maanantai 13. heinäkuuta 2020

TI 14.07.2020 Kantelu oikeuskanslerille kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinteen toiminnasta ja päätöksestä, tiedoksi Oulun poliisilaitos, poliisihallitus ja keskusrikospoliisi, valtakunnansyyttäjävirasto




Valtakunnansyyttäjätoimisto on tehnyt 10.7.2020 päätöksen 20/873 asia numero R20/529. Allekirjoituksena on

Allekirjoitus
Heidi Savurinne
aluesyyttäjä,
määrättynä tutkinnanjohtajana

Tiedoksi Sarparanta
Aho
Oulun poliisilaitos / Antti Räsänen
Lapin poliisilaitos / Jukka

Rikostutkintapyyntöni on seuraava

”Olen tehnyt rikosilmoituksen Oulun poliisille asiasta, mikä on saanut tutkintanumeroksi 5770/S/12939/19. Tutkinnanjohtajaksi on nimetty minulle tuntemattomasta syystä Kajaanin poliisi Tiina Sarparanta, joka on jättänyt asian
tutkimatta esitutkintalain mukaisesti minulle tuntemattomasta syystä. Minun on syytä epäillä häntä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Lisäksi hän on tehnyt päätöksen, että asiasta ei voi valittaa eikä kannella. Menettely on perustuslain ja
ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.”
”Oulun poliisi, jonka nimeä Oulun poliisi ei suostu ilmoittamaan minulle, on tehnyt päätöksen rikostutkintapyynnöstäni R20/295 ja on muuttanut asian käsittelyn numeroksi 5770/S/5514/20. Koska Oulun käräjäoikeus on päättänyt, että asiani on rikosasia R20/925, niin Oulun poliisi ei voi muuttaa Oulun käräjäoikeuden päätöstä toiseksi asiaksi eli numerolla 5770/S/5514/20 tutkittavaksi. Kaiken lisäksi Oulun tuntemattomaksi jäänyt ja jätetty poliisi on nimennyt rikostutkintapyyntöni tutkintajohtajaksi Kajaanin poliisi Tiina Sarparannan. Oulun poliisi on myös vahvistanut minun tehneen kokonaan eri rikostutkintapyynnön kuin olen tehnyt, Olen reklamoinut asiasta Oulun poliisille, mutta Oulun poliisi
vaikenee kuin tapuliukko.” ”Sekä Oulun poliisin ja esteelliseksi tutkinnanjohtajaksi
toteamani Kajaanin poliisin olisi pitänyt huomata, että asiani ei
kuulu Oulun eikä varsinkaan Kajaanin poliisin tutkittavaksi, vaan se kuuluu KRP:n tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajana tulee olla valtakunnansyyttäjän, koska kysymyksessä on valtiopetoksesta johtuva rikosvyyhti.”

------------
.Hankittu selvitys Käytössäni on ollut seuraava aineisto:
- tutkintailmoitus 5800/S/3543/20
- tutkinnan päätös asiassa 5770/S/12939/19
- tutkintailmoitus 5770/S/5514/20 (avoin)

Tutkinnanjohtajan päätös

Esitutkintaa ei toimiteta.
Ratkaisu koskee vain poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta.
Mikäli poliisin toimintaa tarkoitus moittia on se mahdollista
tehdä poliisilaitokselle osoitetulla hallintokantelulla tai kannella
ylimmille laillisuusvalvojille. Tässä ratkaisussa ei myöskään ole
toimivaltaa ottaa kantaa poliisilaitoksen toimintaan yleisellä
tasolla, sillä poliisilaitosten toimintaa valvoo ja ohjaa
Poliisihallitus.

Perusteluissa olette todenneet aivan oikein, että Esitutkintalain 1 luvun 8 §:n mukaan Esitutkintavirkamies on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen läheisensä on esitutkinnan asianosainen;
2) hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa
asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 3 momentissa tarkoitetulle läheiselleen;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai
vahinkoa;
5) hän tai hänen 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä,
valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) hän tai hänen 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä
syystä vaarantuu

Esteellisyyttä ei 1 momentin 4 kohdan nojalla aiheudu yksinomaan sen vuoksi, että asianosaisena on valtio. Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa esitutkintavirkamiehen:
1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja hänelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) vanhemman sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.
Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Esitutkinnan aloittamisesta poliisin toiminnan johdosta:
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun
rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai
10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.
Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä.
Varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei siis vaadita. Huomioon on esitutkinnan aloittamista harkittaessa otettava, että esitutkinnan tarkoituksena on
nimenomaan rikosten tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen. Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä ylitä esitutkintakynnystä. Esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet. Rajatapauksissa merkitystä on selvittämisintressillä, joka korostuu vakavien rikosten kohdalla (HE 222/2010, s. 177).
Virkamiehellä on päätöksenteossaan tietty harkintavalta soveltaa lakia ja muita päätöksentekoa ohjaavia säännöksiä. Kysymys voi olla oikeudesta ratkaista, mikä asiassa on tarkoituksenmukaista tai siitä, että säädökset edellyttävät tulkintaa ja soveltamista yksittäistapauksissa. Virkamiehen harkintavaltansa rajoissa tekemiä ratkaisuja ei voi pitää virkavelvollisuuden vastaisina. Ratkaisu, jota esitettyjen
perustelujenkin valossa voidaan pitää huonona, ei välttämättä osoita asianomaisen päättäjän rikkoneen virkavelvollisuuttaan.
(Rikosoikeus 2008, Lappi-Seppälä, Hakamies, Koskinen, Majanen, Melander, Nuotio, Nuutila, Ojala, Rautio). Tästä on kuitenkin erotettava harkintavallan väärinkäyttö.
Harkintavaltaa käytetään väärin, jos säännöstä käytetään toiseen tarkoitukseen kuin on tarkoitettu taikka ylitetään säännöksen soveltamisala. Harkintavallan ylitys on
rangaistavaa, jos se on ilmeistä. Tämä ilmenee Ilkka Raution kannasta teoksessa Rikosoikeus s. 1296 ja Pekka Viljasen teoksessa s. 335-336, 336, 339-342.
Johtopäätökset:
Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka osoittaisi poliisimiehen syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen tai muuhun rikokseen.
Sarparanta on tehnyt tutkinnan päätöksen 4.12.2019 asiassa 5770/S/12939/19. Päätös on esitutkintalain 11 luvun 1 §:n mukaisesti perusteltu ja siinä on myös ilmoitettu kohdassa asianosaisten huomioon otettavaksi asianmukaisesti
kantelumahdollisuuksista sekä asianomistajan syyteoikeuden käyttömahdollisuudesta.
Poliisin tietojärjestelmään kirjattava tutkintailmoituksen numero muodostuu poliisilaitoksen piirikoodista, asian laatua osoittavasta kirjaimesta, asian järjestysnumerosta sekä asian kirjaus vuodesta. Poliisi ei voi käyttää asian kirjaamiseen käräjäoikeuden järjestelmässä käytettävää numeroa, koska jokaisella viranomaisella on omat tietojärjestelmänsä. Poliisin tietojärjestelmään tehtävät kirjaukset ja niiden ohjeistus kuuluu poliisihallitukselle. Halutessaan tarkempaa tietoa poliisin tietojärjestelmästä on sen säädöspohjana Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laki (616/2019) säädetään poliisin rekisterien käyttötarkoituksista ja tietosisällöistä.
Tutkintailmoituksen 5770/S/5514/20 kirjauksesta näkyy
kuitenkin Ahon ilmoituksen koskevan nimenomaisesti käräjäoikeuden asiaa 20 /925, joka mainittu jo tutkintailmoituksellakin kahdesti. Kyseisen asia on poliisilla
avoimena oleva asia. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei käy ilmi Sarparannan
tolevan asiassa esitutkintalain 2 luvun 7 §:n mukaan esteellinen eikä asian ilmoittajalla ole mahdollisuutta esitutkintalain mukaan valita virkamiestä tai yksikköä, joka hänen asiaansa käsittelee. Virkamies ratkaisee lähtökohtaisesti itse esteellisyys kysymyksen, tarvittaessa tähän osallistuu esimies. Ei siten asianosainen. Esteellisyys koskee esitutkintalain mukaan virkamiestä ja on siten ratkaistava jokaisen virkamiehen kohdalta erikseen eikä esimerkiksi koko poliisilaitosta tai sen tiettyä toimipistettä koskien. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella asiassa ei aloiteta esitutkintaa.

Mitä virheitä kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinne on tehnyt asiassani:
  1. poliisi Tiina Sarparanta on päättänyt, että hänen päätöksestään ei voi valittaa eikä kannella.
    Poliisi Tiina Sarparannan päätös on perustuslain 21 §:n vastainen.
            21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinne on hyväksynyt perustuslain vastaisen menettelyn.

Koska kysymyksessä on rikosasia R20/925 eli tämä asia

Oulun käräjäoikeus on päättänyt, että R20/925 on rikos.
28.03.2020

Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni

Rikos on tämä:

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni.
Katson, että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää kiistatta ihmisoikeusrikosen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea kidutuksen tunnusmerkistön.

Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa.

Todelliset syylliset ovat tässä
  • kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla
  • asianajaja Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy
  • asianajaja Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies Kera Oy
  • varatuomari Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)
  • entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)

Rikollisten suojelijat
  • poliisi Raimo Ollila
  • poliisi Petri Oulasmaa
  • Oulun KRP

Kiduttajat
  • kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala
  • ulosottomies Eveliina Nissilä
Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä koko 25 vuoden ajan. Lisäksi valtiopetos ja siihen kuuluva SSP-sopimus pitävät rikokset avoimena.

SSP-sopimus

Suomen johtavat politikot järjestivät keinotekoisen 1990-luvun laman ja siihen liittyi olennaisena osana valtiopetos, josta keskeinen on SSP-sopimus. Kysymys on valtiopetoksen toteuttamiseen osallistumisesta ja Erkki Ahon kidutusrikokseen osallistumisesta. Kysymys on myös virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä rikollisten suojelusta.

Suomessa ei ole ollut voimassa valmius- eikä poikkeuslait 1990-luvun laman hoidossa. Siksi toiminta on kiistattomasti rikollista. Pankit pelastettiin rikollisella tavalla ja yrittäjät, heidän yrityksensä, heidän perheensä ja yrityksen lainojen takaajat laitettiin maksumiehiksi ja pankkien pelastajiksi. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Pyydän Oulun poliisia vastaamaan ja valtakunnansyyttäjää tutkimaan asian. Oulun poliisi on laiminlyönyt rikostutkinnat asioissa yli 25 vuoden ajan. Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa kuten esim. asianajaja Asko Keränen ja varatuomari Paavo M. Petäjä. Keräsen tunnustusta tukee avoin asianajovaltakirja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajalta Heino Virralta
sekä muut tunnustetut rikokset, joista Keränen on saanut ehdottomat vankeustuomiot.

Juristi Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä

Kaiken lisäksi muu todistusaineisto asiassa on kiistatonta. Törkeä petos kauppasopimuksissa, syyttäjän esteellisyys 20 vuoden ajan, kauppojen purut ja väärillä tiedoilla haettu konkurssi. Prosessipetos konkurssiasiassa jne..

Pyydän Oulun poliisia vastaamaan ja valtakunnansyyttäjää tutkimaan asian. Oulun poliisi on laiminlyönyt rikostutkinnat asioissa yli 25 vuoden ajan. Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa kuten esim. asianajaja Asko Keränen


Lisäksi todisteena asianajaja Asko Keräselle tehty avoin asianajovaltakirja. Heino Virta oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja.


Lisäksi olen esittänyt Oulun käräjäoikeudelle ja poliisille varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustuksen, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa, vaikka hän on antanut asiassa lausunnon käräjäoikeudelle asianomaisten tietämättä ja ilman heidän toimeksiantoaan.


Ensimmäinen asia tutkinnassa täytyy olla se, että kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen syyttäjä asioissani.
Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa,jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Olen lähettänyt Oulun käräjäoikeuteen todistuksen kaupanvahvistuksesta, jossa näkyy, että Sulo Heiskari on vahvistanut lainvastaisen kaupan, sillä väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.

Kaupanvahvistus

.



Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.




Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.


Lisäksi kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinitykset, joista tässä esimerkkinä yksi sivu.Kysymyksessä on siis törkeä petos. Olen pyytänyt Oulun poliisia toimittamaan teille nämä kaikki asiakirjat, koska olen ne Oulun poliisille toimittanut.


Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset , kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.

Kysymyksessä on myös valtiopetos. Se näkyy tästä

SSP-sopimus

SSP-sopimus on osa valtiopetosta eli jatko ns. Koiviston konnklaaville ja välivaihe Aktiv Hansa-kaupalle
Kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinne on ohittanut jälleen valtiopetoksen ja sen käsittelyn, Juuri tästä syystä myös Kajaanin poliisi Tiina Sarparanta on estellinen toimimaan tutkinnanjohtajana.
PR-talojen konkurssivyyhti johtuu juuri SSP-sopimuksesta, jossa määriteltiin ylikapasiteetin poistaminen tietyilta aloilta ja määriteltiin yritysten kaatamisperusteet. Pankit tekivät yhdessä Suomen valtion kanssa n. 60 000 yrityksen poistamisen markkinoilta. Pankit pelastettiin ja rikollisille annettiin syytesuoja kuten asioista käy ilmi.
Tulee vielä muistaa se, että kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinne on toiminut aikaisemminkin samaan asiakokonaisuuteen kuuluvan asian ratkaisijana ja silloin ja vielä nytkin häntä on syytä epäillä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä ja virka-aseman väärin käytöstä sekä rikollisten suojelusta sekä rikosten peittelystä. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Tässä keerrotuna edellinen kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinteen toiminta:

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Sarianne Ervasti teki reilun kolme vuotta sitten minusta rikosilmoituksen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. En ole vieläkään saanut syytettä asiasta ja menettely on perustuslain 21 §:n vastainen.

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

Kuulustelu asiassa tehtiin esitutkintalain, poliislain, perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti. Kuulustelija ilmoitti jo etukäteen, että kysymykset ja vastaukset on tehty etukäteen. En myöskään saanut esittään mitään todistusaineistoja eikä todistajiani ole kuultu.
Kuulustelutodistajan lausunto

Vastaus tiedoksiantoon

04.11.2019 Suomi ei noudata EU:n perusperiaatteita eli oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeussopimuksia

Pyydän poliittista turvapaikkaa Bulgarian valtiolta

Loppulausunto

loppulausunto 1. jatko-osa

loppulausunto 2, jatko-osa

Loppulausunto tutkintailmoitukseen

loppulusunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen

loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen
Loppulausuntotäydennys koskien tutkinnanjohtajan toimintaa

Loppulausunto ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmotukseen 5770/R/15736/19

Rikostutkinta cd 5770/R/53493/18 loppulausunto asiasta

5770/R/53493/18.

Valitus Oulun käräjäoikeuden päätöksestä 20/507

Kantelun täydennys ja tutkintapyyntö

KIIREELLINEN

U20/4572

U20/4572 muutettiin rikosasiaksi

Oulun käräjäoikeus on päättänyt, että R20/925 on rikos.
28.03.2020

Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni



Kun Raahen poliisi Hannu Mensonen siirsi asioiden tutkinnan KRP:lle, niin poliisi Rossi teki tutkimattajättämispäätöksen ja suojeli käräjätuomari Sarianne Ervastia ja muita rikoksista epäiltyjä. Tästä syystä tein tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle, jossa kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinne teki tutkimattajättämispäätöksen vedoten Oulun poliisi Ant Räsäsen ja Lapin poliisin Jukka Haatajan lausuntoihin. Soitin asiasta syyttäjä Heidi Savurinteelle, joka tunnusti ettei hän ole perehtynyt niihin asiakirjoihin päätöksessään, joista hän on päätöksen tehnyt. Kysymys oli valtiopetoksen asiakirjoista ns. Koiviston konklaavista, SSP-sopimuksesta ja Aktiv-Hansa-kaupasta. Koska valtakunnansyyttäjävirasto kuuluu oikeusministeriön alaisuuteen niin pyysin oikeusminsteri Anna-Maja Henrikssonilta selvitystä asiaan, mutta hän ei vastannut. Pyysin myös sisäministeri Ohisalolta selvitystä poliisien toimien johdosta, mutta ministeri Ohisalo ei vastannut.

Kun nyt syyttäjä Heidi Savurinne perehtyy asioihin niin hän varmasti huomaa, ettei asiakokonaisuus kuulu Kajaanin poliisin tutkittavaksi ja Oulun poliisi on tehnyt virheen siinä, että on määrännyt Kajaanin poliisin tutkinnanjohtajaksi asiassa. Asia kuuluu KRP:n tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajana on oltava valtakunnansyyttäjän.

Kalajoki 13.7.2020

Erkki Aho
Merenojatie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Nimeni on Erkki Aho





Lähettänyt klo

1 kommentti:

  1. Olavi14. lokakuuta 2020 klo 3.24

    Kyllä tämä Ahon asia pitää tutkia kunnolla��������

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)