Viranomaiset
tulkitsevat lakia väärin mukaanluettuna valtakunnansyyttäjä Raija
Toiviainen
Perustuslaki
12
§
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella
on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa
ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää
kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä
rajoituksia.
Viranomaisen
hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei
niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla
erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta
asiakirjasta ja tallenteesta.
106
§ Perustuslain
etusija
Jos
tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa,
tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Sananvapaus
on perustuslaillinen oikeus, mutta kiihottaminen kansanryhmää
vastaan on vain tavallinen laki. Perustuslain 108 §;n mukaan Jos
tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa,
tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Kalajoki
Kotimaisten
matkailijoiden innostus yllätti - Kalajoen kesäkuu tavallista
vilkkaampi
Kalajoen
matkailukesä on tähän mennessä ollut ennätyksellisen vilkas,
vaikka liki kaikki tulijat ovat olleet kotimaasta. Tavallisena kesänä
matkailijoita on saapunut myös naapurimaista.
Itse
asiassa kesäkuussa tehtiin jopa matkailijaennätys, mitä
alkukeväästä ei olisi voinut uskoa, iloitsee Visit Kalajoen
toiminnanjohtaja Johanna
Rautio:
Seikkailugolf
aukesi Hiekkasärkillä – "Tänne ei tarvitse green cardia"
Ravintola
Kompassi on ollut auki jo muutaman viikon ja Seikkailugolf on
viimeistä silausta vaille valmis. Alueelle on tulossa vielä
kalastajalaiva, johon on tarkoitus laittaa muutama ravintolan
asiakaspaikoista sekä baaritiski. Viikon loppuun mennessä
golfkentälle valmistuu myös seikkailullinen vesieste, jonka yli
golfaajan on hilattava itsensä lautalla.
Kalajoen
kaupunginhallitus hyväksyi Himangan terveysaseman pääpiirustukset
ja kustannusarvion pienin muutoksin
Kalajoen
kaupunginhallitus hyväksyi Himangan terveysaseman pääpiirustukset
ja kustannusarvion pienin muutoksin. Rakennuksen vaakalaudoitusta
tulee muuttaa tummemmaksi, Himangan terveysaseman teksti on oltava
keltaisella ja ikkunoihin lisätään ristikoita tasapainottamaan
julkisivua.
Hankkeen
tarkistettu kustannus arvio on 1.975.000 euroa. Sen arkkitehti- ja
pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy.
Kalajoen
reilun kuukauden takainen turkistarhaisku on selvittämättä –
poliisilla vain niukasti tietoa
Kalajoen
toukokuisen turkistarhaiskun poliisitutkinta
ei ole tuottanut selvyyttä tapahtumista ja tekijöistä.
Oulun
poliisista kerrotaan, että iskusta on tullut puolenkymmentä
vihjettä poliisille, mutta niiden perusteella tutkinta ei ole juuri
edistynyt.
Kalajoella
Mehtäkyläntien varrella sijaitseville turkistarhoille tunkeuduttiin
yöaikaan toukokuun lopulla, ja kymmeniä pentuja saaneita ja
kantavana olevia sinikettuja päästettiin vapaaksi. Emoketut saatiin
kiinni.
K-Pallo
– Golden boys Into 6-0
Alueuutiset
Maakuntaliitot
huolissaan turkisalan selviytymisestä koronakriisistä
Neljän
pohjalaismaakunnan liitot ovat huolissaan turkisalan selviytymisestä
koronakriisistä. Turkishuutokauppaa ei ole pystytty järjestämään
normaalisti, ja monet tarhat ovat maksuvaikeuksissa.
Turkiselinkeinolle
aiheutuneet menetykset koronakeväältä ovat arvioiden mukaan
ainakin 80 miljoonaa euroa. Valtion tuet eivät ole toistaiseksi
yltäneet niihin.
Finnair
tuskin avaa Kruunupyyn-lentoja syksyllä – nyt aletaan etsiä muita
vaihtoehtoja
Finnairin
kanssa käydyt neuvottelut Kruunupyyn-lentojen avaamisesta uudelleen
kesän jälkeen eivät ole tuottaneet tulosta. Kokkolan ja
Pietarsaaren seudulla aletaankin nyt haarukoida muita vaihtoehtoja.
– Tällä
hetkellä näyttää todella vahvasti siltä, että syys-lokakuulle
ei ole tulossa lentoja. Meidän kysyntämme ei näköjään riitä
Finnairille, sanoo Kokkolan kehitysjohtaja Jonne
Sandberg torstaisten
neuvottelujen jälkeen
Erkin
kommentti: Kruunupyyn lentojen
loppumisesta suurimman vastuun kantaa RKP ja se varmasti näkyy
puolueen kannatuksessa. Lentoja olisi ollut mahdollisuus jatkaa
valtion tuella.
Kotimaan
uutiset
Useita
lapsia altistui viime viikolla koronavirukselle helsinkiläisessä
päiväkodissa – vanhemmat pöyristyneitä: miksi osa sai tiedon
myöhemmin kuin toiset?
Altistumista
virukselle oli tapahtunut viime viikolla. Tarha jäi perjantaina
kesälomille, mutta osan lapsista oli tarkoitus mennä tällä
viikolla kesäpäiväkotiin.
– Ne,
jotka saivat tiedon vasta maanantai-iltana, olivat yli vuorokauden
paniikissa. Jos he ovat seuranneet vanhempien WhatsApp-ryhmää, he
ovat tienneet, että nyt pitäisi olla varuillaan. Onhan siinä
jotain vikaa viestinnässä, jos soitto tulee vuorokauden myöhemmin,
Ahlblad ihmettelee.
Ahlbladin
mielestä päiväkodin pitäisi ilmoittaa mahdollisista altistuksista
heti kirjallisesti ja soittaa perään.
Kansanedustaja
kanteli valtakunnansyyttäjän Mäenpää-kommenteista
oikeuskanslerille: ”Antoi lukuisia oikeudellisesti virheellisiä
lausuntoja”
Viime
viikolla eduskunnassa nähtiin historiallinen tapahtuma, kun
eduskunta päätti
vähemmistön äänin pitää voimassa
kansanedustaja Juha
Mäenpään (ps)
syytesuojan, vaikka valtakunnansyyttäjä Raija
Toiviainen pyysi
eduskuntaa antamaan hänelle luvan syyttämisprosessille Mäenpään
viimevuotisesta vieraslajipuheesta eduskunnan istuntosalissa.
– Onko
asiallista, että #valtakunnansyyttäjä moittii eduskunnan
päätöstä ja leimaa rasisteiksi syytesuojaa puolustaneita
kansanedustajia? Kieltäydyn tästä leimasta
ehdottomasti. Ei #rasismi’lle, Räsänen moitti.
Nyt
asia on siirtynyt Twitter-kommentointia vakavammalle asteelle, sillä
perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm
Junnila on
tehnyt valtakunnansyyttäjästä kantelun oikeuskansleri Tuomas
Pöystille.
Oikeuskanslerinvirastosta
vahvistettiin torstaina Iltalehdelle, että oikeuskansleri on saanut
kaikkiaan yhdeksän kantelua valtakunnansyyttäjä Toiviaisesta.
Valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviainen pettyi eduskunnan ratkaisuun Mäenpäästä –
"Onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin?"
Ulkomaan
uutiset
Parada
Moskva,Pobedy, Russia 2020,Victory Day parade on Moscow's Red
Square,Парад Победы Москва 2020
Kaikki
äänet on laskettu: Vladimir Putinin jatkon salliva
perustuslakiuudistus hyväksyttiin selvin luvuin
VENÄJÄN uusi
perustuslakiuudistus sai Venäjän vaalikomission mukaan venäläisiltä
vankan tuen kansallisessa äänestyksessä.
Perustuslakimuutokset
saivat lopulta 77,92 prosentin kannatuksen, kun kaikki äänet oli
laskettu. Äänestysprosentti oli noin 65 prosenttia.
Tulos
oli odotettu, sillä ovensuukyselyjen mukaan kaksi kolmasosaa
äänestäjistä tuki uudistuksia.
Talousuutiset
Jani
Mäkelä EU-tukipaketeista: maksamisessa kymmenien vuosien työ
Viiden
miljardin vitsi ei naurata
Urheilu-uutiset
Jukka
Keskisalon Göteborg 2006 EM-kultajuoksu M3000 m estefinaalissa - YLE
Mertaranta HQ
Koripallon
EM 2017 | Suomi vs Ranska | Jatkoajan viimeinen minuutti.
Top
10 crazy Longest goals by GOALKEEPER
Jussi
Jokinen on tukenut Wilma Murron seiväshyppyuraa merkittävällä
summalla jo vuosien ajan: "Ei mennyt ihan heti jakeluun, että
tällaista voi tapahtua"
Maailmalla
tapahtuu
Häistä
tuli koronalinko Intiassa – 111:llä todettiin tartunta, sulhanen
kuoli
Rajoitusten
vastaisia 400 vieraan häitä seurasi 200 hengen hautajaistilaisuus.
INTIASSA
26-vuotias
sulhanen kuoli koronavirusoireisiin vain päivä omien häidensä
jälkeen, kertoo NDTV.
New
Delhin Biharissa pidettin 15. kesäkuuta noin 400 hengen
häätilaisuus, johon osallistuneista vieraista 111 henkilöllä on
todettu koronavirustartunta.
Satojen
norsujen poikkeuksellinen joukkokuolema Botswanassa – syytä ei
tiedetä
SATOJEN norsujen
äkillinen joukkokuolema Okavangon suistossa Botswanassa huolestuttaa
luonnonsuojelijoita, kertoo Britannian
yleisradioyhtiö BBC.
Eteläisessä
Afrikassa sijaitseva Okavangon suisto on Unescon
maailmanperintökohde. Tähän mennessä alueelta on löydetty yli
350 kuollutta norsua.
Ruhoista
on otettu näytteitä, mutta eläinten kuolinsyy ei ole vielä
selvillä.
Mielipiteet
Seida
Sohrabin kolumni: Intersektionaalisen feminismin voi heittää
romukoppaan
Intersektionaalinen
feminismi ei muuta sitä, mikä on ollut suomalaisille aina tärkeää,
kirjoittaa kolumnissaan Seida Sohrabi.
HALLITUS julkaisi
viime torstaina uuden kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelmansa, jonka
kantavana ajatuksena on intersektionaalinen feminismi.
Termi
ei resonoi suurimmalle osalle suomalaisista ja enemmistölle termi on
vieras. Syystäkin. Uusia hukuttavia vieraita termejä ei nimittäin
tarvita kuvaamaan sitä, mikä suomalaisille on aina ollut tärkeää;
yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Kolumni: Miksi
intersektionaalinen feminismi pelottaa? Minäpä kerron
Hallitus
ajaa tasa-arvo-ohjelmassaan intersektionaalisuutta.
Intersektionaalinen feminismi typistää ihmiset ryhmiensä
edustajiksi ja sulkee silmänsä yksilöllisyydeltä, kirjoittaa
Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Yle
Areena
Hillary
Rodham Clinton
Hillary
Rodham Clinton on elänyt viisi vuosikymmentä Yhdysvaltojen
politiikan ytimessä: opiskelija-aktiivina, senaattorina, presidentin
puolisona ja lopulta presidenttiehdokkaana. Rodham Clintonin julkinen
kuva jakaa kansaa - häntä joko ihaillaan tai vihataan. Nanette
Bursteinin dokumenttisarja avaa uuden perspektiivin Hillary Rodham
Clintonin elämään sekä Yhdysvaltojen politiikkaan ja sen
tekijöihin. (Hillary. Britannia, 2020.)
Ulkolinja:
Arabian taistelevat prinssit
Arabian
niemimaalla valtaa jakaa kolme ehkä maailman rikkainta ja
vaikutusvaltaisinta prinssiä: Quatarin Tamim Al Thani, Saudi-Arabian
Mohammed Ben Salman ja Arabiemiirikuntien Mohammed Ben Sayed. He ovat
kaikki vast'ikään valtaan astuneita, alle 40-vuotiaita ja käyvät
taistelua paitsi Persianlahden öljystä myös maailman vallasta.
Youtube
Keisalan
tilan uutiset 1
Kalankäsittelyn
ABC Kirjolohen fileointi ja kuutioiminen
Tekikö
Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
Ns.
pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
Ns.
pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Ns.
pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia
Musiikki
Heilini
sinisistä silmistä ja meidän tittelimme
Russian
Folk Music That Will Make You Thrill! Part II
Kuntoilu
15 min DAILY STRETCH
ROUTINE (Full Body Stretch for Flexibility & Mobility)
12
MIN UPPER BODY WORKOUT - Intense Shoulders, Back, Chest, & Arms!
Yritän
tehdä huomiseksi selkokielisemmän aineiston tästä asiasta.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkysen asiassa on syytä epäillä
valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista, aluesyyttäjä Kirsi
Männikköä ja Oulun kärjäoikeuden tuomaria sekä Rovaniemen
hovioikeuden tuomareita paljon vakamista rikoksista kuin nyt
tuomittua kansanedustaja Sebastian Tynkkystä. Tässä on aineisto,
josta teen mahdollisimman nopeasti paremmin ymmärrettävän tekstin,
jolla todistan viranomaisten rikollisuuden.
Viranomaiset
tulkitsevat lakia väärin mukaanluettuna valtakunnansyyttäjä Raija
Toiviainen
Perustuslaki
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella
on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa
ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää
kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä
rajoituksia.
Viranomaisen
hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei
niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla
erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta
asiakirjasta ja tallenteesta.
106
§ Perustuslain
etusija
Jos
tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa,
tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Sananvapaus
on perustuslaillinen oikeus, mutta kiihottaminen kansanryhmää
vastaan on vain tavallinen laki. Perustuslain 108 §;n mukaan Jos
tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa,
tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Kansanedustaja
Sebastian Tynkkysen tuomio kiihottamisesta
kansanryhmää vastaan pysyi hovissa
https://www.kaleva.fi/kansanedustaja-sebastian-tynkkysen-tuomio-kiihotta/2660946
Tynkkynen
tuomittiin sakkoihin islamia ja terrorismia koskeneesta
Facebook-kirjoituksesta. Käräjäoikeuden mukaan päivityksessä
solvattiin ihmisryhmää ja sen sävy oli voimakkaan yleistävä.
Tynkkynen
tuomittiin lokakuussa Oulun käräjäoikeudessa sakkoihin islamia ja
terrorismia koskeneesta Facebook-kirjoituksesta. Käräjäoikeuden
mukaan päivityksessä solvattiin ihmisryhmää ja sen sävy oli
voimakkaan yleistävä.
Kuka
on Raija Toiviainen?
Uusi
rikosepäily: esitin eduskunnassa ministerille kysymyksen - tämä
menee koko ajan hullummaksi!
https://www.youtube.com/watch?v=CZ9tZaTsdVw&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3lE_ss6Q7aTmTQG0ogUfIb0bYSfMfac8dMY20WqOj20PBT1hwRRI7BqtA
Kuka on se poliisi, joka on päättänyt, että tutkintakynnys ylittyy Sebatian Tynkkysen eduskuntapuheessa. Mitkä ovat perustelut ja mihin lakiin perustulut perustuvat?
Kuka on se poliisi, joka on päättänyt, että tutkintakynnys ylittyy Sebatian Tynkkysen eduskuntapuheessa. Mitkä ovat perustelut ja mihin lakiin perustulut perustuvat?
Oulun
poliisin ja valtakunnansyyttäjän toimintaa voidaan syystäkin
kritisoida. Tätä asiaa ei ole saatu tutkintaan 25 vuoteen. Nytkin
Oulun poliisi ilmoitti ja vahvisti minun tehneen rikosilmoituksen
kokonaan toisesta asiasta. Oulun poliisi ei suostu ilmoittamaan kuka
Oulun poliisissa muutti rikostutkintapyyntäni R 20&925 asiaksi
5770/S/5514/20.
Oulun
käräjäoikeus on päättänyt, että R20/925 on rikos. Siksi pyysin
Oulun poliisia tutkimaan asian, koska käräjäoikeus on asian
päättänyt.
28.03.2020
Hyvä
Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Rikos on tämä:
Olen
joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen
menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut
esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta
ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja
Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli
oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen
menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan
verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea
verenpaine on tuhonnut elimistöäni.
Katson,
että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen
tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut
perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää
kiistatta ihmisoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea
kidutuksen tunnusmerkistön.
Rikolliset
ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat.
Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on
tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat
tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin
ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on
estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa.
Ministerit
ovat asioisa vastuussa yhdessä eduskunnan kanssa. Ministerit eivät
vastaa sähköpostiviesteihini ja vaikenevat kuin muuri asioista,
jotka kuuluvat heidän vastuualueeseensa.
Pääministeri
Sanna Marin
Te
korostitte tänään eduskunnassa välikysymyskeskustelussa, että
Suomi on oikeusvaltio ja hallitus pitää kiinni siitä. Myös
sisäministeri Maria Ohisalo korosti sitä,että Suomi on
oikeusvaltio. Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korosti
puheenvuorossaan sitä, että Suomi on oikeusvaltio. Aikaisemmin myös
opetusministeri Li Andersson korostanut, että Suomi on oikeusvaltio.
Kysyn
pääministeriltä ja muilta ministereiltä: Miksi minun on pitänyt
hakea poliittista turvapaikkaa Bulgariasta jos Suomi on oikeusvaltio?
Haluan
vain esteettömän rikostutkinnan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynti.
Pyydän Teitä ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
Koiviston
konklaavi ja muut salatut sopimukset
Siellä
jossakin 17.12.2019
24,5
vuotta Suomen valtion järkyttävien oikeusmurhien ja kidutuksen
kohteena
Erkki
Aho
Nimeni
on Erkki Aho
Kahden
kesken - Päivi Räsänen, osa 2
Hei,
me muutetaan historia!
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1128982?fbclid=IwAR3a-GPcWGrOPbx3Qt_b9Fkx1vWRHThNk4weKi7E-kqhrZ2_sJJNQ47v87M
Koronakriisin
hellittämisen on voinut päätellä paitsi THL:n tilastoista, myös
uutisotsikoista. Kuolemanvaaran väistyessä keskiössä ovat
Eskimo-puikot, Uncle Ben´sit, sukupuolittuneet ammattinimikkeet ja
onnettomasti siteeratut kirjallisuusviitteet seitsemänkymmenen
vuoden takaa.
Joidenkin
mielestä loukkaamattomuuden nimissä kaikista sukupuolittuneista
sanoista kuten tyttö, poika, mies, nainen, äiti ja isä tulisi
luopua ja puhua vain henkilöistä ja vanhemmista.
Vihapuhekäräjiä
viritellään Raamattu-siteerauksista ja Mannerheimin patsasta
vaaditaan syrjään ”tiedostavimman” nuorison taholta.
Lieneekö
sitten ollut enemmän vai vähemmän tiedostavaa nuorisoa, joka
katsoi asiakseen väkivallan ja kivien heittelyn suomalaista poliisia
kohti purkaakseen kiukkua amerikkalaisen poliisin väärinkäytöksistä.
Siinä taisi myös mennä sivullisten omaisuutta paloiksi samassa
rytäkässä.
Valtakunnansyyttäjän
ei pitäisi olla huolissaan siitä, että eduskunta noudattaa
lakia
Eduskunta esti lain mukaisesti syytesuojan murtamisen. Valtakunnansyyttäjän ei pitäisi olla huolissaan siitä, että eduskunta noudattaa lakia.
Entinen kommunistien keskuskomitean jäsen, nykyinen ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin tunnustaa tehneensä rikostutkintapyynnön perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta. Asiaa ryhtyi tutkimaan julkivihreä poliisi Pekka Hätönen. Hän siis tutki perussuomalaisen kansanedustajan lausumia. Onko julkivihreä poliisi Pekka Hätönen puolueeton? Ei varmasti ole.
Esitutkinnalla selvitetään rikoksella aiheutettu vahinko ja saavutettu rikoshyöty. Esitutkinnan yleiset periaatteet, tavoitteet ja oikeusturva on säädetty esitutkintalain 5-12 §:ssä. Esitutkinnassa tärkeää on objektivisuusperiaate. Yhdenvertainen kohtelu eli seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon.
Toinen tärkeä asia on tutkijan ennakkoluulottomuus. Esitutkintalain keskeinen asia on syyttömyysolettama. Esitutkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. On vältettävä leimaavien lausuntojen antamista.
Hienotunteisuusperiaatteeseen (ETL 8.2 §) kuuluu se, että toimitaan niin, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi. Esitutkinnassa on noudatettava vähimmän haitan periaatetta eli kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntö enempää.
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: 6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen puolueettomuus on kiistanalainen - syyttäjä ilmoittaa Lakimieslehdessä vihaavansa viharikoksia ja rehvastelee YLE:n haastattelussa kuinka monta poliitikkoa (kansaedustajaa) on tuomittu hänen ansioistaan viharikoksista - onko valtakunnansyyttäjä esteellinen? Minun oikeuskäsitykseni mukaan on.
Rikoksesta epäillyn syyttömysolettama – epäilty on syytön niin kauan kuin oikeus on hänet tuominnut. Nyt syyttäjä ilmoittaa, että oikeus olisi tuominut jos syyttäjä olisi saanut syyteluvan. Minun oikeuskäsitykseni mukaan on virhe, että valtakunnansyyttäjä päättää oikeusistuimen puolesta etukäteen.
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Eduskunta ei itse ragoinut asiaan ennenkuin poliisi ja syyttäjä ryhtyivät toimiin. Eduskunnalla on kuitenkin oma sanktiomenettely määritelty perustuslaissa. Miksi syyttäjä halusi ohittaa eduskunnan? Nyt hän on saanut epäluottamuksen eduskunnalta. Mielestäni vatakunnansyyttäjän tulisi jättä eronpyyntönsä mandollisimman nopeasti, sillä mielestäni hänen toimintansa on syytä epäillä lain vastaistaiseksi.
Eduskunta antoi valtakunnansyyttäjälle epäluottamuksen. 1/3 kokoomuksen kansanedustajista oli poissa äänestykksestä, koska haistoivat palaneen käryä asiassa.
Valtakunnansyyttajan on vedettävä omat johtopäätökset asiassa. Näin ei voi jatkua.
Eduskunta esti lain mukaisesti syytesuojan murtamisen. Valtakunnansyyttäjän ei pitäisi olla huolissaan siitä, että eduskunta noudattaa lakia.
Entinen kommunistien keskuskomitean jäsen, nykyinen ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin tunnustaa tehneensä rikostutkintapyynnön perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta. Asiaa ryhtyi tutkimaan julkivihreä poliisi Pekka Hätönen. Hän siis tutki perussuomalaisen kansanedustajan lausumia. Onko julkivihreä poliisi Pekka Hätönen puolueeton? Ei varmasti ole.
Esitutkinnalla selvitetään rikoksella aiheutettu vahinko ja saavutettu rikoshyöty. Esitutkinnan yleiset periaatteet, tavoitteet ja oikeusturva on säädetty esitutkintalain 5-12 §:ssä. Esitutkinnassa tärkeää on objektivisuusperiaate. Yhdenvertainen kohtelu eli seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon.
Toinen tärkeä asia on tutkijan ennakkoluulottomuus. Esitutkintalain keskeinen asia on syyttömyysolettama. Esitutkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. On vältettävä leimaavien lausuntojen antamista.
Hienotunteisuusperiaatteeseen (ETL 8.2 §) kuuluu se, että toimitaan niin, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi. Esitutkinnassa on noudatettava vähimmän haitan periaatetta eli kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntö enempää.
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: 6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen puolueettomuus on kiistanalainen - syyttäjä ilmoittaa Lakimieslehdessä vihaavansa viharikoksia ja rehvastelee YLE:n haastattelussa kuinka monta poliitikkoa (kansaedustajaa) on tuomittu hänen ansioistaan viharikoksista - onko valtakunnansyyttäjä esteellinen? Minun oikeuskäsitykseni mukaan on.
Rikoksesta epäillyn syyttömysolettama – epäilty on syytön niin kauan kuin oikeus on hänet tuominnut. Nyt syyttäjä ilmoittaa, että oikeus olisi tuominut jos syyttäjä olisi saanut syyteluvan. Minun oikeuskäsitykseni mukaan on virhe, että valtakunnansyyttäjä päättää oikeusistuimen puolesta etukäteen.
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Eduskunta ei itse ragoinut asiaan ennenkuin poliisi ja syyttäjä ryhtyivät toimiin. Eduskunnalla on kuitenkin oma sanktiomenettely määritelty perustuslaissa. Miksi syyttäjä halusi ohittaa eduskunnan? Nyt hän on saanut epäluottamuksen eduskunnalta. Mielestäni vatakunnansyyttäjän tulisi jättä eronpyyntönsä mandollisimman nopeasti, sillä mielestäni hänen toimintansa on syytä epäillä lain vastaistaiseksi.
Eduskunta antoi valtakunnansyyttäjälle epäluottamuksen. 1/3 kokoomuksen kansanedustajista oli poissa äänestykksestä, koska haistoivat palaneen käryä asiassa.
Valtakunnansyyttajan on vedettävä omat johtopäätökset asiassa. Näin ei voi jatkua.
Erkki
Aho
Raija
Toiviainen – valtakunnansyyttäjän poliittinen agenda
”En
hyväksy vihapuhetta millään tasolla, käytämme
torjuntaan kaikki ne rikosoikeudelliset keinot,
jotka käytettävissämme on. On vakavaa, jos yhteiskunnalliset
ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan
käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.”
Noin
lausui Toiviainen Lakimiesuutisten haastattelussa (Lakimiesuutiset
7.8.2017).
Hän oli tuolloin vielä apulaisvaltakunnansyyttäjä. Jutun
otsikko oli ”Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Raija Toiviainen: Ei vihapuheelle”.
”Tuore
apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta.
– Täytyy toivoa, ettei tämän tyyppinen poliittinen
puhe, poliittinen
retoriikka missään
tapauksessa leviäisi. Tässähän tulee kuntavaalit tänä vuonna ja
on tietysti mahdollista, että joku innostuu vähän liikaa.”
Toiviainen tilitti tammikuussa 2017 Ylelle (Yle
22.1.2017).
Korkealle
virkamiehelle ei ole hyväksi, että hän vihaa jotakin. Viha kun
sumentaa harkintakykyä. Vihan tunteminen ei kuulu virkamiehen hyviin
ominaisuuksiin etenkään poliisitutkinta-, syyttäjä- eikä
oikeustehtävissä.
Toiviainen
asetti tutkintakohteikseen siis yhteiskunnalliset ja poliittiset
vaikuttajat. Tavallisesta kansasta ei niin väliä, mitä se puhuu ja
touhuaa.
Vihapuhe
ei ole siis Suomessa oikeudellinen termi. Lainopillisen koulutuksen
saaneiden ja varsinkin Valtakunnansyyttäjänviraston johtavien
syyttäjien olisi hyvä käyttää selkeitä tarkoin lainsäädännössä
määriteltyjä oikeudellisia termejä, ettei syntyisi tulkinnallista
epäselvyyttä lainsäädännön asettamista rajoista.
Rikosoikeudessa
kyse on yleensä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, josta
määrätään rikoslaissa (19.12.1889/39).
Pitäisi puhua mieluummin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuin
vihapuheesta. Esimerkiksi Norjan rikoslaissa puhutaan oikeudellisena
terminä vihapuheesta, norjaksi hatefulle
ytringer (§
185. Hatefulle ytringer).
Suomen lainsäädäntö ei siis moista termiä tunne.
Päin Männikköä – kohti Koskeloa
Lapin
syyttäjävirasto on 30.10.2008 tehnyt päätöksen 08/607 asianumero
R08/1832.
Päätöksen
mukaan
ei ole syytä epäillä (Huomaa!),
että Sauli
Kuha on
menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Perusteluissa
todetaan, että Aho on katsonut 4.9.2008 toimittamassaan
dvd-tallenteessa Oulun lääninpoliisijohtajan Sauli Kuhan
menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Perusteluissa
todetaan myös, että Aho on tutkintapyynnöllään 20.12.2004
vaatinut asioissa tutkintaa.
Perusteluissa on jätetty ottamatta kantaa yksityiskohtaisesti Erkki Ahon tapahtumaselostuksiin, todistusaineistoon sekä juridiseen argumentointiin.
Päätöksen on allekirjoittanut kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö.
Lapin syyttäjävirasto on 30.10.2008 tehnyt päätöksen 08/608 asianumero R08/1832. Päätöksen mukaan ei ole syytä epäillä, että rikosten vanhetuminen johtuisi Ylivieskan poliisn Raimo Ollilan lainvastaisesta menettelystä.
Syyttäjä Kirsi Männiköllä oli käytettävissään päätöstä tehdessään dvd-tallenne Mayday from Finland sekä kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa, jossa löytyvät selostukset ja asiakirjakopiot tehdyistä rikoksista. Lisäksi hänellä oli käytössään yksityiskohtaiset erilliset selostukset rikostapahtumista ja jokaisesta tehdystä rikoksesta todistusaineisto kuin myös juridinen argumentointi, jonka eras oikeustieteen tohtori todisti juridisesti oikeaksi. Lisäksi käytettävissä oli luettelo viranomaisten tekemistä päätöksistä, joista kiistattomasti käy selville, kuka on vanhentanut rikokset. Rikosten vanhentaja on Raimo Ollila! Syyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö kuuli asiassa todistajana Heino Virtaa, joka todisti rikokset tehdyksi.
Syyttäjä Kirsi Männikko toteaa päätöksen perusteluissa virheellisesti, että Aho olisi väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat esitutkintapöytäkirjasta. Näin Aho ei ole milloinkaan sanonut tai esittänyt. Aho ei ole väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat Raahen käräjäoikeuteen toimitetusta asiakirjamateriaalista. Aho ei tehnyt loppulausuntoja esteelliseksi epäilemälleen tutkinnanjohtajalle Raimo Ollilalle, vaan teki ne suoraan syyttäjä Esa Mustoselle, joka jätti ne toimittamatta Raahen käräjäoikeudelle.
Perusteluissa on jätetty ottamatta kantaa yksityiskohtaisesti Erkki Ahon tapahtumaselostuksiin, todistusaineistoon sekä juridiseen argumentointiin.
Päätöksen on allekirjoittanut kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö.
Lapin syyttäjävirasto on 30.10.2008 tehnyt päätöksen 08/608 asianumero R08/1832. Päätöksen mukaan ei ole syytä epäillä, että rikosten vanhetuminen johtuisi Ylivieskan poliisn Raimo Ollilan lainvastaisesta menettelystä.
Syyttäjä Kirsi Männiköllä oli käytettävissään päätöstä tehdessään dvd-tallenne Mayday from Finland sekä kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa, jossa löytyvät selostukset ja asiakirjakopiot tehdyistä rikoksista. Lisäksi hänellä oli käytössään yksityiskohtaiset erilliset selostukset rikostapahtumista ja jokaisesta tehdystä rikoksesta todistusaineisto kuin myös juridinen argumentointi, jonka eras oikeustieteen tohtori todisti juridisesti oikeaksi. Lisäksi käytettävissä oli luettelo viranomaisten tekemistä päätöksistä, joista kiistattomasti käy selville, kuka on vanhentanut rikokset. Rikosten vanhentaja on Raimo Ollila! Syyttäjä, tutkinnanjohtaja Kirsi Männikkö kuuli asiassa todistajana Heino Virtaa, joka todisti rikokset tehdyksi.
Syyttäjä Kirsi Männikko toteaa päätöksen perusteluissa virheellisesti, että Aho olisi väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat esitutkintapöytäkirjasta. Näin Aho ei ole milloinkaan sanonut tai esittänyt. Aho ei ole väittänyt, että loppulausunnot puuttuvat Raahen käräjäoikeuteen toimitetusta asiakirjamateriaalista. Aho ei tehnyt loppulausuntoja esteelliseksi epäilemälleen tutkinnanjohtajalle Raimo Ollilalle, vaan teki ne suoraan syyttäjä Esa Mustoselle, joka jätti ne toimittamatta Raahen käräjäoikeudelle.
Myös
Männikön analyysi siitä, mitä Raimo Ollila on jättänyt
tutkimatta on virheellinen!
Tämä osoittaa sen, että syyttäjä Kirsi Maria Männikkö ei ole
perehtynyt asiaan tarvittavalla tarkkuudella ja huolellisuudella.
Syrjinnän osalta Raimo Ollila on katsonut rikoksen vanhentuneen.
Kysymyksessä on jo parikymmentä vuotta jatkunut syrjintä. Erkki
Ahon syrjinnästä on laaja selostus kirjassa Olet Maamme Armahin
Suomenmaa sekä lisäksi olemassa erillinen selvitys viimeaikaisesta
syrjinnästä.
Raimo
Ollila on siis tunnustanut rikoksen tehdyksi.
Kuka on vanhentanut rikoksen? Vuorenvarmasti Raimo Ollila! Miksi
rikoksia tehneet saavat jatkaa tehtävissään? Miksi rikoksia ei
tutkittu ajallaan? Todellisuudessa rikokset eivät ole vieläkään
vanhentuneet, vaan jatkuvat yhä edelleen. Tästä on selvänä
esimerkkinä Kalajoen elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan toiminta,
jossa Aho joutuu toimimaan varaedustajana, koska syrjinnän takia
Ahoa ei valittu varsinaiseksi jäseniksi. Tässäkin asiassa syyttäjä
Kirsi Männikön päätös on virheellinen. Raimo
Ollila on
siis kiistattomasti jättänyt
tämänkin asian tutkimatta ja
hän on ollut varmasti esteellinen toimimaan tutkinanjohtajana
esitutkintalain perusteella. Raahen
käräjäoikeuden päätös
on syntynyt rikoksen avulla elikkä
on esteellisen tutkinnanjohtajan toiminnan johdosta.
Koska
syyttäjä Kirsi Männikkö toteaa,
että rikokset ovat vanhentuneet, niin
hänen
tehtävänsä olisi luonnollisesti ollut tutkia, kuka vanhensi
rikokset, jos hänen tulkintansa mukaan Raimo Ollila ei niitä
vanhentanut. Joka tapauksessa Erkki Aho on joutunut rikollisen
toiminnan kohteeksi, minkä syyttäjä Kirsi Männikkö päätöksessään
todistaa, mutta hän kieltäytyy tutkimasta, kuka on todellinen
syyllinen ja korvausvelvollinen. Minun oikeustajuni mukaan
korvausvelvollinen on Suomen valtio, vaikka rikollisia kuinka
suojeltaisiin. Kirsi Männikön päätöksen mukaan asianomistaja
itse saa nostaa syytteen rikoksesta, jos esitutkintaviranomainen on
päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta.
Korkein oikeus on tehnyt 13.10.2008 päätöksen diaarinmero H2007/154 numero 2198. Päätöksen mukaan purkuhakemus jätetään tutkimatta. Hakemus asiakirjoineen palautetaan Aholle. Asian on esitellyt määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Korkeimman oikeuden päätös on perustelematon!
Suomen perustuslain 21 §:n mukaan oikeuden päätös on perusteltava. EU:n ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan oikeuden päätös on perusteltava.Tavallisessa lainsäädännössä perusteluvelvollisuudesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK) 24 luvun 4 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 11 luvun 4 §:ssä.
Palautin korkeimman oikeuden päätöksen korkeimman oikeuden persidentille Pauline Koskelolle lainmukaista käsittelyä varten.
Korkein oikeus on tehnyt 13.10.2008 päätöksen diaarinmero H2007/154 numero 2198. Päätöksen mukaan purkuhakemus jätetään tutkimatta. Hakemus asiakirjoineen palautetaan Aholle. Asian on esitellyt määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Korkeimman oikeuden päätös on perustelematon!
Suomen perustuslain 21 §:n mukaan oikeuden päätös on perusteltava. EU:n ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan oikeuden päätös on perusteltava.Tavallisessa lainsäädännössä perusteluvelvollisuudesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK) 24 luvun 4 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 11 luvun 4 §:ssä.
Palautin korkeimman oikeuden päätöksen korkeimman oikeuden persidentille Pauline Koskelolle lainmukaista käsittelyä varten.
Päiväys
Kalajoella asianmukaista kantelua koskien:Kalajoella
5.11.2008
Allekirjoitus: Erkki
Aho
Syyttäjä
Kirsi Männikön toimissa on kysymys näistä asioista, joista Oulun
käräjäoikeus on tehnyt päätöksen, että kysymyksessä on rikos.
Oulun
käräjäoikeus on päättänyt, että R20/925 on rikos.
28.03.2020
Hyvä
Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Kihlakunnan
syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys kaikissa minua ja
yritystoimintaani koskevissa oikeudenkäynneissä sekä niistä
johtuvissa oikeudenkäynneissä. Asia selviää mm. käräjäoikeuteen
todistusaineistoksi lähettämistäni kauppakirjoista, joista on
kopio muun korkeimmalle oikeudelle tekemästäni tuomioiden
purkuhakemuksesta ja myös kirjani sivuilta kirjani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla
277 – 285. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät
kiinteää omaisuutta konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He
myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää
valtakirjoja. He toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He
salasivat kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten
kauppasopimuksista käy ilmi. Niistä
ei ole kauppasopimuksissa mitään mainintaa. Olen pyytänyt Oulun
poliisia toimittamaan kopiot salatuista pantatuista kiinnityksistä
Oulun käräjäoikeuteen postitse 28.04.2020 mennessä
todistusaineineistoksi asiassa.
Kirjaani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa on saatavilla Kalajoen kirjakaupasta.
Valitettavasti minulle ei ole varaa postittaa tuota kirjaa
Valtakunnnasyyttäjävirastoon rikolliseksi katsoman ulosoton takia.
- Syyttäjä Sulo Heiskarin rikoskumppanina on toiminut entinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen, joka on jättänyt valitukset tekemättä Vaasan hovioikeuteen. Asko Keränen tunnustaa tekonsa ja tästä tunnustuksesta on kopio lähetetty käräjäoikeuteen ja se sijäitsee korkeimmalle oikeudelle tehdyssä tuomionpurkuhakemuksessani. Jo pelkästää nämä kaksi asiaa riittää todistamaan sen, että ulosottossa olleet ja olevat saatavat on syntyneet rikosten avulla ja ovat siten perintäkelvottomia.
- PR-Teollisuus Oy:n konkurssi oli laiton. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla. Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu,niin myös takaussitoumukset raukevat. Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa. Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla haettu konkurssihakemus on kirjan sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu – siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.Konkurssituomio kirjan sivuilla 314 – 316. Miksi syyttäjä Heiskari on lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa. Kysymys on tietoisesta rikollisuudesta.Rikolliset käyttivät vääriä käräjäoikeuden päätöksiä hyväkseen saadakseen uusia vääriä oikeuksien päätöksiä ja peitelläkseen omia rikoksiaan.
- Poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Poliisi ja muuut viranomaiset ovat jättäneett rikokset tutkimatta ja laiminlyönyeet virkavelvollisuutensa ja käyttäneet törkeästi virka-asemaansa väärin ja suojelleet rikollisia. Raimo Ollila on toiminut rikostutkijana asiassa ja kaikki rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa . Näistä päätöksistä olen lähettänyt tutkintanumeroista ja tekijöistä luettelot käräjäoiekuteen.
Esteellisyys
on rikos ja siten kaikki minua ja minun yritystoimintaani koskevat
eri oikeusasteiden päätökset ovat laittomia, koska esteellisenä
syyttäjänä on toiminut kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.
Olen
pyytänyt Oulun poliisia toimittamaan kopiot salatuista pantatuista
kiinnityksistä Oulun käräjäoikeuteen postitse 28.04.2020
mennessä.
Syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä
oikeudenkäynneissä:
R98/503
Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144
R02/393
Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320
Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437
Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447
Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692
Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150
Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan
käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan
hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan
hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan
hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan
hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan
hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman
oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman
oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman
oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman
oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman
oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman
hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne
Konkurssituomio
3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Ylläoleva
on hallintosihteeri Katriina Ratinsalon ilmoitus asiakirjapyyntööni.
Raimo
Ollila, Ylivieskan poliisi, jokainen tutkintapyyntö on jätetty
tutkimatta. Tutkintapyynnöt on tehty ajoissa, mm.
15.3.1997,
täydennys 23.3.1997, päätös
26.06.1997
6870/5406/97
9.10.1997
6870/R/891/97, S10109/01,
13.08.2002
6870/S/10109/01,
13.08.2002
S/10456/02,
03.01.2002
R/1690/ Olli Sikala Haapajärven poliisi
Erkki
Huhtakallio, Ylivieskan poliisi 3.8.1998 tehty tutkintapyyntö
Kaarlo
Similä, Ylivieskan poliisipäällikkö, tutkintapyyntö 12.07.2002
lausuma
Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Tapio
Mäkelä Oulun KRP, tutkintapyyntö 20.08.1997
10.1.1998
26.8.1998
2521/R/737/97, kirje 30.3.200,
varatuomari
Jorma Herttuaisen tekemä tutkintapyyntö 22.5.1998, lausuma
30.3.2000
Eero
Klemetti, Oulun KRP:n päällikkö 2400/R/506/00
Pentti
Yliniva, KRP:n päällikkä. Pohjoinen osasto
18.11.1999
tehty tutkintapyyntä
10.09.1998
tehty tutkintapyyntö
2400/R/760/9919.4.2000
2400/R/737/97.19.12.1997
2400/R/760/99,18.11.1999
2400/S/13013/9919.11.1999
2400S/13077/99
15.12.1999 ,
19.5..2000
106/TUP/98
Kauko
Aaltomaa, KRP, apulaisjohtaja, tutkintapyyntö 5.5.2000,
ratkaisu
30.5.2000 106/TUP/98,
tutkintapyyntö
Aaltomaalle 4.6.2000,
3.4.2001
28/TUP/01
Rauno
Ranta, KRP:n päällikkö tutkintapyyntö 18.8.1998,
Rauno
Ranta, Juha Keränen, päätös 15.12.1998 106/TUP/98
2.5.2000
106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaalle
1.9.2003
64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Jouko
Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Oulun läänin hallitus 6.7.1999 POL
374 B
Erkki
Haikola, Oulun läänin poliisiosaston päällikkö, tutkintapyyntö
18.8.1998
Jorma
Vuorio ja Jonne Lähteenmäki, sisäasiainministeriön poliisiosasto
10.8.1998 84/662/98,
poliisiministeri
Jan-Erik Enestamille tehty tutkintapyyntö 20.7.1998
17.8.1998
kirje ja tutkintapyyntä poliisiylitarkastaja Jorma Vuoriolle
10.8.1998
päätös 84/662/98
28.6.2000
SM-2000-1060/Ri-2 Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki
Jorma
Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 dnro 49/662/98
11.6.2002
SM-2002-1312/Ri-
Kimmo
Markkula KRP Vantaa 12.7.2002 88/TUP/02,
12.7.2002
88/TUP/02
12.7.2002
93/TUP/02
Juha
Vehmaskoski KRP:n rahanselvittelykeskus, kieltäytyi tutkimasta
Rinstrojen rahanpesua, vaikka Rienstra oli tuomittu USA:ssa
rahanpesusta ja Suomessakin näytöt olivat kiistattomat
Reijo
Naulapää, poliisiylijohtaja sisäasiainministeriö tutkintapyyntö
16.8.1998
kirje
20.3.2000 dnro 49/662/98,
tutkintapyyntö
Naulapäälle 29.5.2000
Kari
Häkämies sisäministeri 25.8.1999, vastaus kansanedustajien Risto
Kuisma, Raimo Vistbacka, Bjarne Kallis, Tapio Karjalainen, Matti
Huutola, Marja-Leena Kemppainen, Pekka Vilkkuan tutkintapyyntöön,
yksi kansanedustaja pyyhki nimensä yli tutkintapyynnöstä. Hänen
nimensä on Antti Rantakangas
Rauno
Rannan vastaus kansanedustaja Raimo Vistbackalle
Ville
Itälän keskustelunvahvistus 8.1.2001 SM-2001-776/Tu-411
Tapio
Kalliokosken päätökset 22.10.2004
20.10.2004.
25.10.2004
22.10.2004
22.9.2004,
päätökset ovat koodittomia
Tapio
Mäksen päätös 22.4.2005 2400/s/10249/05
6870/S/10431/99,
Aho, Virta
6870/R/1104/97,
Aho
6870/R/372/97,
Aho, Virta
6870/R/1279/98,
Aho
6870/R/1372/99,
Aho
6870/S/10148/00,
Aho
6870/R/1371/99,
Aho
6870/R/833/00,
Aho
6870/S/10109/01,
Aho
6870/R/137/01,
Aho
6870/R/412/97,
Aho
4728/R/288/96,
Aho
4728/R/339/96,
Aho
6870/S/10375/02,
Aho
6870/R/120/03,
Aho
6870/R/1041/07,
Aho
6870/R/1521/04,
Aho
6870/R/4131/07,
Aho
6870/R/10837/06,
Aho
6870/S/10225/08,
Aho
6030/R/1690/02,
Aho
6610/S/10590/05,
Aho
6610/S/11066/05,
Aho
6610/S/10599/06,
Aho
Keskusrikospoliisin
asiankäsittelyjärjestelmästä löytyvät diaarinumerot:
106/TUP/98
28/TUP/01
88/TUP/02
93/TUP/02
157/TUP/03
156/TUP/04
923/7/08
328/7/10
360/7/10
2400/2011/1106
2400/2011/1376
2400/2011/1639
2400/2012/609
POL-2015-2595
Poliisiasiain
tietojärjestelmästä löytyvät, Keskusrikospoliisin piirikoodille
kirjatut ilmoitusnumerot:
2400/S/10176/14
2400/S/10104/14
2400/S/10078/14
2400/s/10615/11
2400/S/10357/08
2400/S/10249/05
2400/S/10591/04
2400/S/10590/04
2400/S/10589/04
2400/S/10588/04
2400/S/10736/03
2400/R/760/99
2400/R/737/97
Valtakunnansyyttäjäviraston
ilmoitus
Valtakunnansyyttäjänvirastoon
toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla
diaarinumeroilla:
186/41/98, 217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00, 83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02, 198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04, 155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09, 9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13
Lisäksi kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:
2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL 33300181 Helsinkip. 02956 20810 vksv@oikeus.fi
PL 33300181 Helsinkip. 02956 20810 vksv@oikeus.fi
Laillisuusvalvojien
päätökset
apulaisoikeusasiamies
Petri Jääskeläinen päätös 24.11.2004 Dnro 2406/4/04
suppea
luettelo löytyy tästä osoitteesta
Kirjassani
on sivuilla 3 sivua 373- 375 nimejä ja päivämääriä
viranomaisten tekemistä päätöksistä, joissa he ovat tehneet
tutkimatta tai syyttämättä jättämispäätökset.
Selostus
tapahtumista mistä johtuvat edellä esitetyt asiat.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin
PR-Teollisuus Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella
maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen
tilauskannan. Myyjinä toimivat väliaikaiset konkurssipesän
hoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen. Heidän päämiehinään
olivat Arsenal Oy ja Kera Oy. Kauppasopimuksista on kopiot kirjani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla 277
– 285. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät
kiinteää omaisuutta konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He
myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää
valtakirjoja. He toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He
salasivat kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten
kauppasopimuksista käy ilmi. Niistä ei ole kauppasopimuksissa
mitään mainintaa. Toimitan kopiot salatuista pantatuista
kiinnityksistä Oulun käräjäoikeuteen postitse 28.04.2020 mennessä
todistusaineineistoksi asiassa. Kopiot niistä on myös Oulun
poliisilla. Kirjaani on vielä myynnissä Kalajoen kirjakaupassa.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Ostajien
joukkoon oli soluttautunut Kera Oy:n saattohoitajaksi epäilemämme
erikoisella tavalla konkurssiin ajetun Alavieskan Puurakenne Oy:n
talouspäällikkö kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli
tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella. Jouni Remes teki muiden osakkaiden
tietämättä Kera OY.n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy:tä käytetä
rahoittajana. Jos muut osakkaat olisivat tienneet asiasta niin koko
yritystä ei olisi perustettu. Remeksen toiminta oli yksi osa törkeää
petosta. Remeksen tekemä sopimus kirjan sivulla 276.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa. Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa. Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani sivulla 286. Kauppa oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistajaksi on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen. Arto Ranta-Ylitalon todistus on Erkki Ahon korkeimmalle oikeudelle tekemän tuomionpurkuhakemuksessa, mikä on toimitettu Oulun käräjäoikeuteen tässä asiassa R 20/925.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä
oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä
esteellisenä syyttäjänä
Alavieskan
Puurakene Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja
Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. Kirjani
sivu 298. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä
Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin kirjoitettu
teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole
palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.
Syyttäjä
Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.
Asianosaisia
käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman
heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan asianajaja Jouni
Vihervalli. Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. Kirjan sivu
299-300. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole edes
keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus
Oy:n kanssa 19.3.1996. Kirjan sivut 307-308 sekä
toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu 305.
Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä.
Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska
kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.
Kaupanpurkuilmoitus
on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939.
Kun ko. kauppa on purettu,niin myös takaussitoumukset raukevat.
Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään
tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.Kirjan sivuilla 309 –
310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
Takaukset
olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu
302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan
sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan
sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli
maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko
Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan
sivut 516-517.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat
rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla
haettu konkurssihakemus on kirjan
sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä
tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja
lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu –
siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.
Varatuomari
Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa
konkurssiasiassa. Petäjän
tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on
kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa
väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman
toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.
Konkurssituomio
kirjan sivuilla 314 – 316. Miksi syyttäjä Heiskari on
lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle
eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M.
Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus
Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä
oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.
Lisäksi
konkurssiinhakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n
tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Kirjan
sivut 330-331.
Väärä
konkurssipäätös sain lainvoiman koska asianajaja Asko Keränen
jätti valituksen tekemättä. Korkeimmalle oikeudelle
tehdyssä tuomionpurkuhakemuksessa, mikä on toimitettu Oulun
käräjäoikeudelle todistusaineistoksi tässä asiassa
sisältää entisen asianajajan, nykyisen varatuomarin Asko
Keräsen kirjallinen tunnustus asiassa. Keränen on
tunnustanut myös muita rikoksia joista hän sai ehdottoman
vankeustumion.
Koska
asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä Vaasan
Hovioikeudelle , niin ainoa mahdollisuus saada tuomiot purettua hakea
tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus ei ole
kuitenkaan suostunut purkamaan vääriä tuomioita.
Olen
tehnyt asioista tarkemman ja laajemman selvityksen
todistusaineistoineen näihin linkkeihin. Nämä linkit on avattava
ja tulostettava. Ei voi välttyä vaikuutelmalta, että poliisit ja
eri oikeusasteiden tuomarit eivät ole vaivautuneet perehtymään
asioihin ja avamaan näitä linkkejä ja tulosamaan niitä oikein:
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-Talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-Teollisuus
Oy:n konkurssivyyhti todistusaineistoon 3
Olen
tehnyt asioista seuraavat videot mitkä todistavat tapahtumat
Hätähuuto
Suomesta
SSP-sopimus
Toimialarationalisointi
Saattohoitajat
Oikeudenkäynti
tietämättämme
Rikolliset
konkurssit
Rikoksia
ei tutkita
Ahojahti
Nimeni
on Erkki Aho
Lisäksi
olen tehnyt Ylivieskan käräjäoikeuteen erittäin laajan
selvityksen asioista. Ylivieskan käräjäoikeus on nykyisin Oulun
käräjäoikeutta. Tämän aineiston olen nimennyt todistusaineistoks
myösi asiassa R20/295. Lisäksi olen tehnyt siihen tarkemman
todistusaineiston. Tämä aineisto on
Oulun käräjäoikeudessa.
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden
käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Kantelu oikeuskanslerille ja rikostutkintapyynnön täydennys R20/925 (5770/S/5514/20) tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
Pyydän
oikeuskansleria selvitttämään miksi ulosottoa ei ole keskeytetty
vaikka Oulun käräjäoikeus on todennut, että asia on rikosasia ja
asiassa on käynnistetty rikostutkinta? Pyydän Teitä selvittämään
miksi Oulun käräjäoikeus ei ole keskeyttänyt ulosottoa, vaikka
sille on kiistattomasti todistettu, että kaikki ulosotossa olevat
ja olleet saatavat on saatu rikoksilla aikaan.
Tässä
sähköpostiviesti ulosottoviranomaisille, joilla olisi ollut
mahdollisuus katkaista ulosotto ulosottokaaren perusteella
rikostutkinnan ajakai. Pyydän oikeuskansleria selvittämään miksi
ulosottoviranomaiset eivät ole keskeyttäneet ulosottoa.
Olen
tehnyt asiassa rikostutkintapyynnön R20/925 asiasta. Oulun poliisi
on muuttanut asian 5770/S/5514/20:ksi. Oulun poliisi on laittanut
minulle kirjallisen vahvistuksen sellaisesta rikosilmoituksesta jota
en ole tehnyt eli 5 770/S/5514/20.
Pyydän
oikeuskanslerilta tietoa siitä kuka Oulun poliisissa on tehnyt tämä,
koska Oulun poliisi ei suostu sitä minulle ilmoittamaan.
Ulosottomies Eveliina Nissilä
|
|
|
|||
|
SU
07.06.2020 Raahenseurdun ulsottovirasto
Ulosottomies
Eveliina Nissilä
Olette
lähettäneet minulle tiedon 06.06.2020 eläkkeeni
ulosmittausilmoituksen siitä, että olette perineet minulta 399.01
euroa eläkkeestäni koskien rikoksilla aikaansaatujen oikeuden
päätösten Tapio Laholan ja Mikko Kovalaisen
kunnianloukkauskorvauksia.
Pyydän
Teitä ja Raahenseudun ulosottoa palauttamaan minulle huhti-, touko-
ja kesäkuun ulosotot takaisin, koska uloston keskeyttämiselle on
ollut ulosottokaaren mukainen erityinen syy eli Oulun käräjäoikeus
on tehnyt päätöksen 28.03.2020, että ulosotto R 20/295 on
rikosasia ja asia on siirretty Oulun poliisin tutkittavaksi ja
poliisi on aloittanut tutkinnat asiassa.
Ulosottokaaren
4 luvun 52 §:n mukaan ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi,
kun 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajanulosmittauksena, 2)
velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut
elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään
määrään nähden korkeat tai 3)
keskeyttämiseen on erityinen syy.
28.03.2020
Hyvä
Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Oulun
poliisi on aloittanut asiassa rikostutkinnat. Tutkinnanjohtajana on
Tiina Sarparanta ja tutkijana Lassi-Ville Kauhanen.
Rikos
on tämä:
Olen
joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen
menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut
esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta
ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja
Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli
oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen
menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan
verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea
verenpaine on tuhonnut elimistöäni.
Katson,
että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen
tunnusmerkistön.
Todelliset
syylliset ovat tässä
- kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla
- asianajaja Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy
- asianajaja Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies Kera Oy
- varatuomari Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)
- entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)
Rikollisten
suojelijat
- poliisi Raimo Ollila
- poliisi Petri Oulasmaa
- Oulun KRP
Kiduttajat
- kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala
- ulosottomies Eveliina Nissilä
Katson,
että Teitä ulosottomies Eveliina Nissilä on syytä epäillä
kidutusrikoksesta. Kidutus on
ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen
rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen
olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista
luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö
tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi,
rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään
aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus
on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva
henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä
kärsimystä. Kidutuksesta tuomitaan myös
virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa
tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan
olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon. Kidutuksesta on
Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja
enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi
tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.
Te
ulosottomies Eveliina Nissilä olette rikostutkinnan kohteena
epäiltynä raskaasta rikoksesta. Vaadin Teille elinkautista
vankeutta jääräpäisyydestänne ja laista piittaamattomuudestanne.
Erkki Aho
Merenojatie
9 B 16
85100
Kalajoki
044-3025948
Nimeni
on Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti