lauantai 28. lokakuuta 2017

Miksi suomalaiset eivät ryhdy asian vaatimiin toimenpiteisiin?



Minun mielestäni Suomi ei ole oikeusvaltio. Suomi on palautettava oikeusvaltioiden joukkoon. Seuraavat blogit osoittavat väitteeni todeksi ja kansalaisten on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin, sillä valitsemani blogitekstit ja videot ovat todellisten asiantuntijoiden tekemiä. Suomen hallitus ja eduskunta ovat vastuussa asioista Tiedotusvälineiden tehtävänä on tuoda asia julki kansalaisille jotta nämä ovat tietoisia asioista ja voivat ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin Suomen palauttamiseksi oikeusvaltioiden joukkoon.

Vakaan markan politiikka ja Koiviston konklaavi

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

Pankkikriisin peitellyt paperit

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

Erkki Aho suomalainen oikeustaistelija

Terve Juha

Videokuvaus oikeusvarmentaa rikostutkinnan

Rikostutkintapyyntö valtiopetoksesta (täydennys)

Kansanedustajille oikeuskanslerin vuosikertomuksen käsittelyä varten


Otan esimerkkejä blogeista, joiden pitäisi herättää suomalaisten huomiota maan todelliseen tilanteeseen. Tässä muutama blogiteksti oikeustieteen tohtori Kari Uotin blogeista.

Suomalainen Gestapo

Arsenalin epäsalvyydet

Arsenalin vouti

Tilinpäätös kunnossa

Kittilä Case

Tässä muutama esimerkki toimittaja Mikko Niskasaaren blogeista.

Poliisin laillisuusvalvonta on bluffia

Valtionsyyttäjien ohjelmallinen rikollisuus

Poliisin terrorin alla

Poliisien ja syyttäjien syytesuoja toimii yhä

Kuinka poliisin suosiota luetaan?

Tässä muutama esimerkki lainkäytön emeritiusprofessrin ja entisen tuomarin Jyrki Virolaisen blogeista

Nissisen jutussa ei haluta kuulla avaintodistajia

Käräjäoikeus ei tuntenut lakia
Tuomion perusteleminen

Kuin veljet veräjästä! Eduskunta painamassa urheilukerhon kavallusasian villaisella 



Siviilioikeuden professori emeritius Erkki Aurejärven blogeja

Uusi tutkintapyyntö


Kevytsavukkeiden markkinoinnista 21.9.2017 tehdyn rikosilmoituksen liitteet

Sieluttomat tuomarit

Rattijuopon auto valtiolle

Erkki Aurejärvi, muistelmien "Kovaa peliä" julkistaminen; Pressiklubi Helsinki 2.10.2013

Erkki Aurejärvi, muistelmat "Kovaa peliä", Akateeminen 29.10.2013, haastattelu Jarkko SIpilä

Tuomarit tuomitsevat syyttömiä turhaan (aamu-tv 15.5.2014)

Yle! Kuuntele ja hämmästy! Emeritus professori Erkki Aurejärvi

Aurejärvi Erkki, kirjan ”Kun kukaan ei näe”julkistus Akateemisessa 2016 06 07

Heikki Urmas

Onko Suomi täysin mätä? Osa 1/2 - Heikki Urmas – Trailer

Liisa Mariapori

Onko Suomi täysin mätä? Osa 2/2 - Liisa Mariapori - Trailer

Veikko Saksi

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

Ns. pankkikriisin EMU-varauma

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

Ns. pankkikriisin taustaa

PILOTTI 5: Markus Lehtipuu ja Veikko Saksi: Ns. pankkikriisi

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia

Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa?

YLE

90- luvun pankkikriisi

Jorma Jaakola

Jorma Jaakolan kotivisu
http://jormajaakkola.fi/

lauantai 14. lokakuuta 2017

Esko Ahon muistotilaisuus Raution seurakuntakodissa 14.10.2017

Ruokavirsi 472: 1

Ruokailu

Kiitosvirsi 332:1

Virsi 548

Adressien luku Marjaana Juola

Musiikkiesitys: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie

Muistopuhe Erkki Aho

Virsi 517

Loppuhartaus

Virsi 338


Kahvitarjoilu

Muistopuhe Eskolle

Hyvät ystävät,

Jokainen on oman aikansa lapsi. Esko Viljo syntyi sotalapsena laskiaisviikon lauantaina 1942 kotonaan Rautiossa. Olosuhteet muodostavat ihmisen. Ihminen on sitä mitä hän syö ja miten hän elää. Saima-äiti oli täyttänyt silloin jo 18-vuotta ja oli yhden lapsen äiti. Nyt syntyi toinen lapsi. Isä- Martin lähdettyä jatkosotaan, ensin ylimääräisiin kertausharjoituksiin 14.6.1941, Saima äidin hoidettavaksi jäi 104 hehtaarin maatila, josta 14 hehtaaria oli peltoa.
Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisia sotilaita tuli Suomen Lappiin noin 200 000. Silloin myös Kalajoen vanhalta sillalta saksalainen kuorma-auto putosi jokeen ja kuljettaja hukkui.

18-vuotiaan raskaana olevan Saima-äidin tehtäväksi jäi koko Ahon talosta ja tilasta huolehtiminen. Hänen tehtävänään oli lehmille ruuan eli heinien ja juomaveden hankinta, syöttäminen, juottamnen sekä kuivittaminen, lypsäminen sekä lannan kärräys lantakärryillä tunkiolle. Lehmiä oli todennäköisesti noin kymmenen. Juomavesi lehmille piti kantaa kaivosta ämpäreillä. Aholla oli myös muita kotieläimiä, vasikoita , lampaita, sikoja, kanoja sekä kissoja sekä kaksi hevosta Piiju ja Pirkku. Pirkku oli Piijun varsa ja oli mukana sotatoimissa. Eläimetkin oli ruokittava ja ruoka hankittava samoinkuin juomat. Aholle kuitenkin saatiin apua. Nimejä en osaa kertoa, mutta ennen sukulaisuussuhteet olivat kiinteämpiä ja yhteisöllisyys oli tiiviimpää. Ihmisiä autettiin eikä jätetty oman onnensa nojaan. On todennäköistä, että Saima-äiti sai erinomaista apua ainkakin Mökin-Martalta eli Martta Hämäläiseltä joka asui poikineen Mökin kankaalla.

Lisäksi raskaanaoleva 18-vuotias Saima-äiti joutui huolehtimaan talonpidosta eli hankkimaan polttopuut, sahamaan ne, katkomaan ne ja pikkomaan ne. Talo oli pidettävä lämpinä. Oli huolehdittava toisesta pienestä lapsesta eli Veikosta ja sairaasta Kustaava Emiliasta eli Liinu-anopista, joka oli Sursillin sukua. Vettä ei tullut eikä mennyt joten vesi oli haettava talon päässä olevasta kaivosta tai Rönninmäeltä vesikelkalla tai kottikärryillä. Vesi piti vintata kaivosta puuvarren nokassa olevalla ämpärillä puiseen saaviin tai mahdollisesti pänikkään. Vesikelkka tai kottikärryt lykättiin jopa 30 asteen pakkasessa kaivolle ja kotiin. Rönninmäki oli noin 200 metrin päässä kotoa. Tuvan likasankko piti käydä tyhjentämässä tunkiolle. Kaikesta oli pulaa. Ruokatavarat oli kortilla. Ainoastaan perunaa ja porkkanaa oli omasta takaa. Raskaana oleva 18-vuotias Saima-äiti joutui nekin hankkimaan omasta maasta.

Lampaaat hän keritsi ja kehräsi villat villalangaksi ja kutoi niista lapsille vaatteita. Kankaista oli pulaa. Jos oli kangasta niin äiti ompeli Singer-ompelukoneella lapsille vaatteita. Kaikki käyttökelpoinen vaatetavara ja kankaat oli moneen kertaa käännetty ja ommeltu uudelleen. Leivät 18-vuotias Saima-äiti leipoi kotona lämmitettyään ensin uunin ja hankittuaan puut uunin lämmittämistä varten. Jos ei ollut jauhoja, niin ei voinut leipoa. Maidot Saima-äiti seposi ja kirnusi myös voin. Sokeri oli kortilla saatavaa tuotetta. Muistan lapsuudestani toppasokerin, josta sokerisaksilla leikattiin palasia. Ne tarvittaessa hienonnettiin sokerinekassa pienellä sokerinuijalla hienoksi sokeriksi.

Saima-äiti oli siisti ihminen. Koska saippuaa ei ollut saatavilla, niin äiti valmisti saippuan itse koivuntuhkasta, sian rasvasta ,suolasta ja vedestä keittämällä. Kysymyksessä oli lipeän keittäminen. Kun kaupasta ei saanut nahkakenkiä, niin kenkiä valmistettiin puusta ja paperista. Eskollekin saatiin yhdet paperikengät, mutta villi vekara Veikko heitti Eskon paperikengät kuumaan lipeäkattilaan ja sen jälkeen paperikengistä oli vain muisto jäljellä. Veljesten välinen kisailu näyttää jatkuneen läpi koko elämän.

Raskaana ollut Saima-äiti pesi myös pyykit ja kuivasi ne ulkona tai tarvittaessa sisällä. Saunan muuripadassa hän keitti kuumaa vettä ja pyykit hän pesi saunassa pyykkilaudalla ja lipiällä. Saima-äiti pesi pyykit puusaavissa ja virutti peltiammessa. Ahon tuvassa oli Iisakki Väliverrosen muuraama uuni, jossa oli pieni vesisäiliö, josta saatiin kuumaa vettä, kun takkaa tai uunia lämmitettiin.

Näin raskas työ heikolla ravinnolla ei varmastikaan ollut paras mahdollinen tilanne raskaanaolevalle naiselle ja sikiölle.Taistelu elossaolon puolesta oli kovaa. Vuosi 1940 oli katovuosi ja vuosi 1941 katastrofivuosi. Suomi oli nälänhädän partaalla. Suomesta vietiin Ruotisiin 80 000 lasta nälkää pakoon. Saksan merkittävä ruoka-apulähetys pelasti Suomen katastoriflta. Koska ruokatarvikkeista oli ankara pula niin Eskonkin ravitsemus oli todella niukkaa huutavan ruokapulan takia. Esko kuitenkin selvisi ruuan puuttesta ja sairauksista, mutta Suomessa kuoli 12000 venäläistä sotavankia ruuan puutteeseen. Suomessa oli silloin 40 000 venäläistä sotavankia pääasiassa maataloustöissä, kun omat miehet oli rintamalla maata puolustamassa. Aholla ei sotavankeja ollut, mutta Rautiossa niitä oli.

Venäläiset pommittivat Kalajokea huhtikuussa 1944, jolloin opettaja Vieno Lahdenperä kuoli. Sodan jatkuessa Suomeen oli tullut Suomenlahden takaa 60 000 inkeriläistä ja Ahollekin tuli vanhempaan rakennukseen yksi inkeriläinen perhe. Perhe kuitenkin sodan loputtua jouduttiin palauttamaan Neuvostoliittoon ja sitten mahdollisesti Siperiaan. Ahon vanha rakennus siirretiin myöhemmin Typpöön postitoimistoksi. On ymmärrettävää, että lapsille, Veikolle ja Eskolle jäi vajetta äidinrakkauden osalla äidin suuren työkuorman ja väsymyksen takia. Se on varmasti vaikuttanut lapsiin ja lasten tunne-elämän kehitykseen.

Kun sota loppui niin Martti-isäntä pääsi kotiin. Martti oli menettänyt komean tukkansa nuorena sairastettuaan Espanjan-taudin. Sota tuli Martti-isännän mukana kotiin. Martti-isäntää sodan kauhut vaivasivat lukusia vuosia. Aina kun vieraita tuli kotiin, niin ei mennyt kauaa aikaa kun oltiin jo Syvärillä, Lotilanpellossa ja vallattiin kovasti Prääsää. Isän rakkautta ja huolenpitoa ei Eskolla ole ollut isän sodassa olon johdosta ja sodan aiheuttamien vaivojen johdosta.

Valtakunnan politiikka oli muutenkin lähellä kotiani. Sodan jälkeen kun valvontakomissio tuli Suomeen, niin Valpon päällikkö Aarno Anthoni etsintäkuulutettiin sen takia, että hän oli lähettänyt Saksaan keskistysleirille ihmisiä. Valpon päällikkö Aarno Anthoni oli paennut Ruotsiin vaimonsa kanssa. Suomessa sotilashenkilöt ja Raution sotilaspappi Kalevi Vihma miettivät, että mikä olisi Suomessa turvallinen ja rauhallinen paikka josta Aarno Anthonia valvontakomissio ei tulisi löytämään. He tulivat siihen tulokseen, että kotinaapurissani ollut Raution pappila oli turvallinen paikka. Aarno Anthoni piilotettin pappilan vinttikamariin vaimonsa kanssa. He esiintyivät toisella nimellä Rautiossa ja asuivat siellä noin vuoden. He kävivät meiltä, Aholta, ostamassa elintarvikkeet mitä tarvitsivat ja Liinu-mummo myi heille nämä tarvikkeet. Kun Arno Anthonin vaimo tuli raskaaksi niin he joutuivat lähtemään synnyttämään Helsinkiin ja tällöin myös Arno Anthoni pidätettiin.

Kun valvontakomissio päätti 1.9.1945 ryhtyä tutkimaan asekätkentäjuttua, niin se käynnisti toimenpiteet myös Raution pappilassa. Eräänä syyspimeänä iltana pappilan eteen tuli useampi hevosvetoinen menopeli ja piilotetut pikakiväärit, konekiväärit ja pystykorvat lastattiin hevoskuormiin ja vietiin Pohjarämeen kautta talvitietä Sivakkasuolle ja sinne ne upotettiin. Näistä edelläesitetyistä asioista Esko Viljo ei tiennyt mitään, mutta eli niiden välittömässä läheisyydessä.

Sodan jälkeen jatkui elpyminen ja perheeseen syntyi kolmas lapsi Olli Saima-äidin ollessa 22-vuotias. Sodan jälkeen elämä oli erilaista. Sodasta palanneilla miehillä oli vaikeuksia. Martti-isäntäkin oli järjestymiehenä tansseissa ja siellä liikaa alkoholia nauttineet miehet aiheuttivat häiriöitä. Syntyi riitaa ja voimain koetuksia, jolloin isäni Martti käytti kättä pidempää ja osui humalaista Kuoppala-nimistä miestä päähän. Mies kuoli myöhemmin ja isä sai vankilatuomion.Näistä asioista vaiettiin visusti. En ole vielä käynyt oikeuden pöytäkirjoista tarkistamassa näitä asioita. Jälleen oli Ahon iso tila Saima-äidin hoidettavana ja lisäksi oli vielä kolme pientä lasta ja sairas anoppi.

Esko Viljon osalta voidaan todeta, että äidinrakkaus jäi liian vähälle äidin valtavan työtaakan takia. Koulunsa Esko aloitti lähellä olevassa Raution pappilan renkituvassa, jossa oli alakoulu. Yläkoulu oli myös lähellä pappilaa. Raution uutta koulua alettiin rakentaa 1954 jossa Esko ehti käydä siellä kansakoulunsa. Ostovaatteet oli Ahon lapsilla aina pari numeroa liian suuret jotta jäi kasvamisen varaa.

Esko siirtyi kotoa enonsa Voitton luokse Eurajoelle vuonna 1965 23-vuotiaana metallitöihin ja valmistui levyseppä-hitsaajaksi. Hän tuli takaisin Rautioon ja meni Vieskama Oy:lle töihin. 1960-luvun lopulla Esko meni kihloihinYli-iiläisen Eilan kanssa, mutta kihlaus ei johtanut avioliittoon.

Esko lähti Kokkolaan Outokummun tehtaalle korjausmieheksi vuonna 1969 ja työskenteli siellä eläkeikäänsä saakka. Esko korjausmiehenä korjasi myös Ahon kotitilan koneet ja laitteet ja siitä hyvästä perinnönjaossa isä oli hoitanut syytinkioikeuden Eskolle Ahon taloon.

Kun muutin perheeni kanssa Kokkolaan 1974 niin Esko oli lähes jokapäiväinen vieras meillä. Hän toi Marjaanalle nukkeja ja muita leluja. Eskolla oli rintataskussa karkkeja. Marjaana kiipesi Eskon syliin ja kävi rintataskusta hakemassa karkkia. Kun Marjaana meni hammaslääkäriin, niin todettiin, että 19:ssä hampaassa oli reikä. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Marjaana oli löytänyt tiensä Eskon rintataskulle. Esko kuljetti pyörällä Marjaanaa pitkin Kokkolan kaupunkia. Kun muutimme myöhemmin Imatralle, Joensuuhun ja Pudasjärvelle, niin Esko kävi luonamme useita kertoja.

Esko piti lapsista. Eskosta tuli Jukalle kuin toinen isä. Jukka ja Jukan perhe oli Eskolle tärkeä asia. Näissä asioissa varmaan Jukka itse on paras asiantuntija.

Esko sairasteli viime aikoina kovasti. Hänellä oli sydämen rytmihäiriöitä ja jalkaa oli leikattu monta kertaa, mutta leikkaukset eivät hänen mielestään onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Esko kertoi, että jalassa oli kipuja jatkuvasti. Eskosta kehittyi olosuhteista johtuen vähän kriittinen ja hiukan sulkeutunut henkilö sekä hamsteriluonne. Eskolla oli tapana kerätä esineitä tulevaa tarvetta varten. Tämä oli isältä oppitua. Esko oli oman tiensä kulkija. Esko löydettiin kuolleena omasta asunnostaan Kokkolasta keskiviikkona 27.9.2017. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Esko kuoli jo perjantaina 22.9.2017 Nyt hänen maallinen matkansa on päättynyt isän ja äidin kanssa kotipitäjän multiin Raution hautausmaalle. Levyseppä-hitsaaja saa rautaisen ristin hautansa merkiksi.


perjantai 30. kesäkuuta 2017

PR-Teollisuus Oy:n konkurssivyyhti todistusaineistoon 3


Weckströmin toiminta erottamisensa jälkeen

Konsultti Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa, ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa liikesalaisuuksiaulkopuolisille.
Weckström oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.
Erottamisensa jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen perintätoimet loppuivatkin.
Kun yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00 markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnanlle esiteltiin peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty konusulttityäksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n uhkasakko.
Wecktröm levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä, jonka toimitusjohtaja hän oli.

Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI PR-TEOLLLISUUS OY"
Tämä "konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen Weckströmin konsulttityöksi.


Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta

Olen käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee toimia. Allakirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona kysymyssä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli purettu ennen kokurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ” Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.

Suomenselän Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.
Varatuomari Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.

Konkurssipäätöksen liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasaintoimistolle. Ehkä siksi varatuomari Paavo m.Petäjä ei myöhemminkän ryhtynyt hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän lausuman korkeimmalle oikeudelle.
Paavo M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuustusta asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja vatuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät todennköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole yhtiön hallituksen päätöstä.
Haasteet käräjäoikeuteen olisit tullut laittaa kaikille vastuullisille henkilöille

sekä takauksessa mukana olleille henkilöille. Syyttäjä Sulo Heiskari on vastannut lain mukaan haasteiden lähettämisestä. Haasteita ei ole lähetetty asianomaisille.


Nicotran ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä


Kävin neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärssi hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huonessa oli ainoastaan kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa, kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta. Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin puoleen.
Rienstra ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n haltuunsa ydessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme sopineet Sveitsissä.
Nicotra ilmoittaa asiasta konkurssipesälle.
Asianajaja Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä todiste asiasta.

Minua häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös Tapani Kääntä.


Tässä Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena yhteistyökumppaiksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä asian myöhemmin todistan tosiasiaksi.


Hakijan lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teolllisuus Oy:n hallituselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa. Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennenkaikkea takaajille. Nyt haasteita ei ole lähtetty asianomaisille. Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen – hankijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.
Asianajaja Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.


Pesänluettelon vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa. Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon. Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti, että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.
Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla. Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus asiaissa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.


Pesänluetteloon on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.
Asianajaja Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toiitusjohtajalta ja yhtiön hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita asioita.
Tässä asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen kesken.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

PR-Talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2


APR:n konkurssipesä purki kaupat

Kera Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellämainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa. Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-aluiden kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Valitettavasti en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa paperissa ei ollut.


Menin Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppusselvityksen. Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.

Valitettavasti en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996. Konkurssipesänhotajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä (Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä maa-alueet heiltä halvemmalla.

Koska en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein,  menin Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekrjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.


Koski ja Weckström hämmentävät soppaa


PR-Teollisuus Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän mahdollisia rahottajia Markku Kosken toimeksiannosta.


Ulkomainen ostajataho

Marraskuussa 1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.
Aluksi ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä osoittatui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa. Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme. Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne. Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän vertasi muiden talotehtaiden palveluun.



4.3.1996 Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5 miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio, joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa tehtaaseemme.
Rienstra ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnesta Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteesensa.

Väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.

Konkurssihakemus väärillä tiedoilla

Lisäksi 1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.

Tuoteoikeuksista oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

Kun velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat purkautuneet kauppojen purussa.
Todellinen tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä konkurssipesänhoitajalle.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.

KRP:lle antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen. 
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.


Myöhemmin otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän olis myös sitä mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton. Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan, joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestän kysymyksessä on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.
Lakimies Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle

Miksi varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken? Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia.

Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaadan Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran valtakirja.

Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän tunnustaa asian.  Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen. Järkyttävää toimintaa.


Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi

Uusi konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki Anttinen. Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle valokopiot yhtenä niteenä.
Konkursssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arviotiin joitakin myytimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan kunta jakoi halukkaille.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.

Tilauskanta
Tilauskannan luovutus
Lasku Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan kunta maksoi

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys 1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni: Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden yksi päätekijä.

Kysymys 2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni: Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.

Kysymys 3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni: Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.

Kysymys 4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Vastaukseni: Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta asianosaisile.

Kysymys 5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vasstaukseni: Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kysymys 6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni: Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian. 

Kysymys 7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni: Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on tullut ylemmältä taholta.
Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.
KRP jätti varatuomari Jorma Herttuaisen rikostutkintapyynnön tutkimatta. Oliko näin määrätty ylemmalta taholta?

Kysymys 8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa? 
Vastaukseni: Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa. KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun vastineessaa Mäkelä toteaa asiaa väärinkäistykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Kysymys 8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa kaupanpurkuina?
Vastaukseni: Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin valvoo saatavansa kaupanpurkuina.
Kysymys 9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?

Vastaukseni: Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.
Kysymys 10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus: Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.

Kaikissa päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo Heiskaei kuten todistusaineisto osoittaa.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istuinnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.
    onkurssiasiat
    K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                    Konkurssituomio 3.1.1997/1
    K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                    Konkurssituomio 7.9.1998/963
    K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                    ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
    K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
    K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
    K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
    ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
    Rikosasiat:
    R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                    ratkaisu 1.6.1998/144
    R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                    ratkaisu 26.8.1998/1
                    ratkaisu 13.8.1998
    RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
    R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                    Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
    R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                    Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
    R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                    Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
    Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
    Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
    S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                    Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
    Katriina Rantinsalo
    hallintosihteeri

Tapahtumarikas kevät

Kevät 1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpeisjöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoijajaksi ja hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesuta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden taki jätetään syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minuste menettly oli väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään. Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin asiasta valtakunnan syyttäjäle. Valtakunnansyyttäjävirastossa Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.

Minusta oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.
Kalajoen poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja poliisipäällikkä Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin todistusaineistoa.
On selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon syyllistäminen asioissa.

Oli myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa Sinua Erkki, hyvästi!”

Rahoitus tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta tarvisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.

Suuri virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä. Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.

Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.


Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.

Myyntimiehillä meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä olevat myyntipalkkioiden maksut.

Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla. 
Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.


Alfio Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät.  Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.


Törkeä petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät yritystoiminnan

Kun olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä, jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.

Tässä Business Plan

Johdon ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en julkista, mutta suunnitelmat oli tehty


Tässä Pohjola-yhtiön rahoituspäätös
Rahoituspaketti
Tässä Alavieskan kunnalle tehty takausesitys

Lainapyynto Kera Oy:lle

Yritin kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa. Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.

Ministeri Antti Kalliomäelle kerroin kirjeessäni epäilyistäni avoimesti. Kalliomäki ei vastannut.