Kari Joki-Erkkilän muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Muotokuvan koko on 35x50 cm. Muotokuva on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella. Muotokuvaan olen tilannut kehykset, jotka saan 15-30 päivän kuluessa.
Suomalaiset ovat saaneet yhden hopean ja kaksi pronssimitalia Pariisin paralympialaisissa.
Toni Piispanen paljasti juhlahumussa hopeamitalin rajun taustan: ”En mahtunut kelauspyörätuoliin”
Leo-Pekka Tähti pronssille – uran kahdeksas paralympiamitali kaksijakoisin fiiliksin
Suomella pronssipäivä! Amanda Kotaja purskahti itkuun mitalistaan – ”Valehtelisin, jos väittäisin”
Kari Joki-Erkkilä on kuusinkertainen kultamitalisti paralympiakisoissa
Yksitoista
urheilijaa sai 3. joulukuuta 2008 opetusministeriön jakaman Pro
Urheilu –tunnustuspalkinnon, joka on suuruudeltaan 20 000 euroa.
Vammaisurheilijoista palkinnon vastaanotti kelkkahiihtäjä Kari
Joki-Erkkilä.
Kalajoen
Junkkareita edustanut Joki-Erkkilä
osallistui
uransa aikana Naganon, Albertvillen ja Lillehammerin
paralympialaisiin ja voitti niissä kaikkiaan yhdeksän
paralympiamitalia. Paralympiamitaleista kuusi oli kultaista, kaksi
hopeista ja yksi pronssinen. Kari on lisäksi voittanut MM-hopeaa ja
MM-pronssia sekä yhden Euroopan mestaruuden, kaksi EM-hopeaa ja yksi
EM-pronssia. Kari on voittanut kaksi Pohjoismaiden mestaruutta ja 11
Suomen mestaruutta, yksi SM-hopea ja yksi SM-pronssi. Kari
Joki-Erkkilä valittiin
vuoden vammaisurheilijaksivuonna 1994. Kari Joki-Erkkilä on Kalajoen
kaikkien aikojen menestynein urheilija.
Uran
alku
Kalajokinen
Kari
Joki-Erkkilä lähti
talvella 1988 kokeilumielessä mukaan vammaisten pulkkahiihdon
SM-kisoihin Ruukkiin saavuttaen viidellä kilometrillä kolmannen ja
10 kilometrillä neljännen sijan vain 150 kilometrin
kuntopohjalla.
Seuraavana
syksynä Kari
Joki-Erkkilä kutsuttiin
testeihin Peurangaan ja hän aloitti harjoittelun Rauno Sauron
ohjeiden mukaisesti. Kautta 1988-1989 varten Joki-Erkkilä
lykki
rullasuksilla ja pulkalla yhteensä 1100 kilometriä. Hän voitti
samana vuonna Kajaanissa kummankin matkan Suomen mestaruuden. Hän
menestyi samana vuonna myös Euroopan mestaruuskilpailuissa Norjan
Hurdalissa voittaen lyhyemmällä matkalla pronssia ja 7,5 kilometrin
matkalla hän jäi neljänneksi vain puolen sekunnin päähän
pronssista. Kuusamon SM-kisoissa Kari
Joki-Erkkilä voitti
sekä 5 että 10 kilometriä kahdeksalla sekunnilla ennen Seppo
Joensuuta.
MM-kisoissa
menestystä
Talvella
1990 maailmanmestaruuskilpailuja varten Kari
lykki
rullasuksilla 1600 ja suksilla lähes 1000 kilometriä. USA:ssa New
Hampshiren osavaltion Jacksonissa pidetyissä MM-kisoissa hän johti
10 kilometriä hiihto sekä 3,3 että 6,6 kilometrin väliajoissa.
Suomalainen Seppo Joensuu jaksoi lopun nousut kuitenkin paremmin ja
voitti Kari
Joki-Erkkilän 22
sekunnin erolla. Viiden kilometrin kilpailuissa Joki-Erkkilä
puolestaan nousi 2,2 kilometrin neljänneltä sijaltaan MM-pronssille
Norjan Rolf Einar Pedersenin voittaessa 25 sekuntia nopeampana ja
Joensuun ollessa toinen viisi sekuntia ennen
Joki-Erkkilää.
Pihtiputaalla
1990 pidetyissä SM-kilpailuissa Joki-Erkkilä
uudisti
edellistalven kaksoisvoittonsa selvällä erolla.
Pohjoismaiden
mestaruuksia
Vuoden
1991 pääkilpailuksi muodostui Vierumäellä pidetyt Pohjoismaiden
mestaruushiihdot. Niissä Joki-Erkkilä
voitti
vakuuttavasti molemmat matkat ennen edellistalven maailmanmestaria
Norjan Pederseniä. Viisi kilometriä kulki 15 ja kymppi 30
minuuttiin, mikä kertoo varsin kovasta menosta. Kymmenen kilometrin
matkalla vielä puolimatkassa Norjan Pedersen johti kahdella
sekunnilla, mutta maalissa Kari
Joki-Erkkilä oli
16 sekuntia nopeammin.
Talvi
1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan
jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.
Kuusi
paralympia kultaa
Albertvillen
paralympiakisoissa 1992 Kari
Joki-Erkkilä voitti
kultaa 5 km:n ja 10 km:n matkalla sekä hopeaa viestissä.
Albertvillestä Suomi sai kaikkiaan 14 mitalia, joista kahdeksan oli
kultaisia, kaksi hopeisia ja neljä pronssista. Albertvillen kisoihin
osallistui 727 urheilijaa 24 eri maasta.
EM-kisoissa
Baiersbronnissa Saksassa 1993
Kari Joki-Erkkilä voitti
5 km:n matkan ja oli 10 km:n matkalla sekä viestissä
toinen.
Lillehammerin
paralympiakisoista 1994 Kari
Joki-Erkkilä voitti
jälleen 5 km:n ja 10 km:n matkan sekä sai pronssia 15 km:n
matkalla. Viestistä tuli hopeaa. Lillehammerin paralympialaisista
Suomi 24 mitalia, joista 7 oli kultaa, kuusi hopeaa ja 11 pronssia.
Lillehammerin kisoihin osallistui 993 urheilijaa 31 eri
maasta.
Naganon
paralympialaisissa 1998 Kari
Joki-Erkkilä voitti
5 km:n ja 10 km:n kultamitalin. Naganon kisoihin osallistui 1200
urheilijaa 31 maasta.
Parhaimmillaan
Kari
Joki-Erkkilän harjoituskilometrimäärä
ylitti 3000 kilometriä. Hiihtokilometrien määrä vaihteli talven
säästä riippuen.
Suomen 116 vuoden mittainen mitaliketju kesäolympialaisissa katkesi – nyt on herättävä toimimaan
https://www.ts.fi/lukijoilta/6404226
Asia voidaan ratkaista siten, että perustetaan oma erillinen yksikkö huippu-urheilun tekemiseen. Siis erotetaan olympiakomiteasta huippu-urheiluyksikkö omaksi erilliseksi yksiköksi, mikä takaa huippu-urheilijalle henkisen ja taloudellisen tuen menestykselle valmennuksellisen tuen lisäksi. Huippu-urheiluyksiöön valitaan n.10-15 huippu-urheilijaa, joilla on kultamitalimahdollisuus seuraavissa olympialaisissa Los Angelesissa vuonna 2028. Ilmainen neuvo konsulttitoimisto Erkki Aho Ky.
Puolueiden kannatusmittaus osoittaa seuraavia lukemia.
Huomattavaa on se, että hallituspuolueiden kannatus on kokonaisuutena kasvussa. Keskusta on ehkä kärsinyt siitä, että kansa on huomannut, että sairaaloiden sulkemiset johtuvat keskustan maakuntamallista ja soteratkaisusta. Hyvinvointialueet ovatkin pahoinvointialueita. Kalajoeltakin kuljetetaan ambulanssilla potilaita Kuusamoon 345.7 kilometrin päähän ja matka-aika yhteen suuntaan on 4 tuntia ja 15 minuuttia. Omaiset ryhtyvät etsimään potilasta ja löysivät hänet Rantsilasta 107 km:n päästä. Matka-aika 1 tunti 39 minuuttia. Minä näin punaista tänä aamuna kun Pohteen johtaja Ilkka Luoma istui aamu-tv;n lähetyksessä ja kertoi Pohteen menestystarinaa. Ilkka Luoman palkka on 18 000 euroa kuukaudessa. Siksi piti sulkea Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto jotta saadaan maksettua Ilkka Luoman ja muiden johtajien palkat järkyttävän suuren organisaation kulut. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt.
Vasemmistoliiton kannatus on pudonnut, koska entinen johto on Brysselissä ja uusi johto on vielä hakusessa. Siksi SDP:n kannatus on noussut. Valitettavasti kansa ei tiedä tai tiedosta presidentti Koiviston valtiopetosta ja yrittäjien murhaa. Jos tiedostaisi niin SDP:n kannatus olisi lähempänä 0:llaa.
KE 21.08.2024 Hyvinvointialueet on lakkautettava
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/ke-21082024-hyvinvointialueet-on.html
maahanmuutto video – kulttuurin rikastuttajat
https://www.facebook.com/hannu.akkanen/videos/1302652081140693
Pauli Vahteran blogikirjoituksia maahanmuutosta. Täyttä asiaa.
https://www.vahtera.blog/blog/categories/maahanmuutto
TE-palvelut 2024 -uudistus
https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus
Erkin kommentti:
TI 03.09.2024 Siirretään paskaa toisesta kädestä toiseen käteen. Onko siinä mitään järkeä?
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/ti-03092024-siirretaan-paskaa-toisesta.html
Seiska: Ylen uutispäätoimittaja yhteisellä työmatkalla Ranskassa työpaikkaromanssinsa kanssa – ”Hän itse ehdotti lähtemistä”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010675680.html
Ylen päätoimittaja Riikka Räisäsen skandaali paisuu! Ex-vaimo tilittää Seiskalle: Riikka leimasi minut hulluksi
Kokoomuksen Wallinheimo maksatti Ylellä häämatkansa Pariisiin
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/64d47aff-4288-497b-8e9c-4bdb01f2d52a
Näin on toimittu
Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,8 prosenttia. Vuonna 2022 kaikki tuotot olivat 514,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 Ylen kaikki kulut olivat 525,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 kaikki kulut olivat 517,1 miljoonaa euroa.
Ylen toimitusjohtajan, ylioppilas Ylä-Anttilan palkka luontoisetuineen oli viime vuonna 340.974 euroa. Lisäksi hän sai tulospalkkiota 21.528 euroa, joten kk-palkaksi tuli yli 30.200 euroa.
Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradioyhtiö ERR pärjää 42 miljoonan euron vuosirahoituksella. Hän huomauttaa, että jokainen veronmaksaja, Viron valtion budjetin kautta, maksaa vain 4,5 euroa vuosittain Viron yleisradioyhtiölle.
ERR:n pääjohtaja Erik Roose sanoo, että yleisö saa parhaan vastineen rahalle, koska vastine on viisi radioasemaa, neljä TV-kanavaa ja portaalit kolmella kielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti