torstai 31. elokuuta 2023

TO 31.08.2023 Koripallon MM-kilpailut ja lentopallon EM-kilpailut

 

Keijo toi taidenäyttelyyni vieraita. Timo otti kuvan meistä. Kuvasta näkyy, että olen vaarallisen lihavassa kunnossa. Siksi päätin aloittaa laihduttamisen välittömästi. Olen tänään syönyt tavallista vähemmän ja olen kuntopyöräillyt 2,5 tuntia sekä jumpannut 30 minuuttia. Olen käynyt tänään myös pyörälenkillä.

Kävin eilen jalkahoidossa Kalajoen Jalkaterapiassa. Olen erittäin tyytyväinen jalkahoitajan toimintaan. Suosittelen. Itse käyn jalkahoidossa kaksi kertaa vuodessa.

Kalajoella Virtasalissa on nähtävänä elokuva Lapua 1976.

https://virtasali.fi/ohjelma/lapua/

Pe 1.9 klo: 17:00
La 2.9 klo: 17:00
Su 3.9 klo: 16:00
Ke 6.9 klo: 17:00

Lippu 12 euroa, elokuvan kesto 1 t 54 min. Ajattelin käydä katsomassa elokuvan keskiviikkona 06.09. klo 17.00.


MIESTEN MM-KORIPALLO 31.08.

Kap Verde - Suomi 77-100

(16-28, 23-26, 17-23, 21-23)


Angola - Kiina 76-83

(27-24, 18-21, 14-24, 17-14)


Uusi-Seelanti - Meksiko 100-108

(22-31, 19-26, 27-21, 32-30)


Norsunluur. - Libanon 84-94

(20-32, 21-23, 25-18, 18-21)


Japani - Venezuela 86-77

(15-19, 21-22, 17-21, 33-15)


Etelä-Sudan - Filippiinit 87-68

(34-17, 17-16, 9-17, 27-18)


Egypti - Jordania 85-69

(22-14, 18-22, 19-20, 26-13)


Ranska - Iran 82-55

(9-12, 26-15, 19-9, 28-19)


Kap Verde - Suomi 77-100

(16-28, 23-26, 17-23, 21-23)


Almeida 17/5 Markkanen 34/9

Correia 15/2 Little 10/4

Tavares 14/12 Salin 9/4

Maxhuni 9/1

Seppälä 8/-

Madsen 7/4

Nkamhoua 7/4

Jantunen 6/5

Grandison 6/4

Valtonen 4/5


MIESTEN MM-KORIPALLO


I Serbia 3 3 0 314- 223 6

D. tasavalta 3 3 0 249- 230 6

Italia 3 2 1 253- 237 5

Puerto Rico 3 2 1 285- 279 5


J USA 3 3 0 318- 215 6

Liettua 3 3 0 280- 204 6

Montenegro 3 2 1 251- 236 5

Kreikka 3 2 1 256- 254 5


K Slovenia 3 3 0 280- 229 6

Saksa 3 3 0 267- 220 6

Australia 3 2 1 289- 246 5

Georgia 3 2 1 222- 207 5


L Kanada 3 3 0 324- 213 6

Espanja 3 3 0 275- 207 6

Brasilia 3 2 1 267- 232 5

Latvia 3 2 1 272- 257 5


M Etelä-Sudan 4 2 2 355- 353 6

Kiina 4 1 3 304- 377 5

Angola 4 1 3 290- 309 5

Filippiinit 4 0 4 302- 344 4


N Egypti 4 2 2 326- 323 6

Meksiko 4 1 3 317- 387 5

Uusi-Seelanti 4 1 3 341- 377 5

Jordania 4 0 4 289- 382 4


O Japani 4 2 2 336- 355 6

Suomi 4 1 3 335- 374 5

Kap Verde 4 1 3 295- 352 5

Venezuela 4 0 4 296- 337 4


P Ranska 4 2 2 318- 317 6

Libanon 4 1 3 316- 406 5

Norsunluur. 4 1 3 296- 346 5

Iran 4 0 4 248- 338 4



01.09.

Serbia - Italia 11.00

Saksa - Georgia 11.30

USA - Montenegro 11.40

Espanja - Latvia 12.45

D. tasavalta - Puerto Rico 15.00

Slovenia - Australia 15.10

Liettua - Kreikka 15.40

Kanada - Brasilia 16.30


02.09.

Suomi - Venezuela 10.30

Angola - Etelä-Sudan 11.00

Uusi-Seelanti - Egypti 11.45

Norsunluur. - Ranska 12.45

Japani - Kap Verde 14.10

Filippiinit - Kiina 15.00

Jordania - Meksiko 15.30

Iran - Libanon 16.30


03.09.

Australia - Georgia 10.30

Italia - Puerto Rico 11.00

Kreikka - Montenegro 11.40

Brasilia - Latvia 12.45

Saksa - Slovenia 14.10

D. tasavalta - Serbia 15.00

USA - Liettua 15.40

Espanja - Kanada 16.30


LOHKO O, OKINAWA (SIJAT 17-32)


To 31.8.

Suomi - Kap Verde 100-77


La 2.9.

Suomi - Venezuela 10.30


LOHKO E, OKINAWA


Pe 25.8.


Suomi - Australia 72-98


Su 27.8.


Suomi - Japani 88-98


Ti 29.8.


Suomi - Saksa 75-101


Katsoin illalla lentopallo-ottelun Suomi-Bulgaria.


Lentopallon EM-kilpailut


Ranska       25 25 25 25     3
 Portugali    21 27 19 15     1

 Ukraina      25 22 25 15 13  2
 Kroatia      17 25 20 25 15  3

 Montenegro   19 18 22        0
 Hollanti     25 25 25        3

 Serbia       25 18 25 25     3
 Belgia       22 25 20 20     1

 Romania      25 25  25  22  8    2
 Israel            27 12  21 25  15   3

 Suomi        26  25 25 16          1
 Bulgaria     28  27 15 25          3

Puola 25 25 25 3

 Tshekki      17 20 20        0

Viro 17 22 19 0

Italia 25 25 25 3


LOHKO A

Italia 2 2 0 6-0 6

Serbia 2 2 0 6-1 6

Saksa 1 1 0 3-0 3

Belgia 2 0 2 1-6 0

Sveitsi 1 0 1 0-3 0

Viro 2 0 2 0-6 0


LOHKO B


Espanja 1 1 0 3-1 3

Slovenia 1 1 0 3-1 3

Suomi 2 1 1 4-3 3

Bulgaria 2 1 1 4-4 3

Kroatia 2 1 1 3-5 2

Ukraina 2 0 2 3-6 1



LOHKO C


Puola 1 1 0 3-0 3

Hollanti 1 1 0 3-0 3

P-Makedonia 1 1 0 3-1 3

Tanska 1 0 1 1-3 0

Montenegro 1 0 1 0-3 0

Tshekki 1 0 1 0-3 0



LOHKO D


Ranska 2 2 0 6-1 6

Israel 2 2 0 6-4 4

Portugali 2 1 1 4-3 3

Kreikka 1 0 1 2-3 1

Romania 2 0 2 2-6 1

Turkki 1 0 1 0-3 0



31.08.

Viro - Italia 22.00


01.09.

Romania - Turkki 16.00

Suomi - Slovenia 17.30

Tanska - Tshekki 18.00

Saksa - Sveitsi 19.00

Portugali - Kreikka 19.00

Kroatia - Espanja 20.30

Hollanti - Puola 21.00

Serbia - Italia 22.00


02.09.

Slovenia - Espanja 17.30

Turkki - Kreikka 17.30

Hollanti - Tshekki 18.00

Bulgaria - Ukraina 20.30

Israel - Ranska 20.30

P-Makedonia - Montenegro 21.00


03.09.

Kreikka - Romania 17.00

Espanja - Suomi 17.30

Tanska - Montenegro 18.00

Viro - Sveitsi 19.00

Israel - Portugali 20.00

Bulgaria - Kroatia 20.30

Puola - P-Makedonia 21.00

Belgia - Saksa 22.00


04.09.

Ranska - Romania 17.00

Ukraina - Suomi 17.30

Tanska - Hollanti 18.00

Serbia - Viro 19.00

Portugali - Turkki 20.00

Kroatia - Slovenia 20.30

Tshekki - Montenegro 21.00

Italia - Sveitsi 22.00


LOHKO B, VARNA / SUOMEN OTTELUT


Ke 30.8.

Suomi - Kroatia 3-0


To 31.8.

Suomi - Bulgaria 20.30


Pe 1.9.

Suomi - Slovenia 17.30


Su 3.9.

Suomi - Espanja 17.30


Ma 4.9.

Suomi - Ukraina 17.30


Suorat lähetykset: TV2, Yle Areena


Alkulohkojen neljä parasta pudotus-

peleihin. Jatkopelit 8.9.-16.9.



maanantai 28. elokuuta 2023

TI 29.08.2023 Mielipiteeni budjettiesityksestä

 

Valtionvarainministeri Riikka Purra


Tässä on valtion talousarvioehdotus ensi vuodelle: tätä kaikkea sieltä löytyy

https://yle.fi/a/74-20047241


Mielestäni budjettiesityksessä ei ole puututtu riittävän tehokkaasti yritystukien poistamiseen. Erilaisia yritystukia olisi mielestäni voitu poistaa merkittävästi enemmään.

Kanta-asiakkaiden yritystukitaisto: käsikirjoitus

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/07/kanta-asiakkaiden-yritystukitaisto-kasikirjoitus

Tilastokeskuksen tietojen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 1 750 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä on 268 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suorasta tuesta 1 278 miljoonaa euroa maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi ja 471 miljoonaa tavanomaisina tukina. Maksettujen lainojen määrä laski 16 prosenttia ollen 264 miljoonaa euroa. Takausten määrä kaksinkertaistui 1 658 miljoonaan euroon, mistä 43 prosenttia myönnettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Yritystuen piirissä oli 63 767 yritystä, joista 57 875 yritystä sai suoraa tukea vuonna 2020.

Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin. Niitä ovat suorat tuet, lainat ja takaukset. Tilasto perustuu tiettyjen tukea myöntäneiden ja maksaneiden julkisomisteisten instituutioiden antamiin tietoihin. Tietoja on luokiteltu tukea saaneiden yritysten toimialan ja suuruusluokan sekä tukityypin ja maksajan mukaan.



https://www.stat.fi/til/yrtt/2020/yrtt_2020_2021-04-28_tie_001_fi.html

Erkin kommentti: Yritystukia olisi voitu poistaa vielä enemmän. Minun arvioni mukaan ainakin 150-200 miljoonaa euroa enemmän kuin budjettiesityksessä on tehty.


Verotukia on vuodelle 2023 määritelty 193 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio.

Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2023

https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2095017/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf/e5a748ce-ef2d-0ae8-2c59-020adfd9a4c5/YTJ_vuosiraportti_2023_esijulkaisu_15052023.pdf?t=1684319948694


Erkin kommentti: Verotukia olisi voitu poistaa merkittävästi. Käsitykseni mukaan n. 200 miljoonan euron arvosta. Miksi näin ei ole tehy?

Veronkiertoa olisi vaikeutettava ja veroparatiisien käyttö estettävä. Tällä tavalla voitaisiin säästää jopa 500 – 1000 miljoonaa euroa.


MOT selvitti: Asuntosijoitusyhtiö Kojamo ollut todellinen kultakaivos ammattiliitoille – yhteensä yli 900 miljoonan euron tulot verottomana

https://yle.fi/a/3-11811834


Ammattiliitot kahmivat pörssiyhtiö Kojamolta muhkeat verovapaat osingot

https://www.salkunrakentaja.fi/2021/02/ammattiliitot-kojamo-osingot/


Korruptio Suomessa

https://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html


Väliportaan hallintoa on purettava. Maakuntahallinto on purettava. Hyvinvointialueet on rajattava 5-6:een alueeseen. Näin voidaan säästää merkittävä summa hallintokuluissa ja pienentää byrokratiaa sekä tehostaa hallintoa. Säästä olisivat satoja miljoonia euroja vuodessa.


On tehtävä oikeusjärjestelmän uudistus. Oikeusjärjestelmän tulee muodostua käräjäoikeuksista, hovioikeuksista ja perustuslakituomioistuimesta. Voidaan lakkauttaa nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet ja korkein oikeus. Näin saatava säästö olisi satoja miljoonia ja oikeusvarmuus parantuisi merkittävästi ja ihmiset rupeaisivat saamaan oikeutta.


Ulosoton suojaosaa on nostettava merkittävästi – lähelle 1500 euroa. Näin vapautettaisiin työmarkkinoiden käyttöön n. 150 000 ihmistä. Tämä olisi halvin työllistämiskeino.


Kuntien talous on muuttunut sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä pois niiden taloudesta. Entisenä kuntapoliitikkona voin sanoa, että kuntien taloudessa on säästömahdollisuuksia. Jokaisen kunnan ei ole tarvetta tuottaa kaikkia kuntien palveluja. Palvelut voivat olla kuntien yhteisesti tuottamia. Tällöin voidaan säästää menoja merkittävästi. Kuntien menot ovat useimmissa kunnissa pyhä asia. Niihin ei uskalleta puuttua. Kunnissa on palveluissa tyhjäkäyntiä. Siksi säästömahdollisuudet ovat suuria. Valitettavasti tämä merkitsee myös suuria irtisanomisia kunnissa. Tarvitaanko kaikkia kuntia? Kansalaiset eivät tarvitse virkamiehiä vaan palveluita.


Avustukset STEA

https://avustukset.stea.fi/

Mielestäni sieltä voidaan karsia vielä lisää.


Miljoonat valtion avustukset somalijärjestön yksityiseen käyttöön?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mirjamiparant1/onko-maahanmuuttajajarjestojen-lepsu-valvonta-syyna-vaarinkaytoksiinsa/


STEA jakoi yli puoli miljoonaa euroa somalien yhdistystoimintaan

https://www.suomenuutiset.fi/stea-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-somalien-yhdistystoimintaan/


Millä maksaa maahanmuuttaja

https://www.vahtera.blog/post/mill%C3%A4-maksaa-maahanmuuttaja


Perussuomalaiset halusi poistaa maahanmuuttojärjestöjen tukia kuudelta järjestöltä

https://yle.fi/a/3-9690888


Somalit - osa I: Somalia valtiona

https://www.vahtera.blog/post/somalit-osa-i-somalia-valtiona


Somalit - osa II: Turvapaikat

https://www.vahtera.blog/post/somalit-osa-ii-turvapaikat


Somalit, osa III: Somalit viihtyvät Suomessa

https://www.vahtera.blog/post/somalit-osa-iii-somalit-viihtyv%C3%A4t-suomessa


Suomi ei voi olla maailman sosiaalitoimisto. Kaikki rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat tulee poistaa maasta. Maassa eletään maan lakien mukaan. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty kolmessa kuukaudessa niin heidän on muutettava maasta pois. Suomeen voi muuttaa jos tulee töihin ja ansaitsee sellaista palkkaa ettei tarvitse jatkuvasti yhteiskunnan tukea.


Rasismin vastainen teatteri

https://www.vahtera.blog/post/rasismin-vastainen-teatteri


Kallis ja vaarallinen turvapaikkateatteri lopetettava - osa 1

https://www.vahtera.blog/post/kallis-ja-vaarallinen-turvapaikkateatteri-lopetettava-osa-1


Kallis ja vaarallinen turvapaikkateatteri lopetettava - osa 2

https://www.vahtera.blog/post/kallis-ja-vaarallinen-turvapaikkateatteri-lopetettava-osa-2




Ilmastoasioissa hallitus ei ole saavuttanut sellaisia säästöjä kuin olisi mahdollisuus tehdä. Suomen osuus maailman ilmastosta on niin pieni, että vaikka kaikki suomalaiset kuolisivat yhtä aikaa niin se ei juuri vaikuta maailman ilmastoon.


Missä on YLE:n säästöt?


sunnuntai 27. elokuuta 2023

MA 28.08.2023 Kalajoen Säästöpankkirakennus saa uuden elämän

 


Kalajoen Säästöpankkirakennuksen pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo. Pienoismalli on Erkki Ahon taidenäyttelyssä.


Yli satavuotias Säästöpankin talo Kalajoella ehostuu uuden omistajan käsissä: ”Parasta suojelua on, kun talolla on käyttöä” – Katso videolta, miltä talossa nyt näyttää

https://www.keskipohjanmaa.fi/artikkeli/yli-satavuotias-saastopankin-talo-kalajoella-ehostuu-uuden-omistajan-kasissa-parasta-suojelua-on

Veli-Matti Oja etsi sijoituskohdetta yrityskaupparahoille ja päätyi investoimaan 500-neliöiseen suojelukohteeseen.


Kalajoen Säästöpankintalo Omapohja


Kalajoen Säästöpankin rakennus valmistui 1915. Aikaisemmin pankki oli toiminut Merenojan, Ventelän ja Hakalan taloissa, Kalajoen kauppayhtiön tiloissa, Pohjankylän kansakoulun tiloissa sekä Himangan talossa. Rakentajina olivat rakennusmestari Kyösti Himanka ja kauppias Leander Rahko. Rakennuksen pirustukset ovat Kyösti Himangan signeeraamia. Pankkitilojen lisäksi rakennuksessa oli vuokrattavana kansliahuone ja kassaholvi, jotka tulivat Kalajoen kunnan käyttöön. Talossa oli myös suuri juhlasali, joka oli 1940-luvulla Petsamon kunnan käytössä. Vuonna 1948 salista tehtiin neljä huonetta, jotka vuokrattiin Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Uuno Välimaa ja kirjanpitäjänä Aune Yliuntinen. Vuonna 1957 pankkisaliin tehtiin arkkitehti Elsi Borgin suunnitelman mukaan uusi pankkitiski. Säästöpankki rakensi uuden toimitalon vuonna 1967, ja samana vuonna muutettiin kunnan käytössä olleet tilat asunnoiksi rakennusmestari Arvo Säilynojan piirustusten mukaan. Lääkäri Untamo Sorasto piti yksityisvastaanottoaan eläkkeelle jäätyään Säästöpankin tiloissa. Rakennus on maakunnallisesti arvokas rakennus.


Omapohja on Kalajoentien varressa sijaitseva ja maisemassa tunnusomaiseksi muodostunut 1915 valmistunut entinen säästöpankin rakennus on kunnan ainoa säilynyt jugend-piirteitä omaava rakennus.


KALAJOEN SÄÄSTÖPANKKI 1887-1990


Ensimmäiset kirjalliset merkinnät säästöpankin perustamisesta Kalajoelle löytyvät Kalajoen kunnan väliaikaisen kunnalliskokouksen pöytäkirjasta 17. päivältä kesäkuuta 1884. Samassa väliaikaisessa kunnalliskokouksessa valittiin komitea (puheenjohtajaksi kruununnimismies G. A. Palmqvist ja jäseniksi kansakoulunopettaja Matti Tuomikoski, Johan Pahikainen, Matti Alasuwanto ja kirjuri Kalle Myllylä ) valmistelemaan pankin sääntöehdotus. Joulukuun 15. päivänä v. 1884 pidetyssä varsinaisessa kunnalliskokouksessa päätettiin perustaa pankki ja hyväksyä toimikunnan tekemä sääntöehdotus. Pohjarahasto saatiin myymällä siemenjyvästöstä sata tynnyriä rukiita ja kaksisataa tynnyriä ohria. Pankin sääntöjä muutettiin 21. lokakuuta 1885 uudelleen kunnalliskokouksessa ja vasta näille uusille säännöille päätettiin hakea vahvistus. Keisarillisen Suomen Senaatin Talous-osasto vahvisti 8. toukokuuta 1886 esitetyt säännöt ja Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä ovat vahvistuskirjan allekirjoittaneet S. W. von Troil, W. Zilliacus, Z. Yrjö-Koskinen, W. von Daehn, Fr. Lerche ja A. W. Lindström.


Kalajoen säästöpankin ensimmäiseen "kunnan vallan " -alaiseen johtokuntaan valittiin talonisäntä Jaakko Merenoja, esimies Kustu Himanko, kunnankirjuri Kalle Myllylä, kauppias Juho Löfqvist, talokas Antti Rahko ja talokas Antti Manninen.


Uuden säästöpankkilain 1895 edellyttämään ensimmäiseen isännistöön valittiin 14.3.1898 kauppias Antti Santaholma ja maanviljelijät Kaarlo Haavisto, Antti Manninen, Joonas Tavasti, Antti Tiinanen, Esa Mustonen, Eliel Naatus, Matti Nikula, Mikko Nauha, Sakri Kaakko, Antti Niska ja Juho Roukala. Isännistö puolestaan valitsi 25.3.1898 pidetyssä kokouksessa ensimmäisen pankin hallituksen, johon tulivat seuraavat jäsenet: pastori J. H. Ihalainen, nimismies A. W. Snellman, apteekkari J. O. Hedman ja maanviljelijät J. Fr. Naatus ja Otto Muuttonen.


Vanhimman tilikirjan merkintöjen mukaan Kalajoen kunnan Säästöpankki avattiin yleisölle 19. marraskuuta 1887 maan 134. säästöpankkina. Ensimmäisenä pankkipäivänä tehtiin yksi talletus; talokas Juho Sauvola talletti 800 mk ja koko rahamäärä lainattiin heti Kalajoen kunnalle. Alkuaikoina pankki oli avoinna kerran kuukaudessa lauantaisin. Marraskuussa 1920 otettiin toinen pankkipäivä käyttöön. Lauantain lisäksi pankki oli auki myös keskiviikkoisin. Toiminnan edelleen lisääntyessä vuoden 1925 alusta pankki oli avoinna jokaisena arkipäivänä. Lauantai pankkipäivä poistui vasta vuonna 1966, kun pankkitoiminnassa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon.


Kalajoen Säästöpankin toiminta aloitettiin vuokrahuoneissa. Kolme ensimmäistä vuotta se toimi johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Merenojan talossa, sitten Ventelän talossa vuoteen 1898, jolloin pankki vuokrasi huoneen Hakalasta. Vuonna 1899 se siirtyi kirjanpitäjänsä luokse Pohjakylän koululle, jossa toimittiin vuoteen 1914 asti. Joulukuun 9. vuonna 1915 muutettiin Heikki Himangan talosta omalle 1913 ostetulle "Omapohja" -tontille rakennettuun omaan toimitaloon. Vuonna 1954 tehtiin tässä pankkitalossa perusteelliset korjaus- ja muutostyöt. Taloon laitettiin mm. keskuslämmitys ja toteutettiin viemäröintityöt. Vuonna 1964 keskuslämmitys muutettiin öljykäyttöiseksi. Samana vuonna alettiin ensimmäisen kerran suunnitella uuden toimitalon rakentamista. Kalajoen ja Merijärven säästöpankkien yhdistymisen jälkeisessä isännistön kokouksessa 16.1.1966 hyväksyttiin päätös rakentaa uusi pankkitalo.


Uusi talo oli avoinna ensimmäisen kerran yleisölle 4.7.1967. Tämä uusi pankkitalo laajennettiin ja peruskorjattiin 1981 vastaamaan paremmin 70-luvun lopulla kasvanutta toimintaa. Kalajoen Säästöpankki avasi Merijärvellä sivukonttorin 1965 yhdistymisen jälkeen. Merijärven konttori muutti 1984 uuteen toimitaloon ja vanha toimitalo myytiin.


Kalajokilaakson eri säästöpankkien yhdistämisasia oli ollut esillä useiden vuosien ajan 1960-luvun alkupuoliskolla. Merijärven Säästöpankki liittyi Kalajoen Säästöpankkiin 27.11.1965. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen v. 1966 alusta Alavieska, Rautio ja Sievi liittyivät Ylivieskan Säästöpankkiin muodostaen yhtyneinä uuden Keskipohjan Säästöpankin. Kalajoen Säästöpankki puolestaan yhdistyi 19.11.1990 Keskipohjan Säästöpankkiin, josta tuli osa SSP Oy:tä vuonna 1992. SSP Oy:n pilkkomisen yhteydessä vuonna 1993 Kalajoen konttorin vastaanotti Osuuspankki.


KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT:


Antti Santaholma 1898-1918, Kalle Myllylä 1919-1923, Heino Tavasti 1924-1925, A. J. Heilala 1926-1927, Oskari Metsola 1928-1945, J. S. Yrjänä 1946-1948, Untamo Sorasto 1949-1950, V. H. Kivioja 1951-1965, Paavo Kotimäki 1966-1977, Leena Kivioja 1978-


KALAJOEN SÄÄTÖPANKIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT:


J. O. Hedman 1898-1904, A. W. Snellman 1905-1906, Oskari Santaholma 1907-1912, A. J. Sariola 1913-1917, Antti L. Manninen 1918-1928, Kustaa Rahko 1929-1952, K. A. Siipola 1953-1964, Tapio Karjula 1965-1977, Pekka Jaakola 1978-1979, Martti Huttunen 1980-


KALAJOEN SÄÄSTÖPANKIN KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT:


Kaarle ( Kalle ) Myllylä 1887-1897, Heikki Kivioja 1897-1898, Jaakko Hiivala 1898-1911 ja 1912-1914, O. H. (Olli Heikki) Petäjistö 1911-1912, Alfred Kärjä ( Kärje ) 1914-1918, Mikko Koskela 1918, Sergei Åkerman ( Orkamaa ) 1918, Eino Hongell 1919-1923, Martta Heinonen 1923-1928, Anni Helanen 1928-1965, Eino Kalliokoski 1965-1977, Mikko Siirilä 1978-




LÄHDE:


Kalajoen Säästöpankki 1887-1987, kirjoittanut Aarre Aunola.


Katsaus arkistoainekseen


SSP Oy siirsi Kalajoen Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Keskipohjan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 13.12. 1994 ja 23.1.1995. Asiakirjoja on vuosilta 1885-1990 yhteensä 1,00 hyllymetriä.

Kalajoen Säästöpankin historiaa

http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2009/04/kalajoen-saastopankin-historiaa.html



Tietoja rakennuksesta


Suurikokoinen 1915 valmistunut aumakattoinen hirsirakennus, johon liittyy korkea keskisesti sijoittuva satulakattoinen poikkisiipi. Poikkisiipeä on myöhemmässä vaiheessa laajennettu piha puolelta ja ikkunajakoa on muutettu. Myös eteläjulkisivun kuisti on myöhempi lisäys. Rakennuksella on lohkokivisokkeli ja katteena on käytetty punertavaksi maalattu palapelti. Umpiräystäitä koristaa nikkarityylinen profiilista, jota on myös käytetty julkisivun listoituksessa.. Julkisivupanelointi on jaettu pysty-vaaka-pysty-suuntaisiin kenttiin. 1. kerroksen vanhat sirolinjaiset ja suurikokoiset jugendtyyliset ikkunat ovat säilyneet, mutta mm. poikkisiiven kohdalla on tehty ikkunamuutoksia. Ullakkokerroksen ikkunat ovat 2-jakoisia myöhemmältä ajalta. Vuonna 1949 rakennuksen saunaan vedettiin vesijohto ja vuonna 1954 tehtiin viemäröintityöt, asennettiin keskuslämmitys ja rakennettiin 2 asuntoa. Puukeskuslämmitys muutettiin 1964 öljykäyttöiseksi. Myöhemmistä muutoksista huolimatta on rakennus hyvin säilyttänyt vanhan ja arvokkaan ilmeensä Kalajoentien kaupunkikuvassa, Pihan puolella ovat ilmettä muuttaneet myöhempien tilamuutosten seurauksena tehdyt ikkuna- ja ovimuutokset.