tiedoksi toimenpiteitä varten oikeuskansleri, valtakunnansyyttäjä ja keskusrikospoliisi
Oikeusministerinä Te vastaatte siitä, että kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva toteutuu. Valitettavasti kansalaiset eivät voi saada oikeutta, koska poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja oikeuskansleri ei näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan.
PR-Teollisuus Oy:n konkurssissa silloinen asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä vaikka itse pyysi valtairjoja valituksen tekemiseen. Konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu eikä konkurssiinhakijalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ollut saatavaa PR-Teollisuus Oy:ltä. Konkurssiasiassa väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa rikoksen. Väärä konkurssipäätös jäi lainvoimaiseksi, koska poliisi ei tutki asiaa eikä oikeus ota asiaa käsiteltäväkseen eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tätä väärä konkurssipäätöstä rikolliset ovat käyttäneet hyväkseen tehdessään uusia vääriä päätöksiä. Olen nyt joutunut kärsimään syyttömän asiasta jo 26 vuoden ajan. Teko täyttää kiistatta kidutuksen tunnusmerkistön.
Rikolliset
ovat tunnustaneet tekonsa ja muukin todistusaineisto asioissa on
kiistaton.
Entinen asianajaja Asko Keränen tunnustaa rikoksensa eli hän jätti valituksen tekemättä Vaasan Hovioikeuteen PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa. Konkurssi oli laiton,koska se oli haettu väärillä tiedoilla, sillä kaupat oli purettu. Silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari pyysi valtakirjat valituksen tekemiseen, mutta jätti valituksen tekemättä.
Asko
Keränen on tunnustanut muitakin rikoksia
Juristi Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus
Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa ja siitä huolimatta hän on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa rikoksensa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä n. 20 vuotta asioissani. Hän on keskeisin rikollinen asioissani.
Konkurssipesänhoitaja Hannu Maskonen on tehnyt oman lopullisen ratkaisunsa sen jälkeen, kun hän oli pyytäänyt minua lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa jotta hän ei hae minua henkilökohtaiseen konkurssiin. Minä en suostunut Maskosen vaatimuksiin ja Maskonen haki minut henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen hän teki oman ratkaisunsa ja "putosi" parvekkeelta.
PR-Teollisuus Oy:n markinoilta poistaminen tapahtui rikollisesti. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta, mutta siitä huolimatta se oli myymässä maa-alueet, kiinteistöt, koneet, laiteet ja tuoteoikeudet sekä keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle ( myöh. PR-Teollisuus Oy). Kauppasopimuksissa tehtiin 63 miljoonan törkeä petos ja kaupanvahvistajana toimi tuleva syyttäjä.
Kirjassani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X on sivulla 277-285
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus
Oy) väliset kauppasopimukset. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin
PR-Teollisuus Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella
maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen
tilauskannan. Myyjinä toimivat väliaikaiset konkurssipesän
hoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen. Heidän päämiehinään
olivat Arsenal Oy ja Kera Oy. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää omaisuutta
konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He myivät toisen
omaisuutta
omanaan,
koska heillä ei ollut esittää valtakirjoja. He toimivat maakaaren
2 luvun 3 §:n vastaisesti. He salasivat kaupanteossa 48 pantatut
kiinnitykset kuten kauppasopimuksista käy ilmi. Niistä ei ole
kauppasopimuksissa mitään mainintaa. Kysymyksessä oli 63 miljoonan
törkeä petos.
Kaupanvahvistajan on toiminut tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäyneissä.
Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Kaupanvahvistus
Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Lisäksi kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinitykset, joista tässä esimerkkinä yksi sivu. Kysymyksessä on siis 63 miljoonan törkeä petos.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset , kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin
kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa
siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi
syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin
edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996
vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä
määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi
tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden
voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on
harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään
asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin
henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa
julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta.
Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei
lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta,
vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden
perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti
katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I
s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään
yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1
momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan
syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa
tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1)
asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3)
asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6)
yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka
on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän tehtävänä
oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen
näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on
oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion
lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja
syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen
hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa
totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen
luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä
katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen
ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä
syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja samaa mieltä kanssani oli myös laillisuusvalvoja Jarmo Hirvonen. Sen lisäksi, että syyttäjä Sulo Heiskari oli toiminut kaupanvahvistajana kaupoissa , joista oikeutta käytiin, niin hän oli vahvistanut laittoman kaupan, koska se oli tehty konkurssisäännön, maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastaisesti. Lisäksi kaupoissa oli salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset sekä ilmoitettu keskeneräinen tilauskanta 15 miljonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Ostajien joukkoon oli soluttautunut Kera Oy:n saattohoitajaksi epäilemämme erikoisella tavalla konkurssiin ajetun Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkö kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella. Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY.n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana. Jos muut osakkaat olisivat tienneet asiasta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Remeksen toiminta oli yksi osa törkeää petosta. Remeksen tekemä sopimus kirjan sivulla 276.
Myyjä tiesi, että myytävä kohde oli markkinoilta poistettavien listalla. Ostajien joukkoon oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella otettu henkilö, joka jonka oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, josta hän ei kertonut muille osakkaille. Jos osakkaiden tiedossa olisi ollut tämä sopimus, niin koko yritystä ei olisi perustettu eikä kauppoja olisi tehty.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa. Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa. Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani sivulla 286.
Kauppa oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistajaksi on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä esteellisenä syyttäjänä
Alavieskan Puurakene Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. Kirjani sivu 298. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin kirjoitettu teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.
Syyttäjä Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.
Asianosaisia käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan asianajaja Jouni Vihervalli. Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. Kirjan sivu 299-300. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole edes keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukevat. Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla haettu konkurssihakemus on kirjan sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu – siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.
Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.
Konkurssituomio kirjan sivuilla 314 – 316. Miksi syyttäjä Heiskari on lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.
Lisäksi konkurssiinhakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Kirjan sivut 330-331.
Miksi konkurssiinhakija on antanut lausuman konkurssiinhaetun puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Korkein oikeus ei ole purkanut väärää konkurssipäätöstä ja siksi se sai lain voiman. Nyt tätä väärää konkurssipäätöstä syyttäjä Sulo Heiskari ja muut rikoksista epäillyt käyttivät hyväkseen uusien väärien päätösen aikaansaamiseen.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudenkäynneissä:
R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144 R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne
Konkurssituomio
3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma
Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003
Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280,
rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho
(hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K
10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430,
sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko
Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista Rikosasiat:
R
98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R
98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu
26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana
Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R
10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034,
valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho,
Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta
Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Ylläoleva on hallintosihteeri Katriina Ratinsalon ilmoitus asiakirjapyyntööni.
Kaupanvahvistaja ja kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Minä olen käynyt Kalajoen terveyskeskuksessa lääkärin tarkastuksessa korkean verenpaineeni takia. Minulla on suuri riski saada aivoinfarkti tai sydänkohtaus. Minulta leikattiin oikeastaan olkapäästä tyvisolusyöpä Oulaskankaan sairaalassa. Olen tehnyt testamentin kirjahyllyni viinakaapin valmiiksi kuolemani varalta. Minua on kidutettu Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteena yli 26 vuotta ja tunnen, että kiduttajat pääsevät kohta tavoitteesensa.
Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani laillisia oikeuksiani:
Tapon yritys
Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan
poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos
en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja
hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja.
Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies
kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on
tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen
sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005
niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00
lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135
pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin
ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten
terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue
vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista
lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105.
Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Putkakertomus 20.8.-23.8.2010
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin
verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan.
Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin
oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä
reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin
pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa
Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä.
Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli
ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki
Aho.
Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo
11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että
heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla
maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä
vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista
todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet
ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi
poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan
ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista
rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut
vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen
pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen,
mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä rikostutkintapyynnön edellliselle polisiiylijohtaja Mikko Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.
Jouduin ahojahdin tuloksena hakemaan poliittista turvapaikkaa Euroopan Unionilta ja Bulgarian valtiolta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/11/from-erkki-aho-sent-fridayoctober-18.html
Olen tehnyt laajemmat selostukset asioista näihin blogikirjoituksiin
Miksi Suomessa ei saa oikeutta? Osa 1
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-06082021-miksi-suomessa-ei-saa.html
Miksi Suomessa ei saa oikeutta? Osa 2
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/la-07082021-miksi-suomessa-ei-saa.html
Miksi Suomessa ei saa oikeutta? Osa 3
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/su-08082021-miksi-suomessa-ei-saa.html
Kalajoki 08.08.2021
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
PS. Ulosottoa ei ole keskeytetty. Oulun käräjäoikeus ei ota asioitani käsiteltäväkseen niin, että saisin todistaa rikokset suullisessa oikeudenkäynnissä ja saisin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Oulun poliisi ei tutki tekemiäni rikostutkintapyyntöjä. Laillisuusvalvonta ei reagoi asioihin ja keskusrikospoliisi ja valtakunnansyyttäjä vaikenevat asioista. Kohdallani kysymys on 26 vuotta jatkuneesta kidutusrikoksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti