottoa.
Eduskunnassa 18.11.1994 toteutettu EU-kaappaus kytki Suomen mukaan Unionin talous- ja rahaliitton, EMU:n toiseen vaiheeseen eli keskimmäiseen vaiheeseen, jonka toteuttaminen oli Maastrichtin sopimuksen mukaisesti alkanut vuoden 1994 alussa. Unionin talous- ja rahapolitiikan määräyksiin alistuessaan Suomi menetti taloudellisen itsenäisyytensä.
EU:n jäsenenä Suomi on jo kahlehdittu Unionin yhteisen rahapolitiikan määrittelevään ja täytäntöönpanevaan keskuspankkijärjestelmään. Sen muodostavat EU:n keskuspankki ja sen epäitsenäisiksi haarakonttoreiksi muuttuneet jäsenmaiden, osavaltioiden, keskuspankit. Nämä voivat laskea liikenteeseen seteleitä vain EU:n keskuspankin myöntämän luvan nojalla. Unionin jäsenmaana Suomen on Maastrichtin sopimuksen perusteella luovutettava myös valuuttavarantonsa sen keskuspankkijärjestelmän hallussa pidettäväksi ja hoidettavaksi. EU:n keskuspankin hallintoneuvosto koostuu osavaltioiden keskuspankkien (EU:n keskuspankin haarakonttoreiden) pääjohtajista ja Unionin keskuspankin johtokunnan jäsenistä.
Koiviston
konklaavi
Jorma
Jaakkolan kotisivut
Suomen
Natura ratkaisu on direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten
vastainen
Naturaa voidaan perustellusti pitää Suomen suurimpana rikoksena. Valtiovalta antoi 15 prosenttia maamme pinta-alasta EU:n hallintaa laukaustakaan ampumatta. Se on enemmän kuin raskaan sodan johdosta menettämme alue Neuvostoliitolle. Suomen ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995. Ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen Ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksien avulla pyrittiin yhteinäistämään ympäristöasioiden käsittelyä ja selkeyttämään työnjakoa. Uudistusten myötä uusiin ympäristöviranomaisiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan tehostaakseen. Menettely on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista.
Naturaohjelmaan on suoraan siirretty rantojensuojeluohjelman ja muiden suojeluohjelmien kohteita, vaikka direktiivin kriteerit eivät täyty ja miten rantojen suojeluohjelmaan ylipäätään voidaan pitää valintaperusteena. Natura Suomessa on toteutettu direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisesti.
Suomen Natura-ratkaisuta tehtiin 1600 valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittajat huomaisvat olevansa väärässä oikeuden päätöksen mukaan. Ympäristöministeriössä esittelijäneuvoksena toimi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin vaimo Taru Hallberg. Oikeuskanslerina oli Vihreiden Paavo Nikula.
Natura
– Suomen suurin
rikos?http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/03/natura-suomen-suurin-rikos.html
Rahjan saariston Natura-asiathttp://naturansalat.blogspot.fi/2009/12/torkea-petos-ja-poliisirikokset-seka_23.html
Kallan karien lakikirjathttp://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/kallan-karien-lakikirjat.html
Rahjan saariston Natura-asiathttp://naturansalat.blogspot.fi/2009/12/torkea-petos-ja-poliisirikokset-seka_23.html
Kallan karien lakikirjathttp://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/kallan-karien-lakikirjat.html
Korkein
oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon
24.11.1989.
Tarkempi
asioiden analysointi on Naturablogissani. Natura-asioiden tutkiminen
ja selvittäminen vaatii poliisilta erittäin suurta perehtyneisyyttä
ja korkeaa erityistä ammattitaitoa.
09.03.2019
Siellä jossakin
Erkki
Aho
PS.
Pyydän keskusrikospoliisia toimimaan niin, että korkein oikeus
purkaa kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat eri oikeusasteiden
päätökset ja Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa valtavat
taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsmykset. Niiden
todistusaineistot olen lähettänyt aikaisemmissa sähköposteissani.
Kalajoki
Hunters
– JHT 4-2
Nyt
on JHT:n kausi paketissä. JHT:n kauden 2018-2019 Topten
1.Niklas
Sundfors 20+34 = 54
2.Jarno
Palola 18+32 = 50
3.Tommi
Rintasalo 29+18 = 47
4.Juho
Joki-Erkklä 6 + 25 = 31
5.Juho
Takkula 18+12 = 30
6.Teemu
Karjalainen 16+14 = 30
7.
Matias Kinnunen 6+21= 27
8.
Jere Espo 11+15 = 26
9.Jere
Rantala 9+15=24
10.
Henri Allen 2+21 = 23
Alueuutiset
Ylivieskan
Jääkarhut jatkaa erinomaisia otteitaan jääkiekon II-divisioonan
pohjoislohkon pudotuspeleissä. Perjantai-iltana Jääkarhut löi
välierien ensimmäisessä kamppailussa Sotkamon Kiekon sen
kotikentällä selkein lukemin 4–7 (0–2, 1–4, 3–1). YJK voi
pelata itsensä lohkon finaaliin jo lauantaina kotihallissaan.
YJK
latoi Sotkamossa maaleja laajalla skaalalla. Rankkarissakin
onnistunut Tomi Gronoff teki kaksi maalia. Perjantain muut
YJK-maalarit olivat Lauri Laakko, Veeti Soila, Kari Mattila, Sami
Markkanen ja Jere Anttila.
Ylivieskan
Jääkarhut jatkaa voittokulkuaan jääkiekon II-divisioonan
pudotuspeleissä
Kokkolan
Tiikerit taisteli hurjasti, mutta sekään ei riittänyt, kun VaLePa
nousi viiden erän kamppailun jälkeen voittoon lentopallon
Mestaruusliigan puolivälierissä.
Lukemat
perjantaina Kokkolassa olivat 2–3 (25–22, 23–25, 25–23,
23–25, 11–15). Otteluvoitot ovat nyt 1–1. Välieriin mennään
kolmella voitolla.Tiikerit
taisteli, mutta VaLePa nousi voittoon viiden erän kamppailun jälkeen
ja tasoitti otteluvoitot Mestaruusliigan puolivälierissä
Laivan
kultakaivoksen pääurakoitsija
Tallqvist Infra on irtisanonut
sopimuksensa kaivosyhtiö Nordic
Gold Oy:n kanssa. Tallqvist Infran
toimitusjohtaja Jukka
Väinämö kertoo
yhtiön lomauttaneen ja irtisanoneen
kaivokselta torstaina yhteensä
noin 70 työntekijäänsä.
Kaivosyhtiö
ei ole pystynyt maksamaan urakoitsijalleen
tehdystä työstä.
– Kun
rahaa ei ole tullut, piti lopulta viheltää
peli poikki, sanoo Väinämö.
Hänen
mukaansa Tallqvistin saatavat
kaivosyhtiöltä ovat huomattavia
summia.
Tallqvistin
tehtävänä kaivoksella on ollut
malmin louhinta ja kuljetukset. Yhtiö
on työllistänyt kaivosalueella
kaikkiaan noin sata henkilöä.Raahen
kultakaivos ei hoitanut maksujaan, pääurakoitsija
purki sopimuksen ja lähti – "Piti lopulta
viheltää peli poikki"
Kotimaan
uutiset
Keskustan
puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jos
kannatus on yhtä huono kuin Ylen tuoreessa kannatusmittauksesssa,
hän ei aio olla ehdolla Vantaan puoluekokouksessa 2020. Sote-lakeja
Sipilä pitää perustuslain mukaisina
Juha
Sipilä Ylellä: En jatka keskustan johdossa, jos vaalitulos on 14,1
– "Selvä asia, että tuommoisella tuloksella en ole
Vantaalla"
Perjantaina
kaatuneen ja Sipilän hallituksen mukanaan kaataneen sote-uudistuksen
valmisteluun on käytetty viime vuosina melkoinen määrä
rahaa.Jälleen kerran kiville karahtaneen sote-uudistuksen
valmisteluun on käytetty jopa useita miljardeja euroja
Eduskunnan
perustuslakivaliokunta ilmoitti perjantaiaamuna keskeyttäneensä
sote-uudistukseen kuuluvan maakuntaosion käsittelyn.Käytännössä
tämä merkitsi koko sote-paketin kaatumista ja johti tulos tai ulos
-periaatteella toimineen pääministeri Juha
Sipilän (kesk)
hallituksen eroon.Iltalehti
kysyi valtiovarainministeriöstä ja Kuntaliitosta, kuinka paljon
sote- ja maakuntauudistukseen on käytetty
rahaa. Valtiovarainministeriö toimitti tarkat luvut
tuoreimmalta hallituskaudelta.IL selvitti - näin paljon sote maksoi
veronmaksajille
Sipilän
hallituksen maakunta- ja sote-uudistus ajetaan hallitusti alas,
tiedotti sosiaali- ja terveysministeriö perjantaina pääministeri
Juha Sipilän (kesk) saatua myöntävän vastauksen eronpyyntöönsä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun on vuosina 2017–2019
käytetty noin 200 miljoonaa euroa, jos huomioidaan vain
ministeriöiden varsinaiset valmistelukustannukset.
Toimitusministeristön
katsotaan voivan hoitaa ”välttämättömät juoksevat rutiiniasiat
ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää
uudelle hallitukselle”.
Sen
sijaan toimitusministeristö ei enää toteuta hallitusohjelmaa ja
sen edellytetään pidättäytyvän ”uusista tai laajakantoisista
poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen
toimintamahdollisuuksiin”.Kolmas seikka, johon toimitusministeristö
ei voi ryhtyä, ovat korkeat virkanimitykset.Sipilän
hallituksesta toimitusministeristöön: 3 asiaa, joita se ei saa
tehdä
Suomen
politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt. Siksi maamme
poliittiseen järjestelmään vaikuttavat vahvasti niin sanotut
kaverikapitalistit.Etujärjestöt eli korporaatiot käyttävät
valtavasti valtaa, koska ne pääsevät vaikuttamaan suoraan
lainsäädäntöön. Usein niillä on myös niin sanottua
sisäpiiritietoa asioista, jopa enemmän kuin politiikoilla.
Superlobbarina
tunnettu Anders Blom esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että
liike-elämällä on liikaa valtaa suomalaisessa lainsäädännössä.–
Lainsäädäntö
tulee kansanedustajille useimmiten valmisteltuna siten, että se
tulee joko työmarkkinajärjestelmästä tai Euroopan unionista,
mutta kummassakin järjestelmässä etujärjestöillä on hyvin
merkittävä rooli, sanoo Anders Blom.
Väitöstutkimus:
Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee
Suomea
Juha
Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena oli siirtää hallintoa
maakuntiin, mutta uudistuksen kaaduttua tuloksena syntyikin kaksi
uutta virastoa: Väylävirasto ja Ruokavirasto.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka:
"Maakuntauudistus keskeytyi, mutta valtion keskushallinto
vahvistui"
Ulkomaan
uutiset
Kymmeniä
tuhansia algerialaisia on lähtenyt kaduille osoittamaan mieltään
presidentti Abdelaziz
Bouteflikaa vastaan.
Protestit
ovat peruja helmikuulta,
jolloin istuva Bouteflika ilmoitti halukkuudestaan hakea viidettä
kautta huhtikuussa käytävissä presidentinvaaleissa. Bouteflika on
esiintynyt harvakseltaan julkisuudessa sen jälkeen, kun hän sai
sairauskohtauksen vuonna 2013.Algeriassa
laajoja mielenosoituksia istuvaa presidenttiä vastaan – poliisi
ottanut kovat otteet käyttöön
Talousuutiset
Kiinalainen
jättirahoitus tuskin takaa Tallinnan tunnelin taloudellista
mielekkyyttä. Mutta se voi muuttaa tunnelin ulkopoliittiseksi
ongelmaksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.Liikemies Peter
Vesterbackan edustama Finest Bay Area Development -yhtiö kertoi
perjantaina allekirjoittaneensa aiesopimuksen peräti 15 miljardin
euron arvoisesta rahoituksesta Suomenlahden alittavalle
liikennetunnelihankkeelle.Tunneliyhtiön sopimuskumppani on yhtiön
tiedotteen mukaan kiinalainen Touchstone Capital Partners Ltd.Jan
Hurrin kommentti: Tuliko Tallinna-tunnelista juuri poliittinen
ongelma?
VM:n
mukaan korolla ei ole olennaista merkitystä julkisen talouden
kestävyysnäkymiin. Ministeriön korkotulkinta pätee teoriassa
mutta harvoin käytännössä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan
Hurri.Valtiovarainministeriö
(VM) torjuu tulkinnat, joiden mukaan se on vuosien ajan liioitellut
arvioitaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja että liioittelu
olisi perustunut kestävyyslaskelmien vääriin
korko-oletuksiin.Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi VM:n
kestävyyslaskelmista poikkeuksellisen terävän
kritiikkikirjoituksen
Talous
& Yhteiskunta -lehtensä
uusimmassa numerossa. Sen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston
talousprofessori emeritus Pertti
Haaparanta, PT:n erikoistutkija Heikki
Taimio ja PT:n tutkimuskoordinaattori Ohto
Kanninen.
Jan Hurrin kommentti: Ministeriö torjuu kestävyyslaskelmiensa
kritiikin
Meneillään
oleva energiamurros hajauttaa tuotannon ja tuo siihen liittyvän
päätöksenteon lähemmäs tavallisia ihmisiä. Samalla maaseudulle
avautuu aivan uusia ansaintamahdollisuuksia.
Tutkija
kannustaa viljelijöitä: Energiasta voi tehdä tilalleen uuden
tuotantosuunnan
Urheilu-uutiset
Kaisa
Mäkäräinen
oli harmissaan MM-kisojen pikakilpailun 12. sijan jälkeen.
Suomalaistähti ampui kaksi hutia pystypaikalta, mikä vei
mitalimahdollisuudet.
Mäkäräinen
jäi 7,5 kilometrin pikakilpailun voittaneesta Slovakian Anastasija
Kuzminasta 34
sekuntia. Pronssimitaliin jäi matkaa noin 22 sekuntia.
Kaisa
Mäkäräinen selitti kaatumisensa syitä – myönsi, että pasmat
sekosivat ennen ammuntaa: "Aloin miettiä, menikö lunta
tähtäimeen tai muuta"
Iivo
Niskasen taistelu Holmenkollenin 50 kilometrin voitosta kaatui
suksiongelmiin. Venäjä otti neloisvoiton.Legendaarisella
Holmenkollenilla taisteltiin lauantaina maastohiihdon kuninkuusmatkan
voitosta maailmancupin osakilpailussa.
Suomen Iivo Niskanen lukeutui perinteisellä hiihtotavalla käytävän 50 kilometrin kisan ehdottomiin voittajasuosikkeihin, mutta hänen kilpailunsa meni täysin pipariksi toisen suksienvaihdon jälkeen. Voittotaistelussa mukana ollut Niskanen sai alleen sukset, joissa ei ollut lainkaan pitoa, ja hän putosi nopeasti kauas kärjestä.
Suomen Iivo Niskanen lukeutui perinteisellä hiihtotavalla käytävän 50 kilometrin kisan ehdottomiin voittajasuosikkeihin, mutta hänen kilpailunsa meni täysin pipariksi toisen suksienvaihdon jälkeen. Voittotaistelussa mukana ollut Niskanen sai alleen sukset, joissa ei ollut lainkaan pitoa, ja hän putosi nopeasti kauas kärjestä.
Mikä
pettymys! Iivo Niskasen suuri unelma Holmenkollenin 50 kilometrin
voitosta murskaantui suksienvaihtoon
Maailmalla
tapahtuu
Valkoisen
talon viestintäjohtajana toiminut Bill
Shine on
eronnut tehtävästään liittyäkseen presidentti Donald
Trumpin toisen
kauden presidentinvaalikampanjaan. Asiasta kertoi Valkoisen talon
tiedottaja Sarah
Sanders perjantaina.Shine
on toiminut aiemmin Fox Newsin johtotehtävissä. Hän aloitti
Valkoisessa talossa viime kesänä. Trumpin viestintätiimissä ovi
on käynyt tiuhaan tahtiin.Valkoisen talon viestintäjohtaja Bill
Shine erosi tehtävästään https://yle.fi/uutiset/3-10681085
Itä-Ukrainan
Donetskissa sotilaat tappoivat päällikkönsä ampumalla, uutisoi
Ria Novosti.
Tunnustamattoman
Donetskin kansantasavallan operatiivisen johdon virallinen edustaja
Eduard
Basurin kertoi,
että 6. maaliskuuta yövuorossa ollut päällikkö sai viisi
alaistaan kiinni juopottelusta.Päällikkö
huomautti alaisilleen alkoholin nauttimisesta, mutta nämä eivät
reagoineet. Kun hän huomautti toistamiseen, alkoi sanaharkka,
minkä seurauksena kaksi kersanttia ampui päällikön
lähietäisyydeltä.Päällikkö
huomautti alaistensa juopottelusta Donetskissa – ammuttiin siihen
paikkaan
Yle
areena
Ylen
erikoislähetys keskittyy päivän tapahtumiin. Aiheena hallituksen
ero ja sote-uudistuksen kaatuminen. Toimittajana Annika Damström.
Yle
Erikoislähetys
Sipilän
hallitus jatkaa toimitusministeristönä .
Presidentti
hyväksyi hallituksen eroanomuksen
Hallituksen
tiedotustilaisuus Kesärannasta, aiheena soten kaatuminen ja
hallituksen ero
Pääministeri
Juha Sipilä jätti aamulla hallituksen eroanomuksen, jonka
presidentti Niinistö hyväksyi. Sen jälkeen käynnistyi
kommenttimylly.
Hallitus
kaatui - tässä kooste dramaattisen päivän poliittisista
kommenteista
Tunnin
mittainen erikoislähetys dramaattisen aamun käänteistä
Soten
kaatuminen ja hallituksen ero - Yle uutisten erikoislähetys 8.3.2019
klo 11.00
Juha
Sipilä kertoo päätöksensä taustoista – katso Ykkösaamun
haastattelu
Youtube
Halla-aho:
Jos haluat muutosta, älä äänestä valehtelijoita
Suomi
politiikan parhaat palat
Suomi
politiikan parhaat palat 2
Suomi
politiikan parhaat palat 3
https://www.youtube.com/watch?v=BQPmYCAZscM
Sipilän
erikoishaastattelu. Pena sen keksi ihan viime metreillä.
Kansliapäällikkö
Päivi Herg
Pääministeri
lyö faktat tiskiin ja hanskat naulaan
Alexander
Stubb Veroparatiisi
Mitä
Juha Sipilä todella ajattelee?
10
Dangerous Brain Damaging Habits To Stop Immediately
Mielipiteet
Suomea
pidetään yhtenä universumin vakaimmista maista, myös
poliittisesti. Fakta
on kuitenkin se, että edellinen loppuun saakka normaalisti istunut
hallitus on Paavo
Lipposen (sd)
toinen hallitus vuosina 1999-2003. Kuusitoista
(16) vuotta sitten. Tuo kuulostaa dramaattisemmalta kuin todellisuus:
vaikka hallitukset ja niiden ministerit ovat vaihtuneet, harva
suomalainen on jäänyt pohtimaan parlamentarismin epäonnistumista.
Ja
suurta dramatiikkaa ei ole pääministeri Juha
Sipilän (kesk)
perjantaina jättämässä hallituksen eronpyynnössäkään.
Tilannetta kuvasi täydellisesti hetki presidentin virka-asunnolla
Mäntyniemessä kymmenen jälkeen aamulla, kun Sipilä jätti
tasavallan presidentille Sauli
Niinistölle virallisen
eronpyyntönsä.Näkökulma:
Rauhoittukaa - hallituksen eronpyyntö on vain Sipilän vaalitemppu
ja lääkäriin pääsee jatkossakin
Kotimaan
matkailu
Koli
on vaarojen kansallispuisto. Taiteilijoiden näköalapaikat,
valkoiset kvartsiittikalliot, erämainen Pielinen, kaskitulet ja
perinnemaisemat sekä laaja polku- ja latuverkosto yhdessä
monipuolisten palvelujen kanssa tekevät Kolista päiväretken ja
vaelluksen huippukohteen.
Koli
on yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista. Pieneltä alueelta
löytyy varsinainen luonnon aarreaitta: harvinainen geologia,
monipuolinen eläimistö ja monilukuiset kasvilajit. Kolin
kulttuurianti on väkevä. Koli muistetaan vahvana kaskialueena,
taiteilijakareliaanien vaelluspaikkana 1800- ja 1900-lukujen
taitteessa sekä kansanperinteen ja paikallisen perinnekulttuurin
ylläpitäjänä.
Kolin
Kansallispuisto
Kolin
kansallispuisto
Etelä-Konnevedellä
veneilet aavoilla järvenselillä tai melot sokkeloisessa saaristossa
laakeiden silokallioiden ja pystysuorien kallioseinämien lomassa.
Kirkkaassa vedessä voit nähdä syvälle villin järvitaimenen
valtakuntaan. Sykähdyttävien vastakohtien puistossa patikoit
lehdoista korkeille kalliorinteille ihailemaan kalasääsken uljasta
kotimaisemaa.
Etelä-Konneveden
kansallispuisto
Hossan
maisemat avautuvat kävijälle helposti, sen metsiin ja vesille
pääsee vaivattomasti. Polkuja riittää patikoida ja pyöräillä,
vedet kutsuvat melomaan ja kalastamaan. Kuljet samoja reittejä kuin
alueen ensimmäiset asukkaat 10 000 vuotta sitten. Värikallion
kivikautiset kalliomaalaukset vievät retkipäivän lomassa
shamanismin maailmaan.
Hossan
kansallispuisto
Ulkomaan
matkailu
10
Best Places to Visit in Argentina - Travel Video
ARGENTINA
DESDE EL AIRE
Las
10 ciudades mas grandes de Argentina
Musiikki
Band
ODESSA - А мы танцуем!
Band
ODESSA Морская пена
Band
ODESSA - Ах эта ночь -Танцуют Штефан Зауэр
и Сандра Рёттиг
Loppukevennykset
MTV3 Uutiset - Loppukevennys moka
Loppukevennys - Parranajo
Loppukevennys - Jordaania tuulensuojaan
Loppukevennys - Lauantaisauna
Kuntoilu
10
Min INTENSE LOWER ABS Workout
FULL
BODY HIIT Workout With Weights // 30 Minutes
Advanced
HIIT cardio, resistance and AB interval workout
Liikunta
ja terveys
Verenpaine
140 / 78, pulssi 52 , Paino 102,8 kg. Jumppa 0 /1030 min, kuntosali
0/ 1150 min, kävely 4/266 km , uinti 0/600 m, pyöräily 0/0 km
Terveellinen
ruoka
5
Foods That Should Be Your Breakfast Every Morning
Top
10 Foods High In Protein
Top
10 High Protein Vegetables and Fruits
Top
10 Fruits High in Protein | 10 Best Protein Rich Fruits
5
Vitamins in Kiwi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti