maanantai 18. maaliskuuta 2024

MA 18.03.2024 Syyttäjälaitos kuuluu oikeusministeri Leena Meren vastuualueeseen

 


Olen tänään saanut syyttäjälaitokselta seuraavan asiakirjan, mikä todistaa kiistatta sen, ettei Suomi ole oikeusvaltio. Oikeusministeri Leena Meren vastuualueeseen kuuluu syyttäjälaitos.


SYYTTÄJÄLAITOS

Lintulahdenkuja 4

00530 HELSINKI

Puhelin 029 5620 800 Fax 029 5620 888


ILMOITUS


Asianro

18.3.2024 R 21/620


AHO ERKKI JOHANNES

MERENOJANTIE 9 B 16

85100 KALAJOKI


Rikosilmoitus 1225/R/93/24


Aho on toimittamassaan sähköpostiviestissä katsonut poliisin

syyllistyneen virkarikoksiin mm. jättämällä tutkimatta ja tutkimalla

virheellisesti eri rikoksia. Ahon sähköpostin perusteella on kirjattu

ilmoitus numerolla 1225/R/93/24.

Aho on aiemminkin tehnyt useita vastaavia ilmoituksia poliisin toimintaan

liittyen. Erikoissyyttäjä Tarmo Tanner on 25.8.2021 tehnyt päätöksen nro

21/642 (asianro R 21/620) sekä ilmoituksen 3.8.2022. Ahon tekemien

ilmoitusten perusteella ei ole toimitettu esitutkintaa, koska poliisia ei ole

ollut syytä epäillä rikoksesta.

Katson, ettei Ahon nyt toimittama uusi tutkintapyyntö sisällä mitään

sellaista uutta, asiaan vaikuttavaa selvitystä, jonka johdosta aiemmin

tehtyjä ratkaisuja olisi syytä arvioida uudestaan tai jollain tavalla toisin.

Asiassa ei edelleenkään aloiteta esitutkintaa.

Valtakunnansyyttäjän ohjeen 2020:1 mukaisesti Ahon uusiin, samaa

asiaa koskeviin ilmoituksiin ei enää syyttäjälaitoksesta vastata, vaan ne

arkistoidaan aiemman asian yhteyteen.


Aluesyyttäjä, tutkinnanjohtaja Mari Eerola


Tiedoksi Aho


Lapin poliisilaitos

Oulun poliisilaitos

Totuus on tämä, minkä olen esittänyt seuraavalla tavalla:


SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa taiteen keinoin.

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17032024-taidenayttelyni-kertoo.html


Vaadin oikeusministeri Leena Merta ryhtymään asian vaatimiin toimiin Suomen palauttamiseksi oikeusvaltioksi. Vaadin, että rikoksiin syyllistyneet saatetaan oikeudellisen ja taloudelliseen vastuuseen tekemistään rikoksistaan. Vastuu asiassa kuuluu Petteri Orpon hallitukselle ja Suomen eduskunnalle. Siksi tämä sähköpostiviesti pääministeri Petteri Orpolle, sisäministeri Mari Rantaselle sekä valtionvarainministeri Riikka Purralla ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aholle.


Kalajoki 18.03.2024


Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com


lauantai 16. maaliskuuta 2024

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa taiteen keinoin.

 Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa taiteen keinoin.

1990-luvun alussa Suomi koki erittäin syvän taloudellisen laman. Se johtui Suomen poliittisen johdon virhearviosta. Rahamarkkinoiden vapautus 1980-luvun lopulla ja presidentti Mauno Koiviston johdolla harjoitettu vakaan markan politiikka johtivat yhdessä idänkaupan romahduksen kanssa erittäin syvään taloudelliseen lamaan.



Suomi jätti Euroopan Yhteisön jäsenhakemuksen 18.03.1992. Suomen piti täyttää Euroopan Yhteisön jäsenyyden ehdot. Pankkijärjestelmän tuli oli vakaa. Suomessa pankkijärjestelmä syvän taloudellisen laman seurauksena oli täysin kuralla. Presidentti Mauno Koiviston johdolla päätettiin pelastaa pankit. Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi. Pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa.
Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen. Kokouksen seurauksena oli se, että rikollisille annettiin syytesuoja. Tämän oikeuskäytäntö on osoittanut todeksi. Vakaan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Yrittäjien murhat ja valtiopetos ei vanhene koskaan.

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.

- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.

Koiviston konklaavi: VAIETTU RIKOS

https://www.youtube.com/watch?v=-ZTx-SwVYDQ


Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&t=121s kesto 12.38



Presidentti Mauno Koivisto


Taidenäyttelyssäni maalaus presidentti Mauno Koivistosta. Mielestäni olisi ollut parempi jos presidentti Mauno Koivisto olisi pelannut lentopalloa eikä olisi puuttunut riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan, koska se on valtiopetos mikä ei vanhene koskaan.

Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus


Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri
Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen  ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”

Suomen tuli täyttää Europan Yhteisön jäsenehdot ja Suomen pankkijärjestelmä oli kuralla. Siksi presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Pankit pelastettiin siten, että säästöpankit pilkottiin neljän ostajapankin kesken pankkien taseiden parantamiseksi jotta Euroopan Yhteisön jäsenehdot täyttyisivät. Säästöpankkisopimuksessa sovittiin myös tiettyjen alojen ylikapasiteetin poistamisesta ja kaatamisperusteista pankkien toimesta Suomen valtion siunauksella.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä


Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja
Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=78s kesto 8.13



Pääministeri Esko Aho


Taidenäyttelyssäni asia kerrotaan maalauksen avulla ,jossa pääministeri Esko Aho taluttaa Tuonelanjoella valkoista joutsenta ( = säästöpankit ja tiettyjen alojen yritykset) kuolemaan. Tuonelanjoella on jo kolme mustaa joutsenta (= vakaan markan politiikka, rahamarkkinoiden vapautus ja idänkaupan romahdus).


Jälkien peittely


Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Näin pankkien taseet puhdistettiin ja saatiin pankkien taseet EY-kelpoisiksi. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri
Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.



Halonen salasi Koiviston konklaavin asiakirjat


Presidentti Tarja Halosen osuus valtiopetoksessa on myös keskeinen sillä hän julisti ns. Koiviston konklaavin paperit salaisiksi presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä.


Presidentti Tarja Halonen


Taidenäyttelyssäni presidentti Tarja Halonen on hoitamassa Suomen ulkopolitiikkaa omalla tyylillään. Venäjään ei kuitenkaan liitytty.



Suomen oikeuslaitos oli asetettu poliittiseen valvontaan kuten käräjätuomari Nilsson asian todistaa. Kansalaiset eivät ole voineet saada oikeutta, koska pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa ja korkein oikeus kieltäytyy purkamasta alioikeuksien vääriä päätöksiä. Suomen ei ole perustuslakituomioistuinta ja siksi korkein oikeus voi vapaasti tehdä vääriä päätöksiä. Suomessa kansanedustajat valvovat laillisuusvalvojien toimintaa eli siunaavat laillisuusvalvojien väärät päätökset eli antavat laillisuusvalvojien toimia vapaasti kuin siat vatukossa. Laillisuusvalvojien todellinen tehtävä onkin rikollisten virkamiesten kuten poliisien ja syyttäjien rikollisen toiminnan suojelu.



Taidenäyttelyssäni on tästä kiistattomana osoituksena syyttäjä Sulo Heiskarin muotokuvapiirros. Koska rikollisille on annettu syytesuoja niin syyttäjä Sulo Heiskari on saanut tehdä vapaasti rikoksia ja toimi esteellisenä syyttäjänä asioissani vuosikymmenien ajan. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.


LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html


TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta

https://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html


Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 27 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 27 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi.


KE 25.08.2021 Vastaus hovioikeudenneuvokselle

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/ke-25082021-vastaus-hovioikeudenneuvoks.html


PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html


Sähköpostivaihto silloisen Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaan kanssa osoittaa kiistatta Oulasmaan rikollisen toiminnan. Nyt Petri Oulasmaan toimii syyttäjänä.


Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html


TI 20.07.21 Kantelu oikeuskanslerille Virkavallan väärinkäytöstä ja viranomaisten rikollisesta toiminnasta. Ulosotto pitää rikokset avoimena

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/07/ti-200721-kantelu-oikeuskanslerille.html



27.05.2023 Erkki Aho 73 vuotta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/27052023-erkki-aho-73-vuotta.html



SU 10.03.2024 Tiedoksi ja toimenpiteitä varten ministerit Leena Meri, Mari Rantanen ja Riikka Purra

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-09032024-tiedoksi-ja-toimenpiteita.html





Asianajaja, konkurssipesän hoitaja Antti Latolan rikokset on jätetty tutkimatta ja syytteet nostamatta, koska asianajaja Antti Latola on saanut syytesuojan. Kauppasopimuksissa tehtiin törkeä 63 miljoonan petos ja konkurssi haettiin väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu eikä konkurssipesällä ollut saatavaa.




Asianajaja, konkurssipesänhoitaja Hannu Maskonen hyppäsi parvekkeelta alas, koska hän ei kestänyt rikostensa paljastumista. Kauppasopimuksissa tehtiin törkeä 63 miljoonan petos ja konkurssi haettiin väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu eikä konkurssipesällä ollut saatavaa.



Kera Oy käytti saattohoitajia markkinoilta poistettavissa yrityksiä. PR-talojen konkurssivyyhdessä saattohoitajana toimi KTM Jouni Remes.




Hänen kumppaniin toimi silloinen kansanedustaja ja nykyinen eläkeläinen Markku Koski.




Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi väärän lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle asianomaisten tietämättä ja luonnollisesti ilman heidän valtakirjojaan.




Entinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen jätti valituksen tekemättä konkurssiasiassa, vaikka konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu.




perjantai 15. maaliskuuta 2024

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni taiteilijoita ja heidän töitään

 


Bulgarialainen taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut merkittävän osan taidenäyttelyni maalauksista mm. tämän Isoviha Kalajoella vuonna 1714.


Taiteilija Markku Hakola on maalannut merkittävän osan taidenäytelyni maalauksista


Puuseppä Leo  Takalo on tehnyt rakennusten pienoismalleista 22 kpl taidenäyttelyyni


Taiteilija Tanja Luukkonen on tehnyt taidenäyttelyyni merkittävän määrän muotokuvapiirroksia ja maalauksia.

Taiteilija Olga Markova-Orell on maalannut taidenäyttelyyni merkittävän määrän maalauksia.


Taidenäyttelyssäni on joitakin virolaisen taitelijan Eve Luikin töitä.


Taidenäyttelyssäni on kaksi Ivan Georgievin tekemää pienoismallia ja muita Ivanin tekemiä taideteoksia.

Tässä yleiskuvia taidenäyttelystäni






Taidenäyttelyssäni on n.170 maalausta ja piirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia. Taidenäyttelyni esittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta vuodesta 1323 nykypäivään asti. Olen kirjoittanut kaikista taideteoksista historiikit yhteensä n. 1000 sivua. 





 




















SU 17.03.2024 Kamusen liikenne Oy:n historiaa

 


Volvo-merkkinen linja-auto vuosimallia 1939. Valokuva on vuodelta 1946, jolloin autosta oli poistettu häkäpöntöt. Auton edessä Kamusen liikenteen perustaja Kalle Kamunen.


Kaarlo Heikki (Kalle) Kamunen (1912-1990) aloitti ammattimaisen kuorma-autoliikenteen vuonna 1939 yhdellä kuorma-autolla ja perusti linja-autoyrityksen vuonna 1944 ostamalla Janne Pihlajalta linjan Kalajoki-Sievi sekä 18-paikkaisen seka-auton. Siihen aikaan matkustajien lisäksi kuljetettiin monenlaistta tavaraa. Autossa oli peräosassa avolava-osa tavarankuljetusta varten ja usein siellä makusti myös ihmisiä aina tarpeen mukaan. Sievin rautatieasema oli Kalajoelle tärkeä tavarankujetusten kannalta.


Yritys laajeni vuosien myötä ja linjoja tuli lisää. Linja-autoja oli vuonna 1964 seitsemäm, vuonna 1974 kymmenen, vuonna 1984 12 ja myöhemmin 16 kappaletta. Kalle itse jäi eläkkelle 1981. Kamusen pojat Heikki, Juhani ja Sakari omistivat yrityksen.


Vuonna 1960 perustettiin Koneyhtymä K.Kamunen & Kumppanit. Yritys käsitti erilaisia maansiirto-, louhinta-, ja kuljetustöitä. Koneet omisti Kalle ja Heikki Kamunen sekä Ullan mies Reijo Tuikka. Aikoinaan yritys osallistui voimallisesti mm. Saimaan kanavan rakennustöihin.


Varsinaiseen ajan haasteesee Kamusen Liikenne vastasi kalustonsa kehittämisen lisäksi perustamalla matkatoimiston Kalajoelle vuonna 1988. Ylivieskaan tuli vastaava toimisto vuonna 1990. Toiminnassa on ollut imua matkailijamäärien kasvaessa jatkuvasti. Kotimaahan ja Eurooppaan suuntautuvien bussimatkojen lisäksi matkatoimisto hoitaa kaikkia modernin matkatoimiston palveluja. Kalajoen kunta huomioi vuonna 1990 Kamusen Liikenteen ja matkatoimistot myöntämällä vuoden yrittäjäpalkinnon. Olin aikanaan antamassa konsulttiapua matkatoimiston perustamisessa ja henkilöstön hankkimisessa.


Vuonna 1953 suorittivat liikennöistsijät Kalle Kamunen ja Antti Kangas kahdella linja-autolla tunnetun turistimatkan Eurooppaan Pariisin kautta aina Italian Roomaan saakka. Molemmat autot olivat täynnä matkustajia ympäri Suomea. Matka kesti neljä viikkoa ja yöpymiset tapahtuivat teltoissa ja sen ajan matkustajakodeissa.



torstai 14. maaliskuuta 2024

LA 16.03.2024 Paralympialisti Kari Joki-Erkkilän muotokuva on valmis

 

Muotokuvan Kari Joki-Erkkilästä on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Muotokuvan koko on 35x50 cm.


Kari Joki-Erkkilä - kuusi paralympiakultaa


Yksitoista urheilijaa sai 3. joulukuuta 2008 opetusministeriön jakaman Pro Urheilu –tunnustuspalkinnon, joka on suuruudeltaan 20 000 euroa. Vammaisurheilijoista palkinnon vastaanotti kelkkahiihtäjä Kari Joki-Erkkilä.


Kalajoen Junkkareita edustanut Joki-Erkkilä osallistui uransa aikana Naganon, Albertvillen ja Lillehammerin paralympialaisiin ja voitti niissä kaikkiaan yhdeksän paralympiamitalia. Paralympiamitaleista kuusi oli kultaista, kaksi hopeista ja yksi pronssinen. Kari on lisäksi voittanut MM-hopeaa ja MM-pronssia sekä yhden Euroopan mestaruuden, kaksi EM-hopeaa ja yksi EM-pronssia. Kari on voittanut kaksi Pohjoismaiden mestaruutta ja 11 Suomen mestaruutta, yksi SM-hopea ja yksi SM-pronssi. Kari Joki-Erkkilä valittiin vuoden vammaisurheilijaksivuonna 1994. Kari Joki-Erkkilä on Kalajoen kaikkien aikojen menestynein urheilija.


Uran alku


Kalajokinen Kari Joki-Erkkilä lähti talvella 1988 kokeilumielessä mukaan vammaisten pulkkahiihdon SM-kisoihin Ruukkiin saavuttaen viidellä kilometrillä kolmannen ja 10 kilometrillä neljännen sijan vain 150 kilometrin kuntopohjalla.

Seuraavana syksynä Kari Joki-Erkkilä kutsuttiin testeihin Peurangaan ja hän aloitti harjoittelun Rauno Sauron ohjeiden mukaisesti. Kautta 1988-1989 varten Joki-Erkkilä lykki rullasuksilla ja pulkalla yhteensä 1100 kilometriä. Hän voitti samana vuonna Kajaanissa kummankin matkan Suomen mestaruuden. Hän menestyi samana vuonna myös Euroopan mestaruuskilpailuissa Norjan Hurdalissa voittaen lyhyemmällä matkalla pronssia ja 7,5 kilometrin matkalla hän jäi neljänneksi vain puolen sekunnin päähän pronssista. Kuusamon SM-kisoissa Kari Joki-Erkkilä voitti sekä 5 että 10 kilometriä kahdeksalla sekunnilla ennen Seppo Joensuuta.


MM-kisoissa menestystä


Talvella 1990 maailmanmestaruuskilpailuja varten Kari lykki rullasuksilla 1600 ja suksillä lähes 1000 kilometriä. USA:ssa New Hampshiren osavaltion Jacksonissa pidetyissä MM-kisoissa hän johti 10 kilometriä hiihtos sekä 3,3 että 6,6 kilometrin väliajoissa. Suomalainen Seppo Joensuu jaksoi lopun nousut kuitenkin paremmin ja voitti Kari Joki-Erkkilän 22 sekunnin erolla. Viiden kilometrin kilpailuissa Joki-Erkkilä puolestaan nousi 2,2 kilometrin neljänneltä sijaltaan MM-pronssille Norjan Rolf Einar Pedersenin voittaessa 25 sekuntia nopeampana ja Joensuun ollessa toinen viisi sekuntia ennen Joki-Erkkilää.

Pihtiputaalla 1990 pidetyissä SM-kilpailuissa Joki-Erkkilä uudisti edellistalven kaksoisvoittonsa selvällä erolla.


Pohjoismaiden mestaruuksia

Vuoden 1991 pääkilpailuksi muodostui Vierumäellä pidetyt Pohjoismaiden mestaruushiihdot. Niissä Joki-Erkkilä voitti vakuuttavasti molemmat matkat ennen edellistalven maailmanmestaria Norjan Pederseniä. Viisi kilometriä kulki 15 ja kymppi 30 minuuttiin, mikä kertoo varsin kovasta menosta. Kymmenen kilometrin matkalla vielä puolimatkassa Norjan Pedersen johti kahdella sekunnilla, mutta maalissa Kari Joki-Erkkilä oli 16 sekuntia nopeammin.

Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.


Kuusi paralympia kultaa


Albertvillen paralympiakisoissa 1992 Kari Joki-Erkkilä voitti kultaa 5 km:n ja 10 km:n matkalla sekä hopeaa viestissä. Albertvillestä Suomi sai kaikkiaan 14 mitalia, joista kahdeksan oli kultaisia, kaksi hopeisia ja neljä pronssista. Albertvillen kisoihin osallistui 727 urheilijaa 24 eri maasta.

EM-kisoissa Baiersbronnissa Saksassa 1993 Kari Joki-Erkkilä voitti 5 km:n matkan ja oli 10 km:n matkalla sekä viestissä toinen.

Lillehammerin paralympiakisoista 1994 Kari Joki-Erkkilä voitti jälleen 5 km:n ja 10 km:n matkan sekä sai pronssia 15 km:n matkalla. Viestistä tuli hopeaa. Lillehammerin paralympialaisista Suomi 24 mitalia, joista 7 oli kultaa, kuusi hopeaa ja 11 pronssia. Lillehammerin kisoihin osallistui 993 urheilijaa 31 eri maasta.

Naganon paralympialaisissa 1998 Kari Joki-Erkkilä voitti 5 km:n ja 10 km:n kultamitalin. Naganon kisoihin osallistui 1200 urheilijaa 31 maasta.

Parhaimmillaan Kari Joki-Erkkilän harjoituskilometrimäärä ylitti 3000 kilometriä. Hiihtokilometrien määrä vaihteli talven säästä riippuen.