Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle
http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html
1980-luvun
talouspolitiikka
oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi
voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen.
Yksi
syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseenoli
ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen
ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen
pankki
vapautti
luoton hakemisen1986
ja
tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta.
Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa.
Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja
luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa.
Edellä
mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän
voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja
liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja
pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria
omaisuuksia. Termi kasinotalous
kuvasi
lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.
Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.
Vakaan
markan politiikka
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno
Koivisto nimitti
Suomen Pankin johtajan Harri
Holkerin sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin Holkerin
hallituksen
ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto
ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja
Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin
Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli
280 000. Markkinoilta poistettiin n. 48 000 elinkelpoista yritystä
vuoden 1997 loppuu mennessä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston
mukaan 11500. Pankit pelastettiin. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori Leena
Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.
Laman ja rahan pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/laman-ja-rahan-pelurit.html
AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE
Herra
Presidentti,
Te järjestitte Oikeuspoliittisen
keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992
tuomioistuinlaitoksen,
yliopistojen ja tutkimuslaitosten
edustajien kanssa.
Tilaisuuden teemoina olivat:
1.
tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
sekä
2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja
arvostelu.
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on
lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden
luonnetta ja
sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
Eräältä
osallistujalta saadun selvityksen mukaan "tilaisuuden tarkoitus
oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien
arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston
mieleinen
ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa".
Selvityksessä
ilmaistaan edelleen, että "Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan
pankeilla pitäisi
olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa",
ja "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston
asemaa
suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin.
Koivistoa siis myötäiltiin
enemmän pelosta ..."
On
herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti
oikeuslaitoksen toimintaan
kauaskantoiset muutokset: heikomman
osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut
oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
On syntynyt
perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne
riippumattoman
oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra
presidentti, aloitti oikeudenmukaisen
laillisuusvalvontamme
alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja
ihmisoikeussopimuksellisesti
perusteltavissa?
Olemme yrittäneet
saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta
turhaan.
Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme
myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi.
Haluamme tietää
mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
Oikeuspolitiikan
ja lainkäytön tutkimusryhmä
Eeva Kuuskoski oli oikeassa jo vuonna 1993
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/eeva-kuuskoski-oli-oikeassa-jo-vuonna.html
Palasimme
mieheni kanssa lomalta Helsinkiin toisena pääsiäispäivänä
20.4.1992. Paluu arkeen lomalta alkoi puhelinvastaajan viestillä:
”Rikolliset kiinni, perkele. Pankkiherrat ovat varastaneet 40
miljardia, hallituksen pitää panna rosvot linnaan, muuten nousee
kapina, perkele saatana. Köyhältä ei saa ottaa, ette kauan juhli
täällä, perkele”.
Esko
Ahon hallituksessa oli ollut jatkuvia erimielisyyksiä
talouspolitiikan linjasta vuosina 1991-92. Koko hallituksen
keskusteluja ei kuitenkaan sanottavasti syntynyt, koska hallituksessa
oli vain Iiro Viinasen ainoan vaihtoehdon linja.”
Laman syylliset - rikollisille syytesuoja? http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laman-syylliset-rikollisille-syytesuoja.html
Laman
syylliset
Vakaan
markan politiikan puolustajia Suomessa oli ennen kaikkea Suomen
Pankissa.
Suomen
Pankin pääjohtajat
- Rolf Kullberg (1983-1992),
- Sirkka
Hämäläinen (1991-1998) ja
- Markku Puntila (1983-1991) sekä
johtokunnan jäsenet
- Harri Holkeri (1979-1997) ja
- Kalevi
Sorsa (1987-1996).
Pääministerit
sitoutuivat vakaan markan politiikkaan
Pääministereinä
toimivat
- Kalevi Sorsa (1982-1987),
- Harri Holkeri
(1987-1991) ja
- Esko Aho (1991-1995).
Valtionvarainministereinä
toimivat
- Erkki Liikanen (1987-1990),
- Matti Louekoski
(1990-1991) ja
- Iiro Viinanen (1991-1996).
Suurimpien
pankkien pääjohtajina toimivat
- Jaakko Lassila
Kansallis-Osake-Pankissa (1983-1991),
- Ahti Hirvonen Suomen
Yhdyspankissa (1989-1992,
- Ulf Sundqvist STS-pankissa
(1982-1991),
- Seppo Lindblom Postipankissa (1988-1995),
-
Christopher Wegelius Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa
(1989-1991) ja
- Pertti Voutilainen Kansallis-Osake-Pankissa
(1992-1995).
Vielä
on mainittava nimet
-
Juhani Riikonen,
- Jorma Aranko,
- Heikki Koivisto ja
-
Pekka
Laajava,
kun pankkikriisistä puhutaan.
Tasavallan
Presidentti Mauno
Koivisto oli
keskeisessä roolissa Suomen talouspolitiikan linjasta päätettäessä.
Hän oli vakaan markan politiikan takuumies.
Europarlamentaarikko
Esko
Seppänen kirjoittaa
Talouspolitiikan
virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan
politiikasta tuli tappava myrkky. Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja
Kalevi
Sorsa pani
sanan kiertämään, että niiden puolueiden, jotka haluavat vaalien
jälkeen hallitukseen, tuli liputtaa vahvan markan politiikan
puolesta. Sorsa sai sen politiikan taakse myös
sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen ja sen johdosta SAK oli hampaaton.
Sen johto ei välittänyt 1980-luvun loppuvuosina siitä, että
suomalainen raha pakeni maasta ja että tilalle tuli tuontitavaraa
syömävelaksi. Uusi puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli
yliarvostetulle markalla uskollinen. Hän oli valmis tämän
ideologian puolesta jopa alentamaan velkaantuneiden ihmisten
palkkoja.
Kokoomus
tarttui kahden vuosikymmenen oppositioajan jälkeen Sorsan syöttiin,
ja siltä pohjalta Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan
Harri Holkerin sinipunahallituksen.
Hän sen teki.
Kun
vakaan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien
ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta.
Vaikka
rahahanat avattiin yhdellä kertaa Suomessa, niin ihmisillä oli
oikeus olettaa, että se oli viisasta politiikkaa. Markan arvo oli
pyhä lehmä, jota palvoi presidentti Mauno Koiviston johdolla koko
maan poliittinen eliitti. Markan palvonnan synodiin kuuluivat myös
SDP:n ja SAK:n johtajat. Onneton vahvan markan politiikka kirjattiin
vielä Esko Ahon hallituksenkin ohjelmaan. Koivisto oli vahvan markan
kummisetä. Hintana Koiviston ”aseveljien” sivistyksestä oli se,
että Suomi joutui uhraamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion.
Koivisto ei kuitenkaan toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen
junttaansa kuuluivat ainakin Suomen Pankin johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja
Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
Erkki
Liikanen.
Kun kysymyksessä on oikein suuri vastuu, niin herrat pelastuivat
kuin ihmeen kaupalla.
Suomen
omistaja ja elämäni muut roolit
Professori
Pentti Kouri kirjoittaa kirjassaan Suomen omistaja ja elämäni muut
roolit, että ”Markku
Puntilasta, Mauno Koivistosta, Rolf Kullbergista, Harri Holkerista ja
Erkki
Liikasesta olen
varma. He tuhosivat Suomen talouden 1980-luvun lopulla. Pankkien
rauniot, työttömien joukkohaudat, hirressä roikkuvat yrittäjät,
Suomen Bosnia. Sotarikolliset ovat täälläkin vapaalla jalalla.
Mutta he pelkäävät. Riitaantuvat keskenään. Historian tuomio on
ateria, joka syödään aina kylmänä”.
”Markku
Puntila on
uusliberalisointipolitiikan pääarkkitehti, raha- ja
valuuttapolitiikan ylipappi. Hän vapautti markkinavoimat, mutta ei
ymmärtänyt niitä. Kouri kirjoittaa, että ”Markku ei kuuntele
ketään, hän tietää kaiken”.
1990-luvun pankkikriisi on selvitettävä, syylliset on saatava vastuuseen ja aiheutetut vahingot on korvattava
http://pankkikriisi.blogspot.com/2017/12/1990-luvun-pankkikriisi-on-selvitettava.html
1990-luvun pankkikriisissä 500 000 ihmistä jäi työttömäksi ja yli 280 000 ylivelkaantui. 48 000 yritystä poistettiin markkinoilta kyseenalaisin jopa rikollisin keinoin ja 11 500 yrittäjää teki itsemurhan. Voidaan puhua kansanmurhasta. Todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla eikä heitä ole saatettu oikeudelliseen eikä taloudelliseen vastuuseen teoistaan. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten monissa muissa maissa.
Perustuslakituomioistuin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin
Suomessa laillisuusvalvonta ei toimi, sillä laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain 0,6 promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvonnassa on kysymys verovarojen tuhlauksesta, Koska laillisuusvalvonta ei toimi niin valtakunansyyttäjä ja poliisi voivat toimia rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan, koska myöskään poliisin laillisuusvalvonta ei toimi. Korkein oikeus ei perustele tekemiään kielteisiä päätöksiä, koska se ei voin niitä perustella. Kysymys on perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesta menettelystä. Käräjätuomarit ja hovioikeden tuomarit voivat toimia vapaasti ja rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan. Suomessa kansanedustajat eivät noudata lakia eikä minusterit ministerinvalaa. Suomessa perustuslakivaliokunta korvaa perustuslakituomioisuimen ja on kiistattomasti todistettu, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät noudata Suomen lakia. Suomi ei siis ole oikeusvaltio ja kansalaiset Suomessa eivät saa oikeutta, vaikka Suomen perustuslaki 21 § sitä edellyttää ja perustuslain mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat risririidassa niin perustuslak voittaa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, joka valvoisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten noudattamista.
Pankkikriisi ja sen seuraukset
http://pankkikriisi.blogspot.com/2011/
Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html
Valtiopetos on tosiasia
http://valtuustoaloite.blogspot.fi/
Suomen Pankin rooli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-pankin-rooli.html
Terve Juha!
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html
Terve Juha,
Pääministerinä johdat hallitusta, joka on vastuussa siitä, että virkamiehet noudattavat lakia ja kansalaiset saavat oikeutta. Olen joutunut Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteeksi, sillä olen joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion ja useita kunnianloukkaustuomioita. Kaikki tuomiot on saatu aikaan rikosten avulla. Lisäksi olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi. PR-Teollisuus Oy:n konkurssi saatiin aikaan rikollisesti. Rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska ulosotto on voimassa. Ei voi olla niin, että rikoksilla aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan ja rikokset vanhentuvat. Minun oikeustajuni mukaan ulosotto pitää rikokset avoimena.
Valtiopetoksesesta johtuen en saa oikeutta
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/la-21082021-poliisiylijohtaja-seppo.html
PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html
Pyydän poliittista turvapaikkaa Bulgarian valtiolta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/11/from-erkki-aho-sent-fridayoctober-18.html
Koiviston konklaavi ilman musiikkia 18 min 40 sek
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
Suomessa tehdyt valtiopetokset
https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY
Nimeni on Erkki Aho
https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4
https://www.velallistentuki.fi/
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Minä olen käynyt Kalajoen terveyskeskuksessa lääkärin tarkastuksessa korkean verenpaineeni takia. Minulla on suuri riski saada aivoinfarkti tai sydänkohtaus. Minulta leikattiin oikeastaan olkapäästä tyvisolusyöpä Oulaskankaan sairaalassa. Olen tehnyt testamentin kirjahyllyni viinakaapin valmiiksi kuolemani varalta. Minua on kidutettu Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteena yli 26 vuotta ja tunnen, että kiduttajat pääsevät kohta tavoitteesensa.
Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Kidutukseen ei voi syyllistyä olematta virkamies, eli valtion virassa toimiva, tai vastaava henkilö. Mikäli edellä mainittuja tekoja tekee toiselle ihmiselle, ei kyseessä ole kidutus, vaan pahoinpitely, tai todennäköisesti törkeä pahoinpitely. Kidutuksen kieltäminen valtiossa on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ehtona liittymiselle, kuten Euroopan Unioniin liittymisessä. Kansainvälisiä sopimuksia rikkomisesta valtiolle syntyy suuria sanktioita, jonka takia kidutus on säädetty rangaistavaksi vain virkamiehen tekemänä. Mikäli suuri määrä henkilöitä osallistuu kidutukseksi luokiteltaviin seurauksiin, on kyseessä usean henkilön tekemä törkeä pahoinpitely, sekä mahdollisesti myös järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuminen.
Kidutuksesta on Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.
22.08.2021
Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti