Työttömiä työnhakijoita heinäkuussa 306 000
Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 27200 henkilöllä viime vuoden heinäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 25100. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 48200 työpaikkaa, mikä on 53500 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa yhteensä 306 000. Se on 27 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 12 700 enemmän kuin edellisessä kuussa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.
Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 177 100 henkilöä, mikä on 19100 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa.
Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa 28800 henkilöä, mikä on 5 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 20900 henkilöä, mikä on 2500 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kesäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi 1 100:lla.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 98 600
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 98 600, mikä on 6400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 103500 eli 6 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 5 700 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 36700. Nuorten työttömyyksistä 55,3 prosenttia päättyi tammi-heinäkuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana 25100 eli 25 000 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 48200 työpaikkaa, mikä on 53500 vähemmän kuin vuosi sitten.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 101400 henkilöä, mikä on 1 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.
Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 8,3 prosenttia
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 54 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,4 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 229000, mikä oli 34000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,3 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot
Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.
TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.
Ukrainalaisten määrä Suomessa 70 000
Tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty sodan alusta lähtien yli 68 000. Suomi myönsi vuonna 2023 tilapäistä suojelua noin 19 000 Ukrainasta paenneelle (2022: 45 358). Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024. Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana jo pidemmän aikaa. Ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa yhteensä noin 70 000 tilapäisen suojelun hakemusta.
RKP:n toiminta on vastuutonta.
Rkp haluaa lisää työperäistä maahanmuuttoa: ”Meidän pitäisi asettaa rima 40 000 vuositasolla”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010642003.html
Hallituspuolue Rkp haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
– Rkp ei näe työperäistä maahanmuuttoa mahdollisuutena, vaan välttämättömyytenä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (r) sanoi Rkp:n kesäkokouksessa Vaasassa.
Rkp esitteli kesäkokouksessaan toimenpideohjelman talouskasvun edistämiseksi. Rkp:llä on ohjelmassaan 26 toimenpidettä, neljä kokonaisuutta, joista työperäinen maahanmuutto oli yksi kokonaisuus.
Puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz (r) sanoi, että Suomi tarvitsee vuosittain vähintään 40 000 työperäistä maahanmuuttajaa.
Yleisen asumistuen saajia oli viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin
Maahanmuuttajille keskimäärin kaksinkertaisesti Kelan etuuksia Suomessa syntyneisiin verrattuna
Kela maksaa hieman yli kaksinkertaisen määrä etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin. Asia selviää Kelan omasta tutkimuksesta, joka käsitteli maahanmuuttajien etuuksien käyttöä vuonna 2018.
Tutkimuksen mukaan etuuksia maksettiin väestömäärään suhteutettuna keskimäärin 2 243 euroa Suomessa syntyneelle henkilölle ja 4 676 euroa maahanmuuttajalle.
Työttömyysturva lähes neljä kertaa yleisempää
Tukien saaminen maahanmuuttajien keskuudessa oli myös suhteellisesti yleisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä.
Maahanmuuttajista asumistukea sai 34 prosenttia, kun taas muun väestön kohdalla osuus oli siitä puolet eli 17 prosenttia. Työttömyysturvaa puolestaan sai 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia maahanmuuttajista, kun muun väestön keskuudessa vastaavat osuudet olivat seitsemän ja kuusi prosenttia.
Kelan mukaan maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Työttömyysturvaa maksetaan myös kotoutumiskoulutukseen ja muihin TE-palveluihin osallistumisen ajalta.
Lisäksi osaltaan asiaan vaikutti valtaväestöä nuorempi ikärakenne, sillä koko väestössä nuorille maksetaan vanhempia ikäryhmiä yleisemmin esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea.
Kela määritteli maahanmuuttajiksi tutkimuksessaan ulkomailla syntyneet Suomeen muuttaneet henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Tähän kuului noin 300 000 ihmistä eli 6,6 prosenttia tutkimusaineistosta.
3 kuukauden kuluessa
Työryhmä valmistelee HE:n tilanteeseen, jossa ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole 3 kk:n kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Lisäksi työnantajalle säädetään velvollisuus ilmoittaa työttömyydestä Maahanmuuttovirastolle ja työperusteisten lupien työnteko-oikeus laajennetaan työvoimapula-aloille.
Hallituksen esityksessä tehdään lakimuutokset tilanteeseen, jossa kolmannen maan kansalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta, ottaen myös huomioon mahdollinen EU-sääntely. Samalla työperusteisten oleskelulupien työnteko-oikeus ehdotetaan laajennettavaksi alkuperäisen toimialan lisäksi aidosti todetuille työvoimapula-aloille. Lisäksi työnantajalle säädetään velvollisuus sanktion uhalla ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle työntekijänsä työsuhteen loppumisesta.
Miksi Suomen pitää toimia koko maailman sosiaalitoimistona?
Väestöstä 84,9 prosenttia puhui vuoden 2023 lopussa äidinkielenään suomea ja 5,1 prosenttia ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli 10,0 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 10,2 prosenttia. Samaan aikaan maassa asui noin 373 000 ulkomaan kansalaista, ja heidän osuutensa väestöstä oli 6,7 prosenttia.
Kela maksoi toimeentuloa turvaavia etuuksia vuonna 2018 yhtensä 10,7 miljardia. Summasta maksettiin maahanmuuttajille yhteensä 1,36 miljardia euroa (13 %) ja Suomessa syntyneille 9,32 miljardia euroa (87 %). Maahanmuuttajien osuus tukien saajista oli 6,6 prosenttia.
Jos ulkomaalainen ei työllisty Suomessa niin hänet on poistuttava maasta tietyn ajan kuluessa. Jos ulkomaalainen syyllistyy rikoksiin, niin hänet on poistettava maasta. Tällä tavalla saadaan loisijat ja rikolliset pois maasta.
Ulkomaalaiset suomalaisia useammin epäiltynä rikoksista
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 443500 rikoslakirikosta. Selvitettyihin 273600 rikoslakirikokseen syylliseksi epäiltyjä oli 297600, joista 34200 oli ulkomaalaisia. Vuosien 2017 ja 2018 ikä- ja sukupuolivakioitujen lukujen mukaan ulkomaalaisia epäillään rikoksesta 1,2 kertaa suomalaisia useammin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti