APR:n
konkurssipesä purki kaupat
Kera
Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman
konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa
on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen
johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on
mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa
edellämainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme
maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin
haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen
purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on
PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa.
Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-aluiden
kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja
Hannu Maskonen.
Valitettavasti
en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että
kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus.
Sitä tuossa paperissa ei ollut.
Menin
Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996
pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen
työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme
sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten
päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppusselvityksen.
Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta
Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä
huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen
saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan
purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja
vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.
Valitettavasti
en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta
on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee,
että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt
suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle
menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja
peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei
liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen
takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille
tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi
joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin,
merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti
tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa
vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996.
Konkurssipesänhotajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä
(Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä
maa-alueet heiltä halvemmalla.
Koska
en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein, menin
Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekrjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän
sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola
huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.
Koski
ja Weckström hämmentävät soppaa
PR-Teollisuus
Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku
Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa.
Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän
mahdollisia rahottajia Markku Kosken toimeksiannosta.
Ulkomainen
ostajataho
Marraskuussa
1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska
kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera
Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.
Aluksi
ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi
näistä osoittatui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän
tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin
hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli
lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa.
Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa
talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko
tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme.
Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne.
Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen
vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän
vertasi muiden talotehtaiden palveluun.
4.3.1996
Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12
välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka
Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio
Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut
varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi
pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan
pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita
myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen
edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5
miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma
asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan
lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio,
joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli
Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa
tehtaaseemme.
Rienstra
ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi
auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996.
Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti
emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli
jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja
Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja,
työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa
kiinteistöalan bisnesta Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä
konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik
Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja
markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen
tavoitteesensa.
Väärillä
tiedoilla tehty konkurssihakemus
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu,
niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli
purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt
palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta
todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi
pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli
kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.
Konkurssihakemus
väärillä tiedoilla
Lisäksi
1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.
Tuoteoikeuksista
oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
Kun
velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan
osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja
tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi
konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat
purkautuneet kauppojen purussa.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on
oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.
KRP:lle
antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut
valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman
Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta
asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari
Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.
Myöhemmin
otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän olis myös sitä
mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton.
Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden
professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on
prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan
konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo
Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan,
joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestän kysymyksessä on
prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi
saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina
9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis
purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat
kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.
Miksi
varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken?
Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia.
Asianajaja
Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaadan
Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran
valtakirja.
Uusi
konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi
Uusi
konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat
näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki
Anttinen. Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269
671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan
elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti
kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella
arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle
valokopiot yhtenä niteenä.
Konkursssipesä
palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli
tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan
kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan
elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig
Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien
annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM
merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan
kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja
nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty
Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli
kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän
oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on
kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta
tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus
Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies
Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän
oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n
palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään
tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein
olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arviotiin joitakin
myytimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan
kunta jakoi halukkaille.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni
tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla
pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.
Tilauskanta
Tilauskannan luovutus
Lasku Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan kunta maksoi
Tilauskannan luovutus
Lasku Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan kunta maksoi
Kysymyksiä
ja vastauksia
Kysymys
1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni:
Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat
asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden
yksi päätekijä.
Kysymys
2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni:
Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut
kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.
Kysymys
3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin
saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni:
Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta
ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.
Kysymys
4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on
edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Kysymys
5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön
varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vasstaukseni:
Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he
suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys
on tullut ylemmältä taholta.
Kysymys
6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni:
Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla
kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat
asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.
Kysymys
7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni:
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että
Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntjä ei tulla tutkimaan ja
näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on
tullut ylemmältä taholta.
Kysymys
8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?
Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.
KRP jätti varatuomari Jorma Herttuaisen rikostutkintapyynnön tutkimatta. Oliko näin määrätty ylemmalta taholta?
Vastaukseni:
Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti
Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra
uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran
pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa.
KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa
ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun
vastineessaa Mäkelä toteaa asiaa väärinkäistykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Kysymys
8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa
kaupanpurkuina?
Vastaukseni:
Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin
valvoo saatavansa kaupanpurkuina.
Vastaukseni:
Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.
Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.
Kysymys
10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä
saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus:
Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen
suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista
epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.
Kaikissa
päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskaei kuten todistusaineisto osoittaa.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden istuinnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä
asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut
kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän
toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä
johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain
perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.
onkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Tapahtumarikas
kevät
Kevät
1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n
ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpeisjöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoijajaksi ja
hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n
varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä
oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen
puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen
jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä
tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesuta ja Markku Kosken hyvä ystävä
asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain
rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana
väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä,
tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään
syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan
hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden taki jätetään
syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta,
mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä.
Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli
ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista
varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään.
Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa.
Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian.
Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minuste menettly oli
väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään.
Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin
asiasta valtakunnan syyttäjäle. Valtakunnansyyttäjävirastossa
Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei
Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko
Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.
Minusta
oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo
Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen
nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.
Kalajoen
poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja
poliisipäällikkä Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla,
joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin
tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin
todistusaineistoa.
On
selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien
rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon
syyllistäminen asioissa.
Oli
myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus
Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot
olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja
ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului
puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti
älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa
Sinua Erkki, hyvästi!”
Rahoitus
tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen
maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta
tarvisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.
Suuri
virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä.
Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa
paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn
saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.
Myyntimiehillä
meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä
olevat myyntipalkkioiden maksut.
Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla.
Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.
Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.
Alfio
Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta
omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät. Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.
Johdon ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en julkista, mutta suunnitelmat oli tehty
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.
Törkeä
petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät
yritystoiminnan
Kun
olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig
Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku
Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan
toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys
ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne
olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli
tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen,
että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän
törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista
rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä,
jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten
taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.
Tässä
Business Plan
Johdon ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en julkista, mutta suunnitelmat oli tehty
Tässä
Pohjola-yhtiön rahoituspäätös
Yritin
kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla
asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja
pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua
työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti
Martti Ahtisaarelta.
Ainoaksi
vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa.
Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti
Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.
Ministeri Antti Kalliomäelle kerroin kirjeessäni epäilyistäni avoimesti. Kalliomäki ei vastannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti