Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki vieraili lauantaina Kalajoella. Huutokaupan tuotto oli 588 euroa. Taloudellisesti tapahtuma ei ollut kannattava, sillä jokun on täytynyt käyttää aikaa huutokauppatavaroiden kerjäämiseen mahdollisesti yhteiskunnan palkkaamana. Kaikille on varmaan selvää, että huutokauppakeisari Aki Palsanmäki vaimoineen ei esiinny ilmaiseksi. On todennäköistä, että 588 euron hankkimiseen meni moninkertainen summa euroja. Helppo toimia kun ei tarvitse välittää kustannuksista mitään. Yksityinen yrittäjä ei toimi omilla rahoillaan esitetyllä tavalla.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri kertoo sivuillaan:
Keskustan aluevaltuustoryhmä: Hallitus tuhoaa perusterveydenhuollon
Erkin kommentti: Keskeinen syyllinen asiassa on keskusta, jonka piti päästä vihervasemmistohallituksen aisankannattajaksi jotta sai maakuntamallin ja soteuudistuksen aikaan. Nyt maksetaan sen virheen seurauksista.
Minä todistan, että Keskusta ja Pohteen aluehallitus tuhosi Kalajoen sairaalapalvelut.
TO 15.08.2024 Kalajon kuuluisien sairaalapalvelujen tuhoaminen (nettikirja sivuja 103 )
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/to-15082024-kalajon-kuuluisien.html
Pekka Tiainen on suomalainen tutkija ja virkamies (eläkkeellä). Hän on kouluukseltaan valtiotieteen tohtori. Tiainen on ollut muun muassa Kommunistisen työväenpuolueen, Suomen Työväenpuolueen ja EU:n vastaisen kansanrintaman (EUVKr) varapuheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen ja presidenttiehdokas vaaleissa 1994. Hän toimi vuosina 2002–2007 Työpoliittisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Siitä huolimatta hänellä on järkeviä ajatuksia. Suomen taloutta ei kuitenkaan yksinomaan näillä esiteyillä asioilla saada noususuuntaan. On tehtävä kipeitä leikkauksia. Pidän tohtori Tiaisen asiallisesta esitystavasta.
Teema: Maahanmuuttopolitiikkaa ei voida irrottaa siitä, että Suomea on vaivannut 1990-luvun lamasta alkaen korkea työttömyys keskeisenä asiana teollisuustoimialan työpaikkojen väheneminen liki 40 %:lla ja teollisuustoimialan tehtyjen työtuntien väheneminen yli 40 %:lla niistä teollisuustyöllisyyden korkeimmista lukemista 1970-luvun puolivälissä ja vuonna 1980. Vastaava teollisuustyöpaikkojen väheneminen on keskeinen kriittinen tekijä läntisissä teollisuusmaissa ja laajemmin vaikuttamassa palveluvaltaistuvan yhteiskunnan ja talouden muutokseen sekä kansalaisten tasolla protestointiin. Poliittisia ilmiöitä ei voida kunnolla ymmärtää ellei analysoida teollisuusyhteiskunnan muutosta sen jälkeen kun ensin siirryttiin maaseutuelinkeinoista teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin ja sitten käynnistyi teollisuustoimialan työpaikkojen vähenevä kehityssuunta, jossa suuret pudotukset tapahtuivat kriiseissä.
Teollisuustoimialan palkansaajatyöllisyys on vähentynyt 1980-heinäkuu 2024 37 % 220 000 työllisellä ja tehdyt työtunnit 42 %:lla.
Samalla aikavälillä teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, puun korjuun ja metsätalouden palkansaajien työllisyys on vähentynyt 265 000:lla työpaikalla.
Suurimmat laskut teollisuuden työllisyydessä tapahtuivat 1990-luvun lamassa ja finanssikriisissä sekä näitä vähemmän 2000-luvun alussa teknologiakuplan puhjetessa. Finanssikriisistä väheneminen jatkui 2010-luvulla siten, että vuosikymmenen lopun loivasta noususta huolimatta on jääty alle 1990-luvun laman pohjalukemien.
Vastaava teollisuuden rakennemuutos on tapahtunut Yhdysvalloissa, Ranskassa kuten muissakin perinteisissä teollisuusmaissa kuten myös itäisessä ja osin läntisessäkin Saksassa, mutta on tapahtunut Venäjän lounaisilla alueilla ja on tapahtumassa myös esimerkiksi Kiinassa. Vähennys on teknologiavetoista ja alhaisten työvoimakustannusten maissa työllisyyden kasvu on voinut jatkua, muttei pysyvästi.
Seurauksena monissa maissa ovat olleet taantuvien teollisuuspaikkakuntien ns. ruostevyöhykkeet ja se, että menetetään näkymät parempaan tulevaisuuteen. Tämä rakennemuutos on perussyy protestointiin ja se, että tähän ei ole kyetty vastaamaan ratkaisuilla jotka tarvitaan. Halutaan työtä ja parempi tulevaisuus.
Suomessa tämä tulee esille vastaavilla tavoilla ja osaltaan entisten teollisuuspaikkakuntien pitkäaikaistyöttömyytenä. Yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden sijasta maaseutu-Suomessa työttömyys katkeaa välillä sesonkien ja elinkeinotoiminnan vaihteluiden myötä, mutta teollisuudessa työttömyys muuttuu pitkäaikaiseksi. Tätä eivät ratkaise työttömyysturvan leikkaukset vaan ne heikentävät toimeentuloa.
Työttömyysturvan ja työttömiin kohdistuvien asumistukien leikkaukset ovat yhteensä 1,2 miljardia vuodessa kun vuodesta 2024 alkaen toteutetut leikkaukset ovat toteutuneet täysimääräisesti ja laskettuna vuoden 2023 lopun valtiovarainministeriön työttömyysennusteen perusteella. Arvonlisäveron korotukset, joita suurelta osin ei korvata indeksikorotuksin, merkitsevät reaalisen turvan leikkauksia tämän lisäksi.
Ongelma on, että vaikka leikkaukset turvaan kannustinperusteilla aktivoisivat työnhakua ja nostaisi työllisyyttä jopa 10-20 %:lla työttömyydestä, pääosalla työttömiä työnhakijoita, 80-90 %:lla kaikista työttömistä turva ja toimeentulo ainoastaan heikkenee.
Tämä kuten muutkin sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset heikentää ostovoimaa ja tästä kuten myös mm. arvonlisäveron korotuksista aiheutuvat negatiiviset työllisyysvaikutukset tulee vähentää toimien vaikutuksista.
Huolestuttavaa on, että köyhyystutkimusten perusteella on ihmisiä paljon pienituloisuus- ja köyhyysrajojen alla ja lisäksi on paljon enemmän ihmisiä noilla rajoilla tai vain vähän niiden yläpuolella. Talous ei silloin kestä ylimääräisiä menoja eikä tulon menetyksiä. Kun leikkaukset kohdistuvat heihin, seuraa lisääntyviä toimeentulovaikeuksia muttei työllistymistä, kun työttömyyden pitkittymisen syy ei ole ihmisissä ja työn hakemisessa vaan siinä, että työtä ei löydy näille ihmisille. Tämä lisää polarisaatiota yhteiskunnassa kun heikommassa asemassa olevien tilanne entisestään heikkenee. Ennestään etenkin vuoden 2008 ulosottokaaresta ja 2010-luvusta alkaen hallitsemattomaksi paisunut ulosotto uhkaa entisestään paisua.
Kun työttömyysturvan leikkauksia perusteellaan työvoiman tarjontaa lisäävillä vaikutuksilla, on hyvä muistaa kokemus vuoden 2007 Työvoima 2025-raporttia laadittaessa.
Kun laskettiin tarjonta väestökehityksen perusteella, se oli aleneva. Kun otettiin huomioon talouden suhdanteen käänne, joka myös toteutui, työvoiman tarjonta kasvoi enemmän kuin se väestökehityksen perusteella olisi vähentynyt, eikä tässä tehty työttömyysturvaleikkauksia. Säästöt työttömyysturvaan ja verotulolisäykset tulivat luonnollista tietä kun työllisyys parani ja ihmiset halusivat tehdä työtä. Silloin kylläkin oli aktiivista työvoimapolitiikkaa vahvistettu kun oli saatu pysäytettyä aleneminen vuoteen 2003 asti.
Suomessa on työvoimapotentiaalia niin paljon että täystyöllisyys nostamalla 15-64-vuotiaiden työllisyysaste 78-80 %:iin, työttömyyden painaminen pysyvästi selvästi alle 100 000:n ja nollaamalla pitkäaikaistyöttömyys on mahdollista vaikkei kaikkea potentiaalia käytettäisi. 78-80 %:n työllisyysaste pysyvästi on mahdollista leikkaamatta työttömyysturvaa kasvua ja tuottavuutta edistämällä hitaankin kasvun oloissa, muttei yksistään.
Rinnalle vaan tarvitaan ihmisten valintoihin perustuvia lyhempiä työaikoja elämäntilanteen perusteella ja laajennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ja työllistäminen ja muut työllistävät toimet ja että edistetään yhtä aikaa työllisyys- ja ympäristötavoitteita ja sosiaaliturvan parantamista asettamatta näitä vastakkain. Maahanmuuttopolitiikka epäonnistuu jos kotimaista työllisyyttä ei vahvisteta ja työttömyyttä alenneta tällaisilla linjauksilla, mutta maahanmuutto voi tukea parempaa kehitystä, jos se täydentää ja tukee korkean kotimaisen työllisyyden ja täystyöllisyyden tavoitetta. Kun työllisyys paranee ja työttömyys alenee näillä linjauksilla, verotulot lisääntyvät ja työttömyysturvameno vähenevät luonnollista tietä ilman leikkauksia. Rahoitus, jota tarvitaan, palautuu julkisiin budjetteihin lisääntyneinä verotuloina ja menojen vähenemisenä ilman leikkauksia.
Taustana esitelmiä ja artikkeli
Tiainen, Pekka 6.6.2024 1), Täystyöllisyyspolitiikka Suomessa tuleville vuosille. Taloustutkijoiden kesäseminaari Jyväskylässä 6.-7.6.2024. Viimeisin
Tiainen, Pekka (5.6.2023), Täystyöllisyyden keinot hidastuvan kasvun oloissa. Kansantaloustieteellinen Aikakauskirja 119 vsk. The Finnish Economic Journal 2/2023 s. 163-184 lähteineen.
Minulle oli yllätys, että kalajokinen Matias Petäistö nyrkkeilee. Vaikea uskoa todeksi.
Erikoisjoukoista tuttu Matias Petäistö debytoi nyrkkeilykehässä – veri roiskui
Rautiolainen Kati Oy on Saara Keskitalon tukena
Saara Keskitalo :lla on ollut hieno kisakesä takana. Oma ennätysaika 100 m aidoissa ja SM-pronssimitali osoittaa että kova työ tuottaa tulosta ja kehitystä tapahtuu!
Kesä alkaa lähestyä loppua, mutta vielä olisi edessä pieni loppukiri. Kausi on ollut pitkä pientä kisaväsymystäkin alkaa olla ilmassa. Takana on kuitenkin hyvä muutaman viikon mittainen harjoitusjakso, joten otetaan jokainen kisa mahdollisuutena onnistua. Seuraavien viikkojen suunnitelmana on kisata muutamat kisat kotimaassa ja ulkomailla, päättää kausi hyvällä fiiliksellä ja ennen kaikkea ehjänä.
On
hienoa ja oikeastaan välttämätöntä, että tällä urheilijan
polulla on mukana tukijoita. Huippu-urheilu ei ole pelkästään
kovaa harjoittelua, vaan kaikkien osa-alueiden on oltava kunnossa,
jos halutaan kehittyä ja tehdä tulosta. Valmentautuminen, leirit,
kisat tai esimerkiksi lihashuolto eivät totetusi ilman yrityksiä
urheilijan rinnalla. Tällä kertaa haluan erityisesti kiittää Oy
Kati Ab Kalajoki
tuesta ja kannustuksesta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Aurej%C3%A4rvi
Tuomareiden virkarikokset
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/erkki-aurejarvi/174477-tuomareiden-virkarikokset/
Pauli Vahtera Vantaalta kirjoittaa
Tunninjunan kankkulan kaivo
Enää ei tarvita Pahkasikaa, koska yhteiskunnan todellisuus ylittää Pahkasian esitykset sata nolla.
Eikä enää tarvita viikonlopun dekkaria, koska tämä blogi osoittaa julkisen sektorin rahan käytön ylittävän parhaankin rikosjännärin esittämät huijaukset ja petokset.
VR:n kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2023 15,1 miljoonaa matkaa koko Suomessa.
Tunninjunan matkustajien ajansäästön hinnaksi on arvioitu 7 miljardia euroa 30 vuodessa. Jotta 7 miljardin säästö toteutuisi on Helsinki-Turku-välillä tehtävä 45 miljoonaa matkaa vuodessa.
Mitä nämä hyödyt ovat? Jos junamatkalla tekee etätöitä, hyöty on nolla. Jos puolen tunnin lisääntynyt aika käytettäisiin television katseluun tai muuhun yhtä arvottomaan puuhasteluun: hyöty on nolla. Pääministeri ei saa palkkaansa työtuntien mukaan, joten hänen hyötynsä on nolla (kulkee mustalla autolla). Jos puoli tuntia voi käyttää uuteen palkalliseen työhön, on työntekijän nettotulo marginaaliveron jälkeen 11 euroa tunnissa, eli puolen lisätunnin arvo on 5,50 euroa.
Pertti Ronkkö Saksanmaalta kirjoittaa
Islamilainen valtio (ISIS) otti syyrialaisen turvapaikanhakijan Solingenissa tekemän verisen veitsi-iskun piikkiinsä. Kolme „kristilliseen“ kaupunkijuhlaan tullutta solingenilaista sai maksaa hengellään islamilaisen äärijärjestön koston muslimien kohtelusta. Kahdeksan ihmistä haavoittui osin hengenvaarallisesti. Pelko valtaa Saksaa.
Näyttää siltä, että Lähi-Idän tilanne pahenee ja sillä on vaikutusta laajemminkin.
Tämä on maailman raskaimmin aseistautunut ryhmä, joka ei ole valtio
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f2af55ef-2fbd-4dbb-820a-5d4fe06e4291
Israel hätätilassa: Hizbollah aloittanut kostoiskut, Netanjahu kommentoi
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9bc04891-9a17-4824-b5a3-6e2979a0ed6c
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti