Kiitos
Sulo viestistäsi. Asia ei ole tunneasia vaan se on juridinen asia.
Sinä Sulo, toimit kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy.n
konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa
11.5,1995.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta
myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Siis vastoin lakia.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto
Ranta-Ylitalo todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Syyttäjä Sulo Heiskari on
merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut
syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun
lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman aianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissäTuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman aianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissäTuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.
Nimismies
Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten
pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen
allekirjoittamaan kauppakirjaan.
Syyttäjistä
annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut
esteellinen.
konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1 ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506 asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri , tieto saatu käräjäoikeudesta
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1 ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506 asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri , tieto saatu käräjäoikeudesta
LIITE
1
Kauppakirjan
allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut
kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut
paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu.
LIITE
2
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut
kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan
Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle ja kauppakirjat
on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
LIITE 19
Kauppasopimuksissa
salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan
käräjäoikeudesta olen saanut kopiot pantatuista kiinnityksistä.
Salatut pantatut kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE
24
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa
takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia asiassa on
edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä ja
ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus on
jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa. Haasteiden
toimittamisesta vastaa syyttäjä Sulo Heiskari. Todistusaineistona
Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät asiakirjaan, jossa on
merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot? Ylivieskan käräjäoikeus
on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen vaikka tiedoksiantoja ei ole
toimitettu asianosaisille ja asianosaisia on edustanut heidän
tietämättään heille täysin tuntemanton asianajaja Jouni
Vihervalli ilman toimenksiantoja ja valtakirjoja.
LIITE
25
Suomen
Asianajajaliittoon valitimme asianajaja Jouni Vihervallin
toiminnasta. Vastineessaan asianajaja Jouni Vihervalli toteaa, että
” en ole koskaan tavannut kantelijoita enkä muista edes
keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.” Asianajaja Jouni
Vihervalli siis tunnustaa tekonsa. Suomen Asianajajaliitto hyväksyi
asianajaja Vihervallin toiminnan.
LIITE
26
Kauppakirjan
allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta,
joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän
ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä
varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle
eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.
LIITE
32
Kaleva
uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26
miljoonaa markkaa. Todellisuudessa se oli myyjän eli Kera Oy:n
mukaan 11 miljoonaa markkaa.Kysymyksessä on törkeä 15 miljoonan
petos.
LIITE
33
Kera
Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut
tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa
markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä
kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa
ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.
LIITE
35
Kun
toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen
puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota. He
jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin
jälkeen, kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska
saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä
konkurssiin,. Niin Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesä purki kiinteistön kaupat vastoin lakia
19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei ollut mukana kaupanpurussa niinkuin
laki edellyttää.
LIITE
36
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden
kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt
Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten
asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi
todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu.
Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku
merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli
takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät
voi jäädä voimaan.
LIITE
37
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
johtuen kauppojen purusta. Herttuainen todistaa, että kaupat oli
purettu.
LIITE
38
Kun
kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla.
Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm.
vaihto-omaisuudesta ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.
LIITE
39
PR-Teollisuus
Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995
401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996
100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa
ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet.
Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.
LIITE
40
Konkurssiasiassa
Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että
kanne on oikea.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M.
Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt
tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä
valtakirjoja asiassa.
LIITE
41
Varatuomari
Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa,
ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE
42
Varmemmaksi
vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n
nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
LIITE
43
Koska
Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n
puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi.
Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntä varatuomari
Paavo M. Petäjän toiminnasta. KRP;n poliisi on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa asiassa.
LIITE
44
Ylivieskan
käräjäoikeus päätti asettaa PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.
LIITE
45
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa
vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat. Missä
on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?
LIITE
46
Velkojien
kokouksessa Ylvieskan käräjäoikkeudesssa mukana olivat syyttäjä
Sulo Heiskarin ja käräjätuomarin sekä konkurssiepesänhoitajan
lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin tilaisuudessa oman
näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen, että koska kaupat oli
purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi kiinnitin huomiota
siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei oltu jätetty
riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska mielestäni
pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan tilauskanta pois.
Syyttäjä Sulo Heiskari käytti puheenvuoron ja kehotti minua
tekemään asiassa vain varauksen jotta asian käsittelyä ei
hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi
minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli
purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle valtakirjat jotta
hän voi tehdä Vaasan hovioikeudelle asiassa valituksen.
Allekirjoitimme avoimet valtakirjat asianajaja Asko Keräselle
asioiden hoitamiseksi,mutta jätti valituksen tekemättä. Asianajaja
Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesälle.
LIITE
47
Tekemistämme
avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran
tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.
LIITE
48
Asianajaja,
nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset
tekemättä
LIITE
52
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan
Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä
tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli
purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden
konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja
varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä.
Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo
M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on
edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat
Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
53
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asioista Oulun KRP:lle,
mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi
virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona kirjan Olet
Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla 334-344.
LIITE
54
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston
luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys
paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi
jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille
Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190
vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska
niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.
Kirjan
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE
55
Kun
Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa,
niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin.
Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236
LIITE
56
Konkurssipäätös
tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen
kirjeestaä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause
paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig
Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän
laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta
hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni
torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä
vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.
LIITE
57
Laitoin
asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä
se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo
lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä
osoituksena maksukuitit joita voidaan epäillä rahanpesurikoksiksi.
LIITE
58
International
Timber Company Finland Oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että
koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat
toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei
esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.
Velkojain
kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard
Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti Kejon
mielestäni lainvastaisen menettelyn. Syyttäjä Sulo Heiskari oli
läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.
Ehkä
asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima
Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.
LIITE
59
Korkeinta
ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät
omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta
tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.
LIITE
60
Syyttäjä
Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esilletulemista ja
poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien
paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki
Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittään Kalajoen valtuuston
ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista
kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli
sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti
selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston
Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu
itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston
NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien
itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan
kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä
tiedoilla ja sen allekirjoittana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut
todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja
todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE
61
Erkki
Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut
todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskari.
LIITE
62
Asianajaja
Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden
penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi
Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti
kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja
Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle
tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin
johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on
asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että
Kalajoen konottorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.
Tuomio
R98/71 toidisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri
Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston
jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen
ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun
selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston
puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen
kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun
aineisto ja kirjat.
Selvitys
on edelleen Kalajoen kaupunginarkistossa ja nimeän sen
todistusaineistoksi korkeimmalle oikeudelle. On huomattava, että
teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaikutukset ovat voimassa
eli ulosotto on voimassa.
LIITE
63.
Asianajaja
Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon
henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta,
jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja
takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo
takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja
konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he
maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo
tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen
asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.
Konkurssipäätös
280 28.02.2001 00/1003
LIITE
66
Erkki
Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja
Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa
kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio
Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo
Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä
Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä
syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon
mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan
tekoja.
Tuomio
05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
edelleen voimassa.
LIITE
67
Seuraavan
vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen
kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen
poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle. Lisäksi hän ei huomioinut
todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköpostitse, koska
tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa
vastaan. Oikeudenkäynnissä käräjätuomari Jyrki Määttä ei
antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen todistaa Kalervo
Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen teko.
Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506
todistusaineistona
LIITE
68
Seuraavana
oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti,
jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen,
että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi
toimittaja Anne Mattila.
Koska
Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti
tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian
johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin
mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta
juuri ennen oikeudenkäyntiä.
Syyttäjäksi
ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän
voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan.
Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista
kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla.
Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4. Markku
Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka
varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut
aikaisemmin minun, Erkki Ahon, asioita ja nyt vaihtoi puolta.
Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten
blogikirjoituksistani selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi blogi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/
on
todistusaineistona asiassani.
TUOMIO
11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa
LIITE
69
Varatuomari
Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se
oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt
EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho
kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa
tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan. Oikeustoimi
ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomari Mikko Kovalaisen
toiminnasta.
Konkurssipäätös
17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto
on voimassa.
Asioita
ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto
on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen
asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi
Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä
korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto
osoittaa sekä jättänyt haastamasta asianajaja Hannu Maskosen ja
asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston
rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu
oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta
Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa
eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne
puolinaisesti kuten asianhoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle,
jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin
hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin eli
syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan virkavelvollisuuksien
laiminlyönti.
Todistusaineistona
lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja
sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto
kirjan todistusaineiston selitykset ja mitä todistusaineistoilla
todistetaan
Kirjassani
on seuraava todistusaineisto
Sivu
272 RTS-toimialaraportti-97 .mikä osoittaa talotehtaiden
ylikapasiteetin kysyntään verrattuna. SSP-ospimukessa oli sovittu
ylikapasiteetin poistamisesta ja yritysten kaatamisperusteista.
Sivu
273 Helsingin Sanomien uutinen mikä todistaa Kera Oy:n roolin ja
toiminnan ylikapasiteetin poistamisessa. Kera Oy:ssä oli perustettu
niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tavoitteena oli poistaa Kera
Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat kilpailijat. Ruumiinpesuryhmä
toimi Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja
sitä veti kehityspäällikkö Veikko Anttonen.
Sivu
274 Alavieskan Puurakenne Oy:n jatkohanke. Tämä on todiste
siitä, miten Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella
Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut Jouni Remes oli tehnyt
Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että
perustettava yritys ei edellytä Kera Oy:n tukea. Jos muut osakkaat
olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei
olisi perustettu. Myöhemmin Jouni Remes paljastui Kera Oy:n
saattohoitajaksi ja hänet erotettiin PR-Teollisuus Oy:n
palveluksesta.
Sivu
277-285 kauppakirjat ( 3 kpl) Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän ja Euronio Oy:n välillä. Kauppakirjat todistavat,
että väliaikaiset konkurssipesän hoitajat myivät konkurssisäännön
vastaisesti kiinteää toisen omaisuutta omanaan. Kauppakirjoissa ei
mainita mitään 48n miljoonan pantatuista kiinnityksistä. Kaupoissa
siis tehtiin torkeä petos. Myöhemmin ilmeni, että perustettava
yritys oli markkinoilta poistettavien listalla joten myyjä tiesi
myydessään, että yritys tullaan poistamaan markkinoilta eli
ajamaan konkurssiin. Teko on varmasti törkeä petos.
Sivu
286 Kalevan uutinen jossa kerrotaan kaupasta. Lehti uutinen
todistaa toisen petoksen kaupassa. Keskenetäisen tilauskannan osalta
15 miljoonan petos.
Sivu
287 Keran johtajan Seppo Arposen todistus asiassa. Myyjä siis
todistaa, että petos on tapahtunut: keskeneräinen tilauskanta ei
ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljonaa. Petoksen suuruus oli siis
15 miljonaa + salatut pantatut kiinnitykset 48 miljoonaa on yhteensä
63 miljoonaa markkaa.
Sivu
288 Kuulustelupöytäkirja osoittaa , että Jouni Remes oli Kera
Oy:n saattohoitaja
Sivu
292 Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa
tiloissa Helsingissä. Kukaan pöytäkirjassa mainituista henkilöistä
ei ollut paikalla olemattomissa tiloissa Helsingissä. Pöytäkirja
on väärennetty saattohoitaja Jouni Remeksen ja kansanedustaja
Markku Kosken toimesta.
Sivu
292 Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa petoksen
tapahtuneen
Sivu
294 Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hä
ole koskaan henkilökohtaisesti tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Sivu
295 Haastehakemus irtaimesta kaupasta Ylivieskan käräjäoikeuteen
Sivu
298 Asianajaja Jouni Vihervalli on edustanut osakkaita asiassa
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjäoikeuden sihteeri
ihmettelee missä on tiedoksiannot asioista. Se on merkitty
kirjallisesti asiakirjoihin. Tiedoksiannoista vastaa
kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari. Asianomaiset eivät siis saaneet
asiaa tiedokseen ja heitä edusti oikeudessa heidän tietämämättään
ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon henkilö asianajaja
Jouni Vihervalli.
Sivu
299 Suomen Asianajajaliittoon antamassaan vastineessa asianajaja
Jouni Vihervalli todistaa, ettei ole koskaan tavannut kantelijoita
eikä musa edes koskaan keskustelleensa heidän kanssaan puhelimitse.
Sivu
301 Heino Virran todistajalausunto jossa hän todistaa kuinka
asianajaja Jouni Vihervalli, varatuomari Paavo M. Petäjä ja
asianajaja Antti Latola ovat edustaneet häntä ilman valtakirjoja
hänen tietämättään. Virta ei ole myöskään antanut
valtakirjoja Veli Päivikkö Ky:lle.
Sivu
302 Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 401.444,45 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonaisuutta,mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.
Sivu
303 Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 500.000,00 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonaisuutta,mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.
Sivu
304 Todistus siitä, että PR-Teollisuus Oy on maksanut
takaussummasta 100.000,00 markkaa. Tämä on todiste sitä että osa
maksu takaussummasta on suoritettu ja tämä osa on sitä
kokonasuutta,mikä todistaa sen, että aikanaan konkurssihakemus on
tehty väärillä tiedoilla, koska takaukset oli maksettu eikä
konkurssipesällä ollut enää takaussaatavaa.
Sivu
305 Todistus kauppojen purkamisesta. Kun kaupat on näin purettu
niin takaussaatava myös purkaantui. Kaupat purettaessa sen
liitännäiset eivät voi jäädä voimaan vaan purkautuivat.
Konkurssihakemus oli siis tehty väärillä tiedoilla koska kaupat
oli purettu ja takaukset oli kaiken lisäksi maksettu. Kaupan purku
on lopullinen ja peruuttamaton.
Sivu
306-308 Alavieskan Purakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistöjen kaupat. Kaupat purettiin virheellisesti koska
kauppojenpurku tapahtuu samalla tavalla kuin kauppojen tekeminen eli
kaupanvahvitajan läsnäollessa. Nyt tässä ei ollut
kaupanvahvistajaa eikä kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa
paikalla.
Sivu
309-310 Varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesälle. Kirjeestä käy selkeästi esille tosiasiat
kaupanpurusta.
Sivu
311-13 Varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma Ylivieskan
käräjäoikeudelle ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja takaajien
asiassa. Lausuma on väärä koska kaupat oli purettu ja takaukset
oli maksettu. Lausuma on annettu ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
Sivu
314-316 Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio
riita-asiassa Tuomio on tehty väärillä tiedoilla, koska kaupat oli
purettu ja rikosten avulla koska Paavo M. Petäjällä ei ollut
valtakirjoja ja toimeksiantoja asiassa. Petäjä tunnustaa tekonsa.
Kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet lisäksi takaukset
oli maksettu. Tästä rikoksilla aikaansaadusta päätöksestä
johtuu ulosottosaatavani ja tätä rikoksilla aikaansaatua päätöstä
on esteellinen syyttäjä ja muut rikoksista epäillyt ovat
käyttäneet hyväkseen saadakseen uusia vääriä päätöksiä
Sivu
317 – 318 Heino Virran rikostutkintapyyntö Paavo M. Petäjästä
Sivu
318- 321 Kera Oy:n Seppo Arpoosen vastaus, mikä osoittaa, että
Kera Oy oli tehnyt meistä kansainvälisen rahanpesuilmoituksen mikä
osoittautui perättömäksi. Tämä oli todella häikälemtön rikos,
mutta se tarkotuksena minun näkemykseni mukaan oli mustata meidän
kansainväliset ja meille tärkeät markkinat.
Sivu
322 Keran kehityspäällikkö Veikko Anttosen vastaus
oikeuskanslerille osoittaa kuinka Kera Oy levitti perätöntä tietoa
eri tahoille.
Sivu
323 -324 Kera Oy:n Juhani Ruudun vastaus Heino Virralle todistaa
Kera Oy:n menettelyn, Kera levitti meistä tietoja kilpailjoille.
Vastauksessa todetaan, että Muistio sisältää normaaleja
selvitystyössä ja yritystutkimuksissa tehtyjä havaintoja iskeä
viittauksia keskusteluihin Teidän kanssanne. Kera Oy:n
tutkintasyyteminä yritysiin oli yritystutkimukset, joita Kera Oy:n
henkilöt käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen omien
tarkoitusperiensä toteuttamiseen.
Sivu
325 Tapani Käännän todistus siitä, miten toinen saattohoitaja
Stig Weckström levitti perätöntä rahanpesutietoa eteenpäin.
Sivu
326 Timo Viitamaan todistus siitä miten saattohoitaja Stig
Weckström levitti perätöntä tietoa eteenpäin.
Sivu
327 KTM:n päätös mikä ei perustu lakiin ja osoittaa
PR-Teollisuus Oy:n syrjintää. Päätöksen perustelut: ”Yritys
jatkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana konkurssin tehneen yrityksen
toimintaa. Ministeriön ohjeiden mukaan konkursiin tehneen yrityksen
jatkajallle tukea voidaan myöntää vain ensimmäisen tilikauden
vahvistamisen jälkeen.
Sivu
328 -329 Konkurssihakemus. Konkurssihakemus on tehty väärillä
tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet.
Lisäksi takaukset oli kokonaan maksettu joten Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesällä ei ollut saatavaa PR-Teollisuus Oy:ltä.
Sivu
330-331 Konkurssiasiassa käräjäoikeudelle lausuman on antanut
konkurssiin hakija konkurssiin haettavan puolesta tämän tietämättä
ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.
Sivu
332 Anne Sormunen luovuttaa PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan
saattohoitaja Stib Weckströmille. Tilauskannan suuruus oli n. 32
miljoonaa markkaa. Tilauskannasta olin ottanut kopiot
kauppasopimuksista ja olen toimittanut ne todistusaineistoksi
Ylivieskan käräjäoikeuteen. Kirja on löydyttävä
käräjäoikeudesta, koska käräjäoikeus ei ole sitä minulle
palauttanut.
Sivu
333 Alavieskan kunta maksoi konsultti saattohoitaja Stig
Weckströmille tilauskannasta 88 000,00 euroa
Sivu
334-344 Varatuomari Jorma Herttuainen teki laajan ja
perusteellisen tutkintapyynnön asioista Oulun KRP:lle. Oulun KRP
jätti asian tutkimatta.
Sivu
345-346 Kera Oy teki kolmen takaajan kanssa sopimuksen
rikollisesti aikaansaatujen takausten maksusta. Nämä kolme henkilöä
olivat Markku Koski, Jouni Remes ja Kari Konu. Tällaista sopimusta
ei tehty eikä tietääkseni esitettykään Heino Virralle ja Erkki
Aholle.
Sivu
347 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä jatkoi
täysimääräisen takausvastuun perimistä Erkki Aholta ja Heino
Virralta vaikka oli tehnyt maksusopimuksen muiden takaajien kanssa.
Todisteena Erkki Aholta perittyä 1 207 502,94 markan perintää,
jota todellisuudessa ei ollut olemassakaan , koska kaupat oli purettu
ja takaukset olivat rauenneet ja takaussummatkin oli kaikki maksettu.
Lisäksi takauksen kohteena olleet tuoteoikeudet oli myyty etenpäin
ja niistä oli saatu 200 000,00 markkaa.
Sivu
348-351 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kauppakirja
rahanpesijöiden kanssa. Siitä näkyy kauppasumma 2.360.000.00
markkaa. Ostajina rahanpesusta epäillyt Henrik Riensta, syyttäjä
USA:ssa vaati Henrikille vankeutta 210 vuotta mutta Henriki kuoli
ennen oikeudenkäyntejä. Richard Rienstralle vaadittiin 190 vuotta
vankeutta,mutta hän pääsi vähemmällä. Kun Richard oli
vankilassa niin Richardin yritys Suomessa meni konkurssiin.
Sivu
352-353 Asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,
mikä todistaa Kejon rikolliseksi epäiltävän toiminnan. Seuraava
lause kertoo kaiken: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin ,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme”.
Sivu
354-356 International Timber Company Oy:n velkojain kokous.
Konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan
konkurxsipessän kuuulumattoman yrityksen koneet ja laitteet
konkurssipesän omaisuudeksi. Näin parannettiin konkurssipesän
tilannetta. Minä vastustin menettelyä
Sivu
357 Konkurssipesä ei hyväksynyt korkeinta tarjousta vaan
hyväksyi sopivimman tarjouksen eli rahanpesijoiden tarjouksen.
Sivu
358-59 Tuomonourkuhakemus korkeimalle oikeudelle jonka Ylivieskan
oikeusaputoimisto teki mutta jätti allekirjoittamatta.
Sivu
360-361 Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan
tutkimattajättämispäätös, mitä on syytä epäillä
virkarikokseksi.
Sivu
362 Kahdeksan kansanedustajan kuudesta eri puolueesta tekemä
rikostutkintapyyntö, josta yksi allekirjoittaja eli Antti
Rantakangas veti myöhemmin nimensä yli koska huomasi, että hänen
kaverinsa Markku Koski voi joutua todellisiin vaikeuksiin jos
rikostutkinnat aloitetaan. Kari Häkämies oli tuolloin
sisäministerinä. Kun soitin sisäministerin erityisavustajalle niin
tämä kertoi, että hänelle on annettu ohjeet tehdä
tutkimattajätämispäätös asiassa.
Sivu
363 Ministeri Häkämiehen vastaus asiassa
Sivu
364-365 Sisäministeriön vastaus asiassa. Aikanaan sovin Jouni
Välkin kanssa tapaamisen sisäministeriöön. Kun menin tapaamiseen
sovittuna aikana niin minua oli vastassa komisario Jonne Lähteenmäki
joka kertoi etten voi tavata Jouni Välkkiä ja Lähteenmäki kertoi
minulle että minun on poistuttuava välittömästi tai muuten hän
pidättää minut. Myöhemmin kuulin, että Jouni Välkki oli ampunut
itsensä.
Jouni
Lähteenmäen päätös on kiistaton virkarikos sen allekirjoittanut
poliisijohtajan sijainen Jorma Vuori.
Sivu
366 Kun en saanut mielestäni viranomaisilta oikeita ratkaisuja
niin käännyin tasavallan presidentti Tarja Halosen puoleen. Halonen
vastasi: ”Kun kyseessä olevassa tapauksessa viranomaiset ovat
ratkaisseet asian voimassa olevan lainsääsäädännön mukaisesti
jakun aisa ei lainsäädännön mukaisesti kuulu presidentin
toimivaltaan´, en katsoi voivani puuttua asiaan. Tarja Halonen
Tasavallan Presidentti:”
Sivu
367 Kriminaaliyhdistyksen kirje. Tämä osoittaa syyttäjä Sulo
Heiskarin toiminnan. Hän oli esteellinen syyttäjä syyttäjistä
annetun lain mukaan. Hän toimi Ylivieskan käräjäoikeuden
tiedottajana eli hän kävi myös lehdistossä oikeudenkäyntejä ja
vaaransi näin Ylivieskan käräjäoikeuden puolueettomuuden , koska
hän kommentoi Ylivieskan käräjäoikeuden tuomioita
tiedotusvälneissä. Kävin kertomassa huoleni asiassa silloiselle
Ylivieskan käräjäoikeuden laamannille henkilökohtaisesti.
Sosiaalityöntekijä
Rainer Kolppanen ilmoitti minulle puhelimitse, että kyllä hän
minut tuntee ettei tarvitse tulla soveltuvuusselvitykseen.
Sivu
368 Internarional Timer Company kirje, jossa sovittiin minun
palkkasaatavani maksusta. Maksut jäivät saamatta ja konkurssipesä
ei hyväksynyt minun palkkasaataviani konkurssipesän hoidettavaksi.
Sivu
369 Korkein oikeus ei purkanut vääriä alioikeuksien päätöksiä.
Päätös on perustelematon ja siten perustuslain ja
ihmisoikeussopimusten vastainen.
Sivu
370 Henkilökohtaisen konkurssipesän hoitaja asianajaja Veli
Päivikkö uhkasi minua vankeudella kun pyysin häntä selvittämään
totuuden asioissa. Hän kirjoittaa, että ”tulen vaatimaan Ahon
vangitsemista niskoittelevana velallisena , koska hän on saanut
vankeuden uhasta tiedon useaan kertaan:”
Sivu
371 Käräjäoikeus ei ole suostunut vaatimuksiini Maskosen
tahdosta
Sivu
514 Paavo M. Petäjän tunnustus
sivu
515 Konkurssipesä tunnustaa kaupanpurut konkurssissa
sivu
516-517 Asianajaja Asko Keräsen kirje osoittaa, että konkurssi
on laiton eikä saatavaa ole konkurssipesällä
sivu
518-522 Hannu Maskosen vastaus Ylivieskan käräjäoikeudelle
sivu
523-526 Maskosen vastaus konkurssiasiamiehelle
Sivu
527 Rahanpesufirman ilmoitus New England Internatinal Suretu INC.
Sivu
528 Sopimukseni Henrik Rienstran ja Richard Rienstran kanssa
Sivu
529 Rikostutkintapyyntö
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Minä
esitän kauppakirjat todistusaineistona asiasta.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää
omaisuutta. He kuitenkin myivät kiinteää omaisuutta
maakaaren vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät
toisen omaisuutta omanaan kauppakaaren vastaisesti.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä
oli 63 miljonan markan törkeä petos.
Minä
esitän pantatut kiinnitykset todistusaineistona asiasta
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan
allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus
allekirjoitettiin. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjän
kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä
annetun lain mukaan hän on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut
paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppasopimukset ovat
siis laittomia.
Kaupanvahvistajaksi
merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa
kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä
annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan
syyttäjänä näissä asioissa.
Juristi
Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja
tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Tutkinnanjohtajana
ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt
tutkimatta.
Asianajaja
Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, ”putosi”
parvekkeelta ja kuoli.
Ennen
kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon
oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä
pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan
todistus.
Erkki
Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen
velan perusteella jota ei todellisuudessa edes ollut olemassa.
Koska
oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen
kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Raili Myllylä organisoi
asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys
vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta
luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa
viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja
Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät
valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille
valtuuston kokouksessa. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja
virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu. Poliisi
kieltäytyi tutkimasta asiaa.
Videoni
todistavat tapahtumat ja tosiasiat
Erkki
Ahon videot ( 8 videoa)
Hätähuuto
Suomesta
Rikolliset
konkurssit
Oikeudenkäynti
tietämättämme
Saattohoitajat
Toimialarationalisointi
SSP-sopimus
Hätähuuto
Suomesta
Ahojahti
2.
Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineisto asioissa on
kiistaton.
Entinen
asianajaja Asko Keränen tunnustaa rikoksensa.
Asko
Keränen on tunnustanut muitakin rikoksia
Juristi
Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja
tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Varatuomari
Paavo Petäjä tunnnustaa tekonsa
Toinen
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Hannu Maskonen ei
kestänyt paineita vaan teki oman lopullisen ratkaisunsa asioissa
putoamalla parvekkeelta
Syyttäjä
Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton.
- Poliisi on jättänyt rikokset tutkimatta ja laiminlyönyt virkavelvollisuutensa
Raimo
Ollila, Ylivieskan poliisi, jokainen tutkintapyyntö on jätetty
tutkimatta. Tutkintapyynnöt on tehty ajoissa, mm.
15.3.1997,
täydennys 23.3.1997, päätös
26.06.1997
6870/5406/97
9.10.1997
6870/R/891/97, S10109/01,
13.08.2002
6870/S/10109/01,
13.08.2002
S/10456/02,
03.01.2002
R/1690/ Olli Sikala Haapajärven poliisi
Erkki
Huhtakallio, Ylivieskan poliisi 3.8.1998 tehty tutkintapyyntö
Kaarlo
Similä, Ylivieskan poliisipäällikkö, tutkintapyyntö 12.07.2002
lausuma
Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Tapio
Mäkelä Oulun KRP, tutkintapyyntö 20.08.1997
10.1.1998
26.8.1998
2521/R/737/97, kirje 30.3.200,
varatuomari
Jorma Herttuaisen tekemä tutkintapyyntö 22.5.1998, lausuma
30.3.2000
Eero
Klemetti, Oulun KRP:n päällikkö 2400/R/506/00
Pentti
Yliniva, KRP:n päällikkö. Pohjoinen osasto
18.11.1999
tehty tutkintapyyntö
10.09.1998
tehty tutkintapyyntö
2400/R/760/9919.4.2000
2400/R/737/97.19.12.1997
2400/R/760/99,18.11.1999
2400/S/13013/9919.11.1999
2400S/13077/99
15.12.1999 ,
19.5..2000
106/TUP/98
Kauko
Aaltomaa, KRP, apulaisjohtaja, tutkintapyyntö 5.5.2000,
ratkaisu
30.5.2000 106/TUP/98,
tutkintapyyntö
Aaltomaalle 4.6.2000,
3.4.2001
28/TUP/01
Rauno
Ranta, KRP:n päällikkö tutkintapyyntö 18.8.1998,
Rauno
Ranta, Juha Keränen, päätös 15.12.1998 106/TUP/98
2.5.2000
106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaalle
1.9.2003
64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Jouko
Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Oulun läänin hallitus 6.7.1999 POL
374 B
Erkki
Haikola, Oulun läänin poliisiosaston päällikkö, tutkintapyyntö
18.8.1998
Jorma
Vuorio ja Jonne Lähteenmäki, sisäasiainministeriön poliisiosasto
10.8.1998 84/662/98,
poliisiministeri
Jan-Erik Enestamille tehty tutkintapyyntö 20.7.1998
17.8.1998
kirje ja tutkintapyyntä poliisiylitarkastaja Jorma Vuoriolle
10.8.1998
päätös 84/662/98
28.6.2000
SM-2000-1060/Ri-2 Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki
Jorma
Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 dnro 49/662/98
11.6.2002
SM-2002-1312/Ri-
Kimmo
Markkula KRP Vantaa 12.7.2002 88/TUP/02,
12.7.2002
88/TUP/02
12.7.2002
93/TUP/02
Juha
Vehmaskoski KRP:n rahanselvittelykeskus, kieltäytyi tutkimasta
Rienstrojen rahanpesua, vaikka Rienstra oli tuomittu USA:ssa
rahanpesusta ja Suomessakin näytöt olivat kiistattomat
Reijo
Naulapää, poliisiylijohtaja sisäasiainministeriö tutkintapyyntö
16.8.1998
kirje
20.3.2000 dnro 49/662/98,
tutkintapyyntö
Naulapäälle 29.5.2000
Kari
Häkämies sisäministeri 25.8.1999, vastaus kansanedustajien Risto
Kuisma, Raimo Vistbacka, Bjarne Kallis, Tapio Karjalainen, Matti
Huutola, Marja-Leena Kemppainen, Pekka Vilkkuan tutkintapyyntöön,
yksi kansanedustaja pyyhki nimensä yli tutkintapyynnöstä. Hänen
nimensä on Antti Rantakangas
Rauno
Rannan vastaus kansanedustaja Raimo Vistbackalle
Ville
Itälän keskustelunvahvistus 8.1.2001 SM-2001-776/Tu-411
Tapio
Kalliokosken päätökset 22.10.2004
20.10.2004.
25.10.2004
22.10.2004
22.9.2004,
päätökset ovat koodittomia
Tapio
Mäksen päätös 22.4.2005 2400/s/10249/05
6870/S/10431/99,
Aho, Virta
6870/R/1104/97,
Aho
6870/R/372/97,
Aho, Virta
6870/R/1279/98,
Aho
6870/R/1372/99,
Aho
6870/S/10148/00,
Aho
6870/R/1371/99,
Aho
6870/R/833/00,
Aho
6870/S/10109/01,
Aho
6870/R/137/01,
Aho
6870/R/412/97,
Aho
4728/R/288/96,
Aho
4728/R/339/96,
Aho
6870/S/10375/02,
Aho
6870/R/120/03,
Aho
6870/R/1041/07,
Aho
6870/R/1521/04,
Aho
6870/R/4131/07,
Aho
6870/R/10837/06,
Aho
6870/S/10225/08,
Aho
6030/R/1690/02,
Aho
6610/S/10590/05,
Aho
6610/S/11066/05,
Aho
6610/S/10599/06,
Aho
Keskusrikospoliisin
asiankäsittelyjärjestelmästä löytyvät diaarinumerot:
106/TUP/98
28/TUP/01
88/TUP/02
93/TUP/02
157/TUP/03
156/TUP/04
923/7/08
328/7/10
360/7/10
2400/2011/1106
2400/2011/1376
2400/2011/1639
2400/2012/609
POL-2015-2595
Poliisiasiain
tietojärjestelmästä löytyvät, Keskusrikospoliisin piirikoodille
kirjatut ilmoitusnumerot:
2400/S/10176/14
2400/S/10104/14
2400/S/10078/14
2400/s/10615/11
2400/S/10357/08
2400/S/10249/05
2400/S/10591/04
2400/S/10590/04
2400/S/10589/04
2400/S/10588/04
2400/S/10736/03
2400/R/760/99
2400/R/737/97
Valtakunnansyyttäjäviraston
ilmoitus
Valtakunnansyyttäjänvirastoon
toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla
diaarinumeroilla:
186/41/98, 217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00, 83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02, 198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04, 155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09, 9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13
Lisäksi
kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:
2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL 333
00181 Helsinki
p. 02956 20810vksv@oikeus.fi
PL 333
00181 Helsinki
p. 02956 20810vksv@oikeus.fi
Laillisuusvalvojien
päätökset
apulaisoikeusasiamies
Petri Jääskeläinen päätös 24.11.2004 Dnro 2406/4/04
suppea
luettelo löytyy tästä osoitteesta
Ei
voi olla uskottavaa, että Suomen poliisi, eri oikeusasteiden
tuomarit ja syyttäjälaitos eikä laillisuusvalvojat huomaa näitä
rikoksia 25 vuoden aikana. Kysymys on tietoisesta Suomen valtion
rikollisesta toiminnasta, mikä johtuu valtiopetoksesta eli siitä,
että silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto puuttui
riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaa tavalla mikä täyttää
valtiopetoksen tunnusmerkistön. Olen esittänyt siitä
todistusaineiston jo aikaisemmin. Valtiopetokseen liittyy kiinteästi
SSP-sopimus, mikä on Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin
välinen sopimus, jossa määriteltiin toimialarationalisointi eli
poistettavat yritykset ja kaatamisperusteet. Olen toimittanut
kirjallisen SSP-sopimuksen käräjäoikeuteen todistusaineistoksi.
PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Olen tehnyt myös
videon SSP-sopimuksesta.
25.03.2020
Erkki
Aho
Merenojantie
9 B 16
85100
Kalajoki
044-3025048
SUOMEN
PERUSRAPORTTI YK:N SOPIMUSVALVONTAELIMILLE, MÄÄRÄAIKA 27.11.2019
IHMISOIKEUSRIKKOMUKSET
SUOMESSA
Suomi
on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin vuosina 1992-2019 ja
syyllistyy edelleen:
Vuosina
1992-2019 ovat sadat tuhannet Suomen kansalaiset menettäneet perus-
ja ihmisoikeutensa ja omaisuutensa julkisen vallan edustajien
tekemien virhepäätösten seurauksena. Suomen poliittinen eliitti ja
tulospalkkainen virkakoneisto ovat polkeneet suomalaisten
ihmisoikeuksia vuodesta 1992 lähtien. Tämä on ollut mahdollista
siksi, että Suomessa ei ole Perustuslakituomioistuinta, eikä
laillisuusvalvonta Suomessa siten toimi. Suomessa on 1990 vuodesta
lähtien säädetty hallitusmuodon ja Suomen perustuslain vastaista
lainsäädäntöä. Tämä on ollut mahdollista siksi, että samat
kansanedustajat, jotka oat mukana ensin säätämässä ja
hyväksymässä lakeja, sitten istuvat perustuslakivaliokunnassa
päättämässä itse hyväksymiensä lakien
perustuslainmukaisuudesta. Näin Suomeen syntyy koko ajan lisää
Suomen ja EU:n perustuslain vastaista lainsäädäntöä.
Suomessa
on 90-luvun finanssikriisin seurauksena langetettu tuhansia ja taas
tuhansia vankeustuomioita velallisen epärehellisyyden tms.
perusteella. Nämä vuosina 1992-2019 annetut tuomiot perustuvat
presidentti Mauno Koivisto määräykseen 6.5.1992, jolloin hän ns.
Koiviston konklaavissa määräsi, että instituutiot eivät saa
hävitä ja näin suomalaiset yrittäjät eivät ole voineet saada
oikeutta Suomen oikeuslaitoksissa 1992 vuoden jälkeen.
Presidentti
Mauno Koiviston määräyksestä vuonna 1992 johtuen Suomessa
tapahtuu koko ajan vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joista törkeimpiä
ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman,
epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävän
sopimuksen määrittäviä tekoja. Näihin tekoihin ovat
syyllistyneet hallinnon virkamiehet ja kaikki Suomen hallitukset ja
presidentit vuodesta 1992 lähtien, sillä presidentti Mauno
Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa hävitä
ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu.
Ihmisoikeusloukkaukset ovat näin suomalaisten arkipäivää, ovat
olleet jo kohta 30 vuotta.
Julkisen
vallan edustajat ovat lainsäädännössä ja oikeuslaitoksissa
selvästi suosineet kaikkia velkojia, kuten pankkeja ja
perintätoimistoja aina 6.5.1992 lähtien ja näin julkisen vallan
edustajat, Eduskunta ja koko oikeuslaitos ovat toimillaan
aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista
vahinkoa valtiolle ja suomalaisille yrittäjille kymmenien tai
satojen miljardien eurojen edestä. Suomen eduskunta rikkoo
lainmuutoksissa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan säännöksiä
monella eri tavalla. Suomessa ei ole elinkeinovapautta II-76 artikla,
eikä suomalaisilla yrittäjillä ole Euroopan unionin perustuslain
takaamaa omistusoikeutta II-77 artikla. Suomessa Eduskunta säätää
ja on säätänyt jo 30 vuotta hallitusmuodon ja perustuslain
vastaista lainsäädäntöä, jonka nojalla tulospalkkaiset
Verohallinnon verotarkastajat voivat takavarikoida yrittäjien koko
omaisuuden ennen lainvoiman saanutta verotuspäätöstä ja verot
pitää maksaa muutoksenhausta huolimatta ja verojen täytäntöönpanon
kieltoa ei myönnetä, jolloin yritykset joutuvat lopettamaan
toimintansa, kun ulosottomiehet vievät kaikki rahat yritysten
tililtä usein jo ennen verotarkastuskertomusten valmistumista.
Suomessa yrittäjillä ei siis ole oikeutta nauttia laillisesti
hankkimastaan omaisuudesta, eikä käyttää, luovuttaa ja
testamentata sitä. Suomen ylisuuri virkakoneisto on ottanut Suomessa
vallan ja käyttää sitä täysin mielivaltaisesti ja laittomasti
saavuttaakseen Valtiovarainministeriön sille asettamat
tulostavoitteet ja saadakseen itselleen tulospalkkion.
Nämä
Suomen julkisen vallan tekemät ihmisoikeusrikkomukset tulisi
kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän eli
totuuskomission toimesta, jotta näihin tekoihin syyllistyneet Suomen
presidentit, hallitukset, virkamiehet ja muut virallisessa asemassa
toimivat henkilöt saataisiin vastuuseen teoistaan vuosina 1992-2019
tapahtuneista teoista, joihin kuuluvat maanpetos, valtiopetos, törkeä
virka-aseman väärinkäyttö, kansanmurha jne. Suomessa vallitseva
hyvävelijärjestelmä ja syvä korruptio estävät kaikki
ihmisoikeusrikkomusten tutkinnat Suomessa. Suomessa koko poliittinen
johto ja virkakoneisto toimii yhdessä Suomen kansalaisia vastaan,
joten suomalainen yrittäjä ei voi saada oikeutta Suomen täysin
korruptoituneessa oikeuslaitoksessa, joka toimii edelleen presidentti
Mauno Koiviston määräysten mukaan,.
Suomen
perustuslaissa on turvattu ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön
vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen
yhteiskunnassa. Perusoikeudet ovat yksilölle kuuluvia oikeuksia ja
ovat luonteeltaan yleisiä eli kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti.
Kun Suomen koko oikeuslaitos ja virkakoneisto on alistettu
presidentti Mauno Koiviston määräyksellä tahoksi, jossa
instituutiot eivät saa hävitä, on tämä presidentin määräys
samalla vienyt suomalaisilta kaikki ihmisoikeudet ja nykyjärjestelmä
tekee jatkuvia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja näin Suomen valtio ja
koko virkakoneisto polkee suomalaisten ihmisoikeuksia siitäkin
huolimatta, että YK:n peruskirjassa asetetaan jäsenvaltioiden
tehtäväksi suojella ihmisoikeuksia. Suomi on yhtenä peruskirjan
allekirjoittajana sitoutunut mainittuun oikeuden turvaamiseen ja näin
muodoin myös julistukseen, jossa ihmisoikeudet määritellään ja
johon yhä enemmän vedotaan. ihmisoikeustuomioistuinten toiminnassa
ja päätöksissä.
Suomen
ihmisoikeusrikkomukset ovat peräisin 1980 luvun aikana tehdyistä
täysin virheellisistä talouspoliittisista päätöksistä ja Suomen
EU-jäsenyyskuntoon saattamiseksi vaatineista pankkien
vakavaraisuuden nostamisesta 8 %:iin siten, että Suomen hallitus
teki tiettyjen pankkien kanssa SSP-pankkisopimuksen vuonna 1993,
jolla sopimuksella hallitus antoi pankeille luvan sanoa
yksipuolisesti irti tiettyjen toimialojen yritysten velat ja näin
kaataa 65.000 yritystä. Näin näistä 65.000 yrittäjästä ja
heidän takaajistaan tehtiin Suomeen ikuisuusvelallisia. Samalla
Suomen lainsäädäntöä muutettiin velkojia suosivaksi ja
siirryttiin summaariseen menettelyyn oikeuslaitoksissa, mikä
summaarinen menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että
velkojan ei tarvitse oikeuslaitoksessa esittää mitään todistetta
velasta, ei velkakirjaa tai laskua vaan oikeuslaitoksen antavat lähes
poikkeuksetta asiassa ns. yksipuolisen tuomion, jolla velallinen
velvoitetaan maksamaan velkojan vaatimat velat siitäkin huolimatta,
että velallinen perusteellisesti kiistää saatavan olemassaolon.
Myöskään velkojen vanhentumista ei tutkita missään vaiheessa,
kun alkuperäistä velkakirjaa siirtomerkintöineen ei tarvitse
esittää.
Jotta
suomalaisten yritysten tuho olisi täydellinen myi Suomen
hallitus/talouspoliittinen ministerivaliokunta vielä 31.3.2000 ns.
Arsenal kauppakirjalla näiden SSP-pankkisopimuksella ryöstettyjen
yritysten velat (56.000 yrityksen 77.000 velkaa määrältään 12
miljardia markkaa)) norjalaisille perintätoimistoille, jotka olivat
amerikkalaisen Pra Group-yhtiön bulvaaneja. Nämä 12 miljardin
velat myytiin 5 %:lla niiden nimellisarvosta eli 600 miljoonalla
markalla antamatta velallisille mahdollisuutta maksaa velkaansa pois
tuolla 5 %:lla velan arvosta. Osaa näistä veloista peritään
yrittäjiltä ja heidän takaajiltaan edelleen ilman velkakirjaa tai
tilityksiä, jolloin esim. takaajat eivät pysty käyttämään
regressioikeuttaan. Näillä valtion virkamiesten ja poliitikkojen
toimilla saatiin Suomeen suurtyöttömyys, jolloin työttömänä on
ollut pitkään noin 500.000 suomalaista.
Näillä
Suomen hallituksen toimilla kumottiin Suomessa omaisuudensuoja.
Ryhtyessään sopimussuhteeseen pankkien kanssa on Suomen valtio
toteuttanut oikeustoimensa suunnitelmallisesti, tahallisesti ja
tietoisena asioitten tilasta sekä seurauksista. Samalla valtio on
julistanut asiakirjat salaiseksi, eikä esim. ns Arsenal kauppakirjaa
31.3.2000 ole vieläkään saatu julkiseksi monista yrityksistä
huolimatta. Suomen hallitukset vuodesta 1992 ovat pystyneet ja
pystyvät edelleen salaamaan omat rikoksensa julistamalla asiakirjat
salaiseksi jopa 100 vuodeksi.
Valtioneuvoston
sopimukset pankkien kanssa ovat laittomia, koska mainitut sopimukset
ja niitten käytännön toteuttaminen ovat johtaneet törkeisiin ja
moninaisiin ihmisoikeudenloukkauksiin. Tätä sopimusvyyhteä ja
niiden aiheuttamia tekoja tulee arvioida kahden osapuolen rahallisena
toimintana tiettyä ihmisryhmää vastaan. Kummankin osapuolen,
valtion ja pankkien, olisi perusoikeuksien nimissä tullut ottaa
huomioon aiheutettu loukkausten ketju sekä yksilöitten
oikeudellisesti arvioitu heikompi asema. Valtion velvollisuutena on
lisäksi valvoa mainittujen tekojen aiheuttajia, eikä itse olla
aktiivisena sopijapuolena toteuttamassa niitä. Nämä
ihmisoikeusloukkaukset Suomessa käsittävät suoraan laskentatavasta
riippuen noin 200.000-400.000 Suomen kansalaista. Tämä määrä
edustaa noin 4-8 % koko väestöstä laskettuna. Epäsuorasti
loukkausten vaikutukset koskevat noin 1-1,3 miljoonaa suomalaista (26
%).
Suomen
valtio oikeuslaitoksineen polkee ja on vuodesta 1992 alkaen polkenut
suomalaistan ihmisoikeuksia seuraavasti:
- Omaisuudensuoja, PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja 1 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla.
- Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto. PL 6 §, EIS 14 artikla, seitsemäs lisäpöytäkirja 5 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 1 artikla, 2 artikla, 7 artikla, KP-sopimus 2 artikla, 3 artikla, 4 artikla, 14 artikla, 20 artikla, 23 artikla, 24 artikla, 25 artikla, 26 artikla, TSS-sopimus 2 artikla.
- Oikeusturva PL 21 §, EIS 6 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 10 artikla, 11 artikla, KP-sopimus 14 artikla.
- Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon EIS 13 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 8 artikla, KP-sopimus 2 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 13 artikla.
- Oikeus työhön ja elinkeinovapaus PL 18 , Euroopan sosiaalinen peruskirja SopS 43-44/1991, 1 osa kohdat 1.12 erityisesti 1.10 artiklat. TSS-sopimus 6 artikla, 7 artikla, 11 artikla. YK:n ihmisoikeuksien julistus 20 artikla.
- Oikeus sosaaliturvaan PL 19 §, YK:n ihmisoikeuksien julistus 22 artikla, 25 artikla, TSS-sopimus 11 artikla
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto PL 7 §, EIS 3 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 5 artikla, KP-sopimus 7 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 1 artikla, 16 artikla.
- Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus ja oikeuksien väärinkäytön kielto. PL 22 §.
- Suomessa Verohallinto on vuosina 1992-2018 ajanut ja ajaa edelleen noin 3000 yritystä konkurssiin Verohallinnon verotarkastajien tekemillä virheellisillä verotarkastuskertomuksilla, jotka eivät perustu lakiin tai tosiasianäyttöön. Näin vuosittain 3000 yrittäjää menettää koko omaisuutensa ja usein vielä tuomitaan keksitystä veropetoksesta vankilaan syyttömänä.
Kuten
kaikki edellä oleva osoittaa, Suomi rikkoo kaikkia solmimiaan
ihmisoikeussopimuksia räikeästi ja suomalaiset eivät voi saada
Suomessa oikeutta, kun presidentti Mauno Koivisto on 6.5.1992
määrännyt, että instituutiot eivät saa hävitä.
Kohta
30 vuotta Suomessa vallinnut oikeudeton tila on nyt johtanut siihen,
että ensimmäinen suomalainen yrittäjä on hakenut Euroopan
perustuslain II-78 artiklan mukaista turvapaikkaa Bulgariasta
pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951
tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan
31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten sekä
Euroopan perustuslain mukaisesti.
Ks.
tarkemmin http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com
Tuhansia
suomalaisia yrittäjiä on Verohallinnon suorittamien
ryöstöverotuksen vuoksi muuttanut vapaaehtoisesti pois maasta ja
muutosvirta kiihtyy koko ajan.
Kysymyksemme
siis kuuluu: Missä maassa ja miten suomalaiset
yrittäjät, joiden koko omaisuus on ryöstetty Valtioneuvoston ja
pankkien tekemällä SSP-pankkisopimuksella 22.10.1993 tai
Verohallinnon verotarkastajien vuosina 1992-2019 tekemillä lakiin
perustumattomilla ja virheellisillä verotarkastuskertomuksilla,
voivat saada asiassaan oikeutta ja miten saada Suomen valtio
korvaamaan vuosina 1989-2019 Suomen yrittäjille ja heidän
takaajilleen aiheuttamat vahingot?
Suomessa
on tällä hetkellä ulosotossa 580.000 henkilöä ja köyhyysloukussa
noin 1 miljoona suomalaista.
Jotta
Suomessa oleva tilanne saadaan jotenkin hoidettua kuntoon, niin tämä
kirje toimitetaan YK:n ihmisoikeustuomioistuimelle, Euroopan
neuvostolle, Euroopan neuvoston vetoomusvaliokunnalle, Euroopan
komissiolle ja Velallisten Tuki ry:n perusraporttina YK:n
sopimusvalvontaelimille 27.11.2019.
Rovaniemellä
27 päivänä marraskuuta 2019.
Liisa
Mariapori
Velallisten
tuki ry:n puheenjohtaja
+358405604180
Rikos
on tämä:
Olen
joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen
menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut
esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta
ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja
Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli
oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen
menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan
verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea
verenpaine on tuhonnut elimistöäni.
Katson,
että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen
tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut
perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää
kiistatta ihmisoikeusrikosen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea
kidutuksen tunnusmerkistön.
Rikolliset
ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat.
Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on
tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat
tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin
ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on
estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa.
Todelliset
syylliset ovat tässä
- kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla
- asianajaja Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy
- asianajaja Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies Kera Oy
- varatuomari Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)
- entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)
Rikollisten
suojelijat
- poliisi Raimo Ollila
- poliisi Petri Oulasmaa
- Oulun KRP
Kiduttajat
- kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala
- ulosottomies Eveliina Nissilä
Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä koko 25 vuoden ajan. Lisäksi valtiopetos ja siihen kuuluva SSP-sopimus pitävät rikokset avoimena.
SSP-sopimus
Suomen
johtavat politikot järjestivät keinotekoisen 1990-luvun laman ja
siihen liittyi olennaisena osana valtiopetos, josta keskeinen on
SSP-sopimus. Kysymys on valtiopetoksen toteuttamiseen
osallistumisesta ja Erkki Ahon kidutusrikokseen osallistumisesta.
Kysymys on myös virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, törkeästä
virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä rikollisten suojelusta.
Suomessa
ei ole ollut voimassa valmius- eikä poikkeuslait 1990-luvun laman
hoidossa. Siksi toiminta on kiistattomasti rikollista. Pankit
pelastettiin rikollisella tavalla ja yrittäjät, heidän
yrityksensä, heidän perheensä ja yrityksen lainojen takaajat
laitettiin maksumiehiksi ja pankkien pelastajiksi. Valtiopetos ei
vanhene koskaan.
Oulun
käräjäoikeus on päättänyt, että kysymyksessä on rikos
R20/295.
28.03.2020
Hyvä
Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
TI
23.06.2020 Kuulustelukertomus osa 3
SSP-sopimus
Koiviston
konklaavi
Koiviston
konklaavi
TI
07.01.2020 Mikä on Koiviston konklaavi?
Kalajoki
26.06.2020
Erkki Aho
Merenojatie
9 B 16
85100
Kalajoki
044-3025948
Nimeni
on Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti