keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

Erkki Johannes Aho , PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja ja ITC Finland Oy:n toimitusjohtaja sekä ITC Russian pääjohtaja


PR-talojen tuotantolaitokset

Alavieskan Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975 aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta. Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja hallielementtejä.

Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.

Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia idoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseeraattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.

Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.

Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikket Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saattiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustadardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.

Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijäitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.


Velkasaneeraukseen

Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.

Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja 
Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan 
Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.

Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut 
Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.

Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.

KEP:n pankinjohtaja 
Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja
Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.

Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.

Kera Oy oli päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja 
Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet 
Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.

Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.

Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.

Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri 
Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija 
Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.


Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila

Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.


Tämän jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat sästöpankkien jaosta ja toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta. Kysymyksessä on kansan murha.

SSP-sopimus

SSP-sopimuksessa 22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns. toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia poistetaan seuraavilta aloilta

  • kiintistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verratava kiinteistötoiminta
  • muu sijoittaminen
  • rakentaminen
  • vähittäiskauppa
  • hotelli- ja ravintolatoiminta
  • vapaa-aikatoiminta






Talontehtaiden ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen

Pnnkkikriisin hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska kunta omisti klpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta. Helpomi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli päättänyt poisstaa ylikapasitettia markkinoilta kuten SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta.


Myöhemmin kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule Marku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000 markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Suuret investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen, että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen. Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein ”sihteerin” kanssa. Siitää ei ole selvyyttä minkälainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus Vaasan hoivoikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan. Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outuoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Vekojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin pois Vaasan hovioikeudesta.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan yntiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa liikkeenjohtajataintojani”. Remekselta unohtui mainita, että talotehdas ajatui konkurssiin.
Jouni Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin johtajana, josa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui lähtemään.

Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili, että velkasaneerausmiehet esitävät 100 talon kaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.

Alavieskan Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen. Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen. Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.

Tapasin toimitusjohtaja Tappani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin  yrittäjä Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”. Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.

Minusta Tapani Käännän kestomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli ihmeellinen ja värikä. Siksi päätin kutsua paikalle valtion tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan. Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä puoelstani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa yhteisstyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan, kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.
Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila

On todennnäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi terteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n yrtystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.


Tapani Kääntä kertoii, että yritykselle on olemassa jatkajataho pääkaupunkseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan suosutunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.


Bisnessenkeli Jouni Remes


Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos

Kysyin Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos manhdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista. Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä, mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista, koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi. Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua. Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.



Kansanedustaja Markku Koski suostui PR-Teollisuuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi

Koska itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuunottamatta.Siis ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava. Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa. Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken äänimäärään heikentävästi.

Kävin myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja avustamiselle ei asetettu.

Kävin neuvottelut myös Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin, että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan yhtiön suurimmalla panoksella.
Vaikka kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5 miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli lupautunut kansanedustaja Markku Koski.

Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000 markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpalijalle jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin. Myöskään kukaan perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että Jouni Remes on tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puoelsta sopimuksen että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisestä sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.



Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Olin neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous 10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen möntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes oli yhtyedessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.

On todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä. Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa perustettavan yhtiön muilta osakkailta.

Alavieskan kunnanvaltuuston päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen Vieskan Elementti Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre Antti-Roikon johdolla. Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n avustuspäätös viivästyi lähes vuodella ja se vaikeutti ratkaisevalla tavalla yrityksen käynnistämistä.




Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 10.5.1995

Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00


Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla

Kera Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä minimoida tappiot. Tappioiden minimoiseen kuului ns. ongelmayritysiä uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta. Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei kuitenkaan kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että Kera Oy oli tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin velkoja ja vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja laitteet, keskeneräisen tilauskanna ja tuoteoikeudet perustettavalle yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta, että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.




Kukaan meistä osakkaista ei tiennyt salaituista pantatuista kiinnityksistä. Ne salattiin kaupanteissa eikä niistä ole mainintaa kauppasopimuksissa. Kysymyksessä 48 miljoonan törkeä petos.

Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi hankittaisiiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön. Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.

Tuolla pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimäääräinen yhtiökokous on pidetty yhtion toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimäääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Näillä väärennetyillä pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.
Lisäksi Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina tyäntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti siihen, että myyntiedustajille tehtin yhtiön kannalta katsottuna taloudellisesti erittäin huono edustusssopimus. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvosssa Jouni Remeksen liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns. saattohoitajalle.
Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Väärennetyillä tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote


Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi

Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta. Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzzeria Mamma Leone. Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.


Väliaikaiset pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen ja he näinollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
Kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan kaupanvahvistajaa nähnytkään.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat allekrjoitettiin.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko. kauppasopimuksista tai niistä johtuista asioista on käyty. Syyttäjistä ennetulan lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.


Juridinen argumentointi


Rikoslaki 40 luku

7 § (12.7.2002/604)

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

9 § (12.7.2002/604)

Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

10 § (12.7.2002/604)

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769) 
Törkeä petos

Jos petoksessatavoitellaan huomattavaa hyötyäaiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoarikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan taitavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

 48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan

Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 § 

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25) 

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.


Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Kauppasopimukset
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi.


Koski kertoi totuuden ja saattohoitaja esti rahoituksen


PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski

Kansanedustaja Markku Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä yhtiön muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan mukaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”
Tämän asian voivat todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Markku Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta, mikä merkitsi selkeää takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni Remeksen kanssa vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä asia, ettei kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana rahotiusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön. Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön. Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.

Uhtua Wood Oy oli PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino Virta ja Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen toimintaan heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan eliminoinut PR-Teolliisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 mk:n lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys PR-Teollisuus Oy:lle.

Kun messujen jälkeen palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni Remeksen toiminta ja mielenkiinto kohdistui aivar erilaisiin asiohin kuin mitä yhtiön osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet vaativat Jouni Remeksen erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän näkemyksiinsä. Jostain syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu luottivat Remekseen tai ainakin siltä näytti. Tästä syystä Remeksen erottaminen viivästyi kohtuuttoman kauan.


PR-Kuunlinna – asuntomessuvoitto Joensuun asuntomessuilta



PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun asuntomessujen kolme kohdetta. Huippuarkkitehti Jorma Hilliaho oli tehnyt loistavaa työtä ja samoin messuprojektista markkinoinnin osalta vastannut Markku Taanila. Myös Reijo Alakoski oli järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli vahva näyttä osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja tuleville asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden myyntimiehet olivat kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen myyntiedustajiksi, Salvostalojen myyntimiehet siirtyivät lähes kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja tämä vaikutti ratkaisevasti Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole myyntiä niin ei ole tulojakaan.


Messuvoiton jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin onnistuneita ja lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei saanut menestyä. Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen kokouksessa, jossa Jouni Remes ja Markku Koski olivat huolissaan siitä, että markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma antoi väärän kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä markkinamiehistä järkyttävältä.


Vihdoinkin Jouni Remekselle lopputili


Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Minulle asia selvisi asuntomessujen jälkeen, kun tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli todella masentava ja kireä. En kuitenkaan halunnut aktiivisesti puuttua toimitusjohtaja Jouni Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli vastuualueena kotimaan myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta. Heino Virta oli keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun kanssa, mutta pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen takana.
Kääntä ja Remes riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut. Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman jälkeen.

Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuovotelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Vähitellen Heino Virta alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen työnantaja, koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden itressitahojen hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana merkittävästi. Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti antaa Jouni Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.


Tässä vaiheessa olimme Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia rahoituskuvioita ja mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin lupaavalta sveitsiläisen Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön hallituksen kokoukseen Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa Olave Hertellin kanssa. Koski määräili, että Hertell toimii hallituksen kokouksen sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet emme hyväksyneet asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu tällaisesta mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään Markku Kosken vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin lopputili.


Markku Kosken kiristys



Markku Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima hnekilö, konsultti Stig Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin tapaamaan ko. henkilöä. Hän esitteli itsens Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt, oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla hälytyskello soida. Menimme kuitenkn eduskuntaan tapaamme yhtiömme hallituksen puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig Weckströmin kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme haapukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen oli vähintäänkin epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus Riska olla läsnä neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken esityksen päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.

Koski uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi, niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koin tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi kristykseksi. Olihan Stig Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk päivä + aronlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle. Ei voinut välttyä ajatukselta saattohoitajasta. Täytyy todella olla vakavarainen yritys mikä kestää tuollaisia kulueriä. Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus oli selkeä – poistaa PR-talot markkinoilta Stig Weckströmin toimesta. Totesin Heinon kanssa, että meidän on harkittava asiaa ja saatava myös hallituksen jäsenen Kari Konun mielipide asiaan. Kun tulimme Helsingistä tehtaalle, niin keskustelimme Kari Konun kanssa asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli siinä vaiheessa niin epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet toimia sen varassa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua Kosken kiristykseen.

Meistä tilanne on varsin erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa vielä kerran entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kerroimme hänelle avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, jolla oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja Arsenal Oy:öön kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne pojat (Kera Oy ja Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he palkkaamassa saattohoitajaa PR-Teollisuus Oy:lle?


Neuvottelun jälkeen lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan faksin, jossa totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen siten, että Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun yrityksen kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa yksin osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana joku hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille, Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta. Sopimuksen irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun alkupäivinä.


Oikeudenkäynti tietämättämme

Olimme suunnitelleet, että takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan kunnan investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen niin sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme olleet pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa sovitussa ajassa.

Tässä haastehakemus
Meille takaajille ei ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastattu oikeuteen. Tässä Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta näkyy ettei haasteita ole toimitettu asianosaisille.
Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren mukaan , siis syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt käräjätuomari Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä on saanut edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.
Meitä oli oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa Suomen Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei hän ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden kanssa joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.


Saattohoitaja paljastuu – konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä oli yrityksen pikujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä maistissa yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli herkistänyt herran avoimelle tuulelle? Lillemaa tulikinn hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitset konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli virolainen henkilö ja siksi joutui varmistamaan, että oli ymmärtänyt asian oikein.


Pian kuitenkin huomasimme, että Weckström ei suunnitellut rahoitusta PR-Teollisuus Oy:lle vaan tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan kunta oli aktiivisesti mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n alasajamiseen tähtäävissä toimissa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin tekemän muistion mukaan Kera Oy:n kehtiyspäällikkö ja ruuminpesuryhmän vetäjä oli antanut tietoja Alavieskan Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli vain 12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan markan tilauskantana. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte. Konsultti Weckström edusti kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli saattohoitajaa ja myös PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei olisi ollut yksin oikeutta edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi Ylivieskan kokous ei ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan toisenlainen neuvottelu. Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti Weckström soitti minulle kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoon vielä samaksi illaksi. Weckström esitti että yhtiö jättäisi konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin Venäjän Karjalassa puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla työkäynnillä. Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten halituksen kokoonkutumien oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli takasin tehtaalle työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Ramuksen kyydissä. Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo Viitamaalta itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen todistus.

Keskustelin hetken Stig Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään häntä junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus koolle, jossa hän voi jätää eronpyyntönsä. Sain samalla muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt. Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille lopputili. Wexkström oli saanut vihä, että meillä olli ulkomainen rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön hallituksen kokous, jossa Weckström jäti ”eronpyyntönsä” ja myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.


Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta

Ulkomaisen rahoituksen estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä sekä Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta puolitoista vuotta myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti postitusvirheenä Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja naureskeli tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle. Ihmettelin kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa Heinokin näytti tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi kehityspäällikkö Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa kohdassa 3D on teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös kansainvälistä rahanpesua, josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle.” Kun sain Heino Virran lähettämän aineiston faksista ulos, soitin välittömästi asianajaja Asko Keräselle, joka ei ollut uskoa korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera Oy:n varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon. Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun KRP oli tehnt asiassa tutkimattajättämispäätöksen. Misi Kera Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?




Myöhemmin saimme oiikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n kehityspäälliköja ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen vastineen kanteluumme. Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja tarkoitettu ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön. Tuossa lausunnossa Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa rahanpesusta. Suora tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavvieskan PR-Teollisuus Oy:n tapauksessa oi juri talvella 1995/1996 voimakkaasti meditoituna esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja ja miljoonasijoittaja ( mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden Oulun KRP:iin, joka tomi liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen selvityksen mukaan. Ennätin kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja kunnanjohtaja Antti Karvosta ennenkuin Leinosen muistiosa mainittu Interpol/Helsinki tarkistus tuli minun tietooni. Muualta saamani tiedon mukaan poliisi kuitenkin seurasi edelleen Nicotran puuhia niin kauan kuin hän oli Suomessa.”

Kävin Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen, Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta, mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin muistaakseni 9.4.1996.

Siis ennenkuin Anttonen oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän oli ilmoittanut aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää PR-Teollisuus Oy:n palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet kuukausia sitten. Oli täysin selvää, että Remes suhtautui meihin negatiivisesti ja käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä Kera Oy:n taholta tarjottin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi Anttonen ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta myös Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi on Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla perätön tieto sai hyvän kasvualustan.

On hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta. Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus A.G.S.A.

Tällä aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansianvälisestä rahanpesusta oli tuhoisat seuraukset.On toodennäköistä, että konsultti Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta kaikkiin tärkeisiin kohteisin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.

PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.
PR-Teollisuus Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat, kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin vetäjälle Markku Taanilalle.

Itsekin kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia. Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.


Minusta oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu, ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia. Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle, joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että ”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.” Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi, Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina Japaniin ja Saksaan asti.


Väärä tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittjan Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtaan.