KE 18.06.2025

Aurinko nousee 02.49 ja laskee huomenna 00.01. Päivän pituus 21 tuntia 12 minuuttia. Päivän lämpötila +11C – 14 C. Pilvistä ja poutaa. Tuuli lännestä 2 m/s.

Terveystietoni:Paino 98.4 kg Veren sokeri 6.6 Verenpaine 109/68 Pulssi 59. Nyt on kolmas päivä, kun olen jättänyt diabetes-lääkkeet ottamatta. Ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä asioita. Siksi lääkkeistä voi luopua, koska niillä ei näytä olevan ainakaan kolmen päivä kokemuksen perusteella sellaisia vaikutuksia kuin on oletettu. Aamulla jätin myös verenpainelääkkeet ottamatta, koska verenpaine oli jo niin alhaalla. Lääkkeetkin muodostuvat tietyistä aineista. On todennäköistä, että ruoka-aineissa on näitä aineita. Olen pitkään selvitellyt mitkä ruoka-aineet ovat terveellisiä. Prosessoimattomat ja puhtaat elintarvikkeet ovat terveydelle hyväksi. Unkrainalainen borch-keitto valmistetaan todella terveellisistä elintarvikkeista. Se on yksi keskeinen osa ruokavalioani. Lisäksi aamupalana kaurapuuro ja mustikat ovat terveellisiä. Salaatit iltapalana ja kala sekä kananmuna ovat terveellistä ruokavalioa. Lisäksi riittävä ja monipuolinen liikunta auttaa. Uniasiat pitää olla kunnossa jotta voi nauttia terveellisestä elämästä. Pyrin nyt siihen, että ei tarvitse käyttää mitään lääkkeitä.

Eilen illalla katsoin Paavo Nurmi kisat televisiosta.

Moukari, N

1. Camryn Rogers CAN 74,59

2. Silja Kosonen FIN 73,21

(72,93 - x - 73,21 - x - 72,08 - x)

3. Janee' Kassanavoid USA 73,15

4. Anita Wlodarczyk POL 72,81 SB

5. Katrine Koch Jacobsen DEN 72,79

6. Rose Loga FRA 71,80

7. Annette Echikunwoke USA 69,71

8. Sara Fantini ITA 68,58

9. Krista Tervo FIN 65,41

10. Suvi Koskinen FIN 62,92

3000 m es, N:

1. Marwa Bouzayani TUN 9.19,46

2. Cara Feain-Ryania AUS 9.24,78

3. Elise Thorner GBR 9.25,32

6. Ilona Mononen FIN 9.29,52 SB

Keihäs, M

1. Julius Yego KEN 83,08

2. Cyprian Mrzyglod POL 82,90 SB

3. Toni Keränen FIN 81,96 SB

4. Keshorn Walcott TTO 81,91

5. Eemil Porvari FIN 78,34

6. Topias Laine FIN 77,33

Pituus, M

Mattia Furlani ITA 811

2. Liam Adcock AUS 805

3. Thobias Montler SWE 797

4. Tajay Gayle JAM 792

5. Kristian Pulli FIN 781

6. Kasperi Vehmaa FIN 775

7. Kalle Salminen FIN 769

100 m aj, N

1. Ditaji Kambundji SUI 12,66

2. Pia Skrzyszowska POL 12,68

3. Giada Carmassi ITA 12,81

6. Nooralotta Neziri FIN 12,89 SB

7. Reetta Hurske FIN 12,92 SB

110 m aj, M

1. Dylan Beard USA 13,16

2. Jakub Szymanski POL 13,35

3. Eduardo Rodrigues BRA 13,47

7. Santeri Kuusiniemi FIN 13,65

1 500 m, M

1. Ermiyas Girma ETH 3.33,49

2. Narve Gilje Nordås NOR 3.33,83

3. Brian Komen KEN 3.34,06

10. Joonas Rinne FIN 3.37,53

100 m, N

1. Joe Hobbs NZL 11,07

2. Boglarka Takacs HUN 11,11

8. Lotta Kemppinen 11,39 SB

Seiväs, N

1. Elien Vekemans BEL 461

2. Imogen Ayris NZL 461

9. Saga Andersson FIN 426

3 000 m es, M

1. Frederik Ruppert GER 8.10,39

2. Karl Bebendorf GER 8.11,52

3. Salaheddine Ben Yazide MAR 8.14,05

12. Eero Heinonen FIN 9.03,25

100 m, M

1. Romell Glaven GBR 10,08

2. Jerome Blake CAN 10,09

3. Benjamin Azamati GHA 10,10

Alkuerissä Eino Vuori ja Riku Illukka

juoksivat 10,47, eivätkä päässeet ajalla satasen finaaliin.

Korkeus, N

1. Morgan Lake GBR 191

2. Lamara Distin JAM 191

6. Heta Tuuri FIN 184

7. Ella Junnila FIN 184

9. Sini Lällä FIN 180

Kiekko, M

1. Kristjan Ceh SLO 70,61

2. Matt Denny AUS 70,52

3. Daniel Ståhl SWE 70,19

4. Roje Stona JAM 66,84

8. Mico Lampinen FIN 57,95

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kolme

miestä on samassa stadionkilpailussa

ylittänyt 70 metriä.

5000 m, M

1. John Heymans BEL 13.03,87

14. Eemil Helander FIN 13.44,29

- Mustafe Muuse FIN keskeytti

Aamuyöstä katsoin Stanley-cupin jääkiekko-ottelun televisiosta. Florida Panthers juhlii toista peräkkäistä mestaruuttaan, kun Edmonton Oilers kaatui kuudennessa finaalissa 5–1. Ottelusarjan Panthers voitti 4–2. Edmonton oli häviävänä osapuolena myös viime vuonna.

https://yle.fi/a/74-20168365

Opettaja Osmo Tokola kaitafilmi vuodelta 1958 koulustani ja luokastani – opettajat ja innokkaat oppilaat

https://www.facebook.com/matti.hakola.5/videos/10153338794062092?idorvanity=768504766601052

Rautio Tools

https://rautiotools.fi/

Laitan lisätietoja Siltain kierroksen lenkiltäni eri yrityksistä. Erittäin merkittävä yritys on Auto- ja Rautatarvike Rautio Oy. Se on perustettu v.1949. Omistaja on Harri Rauto ja toimiala on teollisuustarvikkeiden ja pienkoneiden myynti. Yrityksen on perustanut Harri Raution isoisä Antti Rautio 1949. Yritystä jatkoi 1960-luvulla Harrin isä Olli Rautio. Alun perin valikoimaan on kuulunut mm.polkupyöriä ja erilaisia tarvikkeita sekä 1970-luvulle asti mukana olivat taloustarvikkeet. Liike on aina sijainnut samalla paikalla, mutta laajennuksia on tehty vuosien aikana useita. Ensin laajennettiin koko asuinrakennuksen alaosa myymäkäksi ja myöhemmin otettiin myös kellarikerros käyttöön. 1980-luvulla rakennettiin nykyinen myymälärakennus, jonka on yhteydessä vanhaan myymälään samalla myymäläpinta-ala kaksinkertaistui. 1990-luvulla purettiin pois vanha varastona ollut 1940-luvulla rakennettu linja-autotalli ja tilalle rakennettiin uusi varasto. Polttoaineen myynti oli tärkeä osa yrityksen toimintaa jo alkuajoista, mutta Shellin mittarit kuitenkin poistettiin1970-luvulla ja keskityttiin pelkästään tarvikkeiden myyntiin. Tuotevalikoima on lisääntynyt vuosien saatossa, mutta samalla toimintataperiaate on pysynyt samana: jokaiseen ongelmaan löytyy joku ratkaisu.

Olli ja Aira Raution lapset Markku, Harri ja Tiina-Sisko Alho ovat menestyneitä yrittäjiä.

Yrityksemme tarina M.Rautio Oy

https://mrautio.fi/yritys/

Tässä on liikemies Suomen uuden rallitähden taustalta

https://www.is.fi/ralli/art-2000011018800.html

Tämä salaperäinen miljonääri on Suomen uuden rallitähden takana

https://www.iltalehti.fi/ralli/a/19ae9286-5158-4ea1-ad45-7725cd21dc66

JHT 60 vuotta - otteita historiasta

https://www.youtube.com/watch?v=S1UhY1dVRJY&t=173s

Valkean Linnan talo tänään

Paavo ja Hellin Petäistö omisti aikanaan tämän rakennuksen, joka on rakennettu 1955 ja jossa myöhemmin toimi Valkean Linnan Kello ja Instrumentarium. Valkean Linnan Kello on perustettu v. 1883. Paavo ja Hellin Petäistön jälkeen Valkean Linnan Kello pitivät Juha ja Marjukka Petäistö.

Toimittaja Helena Petäistö on Paavo Hellin Petäistön tyttö.

Helena Petäistön muotokuvan on maalannut taitelija Rositsa Tancheva.

Matias Petäistö on puolestaan tullut tunnetuksi Erikoisjoukot-ohjelmasta.

Matias Petäistö

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matias_Pet%C3%A4ist%C3%B6

Erikoisjoukot

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erikoisjoukot_(televisiosarja)

Hiitolan kukkakauppa tänään

Hiitolan kukkakauppa on rakennettu vuonna 1958. Rakennusala on 180 m2. Rakennuksessa toimii Kalajoen Kukkatalo ja Hautaustoimisto Oy. Yrityksen perustajat ovat Otto ja Tyyne Hiitola. Yrityksen toimintaa ovat jatkanneet vuodesta 1988 Reino ja Timo Hiitola.

Hiitolan yritys on yksi Kalajoen perinteisistä ja merkittävistä yrityksistä. Hyvä palvelu on ollut menestyksen perusta.

Kalle Kamunen ja linja-auto

SU 17.03.2024 Kamusen liikenne Oy:n historiaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17012024-kamusen-liikenne-oyn.html

Wiimax Oy

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wiimax

https://wiimax.fi/tutustu-meihin/

Kalajoen jäähalli muuttuu Wiimax Areenaksi

https://wiimax.fi/2024/08/21/kalajoen-jaahalli-muuttuu-wiimax-areenaksi/

Kalajoen keskustan asemakaavamuutos valmistelussa v. 2007

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/466.htm

Kalajoen keskustan kaava

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/kalajoen-keskustan-kaava.html

Kalajoen kansalaisopiston historiaa

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/kalajoen-kansalaisopiston-historiaa.html

Leena Kivioja muistelee

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/03/leena-kivioja-muistelee.html

Ventelän pihapiiri aikaisemmin

Ventelä kuului jo 1500- ja 1600-luvuilla peltopinta-alaltaan kylän suurimpiin taloihin. Ventelän isännät ovat maatalouden ohella harjoittaneet myös maakauppaa, kauppapurjehdusta ja toimineet luottamustehtävissä.

Ventelä oli 1600-luvulta asti myös postitalo ja Ventelän isäntä niin sanottu postitalonpoika. 1600-luvun postireitti kulki Kalajoen kautta, Vanhaa Rantatietä pitkin Ventelän ohi. Postilaukku kulki ratsain tai kävellen kulkevan postinkuljettajan mukana postitalosta postitaloon, kievarista kievariin.

1800-luvulla tilalla toimi kyyti- ja kievaritalo, ja myöhemminkin majatalo. Vielä sotien jälkeenkin tilalla toimi matkustajakoti, ja matkailukoti tilalla oli aina 1970 luvulle saakka.

Ventelän talo toimi 1800-luvun loppupuolella kyyti- ja kievaritalona. Ventelän talot on rakennettu ennen vuotta 1869. Rakennukset ovat olleet tyhjillään 1980-luvulta lähtien. Oulun lääninhallitus on määrännyt 22.2.1995 rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö on päätöksessään 5.4.2002 kumonnut lääninhallituksen päätöksen. Kaavasuunnittelija esittää rakennusten säilyttämistä.

Kunnan omistukseen siirtyneen suojellun talon purkamisesta kiisteltiin pitkään. Talo peruskorjattiin 2016.

Nykyään Ventelän talo toimii kaupungin, yhdistysten ja kuntalaisten olohuoneena ja varattavana kokoontumis- ja juhlatilana.

Esso tänä päivänä

Tällä paikalla oli aikanaan Heusalan kestikievari.

Funkistyylinen Esson huoltoasema valmistui paikalle vuonna 1957. Isonsillan rakentamisen ja Valtatie 8 linjauksen jälkeen liikepaikka oli otollinen.

Esson huoltoaseman omistaja, K.A. Siipola, oli perustanut Kalajoen 1. autokoulun jo 1931 ja huoltoaseman valmistuttua autokoulu siirtyi uuden sillan päähän Esson alakertaan. Autokoulu toimi siellä vuoteen 1968 asti. Vuonna 1968 autokoulu siirtyi pojan, Väinö Siipolan uuteen omakotitaloon huoltoaseman viereen.

Esson baari ja Kärjän huoltamo toimi tiloissa. Muistan nuorempana kun kävimme syömässä Esson baarissa erittäin hyvät kinkkuvoileivät.

Nyt tiloissa on karaoke-baari.

Kalajoen Artema tänään. Nyt Artemaan rakennetaan uutta päärakennusta. En tiedä kenen idea tämä on. Olisiko ollut merkityksellisempää rakentamista kuin uusi päärakennus?

Naiskotiteollisuuskoulun historiaa

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/naiskotiteollisuuskoulun-historiaa.html

Mieskotiteollisuuskoulun historiaa

Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran kiertävä mieskäsityökoulu sai Maataloushallituksen opetusosastolta järjestyssäännöt 1931. Niiden pohjalta laadittiin vuonna 1937 hyväksytyt Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulunkin järjestyssäännöt. Vuonna 1937 kiertävä koulu vakiinnutettiin. On luultavaa, että koulun sijoittumiseen nimenomaan Kalajoelle vaikutti ratkaisevasti paitsi paikkakunnan kunnallis- ynnä muiden vaikuttajien aktiivisuus, myös Kalajoen käsityö- ja teolliset perinteet sekä sopivat sijainti ja ehkä maakuntapolitiikkakin. Kalajoen teollisista perinteistä todettakoon tässä yhteydessä esimerkkinä Veljekset Friis ja sen yhteyteen perustettu, tosin vain noin kaksi vuotta toiminut, mutta valtion kannattama metalliteollisuuskoulu.

Keski-Pohjanmaan Miesten Kotiteollisuuskoulun kannatusyhdistyksen hallitus piti ensimmäisen kokouksensa 7.11937. Yhdistyksen ja sen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kalajoen seurakunnan kanttori ja monitoiminen kunnallismies Oskari Metsola. Tässä luottamustehtävässä hän jatkoi vuonna 1951 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1937-1953 toiminut maanviljelijä Heino Tavasti sekä muiksi varsinaisiksi jäseniksi johtaja Eero Santaholma ja maanviljelijä, vuodesta 1938 lähtien Kalajoen Osuuskassan hoitajana toiminut Leevi Myllylä. Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraa kannatysyhdistyksen halituksessa edusti agronomi Jalmari Valpola.

Kannatusyhdistyksen kokouksessa huhtikuussa 1937 hallituksen rahastonhoitajaksi nimettiin silloin jo koulun johtajaksi valittu rakennusmestari Heikki Kamunen Kalajoelta. Mitään kansaliikettä ei kannatusyhdistykseen liittymisessä ei missään vaiheessa syntynyt, joten uuden koulun taloudellinen asema oli suhteellisen heikko heti alusta alkaen – ja paljon myöhemminkin. Valtiolta saatiin varat opettajien palkkaamiseen ja avustusta muihinkin menoihin, mutta koulun voimakas kehittäminen ei niukkojen taloudellisten voimavarojen takia ollut mahdollista.

Lähinnä lainavaroin oli uusi oppilaitos saatava liikkeelle. Kannatusyhdistyksen kokouksessa huhtikuussa 1937 päätettiin, että lainan määrä saa olla korkeintaan 20 000 markkaa. Koulutiloiksi oli saatu vuokratontilla sijaitseva entinen työväentalo. Tontin omisti maanviljelijä Jaakko Laitala. Kannatusyhdistyksen syyskokouksessa 28.12.1937 puheenjohtaja Oskari Metsola ilmoitti, että tontti on koululle ostettu ja pyykitetty.

Opetus Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulussa alkoi 5. huhtikuuta 1937. Sitä ennen oli koulun johtajaksi ja rakennustyön ammattiopettajaksi valittu seitsemästä hakijasta rakennusmestari Heikki Kamunen. Puuseppämaalarinammattilinjan opettajan tointa oli hakenut 11 henkilöä. Heistä koulun johtokunta valitsi tehtävään käsityönopettaja Vilho Viljamaan Kalajoelta. Tehdyt valinnat alistettiin Maataloushallituksen hyväksyttäviksi. Oppilaiksi oli hakenut kaksitoista miestä: Martti Isokääntä Kalajoki, Heimo Isopahkala Kalajoki, Martti Siipola Himanka, Martti Himanka Kalajoki, Eino Hopeavuori Toholampi, Toivo Yliuntinen Kalajoki, Reino Hihnala Alavieska, Aarne Haapoja Toholampi, Matti Oskari Pajuoja Perho, Lauri Okkonen Rautio, Hugo Halonen ja Reino Ainali Sievi Jyrinki.

Helmikuussa 1938 johtokunta valitsi koulun johtajaksi ja ”rakennusmestariopettajaksi” rakennusmestari Toivo Alatalon Iitistä. Hakijoita oli kaikkiaan 23. Sisätyöosasto opettajan toimeen hakijoita oli kuusi. Heistä valituksi tuli tehtäväänsä jo vuoden toiminut Vilho Viljamaa. Vuoden 1938 oppilaat valittiin jo edellisen vuoden joulukuussa. Heidän maakunnallinen kirjonsa oli vielä kattavampi kuin koulun ensimmäisen vuoden oppilailla.

Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulun kolmannen toimintavuoden oppilaiksi hyväksyttiin kaikki 31 kouluun pyrkinyttä. Talvisodan syttyminen vuoden 1939 lopulla katkaisi koulun toiminnan jo senkin takia, että koulun johtaja Toivo Alatalo ja useita koulun iäkkäimmistä oppilaista sai käskyn lähteä isänmaataan puolustamaan. Talvisodan jälekisenä neljäntoista kuukauden rauhan jakson aikana Kalajoen Mieskotiteollisuuskoululla järjestettiin erilaisia kursseja, kuten maatalous- ja muiden työkalujen sekä huonekalujen korjauskursseja ja veneenrakennuskurssi. Koulun tiloja tarvittiin myös siirtoväen huollon tarpeisiin.

Maaliskuussa 1941 koulun johtokunta otti sisään uudet 31 oppilasta. Jatkosota syttyi noin kolmen kuukauden kuluttua eli 25.6.1941. Jälleen saivat sekä Toivo Alatalo että joukko koulun oppilaita käskyn rintamapalvelukseen. Saman vuoden syksyllä Alatalo kohtasi sodassa matkansa pään. Myös useita hänen johtamansa koulun oppilaita kaatui talvi- ja jatkosodassa. Sotavuosien aikana Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulun vt-johtajana toimi Vilho Viljamaa vuoden 1945 alkuun saakka.

Koulun uuden johtajan valinta suoritettiin vuoden 1944 lopulla. Seitsemästä hakijasta tehtävään valittiin rakennusmestari Sulo Selkälä Jokioisista. Vuoden 1945 oppilasmääräksi tuli 29. sodan seurauksia oli sekin, että koulun johtokunnalle tuli vuoden 1945 elokuussa tilaisuus anoa entistä suojeluskuntataloa koulun käyttöön. Talo kunnostettiin kuitenkin terveystaloksi Ruotsista saadun taloudellisen avun turvin.

Koulun opettajatilanne alkoi elää sota-ajan jälkeen: Vilho Viljamaa siirtyi yksityisyrittäjäksi ja hänelle myönnettiin ero kesäkuusta 1948 alkaen. Sulo Selkälä puolestaan sai pyytämänsä eron 15.3.1949. Hänen tilalleen koulun johtajaksi ja ulkotyöosaston opettajaksi valittiin rakennusmestari Olavi Hemminki, joka kuitenkin erosi tehtävästään toukokuun lopussa 1950.

Toukokuussa 1948 oli koulun toiseksi ammattiopettajaksi valittu puuseppä Vihtori A. Vuorinen. Hänet koulun johtokunta joutui kokouksessaan 4.3.1950 katsomaan eronneeksi koulun palveluksesta. Yhteistyö johtokunnan ja Sulo Selkälän keskenkään ei ollut sujunut täysin kitkatta. Opettajatilanteen paikkaamiseksi tarvittiin tilapäisesti Vilho Viljamaan ja koulun entisen oppilaan, kirvesmies Eino Taarin apua.

Mieskotiteollisuuskoulun kannalta 1950-luvun alku oli murrosaikaa myös koulun johtamisesta vastanneiden henkilöiden osalta, sillä koulun perustamisesta saakka sen kannatusyhdistyksen puheenjohtajana toiminut tirehtööri Oskari Metsola kuoli 8.8.1951. Ensimmäisenä kesäkuuta aloitti kulun johtajana vuoteen 1969 saakka kestäneen työnsä oppilaitoksen oma kasvatti Jaakko Adolf Männistö. Oskari Metsolan tilalle johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja Aatto Piispanen.

Murrosta merkitsi sekin, että kouluun pyrkijöitten määrät kohosivat yli sadan: 104 pyrkijää vuonna 1951 ja 164 vuonna 1952. Heistä voitiin koulun tilojen asettamien rajoitusten vuoksi ottaa oppilaiksi vain 50 hakijaa vuonna 1951 ja seuraavana vuonna 55. Vuonna 1953 hakijoita oli vielä 132 ( 35 otettiin), seuraavana vuonna 145, joista ulkotyöosastolle otettiin 25 ja sisätyöosastolle 15. Sitten hakijoitten määrät alkoivat vähetä: 66 hakijaa vuonna 1956 ja seuraavan vuonna 62 hakijaa.

Huhtikuussa 1959 pidetyssä kannatyshdistyksen kokouksessa käsiteltiin johtokunnan esitystä, missä se pyysi 500 000 markan lainanottovaltuutta, koska koulun maksukyky oli noin kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin kolme kuukautta jäljessä laskujen maksuajoista. Valtuutta ei kuitenkaan siinä kokouksessa myönnetty.

Vuonna 1965 koulun toiminta laajeni metallialan koulutukseen, kun Maataloushallitukselta saatiin lupa neljän kuukauden pituisen metallimieskurssin järjestämiseen. Se oli alku anotun metalli- ja koneenkorjausosaston perustamiselle. Tuo osasto aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Hakijoita osastolle ilmaantui 17. Joulukuussa 1969 oli hankituille rakennuslainoille tiedossa kunnan takaus. Tammikuussa 1970 Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulun johtokunta teki kannatusyhdistykselle esityksen koulun omaisuuden siirtämisestä Kalajoen kunnalle. Kannatusyhdistys lakkautettiin noin vuotta myöhemmin eli 7.4.1971. Vanhan koulurakennuksen – entisen työväentalon – purkivat vuonna 1976 rakennusmestarit Kalervo Rajala ja Arvo Säilynoja sekä insinööri Harri Verronen.

Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran kiertävästä mieskäsityökoulusta tuli vuonna 1937 Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulu.

Koulun ylläpidosta vastasi kannatusyhdistys. Se toimi Maataloushallituksen alaisena, kunnes 1970 vastuu toiminnasta siirtyi Kalajoen kunnalle.

Vuotta myöhemmin siihen yhdistettiin Kalajoen Naiskotiteollisuuskoulu (perustettu vuonna 1946) ja tällöin nimi lyhentyi Kalajoen kotiteollisuuskouluksi.

Koulun nimeksi vaihtui Kalajoen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos vuonna 1988. Koulu siirtyi kunnalta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymälle 1998 (nykyisin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymälle (JEDU).

Nykyiset toimitilat koululle rakennettiin 1970-1978 ja laajennus 1986.

Koulun oppilastyönä on toteutettu useita rakennuksia Kalajoelle, esimerkiksi 1950-luvun liiketalot nykyisen keskustaraitin varrelle (Kalajoentie).

Natsi-Saksa ja Suomi

https://areena.yle.fi/1-62238073

Neliosaisessa historiasarjassa pureudutaan natsi-Saksan ja Suomen suhteisiin 1930- ja 1940-luvuilla. Sarjassa selvitetään, miten Suomen ja Saksan läheinen suhde syntyi ja kehittyi, sekä mitä Suomessa tiedettiin holokaustista eli juutalaisten joukkotuhosta silloin, kun maat kävivät yhdessä sotaa. Arkistojen ja asiantuntijahaastattelujen avulla tutkitaan, miten läheiset välit suomalaisilla oli natsi-Saksan johtoon. (Yle, 2022.)

Himmlerin, Hitlerin ja Göringin reaktio, kun heille kerrottiin, että loppu oli tullut

https://www.youtube.com/watch?v=ikq6LHN9PuE

Mannerheim ristin ritari Lauri A. Törni

https://www.youtube.com/watch?v=GKDF8SglPAE

Tällä videolla kerron Lauri Törnin tarinan. Seuraavat videoni päättyvät tämän kesän aikana henkilökohtaisista syistä. Tulossa on mm. aiemmin ennen sairastumista tekemiä videoita, julkaisen ne heti kun se on mahdollista. Kuvia mahdollisesti kesän 1944 siviiliuhreja vaatineet Elisenvaara ja Simola, sekä talvisodan syyt sekä Lottien johtoryhmän kuolema partisaani iskujen seurauksena. Toivottavasti olette nauttineet karjalan ja sotahistorian videoistani. Valokuvat olen muuttanut kuvankäsittelyohjelmien avulla värikuviksi.