perjantai 24. heinäkuuta 2020

SU 26.07.2020 Jussi Halla-aho ja Kulmuni Kalajoella


Halla-aho ja Kulmuni Kalajoella

Keskustelin Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa ja sovimme siitä, että laitan hänelle tietoa SSP-sopimuksesta ja keksustelimme myös turkistarhauksen ahdingosta Kalajoella. Sovittiin niin, että puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kansanedustaja Mauri Peltokangas sekä keskustan paikalla olleet kansanedustajat saavat Kalajoen Turkistuottajilta A4-kokoisen tiivistelmän aiheesta lähiaikoina. Asian hoitaa tutkistuottajat, jotka itse tuntevat asiansa parhaiten.
Lähetin Jussi Halla-aholle seuraavan sähköpostin, jotta hän voi perehtyä SSP-sopimukseen.

Tervehdys Jussi


Olen Erkki Aho. Tapasimme tänään keskiviikkona 22.07.2020 Kalajoen Halpa-Hallin edustalla. Olen toiminut Kalajoella perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna ja olin myös perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana vuonna 2007. Lupasin lähettää Sinulle enemmän tietoa näistä asioista.
SSP-sopimus

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

Kalajoki 22.07.2020

Erkki Aho
Merenojatie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Nimeni on Erkki Aho


Suomen johtavat poliitikot ovat tietoisia Suomen oikeusvaltiotilanteesta ja valtiopetoksista

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle


TI 21.07.2020 Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, kansanedustaja Juha Pylväs ja kansanedustaja Mikko Kinnunen, saatte minulta kirjani Kalajoella 22.07.2020


TO 16.07.2020 Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja alueemme kansanedustaja Juha Pylväs sekä tiedoksi valtiokonttori Erkki Ahon vahingonkorvausanomus

TO 25.06.2020 Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ja kansanedustaja Juha Pylväs



Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Olen lähettänyt Oulun käräjäoikeuteen todistuksen kaupanvahvistuksesta, jossa näkyy, että Sulo Heiskari on vahvistanut lainvastaisen kaupan, sillä väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.

Kaupanvahvistus



Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.




Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.


Lisäksi kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinitykset, joista tässä esimerkkinä yksi sivu. Kysymyksessä on siis törkeä petos. Olen pyytänyt Oulun poliisia toimittamaan teille nämä kaikki asiakirjat, koska olen ne Oulun poliisille toimittanut.


Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset , kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.

Kauppasopimuksissa on toiminut kaupanvahvistajana tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on myöhemmin toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäyneissä, joissa on käsitelty näitä sopimuksia oikeudessa. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudnekäynneissä:

R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144
R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04

konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Aikasempi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtiosyyttäjä Jorma Äijälä ja kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari

Olen toimittanut Oulun käräjäoikeuteen ( Ylivieskan käräjäoikeus) kaikki nämä asiakirjat valokopioina:
Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun

Nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen allekirjoittamaan kauppakirjaan.

LIITE 1

Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

LIITE 2

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.

Liite 3

Pentti Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä kaupassa.

LIITE 4

Erkki Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Kauppakirjan allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva syyttäjä ei ollut paikalla eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.

LIITE 5

Syyttäjä Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien mieltymystensä mukaisesti. Olin esittänyt oikeudessa esteellisyysväittämän koskien syyttäjä Sulo Heiskaria.

LIITE 6

JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.

KE 22.07.2020 Selvityspyyntö Oulun poliisille ja muille tiedoksi ja toimenpiteitä varten


Pääkirjoitus: EU-päätös olisi pitänyt keskustella heti parlamentissa – eduskunta unohtui turhaan
EU:n hätäpaketti olisi pitänyt viedä eduskuntaan nopeasti. Muutokset ovat periaatteellisesti niin suuria, että eduskunnan lomailun olisi voinut päiväksi unohtaa.
EU muutti perusperiaatteitaan viikonvaihteen maratonhuippukokouksessa. Se päätti 750 miljardin korona-hätärahoituksesta, josta 390 miljardia on avustuksia ja loput lainoja. Budjettikehys päälle. Isoista rahoista puhutaan, todella isoista. Suomen osuus hätärahoituksesta on 6,8 miljardia vuoteen 2058 mennessä. Vuodessa arviolta 220 miljoonaa.
Muutos EU:n entisiin periaatteisiin on merkittävä. Nyt puhutaan siitä kuuluisasta yhteisvastuusta, johon EU:n ei pitänyt ajautua.
SIKSI SOPII ihmetellä, että hallituspuolueet eivät sallineet asiasta välitöntä eduskuntakeskustelua. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) ilmoitti, että eduskuntaa ei kutsuta koolle. Pääministeri Sanna Marin (sd) olisi ollut valmis:
– Pääministerinä olen aina käytettävissä EU-asioissa, kuten muissakin asioissa eduskunnan kuultavaksi suureen valiokuntaan tai suureen saliin. Eduskunnan kokoontumisesta päättää eduskunta, ei valtioneuvosto, Marin ilmoitti.

Mistä saadaan 750 miljardia euroa?
60 %:n tavoitteesta ei juurikaan välitetä. EKP:n tilaston mukaan 2019/3. neljännes (siis ennen koronaa) korkeimmat velkojen määrät BKT:hen verrattuna olivat Kreikassa 178 %, Italiassa 137 % ja Portugalissa 120 %. Ongelmaksi tulleessa Espanjassa luku on 98 %. Suomessa 61 %. Vaikka Suomella menee huonoimmin EU-maista tänä vuonna, joutuu se nettomaksajaksi myös koronatuessa sen takia, ettei se ole elänyt yhtä holtittomasti kuin Etelä-Euroopan maat. Suomen tilanne heikkenee tänä vuonna nopeasti ilman Etelä-Euroopan tukemistakin. Valtion tekemän ennusteen mukaan suhde ylittää 70 % jo tänä vuonna.
Julkisen talouden velkaantuminen voi johtaa valtion romahtamiseen, mikä on tapahtunut mm. Kreikassa ja Argentiinassa. Siksi uuden velan ottamista tulee välttää viimeiseen asti. Vuonna 1990 Suomen valtiolla oli vain 9 miljardia velkaa. Sen jälkeen on eletty velaksi joka vuosi 30 vuoden ajan, eikä loppua näy. Kahtena vuotena nähty pieni plussa veloissa johtui valtion omaisuuden myynneistä. Viimeisin plussa 2019 oli kirjanpitokikkailua. EU on opettanut meidät tuhlaajakansaksi, joka ei tervettä päivää tule näkemään tälläkään vuosikymmenellä.
Kuntataloudessa ei pitäisi elää velaksi. Tulojen ja menojen tulisi olla useamman vuoden jaksolla yhtä suuret. Kunnat eivät kuitenkaan tähän ole pystyneet ja monien kuntien velkatilanne on vaikea, jopa mahdoton. Pääkaupunkiseudulla Vantaa on ollut vuosikymmeniä velkaongelmissa, mutta viime vuosina Espoo on sen saavuttanut ja mennyt ohi. Etenkin Vantaan ongelma on se, että kuntaan muuttaa paljon pienituloisia ja tulottomia ihmisiä, joiden peruspalvelut on kuitenkin järjestettävä. 2019 Vantaan korollisten konsernivelkojen määrä ylitti 2 miljardia euroa, Espoossa velka lähentelee 4 miljardia euroa.

Velallakin on väliä
EU:n elpymisohjelman ympärillä käyty keskustelu on keskittynyt lähinnä suoriin tulonsiirtoihin (maksut vs. ”lahjat”). Mutta on syytä pitää mielessä, että potentiaalisiesti yhtä tärkeä muutos liittyy velkoihin. Päätös ottaa 360 miljardia yhteisvastuullista velkaa muuttaa dramaattisesti riskien hinnoittelua Euroopassa. Muutos käy ilmi oheisesta kuvasta, johon piirretty eri maiden valtioiden 10 v. obligaatioiden korko. Kuviosta ilmenee, että korkoerot ovat (matalista ohjauskoroista huolimatta) huomattavia. Erot korostuvat etenkin rahaliittoon kuulumattomien maiden osalta (silmiinpistävin on tietenkin Romania, jonka osalta korko on 4 prosenttia siinä missä Saksa saa rahaa -0.44 prosentilla). Kuva muuten kertoo aika hyvin, mitkä maat kuuluvat (tai ainakin pitäisi kuulua) nuukien maiden joukkoon ja päinvastoin.

Kokoomus vaatii kaikkien puolueiden neuvotteluita EU:n elpymispaketista: "Tämä ei ole vielä valmis hyväksyttäväksi"
Oppositiopuolue kokoomus vaatii hallitusta kutsumaan kaikki eduskuntapuolueet neuvotteluihin Euroopan unionin massiivisesta elpymispaketista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan puolueiden keskinäiset neuvottelut tarvitaan, jotta eduskunnan lopullinen päätös elpymispaketista saadaan "suomalaisten edun mukaiseksi".
  • Tämä ei ole vielä valmis näillä tiedoilla hyväksyttäväksi, Mykkänen sanoo STT:lle.

Sannikka kiteyttää

ELVYTYKSELLÄ TORJUTAAN PANKKIKRIISIÄ EIKÄ TUETA VIENTIÄ
KORONAKRIISI on kaikesta huolimatta vain peitetarina sille, että elvytyksellä tekohengitetään konkurssin partaalla olevaa osaa Euroopan unionista. Elvytyspaketin 750 miljardia euroa kohdennetaan maille, joiden työttömyys ja talous olivat kuralla jo ennen koronakriisiä. Sama koskee Suomen maaseutua.
SUURI OSA SUOMEN MAASEUTUA on samassa jamassa kuin Italia, Espanja ja Kreikka. Niiden talous ja niiden lainoittajien taseet eivät yksinkertaisesti enää kestä uutta korollista velkaa, vaan molempia on tuettava ilmaisella rahalla eli lahjoituksilla.
ELVYTYSPAKETTI TÄHTÄÄ uuden eurooppalaisen pankkikriisin torjuntaan. Kriisi oli puhkeamassa Italiasta jo paljon ennen koronaa.
Italian valtionvelka on noussut jyrkästi finanssikriisistä 2008 lähtien. Kriisin alussa velkaa oli 100 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja nyt sitä on 135 prosenttia eli 2 400 miljardia euroa. Espanjan velka on 1 200 miljardia euroa (100 prosenttia suhteessa bkt:hen) ja Kreikan velka on 335 miljardia euroa (180 prosenttia suhteessa bkt:hen).
PANKKIKRIISIN SYTYKKEENÄ on velanantajien luonne ja velkamäärien tähtitieteellinen koko. Yksityiset pankit ja sijoittajat pitävät salkuissaan puolta Italian valtionvelasta. Jos Italian valtio ei pystyisi maksamaan velkaansa takaisin, tappiot koituisivat Italian yksityispankeille, sijoittajille ja tavallisille kotitalouksille. Se johtaisi välittömästi syvään talouskriisiin, konkurssiaaltoon ja kotitalouksien ostovoiman heikentymiseen, poliittiseen kriisiin ja jopa yhteiskunnalliseen kaaokseen.
Ranskalaisilla pankeilla on Italiassa 335 miljardin, saksalaisilla 88 ja Espanjan pankeilla 74 miljardin velkasaatavat.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajoivat mahdollisimman suurta avustuspottia Italialle. Espanja on Kreikan kanssa yhtä pahoissa vaikeuksissa kuin Italia.

Julkilausuma – PS: Eduskunta koolle valtioneuvoston tiedonantoa varten

Käynnissä olevat tapahtumat ovat historialliset ja niillä on kauaskantoiset seuraukset niin EU:n liittovaltiokehityksen kuin Suomen talouden kannalta.
EU:sta ollaan tekemässä entistä selkeämmin tulonsiirtounioni, jossa taloutensa paremmin hoitaneet maat laitetaan maksumiehiksi huonommin taloutensa hoitaneille.
Suomalainen veronmaksaja laitetaan kirjaimellisesti omilla korkeilla veroillaan rahoittamaan muiden maiden matalamman verotuksen.
EU on ottamassa näitä tulonsiirtoja varten ensimmäisen yhteisen velkansa ja perustamassa itselleen uuden verotusoikeuden.
Suomi uhkaa luisua julkisessa keskustelussa totuudenjälkeiseen aikaan, jossa totuutta EU:n toiminnasta vääristellään. Samalla oikeusvaltioperiaate on Suomessa uhattuna.
Pääministeri Marin on todennäköisesti perustuslakia rikkoen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 16/2020) oikeudelliset reunaehdot ohittaen toiminut oikeudellisesti kestämättömällä tavalla. Perustuslakivaliokunta on myös edellyttänyt EU:n uudesta suunnasta laajaa kansalaiskeskustelua. No-bailout -säännön rikkomisen on katsottu aiemmin olleen vastoin EU:n perussopimuksia. Se on myös vastoin Marinin hallitusohjelman omaa kirjausta.
Hallitus on asettanut muiden EU-maiden edun oman maansa edun edelle.
Elämme moniäänisessä demokratiassa ja hyvä niin - samalla ymmärrämme, että moni tukee hallituspuolueita vaikka mitä tapahtuisi. Politiikassa voi ajautua poteroihin, mutta periaatteellinenkaan tuki tietylle puolueelle ei saa mennä totuuden edelle. Mustaa ei saa valkoiseksi. Suomea viedään EU:ssa kuin litran mittaa.
Kutsumme koko Suomen kansan yhdessä puolustamaan oikeudenmukaisuutta, itsenäisyyttä ja omaa demokratiaamme.
Kaikki meille tärkeät asiat kuten vanhustenhoito tai koulutus, alistettiin toissijaiseksi EU:n solidaarisuuden käsitteen alle - solidaarisuuden, mikä tällä kertaa tarkoittaa Etelä-Euroopan kriisimaiden ja Keski-Euroopan pankkien etua.

Esitämme, että eduskunta kutsutaan pikaisesti koolle valtioneuvoston tiedonantoa varten, jotta koko eduskunta voi käydä keskustelun tilanteesta ja että myös oppositiota kuullaan.
Suomen maatalous ei tule hyötymään elvytyspaketista mitään, vaan tuella kompensoidaan aiempia leikkauksia. Sitä paitsi Suomi maksaa rahoituskauden aikana lisää EU-nettomaksuja vähintään 700 miljoonaa ja saa takaisin vain 500 miljoonaa maaseudun kehittämiseen.
Vientimme ei hyödy elvytysvälineeseen maksetusta miljardeista merkittävästi. Pikemmin tämä hyödyttää Saksan teollisuutta ja Ranskan pankkeja.
Kyseessä on suuri ja monimutkainenkin kokonaisuus. Kilpailukykymme heikkenee, kun Suomi joutuu todennäköisesti tekemiensä lahjoituksiensa vuoksi nostamaan entisestään korkeaa veroastettamme entisestään. Tämä vain siksi, että joudumme maksamaan miljardeja Etelä-Euroopan maille ja takaamaan lainoja.
Mikäli pääministeri Marin ei tahdo saattaa näin historiallista päätöstään pikimmiten koko eduskunnan käsiteltäväksi, se paljastaa hallituspuolueissa vallitsevan arvomaailman.
Jos hallitus ei tahdo eduskuntaa koolle, Suomen demokratia uhkaa siirtyy askeleen huolestuttavampaan suuntaan.
Euroopan parlamentti on tänään kutsuttu istuntoon keskustelemaan tilanteesta ja näin tulee toimia myös Suomessa.
Pääministeri ei saa valtiopäivien istuntotaukoa hyväksikäyttäen pyrkiä ohittamaan vallankäytössään eduskuntaa, joka toimii kansan valitsemana korkeimpana päättävänä elimenä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Helsingissä 23.7.2020

Nyt jättipakettia arvioi Marinin hallitusta ryöpyttänyt professori: Rahoitusmalli voi vielä kaatua eduskunnassa
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg suhtautuu kyynisesti elvytyssopimuksen epämääräiseen kirjaukseen oikeusvaltioperiaatteesta: "Näyttää siltä, että siinä ei ole onnistuttu sopimaan yhtään mistään.
Eurooppa-neuvosto teki yksimielisesti poliittisen päätöksen elvytyspaketista, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty. Näillä näkymin Suomen hallitus esittänee pakettiin sisältyvän rahoitusmallin hyväksyttäväksi syksyllä eduskunnan täysistunnossa.
Perustuslakivaliokunta kirjoitti kesäkuisessa lausunnossaan, että ehdotuksen valtionsisäinen hyväksyminen voisi vaatia kahden kolmasosan määräenemmistön äänistä. Se tarkoittaa sitä, että hallitus tarvitsisi merkittävän osan oppositiosta elvytyspaketin taakse.
Valiokunta arvioi, että eduskunnan korkea tuki tarvitaan, kun "kyse olisi aikaisempaan ja myös unionisopimusten valtionsisäiseen voimaansaattamiseen nähden uudesta ja olennaisesta täysivaltaisuuden rajoituksesta budjettisuvereniteetin osalta ja siinä muutettaisiin unionin rahoituksen kokonaisjärjestelyn luonnetta olennaisella tavalla taikka jos ehdotus koskee perustuslakia."

EU:n rahastosta on järjestettävä kansanäänestys
Euroopan unionissa on valmistunut suuri puhallus. EU-johtajat ovat sopineet niin kutsutusta elpymisvälineestä, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä taloudellisen elpymisen kanssa. Käytännössä rahastoa voisi kutsua ”elpymisen vastaiseksi välineeksi”.
Suomi maksaa 6,6, miljardia (takuina ja maksuina) ja ”saa” EU:lta arviolta 3,2 miljardia euro. Kuka väittää, että ”saamme EU:sta rahaa” ei selkeästi ymmärrä matematiikkaa, yhtään. Onkin lähes varmaa, että jos EU:lle jaettavat varat olisi käytetty meillä kotimaassa, se olisi elvyttänyt talouttamme huomattavasti paremmin.
On myös puhdas vale, että rahasto pelastaisi vientimme (ja taloutemme), koska kriisi on globaali ja rahaston koko liian pieni, kuten aikaisemmin selitin. Silti poliitikkomme näyttävät toistelevan tätä valhetta edelleen. Se ei kuitenkaan ole sovitun rahaston pahin ongelma.
Vaikka rahaston varoista suurin osa on suunniteltu jaettavaksi seuraavina kahtena vuotena, vaikuttaa rahasto EU:n rahoitusrakenteisiin 40 vuoden ajan. Kyseessä ei ole mikään väliaikainen väline, ainakaan ihmisen iässä mitattuna. Kyseessä on käytännössä pysyvä mekanismi, jota varmasti käytettäisiin myös jatkossa.
Eurooppaoikeuden professorin ja perustuslakivaliokunnan asiantuntijan, Päivi Leino-Sandbergin mukaan rahoitusmallia tullaan varmasti soveltamaan uudelleen, kun on kerran linjattu, että perussopimukset eivät estä EU:n toiminnan rahoittamista velaksi. Samaan näkemykseen on päätynyt myös entinen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja, Peter Nyberg. Valtiotieteiden tohtori Nyberg myös aivan oikein linjaa, että rahasto käynnistää liittovaltiokehityksen.
Rahasto onkin siirtyminen tulonsiirtounioniin ja edelleen liittovaltioon. Se on EU:n perussopimuksen, SEUT:n, artiklan 125 selkeä rikkomus. Samalla EU:n lainanotto ja tulonsiirtojen jakaminen budjetin kautta rikkoo SEUT:n artiklaa 310. Emmekä me koskaan ole äänestäneet tulonsiirtounioniin tai liittovaltioon liittymisestä.
Nyt hallituksemme on myös linjannut, että meidän ei tarvitse kuunnella asiassa perustuslakimme korkeinta tulkitsijaa, perustuslakivaliokuntaa. Perustuslaki on yksittäisen kansalaisen tärkein suoja, jota perustuslakivaliokunta tulkitsee. Nyt hallitus katsoo, käytännössä, että poliittinen tahtotila ohittaa sen.
Tulonsiirto on tulonsiirto EU:n elpymisvälineessäkin
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/tulonsiirto-on-tulonsiirto-eun-elpymisvalineessakin/?fbclid=IwAR3fo2-IzURMxrVqXPZl14oaEyCJ9vYBQr_QWFPw0YsatLP1aY116eRdJXg Keskusteluun EU:n ”elpymisvälineestä” liittyy Suomessa kummallinen väärinkäsitys. Kyse on rahaston 390 miljardin euron lahjoituksina jaettavasta osasta, tai sen käsittelystä. Viimeksi väärinkäsitystä vahvisti Helsingin Sanomat uutisoimalla, että rahaston ”eurooppaoikeudelliset ongelmat ovat poistuneet”. Mitään tällaista ei luonnollisesti ole tapahtunut.
Väärinkäsitys lienee lähtöisin EU:n oikeuspalvelun politisoituneesta lausunnosta, jonka mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklaa 125 ei sovellettaisi ”elpymisvälineeseen”. Artikla 125 toteaa, että
Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU ei saa vastata jäsenvaltioiden budjettialijäämistä, eli se ei saa jakaa niille tulonsiirtoja, kuten lahjoituksia.

Tämä luonnollisesti aiheutti komissiossa paljon päänvaivaa, kun se mietti ”elpymisvälineen” toteutusta. Komissio keksi, että se ei kutsukaan rahaston varojenjakoa sen oikealla nimellä, tulonsiirto, vaan kutsutaan niitä ”investoinneiksi”. Tämä ei luonnollisesti poistanut sitä ilmeistä tosiasiaa, että varat maksetaan valtioille, mikä vapauttaa niiden budjeteista varoja muuhun toimintaan. Kyseessä on siis puhdas tulonsiirto.







Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)