Erkki
Ahon taidenäyttelyn uusin muotokuvamaalaus esittää
urheiluvaikuttaja Jukka Uunilaa. Muotokuva on taiteilija Rositsa
Tanchevan maalaus.
Uunila,
Jukka (1923–)
Kauppaneuvos,
liikuntatieteiden kunniatohtori, Veikkauksen toimitusjohtaja,
urheilujohtaja
Jukka
Uunila voi sanoa perustellusti 1900-luvun jälkipuoliskon
merkittävimmäksi kotimaisilla areenoilla toimineeksi suomalaiseksi
urheilujohtajaksi. Hän vaikutti SUL:n, Suomen Olympiakomitean ja
SVUL:n johtotehtävissä yli 40 vuoden ajan. Uunila vaikutusvaltaa
lisäsi Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajuus. Uunila on ollut ennen
kaikkea yleisurheilumies ja huippu-urheilun edunvalvoja.
Jukka
Uunila syntyi suojeluskunnan aluepäällikkönä toimineen isän ja
opettajaäidin esikoisena valkoisen kenraalin C. G. Mannerheimin
syntymäpäivänä 1923. Varhaisimmat vuotensa hän vietti
Keski-Pohjanmaan Himangalla. Yleisurheilu ja penkkiurheilu kuuluivat
Uunilan ja hänen veljiensä harrastuksiin. Oppikoululaisena
Kokkolassa toiseksi tärkeäksi lajiksi tuli jalkapallo.
Uunila
lähti suorittamaan asevelvollisuuttaan vapaaehtoisena täytettyään
18 vuotta 1941. Lyhyen koulutuksen jälkeen hänet komennettiin
alikersanttina rintamalle Kiestingin suunnalle. Uunila kävi
Reserviupseerikoulun jatkosodan aikana ja oli Jyväskylässä
kevätkesällä 1944 urheilu-upseerikoulutuksessa, joka keskeytyi
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua. Uunila osallistui myös
Lapin sotaan.
Sotien
päätyttyä Uunila hakeutui koulutukseen Vierumäen urheiluopiston
liikuntaneuvojakurssille, jolta hän valmistui helmikuussa 1946. Hän
toimi aluksi lyhyen aikaa SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin
piirivalmentajana ja 1946─1949 SUL:n aluevalmentajana. Uunilasta
tuli 1949 juuri perustetun Kuortaneen urheiluopiston ensimmäinen
johtaja.
Nuoren
miehen tarmokkuus kiinnitti huomiota SUL:ssa. Uunila nousi SUL:n
hallituksen jäseneksi 27-vuotiaana 1951. Uunila saavutti SUL:ssa
nopeasti vahvan aseman. Helsingin olympiakisoissa hän toimi jo
Suomen yleisurheilumaajoukkueen varajohtajana. Maaottelumiehistöjä
hän johti 1951─1964 yli 50 kertaa ja olympiajoukkuetta Mexico
Cityn kisoissa 1968. Uunilasta tuli 1950-luvulla myös SUL:n
valmennusvaliokunnan puheenjohtaja.
Kuortaneen
urheiluopiston johtajan paikalta Uunila siirtyi lehtiyhtiö Ilkan
toimistojohtajaksi 1960. Kaksi vuotta myöhemmin Uunila sai kutsun Oy
Veikkauksen Ab:n tytäryhtiön Kvartton johtoon. Muutto Helsinkiin
paransi mahdollisuuksia toimia urheilujohtajana. Uunilasta oli tullut
SVUL:n varapuheenjohtaja 1961.
SUL:n
puheenjohtajaksi Uunila valittiin 1965 ja samana vuonna hänestä
tuli myös Olympiakomitean varapuheenjohtaja. Suomen yleisurheilu eli
tuolloin taantumakautta ja muun muassa Ruotsi voitti Suomen
maaottelussa 12 vuoden tauon jälkeen. Suomen joukkue jäi 1966
Budapestin EM-kisoissa mitaleitta. Uunila koki myös, että
yleisurheilu oli menettämässä asemiaan jalkapallolle ja
pesäpallolle.
Näytti
ilmeiseltä, että vanhoin keinoin ei enää voitu odottaa
menestystä. Uunila lähti reippain ottein uudistamaan sekä
valmennusta että johtamista. Tavoitteena oli parantaa huipulle
tähdänneiden urheilijoiden valmentautumisedellytyksiä.
Tilanteeseen oli mahdollista vaikuttaa sekä Uunilan johtoonsa saaman
Olympiakomitean valmennusvaliokunnan että SUL:n kautta. SUL:n
uudistamiseen hän haki vaikutteita yritysmaailmasta, josta
omaksumiaan tavoitejohtamisen oppeja hän ryhtyi soveltamaan.
Uunilan
mukaan urheilun arvostus mitataan suomalaisten silmissä nimenomaan
yleisurheilussa ja erityisesti kestävyysjuoksumenestyksellä. Hän
pestasi tunnetun uusiseelantilaisen juoksuvalmentajan Arthur
Lydiardin nostamaan suomalaisen juoksun tasoa. Uunila pohjusti asian
niin, että SUL:n luottamusmiehet hyväksyivät 1967 kallispalkkaisen
Lydiardin tulon Suomeen. Lydiardin palkkaaminen herätti kuitenkin
myös närää ja nähtiin suomalaisen valmennusosaamisen
väheksyntänä.
Lydiardin
kausi toimi Uunilan käsityksen mukaan ennen kaikkea herätteenä,
joka pohjusti sekä 1970-luvun kestävyysjuoksumenestystä että
hölkkäinnostusta. Uunilan vuoteen 1974 kestäneelle SUL:n
puheenjohtajakaudelle osuivat Juha Väätäisen EM-menestys 1971 ja
Lasse Virénin sekä Pekka Vasalan olympiavoitot 1972.
Olympiakomitean
puheenjohtajaksi Uunila nousi 1969. Hänen valintansa kohtasi
yllättävää vastustusta viime vaiheissa. Komitean väistyvä
puheenjohtaja Akseli Kaskela ja Erik von Frenckell yrittivät ajaa
paikalle Olavi J. Mattilan, vaikka Uunilalla oli komitean
jäsenliittojen vahva tuki. Uunila voitti vaalin äänin 32─22.
Olympiakomitea
muuttui Uunilan puheenjohtajakaudella olympiamatkojen
järjestelytoimistosta koko olympiadin ajan aktiivisesti toimivaksi
järjestöksi. Urheilijoiden valmentautumisen perustaksi luotiin
silloisten tiukkojen amatöörisääntöjen ehdot täyttänyt
stipendijärjestelmä. Lisäksi Urheilijoiden
Ammattienedistämissäätiö aloitti toimintansa.
Uunila
olisi halunnut keskittää valmennusta vielä enemmän lajeihin,
joissa suomalaisurheilijoiden menestysmahdollisuudet olivat parhaat.
Etusijalla olisivat siten olleet yksilölajit tai urheilumuodot,
joissa kansainvälinen kilpailu on suhteessa vähäisempää, kuten
pohjoismaiset talvilajit. Uunila ei kuitenkaan halunnut unohtaa
kiristyvästä kilpailusta huolimatta yleisurheilua ja painia, joilla
on pitkät kansalliset perinteet. Vaikutteita ajatteluun antoi Saksan
demokraattisen tasavallan mitalimäärän maksimointiin tähdännyt
urheilupolitiikka.
Oy
Veikkaus Ab:n toimitusjohtaja Uunilasta tuli 1973. Valintaa edelsi
poliittinen peli ja viime kädessä sen varmisti pääministeri
Kalevi Sorsan (sos. dem.) antama hyväksyntä nimityspaketille, jossa
SDP, Keskustapuolue ja SKDL saivat johtajanpaikat. Uunila hoiti
toimitusjohtajan tehtävää vuoteen 1990.
Vuoden
1982 alussa Uunila sai johtoonsa urheilun suurimman keskusjärjestön
SVUL:n. Urheilun keskusjärjestöt olivat tuolloin valtansa huipulla.
Vuoden 1980 alussa voimaantullut liikuntalaki takasi niille pääroolin
liikuntatoiminnan järjestäjinä ja rahoituksen vakaan kasvun.
Urheilujärjestöjen henkilökunta kasvoikin nopeasti
1970─80-luvuilla Veikkauksen 1971 markkinoille tuoman Lotto-pelin
tuoton ansiosta. Keskeisten urheilujohtajien valtaa kuvaa se, että
1980-luvulla Uunila sopi TUL:n puheenjohtajan Matti Ahteen sekä
järjestöjen pääsihteerien Mauri Oksasen ja Ossi Sjömanin kanssa
järjestömäärärahojen jaosta.
Uunilan
toimintaa urheilujohtajana voi luonnehtia käytännönläheiseksi,
menestyshakuiseksi ja urheilulähtöiseksi. Uunila varmisti omalla
panoksellaan, että SVUL ja TUL saivat aikaan
yhteistoimintasopimuksen kesällä 1966. Olympiakomiteassa hän toimi
TUL:n edustuksen lisäämiseksi. Kun keskusjärjestöjen yhdistyminen
näytti epätodennäköiseltä, niin oli järkevää toimia
ristiriitoja lieventäen. Puoluepolitiikasta Uunila pysytteli erossa.
Hän on määritellyt ainoaksi puolueekseen ”urheilupuolueen”.
Uunilan
asemaa vahvisti se, että hän osasi koota lähipiiriinsä
henkilöitä, jotka tukivat hänen päämääriään. Komitean
ensimmäiseksi valmennuspäälliköksi Uunila ajoi 1969 Kalevi
Tuomisen. Carl-Olaf Homén hoiti Olympiakomitean pääsihteerin
tehtäviä oman toimensa ohella 1969─1973. Sittemmin Homén toimi
SUL:n ja Olympiakomitean johdossa. Olympiakomitean varapuheenjohtajan
tehtävää 1973─1980 hoitaneella Pertti Paloheimolla oli hyvät
suhteet Urho Kekkoseen. Olympiakomitean ensimmäiseksi päätoimiseksi
pääsihteeriksi Uunila järjesti 1977 eteläpohjalaisen Kosti
Rasinperän. Hän oli myös SUL:n ja Olympiakomitean johdossa
toimineen Tapani Ilkan taustavoima. Uunilalle oli lisäksi hyvät
suhteet Opetusministeriöön. Kokoomuspoliitikko Harri Holkeri kuului
Uunilan lenkkiseurueeseen.
Urheilupolitiikkaa
tarkasti seuranneeseen Urho Kekkoseen Uunilalla oli etäinen suhde.
Hän antaa kuitenkin Kekkoselle tunnustusta ”ainoana
presidenttinä”, joka on tosissaan edistänyt urheiluasioita.
Uunila ei pannut pahakseen, jos häntä kutsuttiin toisinaan
julkisuudessa ”urheilun Kekkoseksi”. Uunilan on myös sanottu
olevan hyvä puhuja, mutta huono kuuntelija.
Luottamusmiehiin
ja kenttäväkeen on vedonnut Uunilan kiistaton karisma. Kookkaalla
ja johtajanoloisella miehellä on ollut kykyä pelkistää asiat
iskulauseiksi ja sitkeyttä toistaa viestinsä yhä uudelleen. Uunila
kiersi vuodesta toiseen ahkerasti kenttää. Epävirallisissa
yhteyksissä Uunila heittää urheilumiehille ominaista, toisinaan
kovaakin herjaa. Arvostusta on lisännyt se, että Uunilan
laaja-alainen lajituntemus on Suomen ehdotonta huippua. Hän on myös
kuntoliikunnan harrastaja, jolle kertyi hiihtokilometrejä
1970-luvulla talvikaudessa yli 2000. Rintamamiehenä hänellä on
ollut samat kokemukset kuin suurella osalla aikalaisistaan, mikä on
osaltaan lisännyt uskottavuutta.
Uunilalla
oli johtajana kentän vankka tuki, minkä vuoksi häntä oli vaikea
haastaa puheenjohtajavaaleissa. Tämä kävi ilmi, kun Uunilalle oli
tarkoitus löytää vastaehdokas SVUL:n liittokokouksessa 1989
Mikkelissä. Uunila torjui pääsihteeri Mauri Oksasen useiden
lajiliittojen avustuksella junaileman yrityksen SVUL:n piirien tuella
ja ottamalla esiin urheilun keskusjärjestöjen yhdentymisajatuksen.
Uunilan
Mikkelissä pitämä puhe sai urheilun yhdentymiskehityksen
liikkeelle. SVUL näytti alkuvaiheessa kykenevän määrittelemään
prosessin kulun etenkin sen jälkeen, kun Suomeen muodostettiin Esko
Ahon (kesk.) johdolla sinivihreä hallitus 1991. Uunila ja SUL:n
puheenjohtaja, työministeri Ilkka Kanerva (kok.) saivat edellisen
hallituksen pääministerin Harri Holkerin (kok.) suostumaan Valtion
liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi. Holkerin päätehtävänä oli
viedä läpi urheilun yhdentyminen SVUL:n toivomalla tavalla.
SVUL:n
sijoitustoiminnan aiheuttamat talousvaikeudet muuttivat kuitenkin
neuvottelujen kulkua, mikä paransi TUL:n asemaa oleellisesti.
Velkojien ja valtion kanssa sovituilla järjestelyillä SVUL ja sen
omistama Vierumäen urheiluopisto pelastuivat konkurssilta. Uunilan
oli kuitenkin myönnyttävä siihen, ettei SVUL lopulta liittynyt
marraskuussa 1993 perustetun SLU:n jäseneksi, vaan lakkautti
toimintansa. SVUL:n loppuvaiheet ovat himmentäneet Uunilan kuvaa
urheilujohtajana. Hän itse on sanonut suhtautuneensa kriittisesti
SVUL:n käymiin kasinopeleihin, mutta hän ei toisaalta kuitenkaan
käyttänyt arvovaltaansa niiden torjumiseen.
Kansainvälisissä
tehtävissä Uunilan toimintaa rajoitti heikko kielitaito. Jukka
Rangell toivoi 1966 Uunilan ryhtyvän seuraajakseen Kansainvälisessä
olympiakomiteassa, mutta tämä joutui kieltäytymään heikon
englannin kielen taidon vuoksi.
Uunila
on eläkevuosinaan ottanut kantaa huippu-urheilun tilaan Suomessa.
Hänen mielestään arvokisoihin on etenkin 2000-luvulla valittu
urheilijoita liian kevein perustein. Työnsä 2010 aloittanut
Huippu-urheilun muutostyöryhmä on kuullut Uunilaa asiantuntijana.
Liiteosio
Ahti
Juhani (Jukka) Uunila S 4.6.1923 Oulu. V Aluepäällikkö Kalle
Uunila ja kansakoulunopettaja Sally Siviä Soini.
Ura. Viisi
luokkaa keskikoulua Kokkolan Suomalaisessa Yhteiskoulussa;
liikuntaneuvoja 1946; SUL:n aluevalmentaja 1946─49; Kuortaneen
Urheiluopiston johtaja 1949─60; Ilkka Oy:n toimitusjohtaja 1960─62;
Kvartto Oy:n toimitusjohtaja 1962–73; Oy Veikkaus Ab:n
toimitusjohtaja 1973─90.
Luottamustoimet. SUL:n
johtokunnan jäsen 1951─64 ja puheenjohtaja 1965─74; SVUL:n
varapuheenjohtaja 1961─82 ja puheenjohtaja 1982─93;
Olympiakomitean varapuheenjohtaja 1965─69, puheenjohtaja 1969─84;
Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen 1959─96, puheenjohtaja
1985─96; Valtion urheilulautakunnan jäsen 1966─67; Valtion
urheiluneuvoston jäsen 1967─73; Yleisurheilun Tukisäätiön
hallituksen jäsen 1953─88; Stadion-säätiön hallituksen jäsen
1976─84; edustajiston jäsen 1963─74 ja 1984─; Urheilijoiden
Ammattienedistämissäätiön hallituksen jäsen 1972─2004,
puheenjohtaja 2004─07.
Ansiomerkit. Suomen
liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 1982 (kultainen
ansioristi 1973); talvisodan muistomitali; jatkosodan muistoristi;
SUL:n kultainen ansioristi; SNLL:n kultainen ansiomitali; SVUL:n
kultainen ansiomerkki 1966; SVUL:n kunniajäsen 1975; kauppaneuvos
1976; liikuntatieteiden kunniatohtori (Jyväskylä) 1982;
Olympiakomitean ja SUL:n kunniapuheenjohtaja; KOK:n Olympic Order
1982; IAAF:n kunniajäsen 1978; Elämänurapalkinto Urheilugaalassa
2008.
Tuotanto. Kansainvälinen
75-vuotias Olympia-aate / Den internationella 75-åriga Olympiska
rörelsen / The international 75 years old Olympic movement. Avery
Brundagen ja Jukka Uunilan puheet Olympia-aatteen 75-vuotisjuhlassa.
Tal av Avery Brundage och Jukka Uuni. Olympiakomitea, Helsinki 1968;
Tahkon hengessä. Ideointi ja toteutus Jukka Uunila et al. Suomen
Urheilutoimittajain Liitto, Helsinki 1981.
Toimittanut:
Pohjanmaan Urheiluopisto 1950, Kuortaneen Urheiluopisto 1970, 20
[vuotta]. Toimituskunta: Matti Lähdesmäki, Jukka Uunila ja Veli
Kaakinen. Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane 1970.
Urheilusaavutukset:
–
Julkiset
muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön
mukaan nimetty: –
Lähteet.
Nurmela Kari A. Jukka Uunila,
Urheilujohtaja. Weilin+Göös, Helsinki 1979; Kokkonen Jouko,
Pyykkönen Teijo. Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna.
Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi no. 24. Liikuntatieteellinen
Seura, Helsinki 2011; Kulha Keijo K. Urheilujärjestöjen kujanjuoksu
– urheilun rakenneuudistus 1989─1993. Suomen Urheilumuseosäätiön
julkaisu n:o 14. Suomen Urheilumuseosäätiö, Helsinki 1995.
Kirjoittaja(t):
Jouko Kokkonen
Erkki
Ahon taidenäyttelyssä on myös ansioituneista henkilöistä
karikatyrimaalauksia. Seuraava maalauas valmistuu lähipäivinä ja
se esittää Fermaattikuoron pitkäaikaista johtajaa Soili Autiota.
Fermaatti-kuoro,
aiemmin Kalajoen Nuorisokuoro, on perustettu syksyllä 1979 ja kuoron
tukiyhdistys keväällä 1994. Vuosi 2019 on kuoron 40.
toimintavuosi. Kuoro on osa Kalajoen kaupungissa annettavaa Taiteen
perusopetusta.
Kuorossa laulaa tällä hetkellä 31 kalajokista 11-19 -vuotiasta tyttöä. Kuoron ohjelmisto koostuu vanhoista latinankielisistä kirkkolauluista spirituaaleihin sekä suomalaisista ja muiden maiden kansanlauluista aina klassisiin kuoroteoksiin ja uudempiin, erityisesti nuorisokuoroja varten sävellettyihin nykyteoksiin. Vakituisena säestäjänä toimii Minna-Liisa Kaattari sekä tarvittaessa kuorolaisista koostuvat erilaiset soitinryhmät.
Kuorossa laulaa tällä hetkellä 31 kalajokista 11-19 -vuotiasta tyttöä. Kuoron ohjelmisto koostuu vanhoista latinankielisistä kirkkolauluista spirituaaleihin sekä suomalaisista ja muiden maiden kansanlauluista aina klassisiin kuoroteoksiin ja uudempiin, erityisesti nuorisokuoroja varten sävellettyihin nykyteoksiin. Vakituisena säestäjänä toimii Minna-Liisa Kaattari sekä tarvittaessa kuorolaisista koostuvat erilaiset soitinryhmät.
Kansalaisopiston
lukukauden aikana Fermaatti-kuoro toimii Kalajoen Kansalaisopiston
opintopiirinä, muuna aikana Kalajoen Seurakunnan kuorona.
Säännöllinen Fermaatti-kuoroon osallistuminen kahden lukuvuoden
aikana hyväksytään myös Kalajoen lukion musiikin kurssiksi.
Ylivieskan seudun musiikkiopistossa opiskeleville kuorolaisille
kuoro-opinnot hyväksytään musiikki- opiston sivuaineopinnoiksi.
Kuorossa mukanaolostaan kuorolainen saa todistuksen.
Esiintymis- ja kilpailumatkoja kuoro on kotimaan ja Euroopan maiden lisäksi tehnyt Japaniin ja USAhan. Fermaatti on saanut kultaisen diplomin kaikista kansainvälisistä kilpailuista, joihin se on osallistunut; Hollanti Veldhoven 1995, Italia Fivizzano 1998 ja Espanja Calella 2013. Katso kuvia matkoilta
Esiintymis- ja kilpailumatkoja kuoro on kotimaan ja Euroopan maiden lisäksi tehnyt Japaniin ja USAhan. Fermaatti on saanut kultaisen diplomin kaikista kansainvälisistä kilpailuista, joihin se on osallistunut; Hollanti Veldhoven 1995, Italia Fivizzano 1998 ja Espanja Calella 2013. Katso kuvia matkoilta
Kuoro
on julkaissut kuusi äänitettä, viimeisimmän 'In Excels' 2012.
Kuoroa
on johtanut 40 vuotta dir.cant. Soili
Autio
ja
vuonna 2019 kuoronjohtajuus siirtyy Emma Räihälälle, joka on
itsekin entinen fermaattilainen ja on valmistunut Centria AMK:sta
musiikkipedagogiksi, klassisesta laulusta ja kuoronjohtamisesta.
Fermaattikuoto
Erkki
Ahon kulttuurityö
Kultainen
ansiomerkki
Kalajoen
kaupugin kultturi- ja vapaa-aikajohtajana toimii Anita Ohtamaa
Kalajoen
kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtajajana toimii Ritva
Mäntymäki.
Sivistyslautakunnan
jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet vuosina 2017 – 2021:
Jäsen |
Henkilökohtainen
varajäsen |
Puheenjohtaja
Mäntymäki Ritva |
Kaattari Suvi |
Varapuheenjohtaja
Isokääntä Arja |
Säteri Meri |
Aaljoki Sari |
Latukka
Juha-Matti |
Tilvis Aija |
Siirilä Aila |
Pasanen Markku |
Rasmus Seppo |
Märsylä
Ville |
Siermala Jaana |
Siironen Niko |
Räisänen
Päivi |
Mölsä Sami |
Roslander
Antti |
Siljander
Kirsti |
Heikkinen
Tapio |
Kalajoki
Pekka
Himanka - Muistojen Kalla
Kaljaasi
Ansiolla Maakallaan 31.8.2013
Jakso
6: Kalajoen dyyneiltä Kallankareille
Kausi
1, 6/9. Kalajoen dyyneiltä Kallankareille. Kalajoki kohosi merestä
vasta kivikauden lopulla - ja nousee yhä. Kuljemme kiemuraiselta
Siiponjoelta dyyneille ja vierailemme kalastajien ja hylkeenpyytäjien
Kallankareilla. (U)
Alueuutiset
21-vuotias
Jami-Petteri katosi Kaustisella: Kaksi miestä vangittiin epäiltynä
taposta
Kotimaan
uutiset
Ylen
kannatusmittaus: SDP:n suosio taipui laskuun, vihreät luisussa ja PS
jatkaa entisissä lukemissa kohuista huolimatta
Liikahdukset
kannatuksessa ovat pieniä, mutta kyse voi olla tyynestä myrskyn
edellä: politiikan syksystä povataan vauhdikasta.
Sebastian
Tynkkynen palasi kotiin, ovella odotti kirje poliisilta
Kansanedustaja
Sebastian Tynkkynen (ps.) saapui Oulun asunnolleen. Siellä odotti
kirje poliisilta.
Tynkkynen
teki aiheesta välittömästi videon. Se alkaa sanoilla: ”Tällä
videolla tulen kertomaan teille uusimmasta rikosepäilystäni, joka
liittyy siihen, että olen esittänyt kysymyksen ministerille
eduskunnan suullisella kyselytunnilla.”
Katri
Kulmuni lupasi maksaa 50 000 euron koulutukset itse – ei ole
maksanut vielä euroakaan
Esitutkinta:
Suomeen tulleet ruotsalaisveljekset järjestivät poliisille ansan,
takaa-ajossa poliiseja kohti ammuttiin noin 20 kertaa
VELJEKSIÄ epäillään
muun muassa kahdesta murhan yrityksestä, koska heidän epäillään
ampuneen 25. elokuuta 2019 kohti poliiseja Porvoossa. Ammuskelussa
loukkaantui kaksi poliisia, joista toinen vakavammin.
Lisäksi
veljeksiä epäillään myöhemmin takaa-ajon aikana tapahtuneista
murhan yrityksistä. Kaikkiaan kymmenkunta poliisia joutui
hengenvaaraan, yksi partio kahteen kertaan. Takaa-ajon osalta
epäiltyjä murhan yrityksiä on yksitoista.
Miehiä
epäillään muistakin rikoksista.
Näin
takaa-ajo eteni hetki hetkeltä: Porvoon poliisiampumisesta epäillyt
veljekset järjestivät viheliäisen ansan
Analyysi:
EU-elvytysrahoista voi tulla vielä perustuslaillinen riita Suomessa
– eduskunta ja asiantuntijat täysin eri linjoilla, mitä
perustuslaki sallii
Poliitikot
ja asiantuntijat kiistelevät, onko jättimäinen elvytysrahasto EU:n
perussopimusten mukainen.
Katri
Kulmunin entinen erityisavustaja varmisti itselleen 30 000 euron
karenssikorvauksen – ilmoitus
konsulttiyhtiön perustamisesta riitti
Koulutuskohun
takia eronneen Katri Kulmunin erityisavustajana toiminut Kari
Jääskeläinen saa valtiolta lähes 30 000 euron karenssikorvauksen.
Sopimuksen
mukaan ministeriö maksaa Jääskeläiselle hänen kuukausipalkkaansa
vastaavan summan (7 100 euroa) neljän kuukauden ajan,
yhteensä 28 400 euroa.
Muhkean
karenssikorvauksen varmisti Jääskeläisen ilmoitus, jonka mukaan
hän aikoo perustaa oman konsulttiyrityksen.
Ulkomaan
uutiset
Kiinalaiset
tutkijat varoittavat mahdollisesta uudesta pandemiaviruksesta
KYSE on
G4:ksi nimetystä H1N1-viruksen kannasta. H1N1 tunnetaan paremmin
sikainfluenssana, joka levisi maailmalla vuosina 2009 ja 2010.
Tutkijat löysivät kannan selvittäessään 2010-luvulla sioissa
eläneitä influenssaviruksia. G4:n arvot olivat koholla myös
sikaloissa työskentelevien ihmisten verinäytteissä.
Erimielisyydet
maahanmuutosta saattavat kaataa Ruotsin hallituksen
Italiassa
takavarikoitiin maailmanennätyserä amfetamiinia –
Isisin valmistamien huumeiden arvo peräti miljardi euroa
Eurooppa-kirje:
Kaataako teurastamon tautirypäs Merkelin seuraajaehdokkaan? Sitä
ennen: horjuva EU siirtyy Saksan ohjaukseen
Putin
jakoi kaikille venäläisperheille 125 euroa viimeisenä
äänestyspäivänä – Alustavien tulosten mukaan yli 70 prosenttia
kannattaa Putinin jatkon sallivaa lakiuudistusta
VENÄJÄLLÄ
äänestetään
keskiviikkona viimeistä päivää perustuslakiuudistuksista, joiden
avulla nykyinen presidentti Vladimir
Putin
voisi
pysyä vallassa jopa vuoteen 2036 asti. Äänestys on jatkunut viikon
ajan, jotta äänestyspaikoille ei kertyisi ruuhkaa korona-aikana.
Ensimmäisiä
tuloksia odotetaan saapuvaksi kello 21 jälkeen Suomen aikaa.
Ovensuukyselyjen
mukaan kaksi kolmasosaa äänestäjistä tukee uudistuksia.
Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi iltapäivällä, että
alustavien tulosten mukaan lähes 73 prosenttia olisi äänestänyt
muutosten puolesta. Äänistä oli tuolloin laskettu vasta vajaat
kolme prosenttia.
Tuhannet
uhmasivat mielenosoituskieltoa Hongkongissa, poliisi käytti
vesitykkejä ja kyynelkaasua – 370 pidätetty, joista kymmenen
rikkonut uutta turvallisuuslakia
Talousuutiset
PS:n
Ville Tavio: Suomi häviämässä 9 miljardia EU:n elvytysrahastossa
– ”Hintalappu on HX-hankkeen verran, se on käsittämätön
summa”
Perussuomalaisten
eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan
EU:n 750 miljardin euron uuteen elvytysrahastoon liittymisestä
tulisi tehdä perinpohjainen selvitys ja käydä avoin
kansalaiskeskustelu, koska kyse on Suomelle kalliista projektista ja
uudesta vallan luovutuksesta EU:lle.
Tavio
huomauttaa, että kokoluokassaan Suomen maksuosuus 750 miljardin
uudesta EU:n elvytysrahastosta on jopa Hornetin korvaajien eli
HX-hankkeen suuruinen.
– Kokoluokan
hahmottaa kun miettii, että hintalappu Suomelle on HX-hankkeen
verran tai yli kymmenen kertaa Suomen vuosittaisen EU-jäsenmaksun
verran, Tavio sanoo.
Hallituksen
keskeinen työllisyystoimi on sulamassa: Palkkatuen uudistamisen piti
tuoda jopa 20 000 työllistä, mutta tuore arvio lupaa vain noin
tuhat
Edellinen
pääministeri Antti
Rinne (sd)
ja edellinen työministeri Timo
Harakka (sd)
nostivat viime vuoden syksyllä palkkatuen hallituksen keskeiseksi
työllisyystoimeksi. Rinne arvioi
silloin,
että palkkatukea uudistamalla voitaisiin saada jopa 10 000–20 000
työllistä lisää. Harakka puolestaan sanoi,
että palkkatuki voi pitkälti ratkaista työllisyystavoitteen.
Työ-
ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän lähes valmiissa
ehdotuksessa arvioitu työllisyysvaikutus jää kuitenkin vain noin
tuhanteen uuteen työlliseen, jotka työllistyvät palkkatuen avulla.
Pitkällä aikavälillä työllisyysvaikutus on ”mittaluokaltaan
joitakin satoja henkilötyövuosia”.
Hallitusohjelmassa
hallitus sitoutui päättämään tulevan syksyn kehysriiheen
mennessä toimista, joiden virkamiehet arvioivat tuovan vähintään
30 000 uutta työllistä.
Keskisuuret
yritykset saaneet valtion sijoitusyhtiön kautta nyt 50 miljoonaa –
saajia ei edelleenkään kerrota
Tesin
koronasijoituksia startup-yrityksiin ei ole alettu vielä jakaa.
Rahaa saaneiden startupien nimet kerrotaan, kun rahoituspäätös on
tehty.
Valtion
pääomasijoitusyhtiö Tesi on sijoittanut tähän mennessä 50
miljoonaa euroa vakautusohjelmansa kautta. STT:n pyytämien tietojen
mukaan yhdeksän yritystä on saanut vakautusohjelman kautta rahaa
koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia.
Vakautusohjelman
kautta rahoitusta voivat saada keskisuuret yritykset.
Tesi
sai huhtikuun lisätalousarviossa vakautusohjelmaa varten yhteensä
150 miljoonaa euroa. Tähän mennessä potista on haettu rahaa 138
miljoonan euron edestä.
Sikadokumentti:
Saksalainen sikateollisuus antibiooteilla kyllästettyä
sijoitustoimintaa
Arhinmäki:
Caruna-kauppa runnottiin parissa tunnissa
Arhinmäki
oli ministerinä paikalla, kun myyntipäätös Fortumin
sähköverkoista tehtiin. Hän kuvailee joulukuussa vuonna 2013
järjestettyä talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousta
erikoiseksi.
- Pitkin
syksyä puhuttiin julkisuudessa, että Fortum haluaa myydä
verkkonsa. Mutta itse esitys tuotiin ministerivaliokunnan
kokoukseen yllättäen yhtenä keskiviikkoaamuna, siitä ei ollut
mitään ennakkotietoa, Arhinmäki muistelee.
Omistajaohjauksesta
vastanneen virkamiehen esitys piti sisällään, että hallitus
luopuisi kirjauksesta Fortumin verkkojen strategisesta
merkityksestä. Jos kirjaus poistettaisiin, sähköverkot
voitaisiin myydä ulkomaille.
- Kun
kysyin, että milloin tämä pitää tehdä, niin vastaus oli että
nyt heti, koska vielä tänään tehdään kaupat.
Arhinmäen
mukaan asiassa otettiin parin tunnin tauko. Sen jälkeisessä uudessa
kokouksessa vasemmistoliitto ilmoitti, ettei se hyväksy kirjauksen
poistamista. Vasemmistoliitto jäi vastalauseensa kanssa yksin, sillä
muut hallituspuolueet eli kokoomus, SDP, vihreät, RKP ja
kristillisdemokraatit hyväksyivät kaupan. Suomen
valtiovarainministerinä ja SDP:n puheenjohtajana toimi tuolloin
Jutta
Urpilainen.
Suomeen
syntyi tänään uusi suuryhtiö - ”Kaikki edellytykset, että
tästä tulee hyvä bisnes”
Konepajayhtiö
Metson Metso Minarals-liiketoimintayksikkö yhdistyi teknologiayritys
Outotecin kanssa.
Uuden
nimen saanut Metso Outotec aloittaa toimintansa tänään
1. heinäkuuta. Yritys tarjoaa kestäviä teknologioita
mineraalienkäsittelyyn, metallinjalostukseen sekä
kierrätysteollisuuteen.
Yhtiö
työllistää yli 15 000 ammattilaista yli 50 maassa, ja sen
havainnollistava yhdistetty liikevaihto vuonna 2019 oli noin 4,2
miljardia euroa.
Urhelu-uutiset
Teemu
Pukin valioliigamaalit 2019–20 | Kausi jatkuu 17. kesäkuuta V
sportin kanavilla ja Viaplayssa!
Thor
Bjornsson 501KG Promo
Adam
Kownacki stunned by Robert Helenius in fourth round TKO | HIGHLIGHTS
| PBC ON FOX
Maailmalla
tapahtuu
Aitauksesta
karannut nautalauma pakenee Pieksämäellä – omistaja: ”Kymmenen
kilometriä ei ole niille matka eikä mikään”
11
nautaa karkasi Esko
Rissasen Hyvätuuli
Highland -tilalta Pieksämäellä varhain
sunnuntaiaamuna. Naudat pääsivät pakoon, kun naapurista
karanneet hevoset rikkoivat lehmäaitauksen.
– Viiden
jälkeen tuli ilmoitus, että meidän lehmien tilalla on kaksi
hevosta. Lehmiä ei näkynyt missään, Rissanen kertoo
surullisena.
Suomi
sai vastauksen kysymykseensä EU:n elvytysrahastosta – neuvosto:
komission ehdotus ei riko unionin perussopimuksia
(siirryt toiseen palveluun)artiklan 310 mukaan budjetin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Lisäksi artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten maiden veloista.
Komission
ehdottama elvytyspaketti rahoitettaisiin ainakin osittain lainaamalla
markkinoilta. Laina maksettaisiin takaisin esimerkiksi jäsenmaksujen
korotuksilla tai uusilla tulonlähteillä, kuten yhteisillä
veroilla.
EU:n
neuvosto on komissiosta erillinen toimielin, jonka oikeuspalvelu
tutki asiaa jäsenmaiden pyynnöstä. Tänään saatu selvitys ei ole
julkinen EU:n avoimuusasetuksen poikkeussäännön perusteella.
Erkin
kommentti: Halloo – ihte kysyy ja ihte
vastaa niin saa mieleisen vastauksen. Eiko hälyytyskellot soi
suomalaisten päättäjien korvissa?
Video:
Näin poliisi pysäytti veitsimiehen Vaasassa – poliisikoira teki
oman osuutensa
Närpiöläismiehet
tallensivat vauhdikkaan takaa-ajon TikTok-sovellutuksella.
Veitsimies
herätti pelkoa Vaasassa keskiviikkona aamupäivällä.
Kulttuurinrikastuttaja liikkeellä.
Raju
poliisivideo: juopunut moottoripyöräilijä kaahasi 150km/h
neljänkympin alueella – pako päättyi umpikujaan,
sähkölamauttimeen ja kaasuun
Yle
Areena
Historia:
Bushien valtakausi
Hymyilevä
mies
Olli
Mäki otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn
maailmanmestaruudesta, ja hävisi. Siitä tuli hänen elämänsä
onnellisin päivä. Juho Kuosmasen Cannesissa palkittu elokuva
perustuu tositapahtumiin. Suomi, 2016. Mv.
Kuvailutulkkausmahdollisuus TV-esityksessä.
Hallituksen
tasa-arvo-ohjelmalle kritiikkiä - mikä on pielessä?
https://areena.yle.fi/1-50576934?fbclid=IwAR3VMaXheASiqXEeGeyBR7iZ7LkfZ4u6pZhV8SJNsUHz9pZ9aM0z7yTuZ5Y&utm_source=facebook-share&utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share
Hallitus
esitteli viime viikolla tasa-arvo-ohjelmansa. Siinä mainittu
"intersektionaalinen feminismi" tasa-arvopolitiikan
perustana sai opposition älähtämään. Minkälaista
tasa-arvopolitiikkaa hallitus käytännössä ajaa ja mikä siinä on
vikana? Keskustelemassa tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (RKP) ja
suurimman oppositiopuolueen Perussuomalaisten varapuheenjohtaja
Riikka Purra.
Mielipiteet
Me
Kansa - Jukka Davidsson Kuu-miitissä 26.6.2020
Kommentti:
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-uudistus on jo
syntyessään susi – politiikka ohittaa jälleen järjen
Suomella
on ongelma, jota koronakriisi vain pahentaa. Rahat eivät kohta enää
riitä hyvinvointipalveluihin. Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus
sössii sote-uudistuksen lopullisesti, kirjoittaa MTV
Uutisten politiikan toimittaja Vesa
Kallionpää.
Yutube
Vasikkamysteeri
EU-liittovaltiossa
suomalaiset ovat maksajia ja alamaisia (4.6.2020)
Perussuomalaiset
vs Maria Ohisalo
Naurattaisi,
ellei itkettäisi - Tavio selittää EU-tukipakettien järjettömyyden
https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/290487838813010/UzpfSTEwMDAwMTA1NDU4MDA3NjozNDY0MzkzNjk2OTM5MDgy/
The
Winter War - WW2 - 014 - December 1, 1939 [IMPROVED]
Huumori
Urmas
Viilunk | 1. jakso | Putous 12. kausi | MTV3
Musiikki
Band
ODESSA - Одуреть не встаь песня !
A.Garifullina
& D.Hvorostovsk✮♫ "Moskauer Nächte"/Sommernachtsgala
Grafenegg
Rauli
Badding Somerjoki -Paratiisi
Diandra
- Uralin Pihlaja
Les
Choeurs de l'Armée Rouge Alexandrov - Kalinka
Veteraanin
Iltahuuto
Leonard
Cohen - Hallelujah (Live In London)
Terveellinen
ruoka
Incredible
Health Benefits Of Pears You Will Not Believe!
Start
Eating a Cucumber a Day, See What Happens to Your Body
Top
10 Healthiest Foods
Kuntoilu
Plank
Every Day for a Month, See What Happens to Your Body
4
Must Follow Steps If You Want to Lose Your Belly
5-Minute
Home Workout to Get a Flat Stomach Faster
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti