Aurinko nousi kello 02.56 ja laskee 23.51. Päivän pituus on 20 tuntia 55 minuuttia. Päivän lämpötila on +11C – 15C. Päivä on puoliåilvinen ja tuuli on kaakosta 2 m/s.
Terveystietoni: Paino 98.3 kg. Veren sokeri 6.8. Verenpaine 132/78 pulssi 54.
JHT ilmoitti sivuillaan:
Palola #34 jatkaa !
Kaikilla paikkakunnilla nii rakastettu ja vihattu JHT ikoni Jarno Jamo Palola jatkosopimukseen. Viimekaudet JHT ja koko Suomi sarjan parhaisiin pistemiehiin ja hyökkääjiin kuulunut laituri on noussut jo sarjan kulttipelaajan maineeseen. JHT paidassa Jamo on nähty jo neljällätoista Suomi sarja kaudella ja yksi kausi vierähti Raahe-Kiekon väreissä. Runkosarjapelejä on kertynyt jo 440 kpl ja niissä on syntynyt tehoja yhteensä 469 pisteen verran, joista on 194 maalia ja 275 syöttöpistettä. Kaksinkertainen runkosarjan pistepörssin voittaja tuo huimaa kokemusta ja johtajuutta joukkueeseen jonka varaan on hyvä jälleen rakentaa.
Odotan, että pari muuta viime kauden pelaajaa tekee jatkosopimuksen. Siinä on hyvä runko joukkueelle.
13.08.2025 klo 18:30
Harjoitusottelu
16.08.2025 klo 16:00
Harjoitusottelu
20.08.2025 klo 18:30
Harjoitusottelu
12.09.2025 klo 18:30
Suomi-sarja
Suomi-Puola 2-1
Huuhkajat
otti lähihistoriansa yhden merkittävimmistä voitoista, kun se
kaatoi Puolan MM-karsintapelissä 2–1 kotikentällään. Helsingin
Olympiastadionilla pelattu peli keskeytettiin kuitenkin kurjemman ja
jalkapalloa tärkeämmän asian vuoksi. Ottelu keskeytyi 72.
minuutin kohdalla. Kurjan
käänteen saanut ottelu pelattiin loppuun niin, että pelikello
käynnistettiin 80. peliminuutilta joukkueiden palattua pukusuojista
kentälle. Lisäaikaa pelattiin täyden ajan lisäksi 11 minuuttia.
Suomi
oli viimeksi kaatanut Puolan kotonaan 60 vuotta sitten.
Kävin aamulenkillä. Erilaiset ruohot ja heinät ovat kasvaneet vauhdilla sateen jälkeen.
Päivällä kävin muistorikkaalla pyörälenkillä. Kiersin Tyngän lenkin.
Tässä on kuva nykyisestä suojellusta Kalajoen Osuuskaupan rakennuksesta, mikä on nykyisin KPO:n omistuksessa. Se on nykyisin enemmänkin rumistus kuin kaunistus Kalajoen kaupunkikuvassa. Minulla on muistoja tuosta rakennuksesta. Olin aikanaan myyjänä Kalajoen Osuuskaupan rautaosastolla ja myöhemmin Kalajoen Osuuskaupan markkinointipäällikkönä. Silloin esimieheni toimitusjohtaja kärsi alkoliongelmasta. Aamupäivällä kun hän tuli töihin niin hän lauloi isosti viereisessä huoneessa ”minä rakastan elämää”. Iltapäivällä hän lähti Osuuskaupan omistuksessa olevalta Shell-huoltamolta hakemaan palkan ennakkoa huoltamon esimieheltä, kun pääkonttorin naiset eivät antaneet palkanennakkoa. Kun hän oli saanut palkanennakkoa polttoaineen lisäksi Shell-huoltamolta niin hän suuntasi autonsa kärjen kohti Oulua yhdessä hallintoneuvoston puheenjohtajan kassa. Seuraavana päivänä he palasivat ryyppyreissultaan takaisin Kalajoelle. Minä en voinut hyväksyä ko. toimintaa. Kalajoen Osuuskaupan talous ei ollut vahvalla pohjalla siksi rahoitusta toimitusjohtaja yritti paikata säästökassaan otetuilla ”aku-ankkatileillä”. Ne olivat ns. ylikorkotilejä, joille maksettiin parempaa korkoa kuin muut pankit maksoivat. Näin punaista tällaisessa toiminnassa. Johtokunta erotti minut, kun minulla oli erilaiset näkemykset osuuskaupan johtamisesta kuin toimitusjohtajalla. Ylivieskan käräjäoikeus totesi irtisanomisen laittomaksi.
Kalajoen Osuuskaupan vaiheita 1900-luvulla
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/11/kalajoen-osuuskaupan-vaiheita-1900.html
SU 07.02.2021 Kalajoen Osuuskaupan historiaa ja valokuvia
https://kalajokinen.blogspot.com/2021/02/su-07022021-kalajoen-osuuskaupan.html
Vieno Lahdenperän muotokuva ja maalaus pommitalosta. Maalaus taiteilija Rositsa Tancheva.
Kalajoen pommitukset
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/11/kalajoen-pommitukset.html
Tunsin professori Timo Honkelan isän ja tämän veljen, jonka vaimo oli äitini serkku. Tunnen Timon veljen ja tämän vaimon.
Professori Timo Honkelan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.
Professori Timo Honkelan muotokuva taidenäyttelyssäni
https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2020/10/professori-timo-honkelan-muotokuva.html
Tekoälytutkija, professori Timo Honkela syntyi Kalajoella 4. elokuuta 1962 ja kuoli vakavaan sairauteen Helsingissä 9. toukokuuta 2020. Diagnoosi parantumattomasta aivosyövästä todettiin marraskuussa 2014. Siitä alkoi ponnistelu ihmissuvun pelastamiseksi ja maailmanrauhan parantamiseksi.
Meijeritoiminta Kalajoella
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/meijeritoiminta-kalajoella.html
Tässä tämän päivän kuva Kalajoen toisen kirkon muistomerkistä Kalajoen Pitkäsenkylällä. Tässä Kalajoen kirkkojen historia kokonaisuudessaan.
Kalajoen kirkkojen historia
Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten. Laaja emäseurakunta jakaantui 1800-luvulla osiin, kun kappeliseurakunnat itsenäistyivät yksi toisensa jälkeen, ensimmäisenä Haapajärvi vuonna 1838 ja viimeisenä Rautio vuonna 1921.
viimeisenä
Rautio vuonna 1921.
Kalajoen
toinen kirkko
oli pappisluettelon mukaan Pohjankylän ylipäässä, lähellä
Mantilan taloa. Kirkko lienee rakennettu 1550-luvun keskivaiheilla.
Erään tiedon mukaan kirkko sijaitsi tuolla paikalla vuosina
1556-1597. Kalajoen ensimmäiset kirkot olivat pieniä ja
vaatimattomia. Toisen kirkon oletetulle paikalle Luutaojan varteen on
pystytetty muistomerkki 11.9.1961.
Kirkko ei ollut kauan
Mantilankaan luona. Vanha kirkko siirrettiin tai luultavammin uusi
kirkko rakennettiin Pohjankylän alapäähän Kirkko-ojan ja
Tapuliojan välille nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle.
Kirkko rakennettiin
Ljungo
Tuomaanpojan ollessa
Kalajoen kirkkoherrana lähelle pappilaa, tervatoria, maantietä ja
satamaa. Kalajoen kolmannen kirkon
paikka osoittautui kuitenkin ennen pitkää kelvottomaksi. Tämä
johtui siitä, että joki syövytti kirkon kohdalla savista
rantatörmää, jossa oli kirkko ja hautausmaa, joka alinomaa vyöryi
veteen. Ei auttanut muu kuin rakentaa vuonna 1636 kirkko Etelänkylään
sille hiekkakummulle, jolla Kalajoen nykyinen kirkko seisoo. Nykyisin
Kalajoen kolmannen hautausmaan päälle on rakennettu puisto, mikä
on saanut v. 2022 nimen Kiviojan puisto.
Neljäs
kirkko
rakennettiin vuonna 1636 ja maalattiin kaksi vuotta myöhemmin.
Kirkon sisustus oli ennen Isoa vihaa pääpiirteissään samanlainen
kuin nykyäänkin vanhoissa kirkoissa. Kirkossa oli lehteri.
Saarnastuolin reunalla oli tiimalasi, josta saarnaa pitävä pappi
näki ajan kulun. Köyhienlipas oli kirkon ovensuussa. Sillä
kerättiin rahaa kunnan köyhille. Eteisessä oli jalkapuu, jossa
kirkkorangaistukseen tuomittujen seurakuntalaisten täytyi istua
häpeämässä.
Emäseurakunnan vanhassa kirkossa suoritetut korjaustyöt eivät voineet estää rakennuksen jatkuvaa rappeutumista. Tämä käy selville joulukuun 3 päivänä 1776 rakennusmestari Jylkän johdola suoritetusta tarkastuksesta. Kirkon seinä olivat pahoin vahingoituneet ja penen eteisen itäisin pilasi sekä sakastin pilari olivat mädäntyneet ja moneen kertaan paikatutki Heikoista seinistä ja kannatinpilareista johtuen kattokin oli pahoin vioittunut ja retkahtanut keskeltä alas. Kun seurakunnassa oli 40-50 pariskuntaa ilman penkkisijoja ja vanhan kirkon korjaus olisi tullut suhteettoman kalliiksi, sai uuden kirkon rakentamispäätös yleisen hyväksymisen.
Rakennusaineiden hankkiminen oli vaikea tehtävä. Tiilet oli tuotava Kokkolasta saakka, sillä pitäjässä ei ollut tiilitehdasta tai lähitienoon merenpohjan saven luultiin olevan niin suolapitoinen, ettei sitä voitu polttaa. Kalkkikivi oli tuotava peräti Tukoholamasta saakka. Kaikeksi onnettomuudeksi suuret metsäpalot olivat viimeksi kuluneina kuivina kesinä tuhonneet paljon metsiä, mutta takamailta puita kuitenkin vielä voitiin saada. Kun rakennustöiden alkamisen tiellä oli monia esteitä, päätettiin ensimmäisenä vuonna keskittyä tarvikkeiden hankkimiseen, seuraavana vuonna laskettaisiin perustua ja vasta kolmantena uusi rakennus tehtäisiin vanhan länsipuolelle oslaksi entiseen kirkkotarhaan, sillä näin menetellen voisi vanha kirkko seistä purkamatta, kunnes uuden seiniä ryhdyttäisiin tekemään.
Kirkonrakentajista puhuttaessa on jo huomautettu, että maanmittari Henrik Holmborn suunnitteli uutta kirkkoa varten piirustukset. Kun luonnoksessa oli otettu huomioon seurakunnan suuruus – kirkkoon mahtui 540 henkeä – niin se hyväksyttiin kappelien edustajen vastusteluista huolimatta, Keppelit pelkäsivät piirustusten mukaisen kirkon tulevan liian kalliiksi. Klemetti pitää Holmbornin suunnitelmaa ainutlaatuisena. Suomen kirkonrakennustaiteen historiassa ja antaa siitä seuraavan arvostelun: ”Sanankuulijain kannalta kirkko olisi ollut perin käytännöllinen, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö sitä olisi Kalajoella taitavain kirvesmiesten tunnetussa pitäjässä Holmbornin piirustustan mukaan saatu kootuksi, toinen asia on miltä semmoinen sirkusteltta olisi näyttänyt,” Indententtikonttori hylkäsi piirustukset, koska se oli ”epätavallinen” ja siinä oli ”puukirkoksi epäkäytännöllinen leveys ja liian korka kattorakenne”. Adelcrantz laati sitten uudet piirustukset, jotka kuningas hyväksyi 24.3.1778. Uusi kirkko saatiin valmiiksi vasta 1781. Se oli ristin muotoinen ja sen pieni nelikulmainen torni risteineen.
Suomen sodan aikana 6.11.1808 emäseurakunnan kirkko sytytettiin tuleen Ruotsi-Suomen Kalajoella taistelleiden joukkojen päällikön Olof v. Schwerinin käskystä. Illan hämärtyessä kaunis Herranhuone paloi perustuksiaan myöten. Samalla tuhoutui myös kellotapuli kelloineen.
.jpg)
Kalajoen
emäseurakunnan v. 1815 rakennettu Anton v. Arppen suunnittelema
kirkko vihittiin käyttöönsä 1.1.1817. Vuonna 1858 uudistettu
kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa 26.7.1869. Palon
sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan, Kun oli heinänteon aika
ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä saatu ajoissa
eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai hätäkellojen
soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä voitiin siirtää
ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin varjeltua tulelta sen
ansiosta, että muun muassa vähämielinen Elieser Roos uskaltautui
kävelemään kellonluukkujen alla tapulia kiertävällä kaltevalla
reunakkeella ja roiskia vettä kuumentuneeseen seinään. Itse
kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan. Oli ihmisiä, jotka uskoivat,
ettei vedellä saada salaman sytyttämää kirkkoa sammutetuksi.
Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja piimää. Siitä
huolimatta kirkko paloi perustuksiaan myöten.
Puuseppä Leo Takalon tekemä tapulin pienoismalli
Vuonna 1815 valmistuneen kellotapulin on rakentanut Heikki Kuorikoski. Nykyisen kaltaiseksi se on korotettu vuonna 1858.
Väliaikaisen kirkon rakentaminen pantiin alulle kuntakokouksessa – ei siis kirkonkokouksessa – 9.8.1869. Kirkko päätettiin tehdä laudoista. Rakennustoimikuntaan valittiin mies kustakin kylästä. Varat saatiin lainaamalla rahaa talokas Juho Pahikkalalta. Lautakirkko valmistui jo lokakuussa ja uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1870. Keskeytyksiä ei siten tullut. Väliin jumalanpalvelut meno on pidetty taloissa. Kalajoella käytiin kovaa vääntöä siitä rakennetaanko puukirkko vai kivikirkko. Kun yksimielisyyteen ei päästy niin lopulta keisarillinen senaatti ratkaisi kirkon rakennusmateriaalin tiilen hyväksi. Kalajoen kunnan rooli kirkon rakentamisessa on ollut keskeinen ja kuntalaisten työpanos on ollut suuri.Kirkon rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus Kirkko on kaikkien kalajokisten yhteinen ponnistus. Kun uusi kirkko lopulta vuonna 1879 otettiin käyttöön, niin heikkokuntoinen, väliaikainen kirkko hävitettiin. Lautakirkko sijaitsi nykyisten sankarihautojen takana kirkonmäellä. Kalajoen uusi kirkko vihittiin käyttöön 26.10.1879.
Onnettomuus kirkon rakentamisessa
Kirkkoa
rakennettaessa oli Matti Jaakonpoika Naatuksen jaloille pudonnut iso
kiviharkko, mikä oli musertanut hänen jalkansa ja hän oli tullut
raajarikoksi ja kykenemättömäksi työhön. Kihlakunnan oikeus
velvoitti kirkkoyhdyskunnan korvaamaan Naatukselle kivusta ja särystä
sekä esteestä elinkeinon harjoittamiseen vahingon 500 markalla.
Seurakunta päätti valittaa asiasta hovioikeuteen, mikä kumosi
kihlakunnan oikeuden päätöksen. Matti Naatus vetosi senaattiin,
joka yhtyi hovioikeuden päätökseen. Näin Matti Naatus jäi
korvauksia vaille.
Lämmityslaitteita ei kirkossa ollut. Kalajoen kirkko paloi perustuksiaan myöten 16.2.1930. Siitä jäi vain perustukset ja tiiliseinät, joiden varaan nykyinen kirkko rakennettiin 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin toimiessa suunnittelijana. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä vuonna 1999, jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista.
%20palanut.jpg)
Kirkon rakentajia
Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus Kalajoen kirkosta
Tässä on Pitkäsen kylän historiaa ja nykypäivää
https://pitkasenkyla.blogspot.com/p/historiaa-ja-nykypaivaa.html
TI 24.10.2023 Kalajoen Pitkäsenkylän historiaa
https://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ti-24102023-kalajoen-pitkasenkylan.html
Nykyisin Topi-Kalustaja Oy kärsii Suomen vaikeasta taloudellisesta tilasta. Kalajoen kaupunki on ostanut yhtiön kiinteistöt ja siten pyrkii helpottamaan yhtiön taloudellista toimintaa. Vaikeudet jatkuvat vielä lähitulevaisuudessakin.
Johtaja Toivo Ojalan muotokuvan on maalannut taitelija Markku Hakola.
Topi-Kalustaja Oy 70 vuotta
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/09/topi-kalustaja-oy-70-vuotta.html
Pitkäsen koulun historiaa
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/pitkasen-koulun-historiaa.html
Penttilan perunatila
Penttilän Perunatilan tarina
https://www.perunatila.fi/tarina.12.html
Luokkakaverini meni naimisiin 3-loikkaaja Pentti Kuukasjärven kanssa. Luokkakaverini kotitalo on Tyngällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Kuukasj%C3%A4rvi
Jehovan
todistajilla on oma kirkko Tyngällä.
Tyngän myllyn historiaa
https://www.erkkiaho.com/blogarchive/403.htm
'
Tynkä on Kalajoen pönkä
https://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/la-14102023-tynka-on-kalajoen-ponka.html
Kalajoen Karkkipaja Ay
https://www.fonecta.fi/profiili/kalajoen-karkkipaja-ay/420583
Yritykseni Leiribaari Ky oli aikanaan Kalajoen Karkkipajan suurin asiakas.
Pirjo Tuomimäki (tekstit) : Kivioja : Suomen vanhin savipaja ja Aune Kiviojan keramiikka Kalajoella
Tavastissa asui aikanaan Kalajoen kirkkoherra ja myöhemmin oopperalaulaja Ida Basilier Magelsen. Tässä Tavasti tänään.
Tavastin koulu – pienoismallin on tehnyt Ivan Georgiev
Tyngän (myöhemmin Tavasti) kansakoulun johtokuntaan valittiin talonisännät Matti Alasuvanto, Juho Rahja, Juuso Kannus, Nikodemus Ruusunen ja talonmies Joonas Tavasti. Johtokunta toimi Aluksi paljon yhteistyössä Pohjankylän johtokunnan kanssa. Ensimmäiseksi tehtäväkseen se sai järjestellä asiat pikaisesti niin, että koulu pystyisi alkamaan seuraavana lukukautena. Neljän kuukauden kuluttua johtokunta esitti valmiin suunnitelman koulun rakentamiseksi. Työt aloitettiin keväällä 1892, osaksi urakkatyönä ja päiväpalkalla. Rakennuksen paikaksi oli valittu, kolmesta tarjolla olleesta, Tiinasen perintötilasta erotettu maa-alue Ylivieskantien varrelta. Paikka valittiin keskeltä kylää, ja johtokunta arveli sen palvelevan kylän pohjoispuolella asuvia lapsia. Kyläläiset halusivat saada koulurakennuksen valmiiksi mahdollisimman pian, ja työt tehtiin pikavauhtia. Pienten lasten ns. valmistava koulu päästiin aloittamaan 5.9.1892 ja varsinainen koulu kolme viikkoa myöhemmin 1.10.1892. Koulu oli tarkoitettu tytöille ja pojille. Sisäänkirjoituspäivänä perittiin oppilailta pääsymaksu. Maksu perittiin varakkuuden ja matkan mukaan (0 - 2 mk). Varakkaammat maksoivat itse markkaa halvemmat kirjat, köyhemmät oppilaat säästyivät kirjamaksuilta. Jos turmeli, piirteli, likasi tai hävitti kirjoja, joutui oppilas itse maksamaan tekosensa.
Tässä kohti Vääräjoki liittyy Kalajokeen. Seuraavana on Peltolan talot. Aikanaan kuljin polkupyörällä Rautiosta kouluun Kalajoelle. Matkaa kertyi yhteen suuntaan 23 km. Reetta Peltola oli luokkakaverini ja usein pyäräilimme samaa matkaa Kalajoelta Tyngälle asti. Siitä sitten minä jatkoin Rautioon.
Kotieläinpiha Hulivili Kalajoki
https://www.kotielainpihahulivili.fi/
Peurapuukko
Bullstop Oy
https://www.finder.fi/Lihatuotteet+teurastamotuotteet/Bullstop+Oy/Kalajoki/yhteystiedot/748074
Noora Karman äiti Helena ja isä Esa olivat luokkakavereitani Kalajoen yhteiskoulussa. Helena kotitalo on Etelänkylällä.
Noora Karma
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noora_Karma
Muista tien kohdan jossa isäni kaatui Jupiter-mopollaan Etelänkylän kohdalla. Silloin oli soratiet ja isäni ajoi mopollaan soratien reunaan jolloin kaatui mopollaan ja loukkasi vakavasti itseään. Hän meni kaatuessaan tajuttomaksi ja vietiin Kalajoen sairaalaan. Kävin katsomassa isääni sairaalassa ja järkytyin näkemästäni. Kun pääsin kotiin niin Raution urheilukentän katsomoon itkemään isäni kohtaloa. Se oli minulle suuri järkytys. Olin silloin n. 10 vuotta vanha.
Kansakoulun perustaminen Kalajoelle – koulujen historiaa
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kansakoulun-perustaminen-kalajoelle.html
Ojala-Siipola talon pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo.
Ojala-Siipola
https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2017/05/ojala-siipola.html
Kalajoelta 15 jääkäriä
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/kalajoelta-15-jaakaria.html
Kalajoen Junkkareiden urheiluhistoriasta löytyy minulle useita tuttuja henkilöitä, joiden kotitalo on reittini varrella.
Kalajoen Junkkarit 80 vuotta
https://urheilunhistoria.blogspot.com/2010/03/kalajoen-junkkarit-historian-valossa.html
Tänään on kuollut tai haavoittunut miljoonas venäläinen Ukrainan sodassa. On tämä jotain käsittämätöntä toimintaa.
Vuoksi virtaa vuolaasti
https://areena.yle.fi/1-50938332
Vuoksi on kohtalon joki, joka yhdistää Saimaan ja Laatokan sekä Suomen ja Venäjän. Sen rannoilla on sodittu ja sovittu, alistettu luontoa ja ihmistä sekä levitetty uskoa ja ateismia. Toimittaja Arvo Tuominen. (2021)
Tie talvisotaan - Tarton rauhasta venäläisten hyökkäyksen ensivaiheisiin
https://www.youtube.com/watch?v=3o9SlAP5a3I
Talvisodan taustoituksessa muistetaan yleensä lähinnä vain tapahtumat Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta syksyn 1939 neuvotteluihin. Tässä esityksessä käydään läpi kehityskulkuja Tarton rauhasta alkaen aina sodan alkuvaiheen tapahtumiin saakka.
Suomen sotakorvaukset 1944 - 1952
https://www.youtube.com/watch?v=5wuO1SnPwQI
Kun Jatkosota päättyi Moskovassa syyskuussa 1944 solmittuun Välirauhansopimukseen oli Suomella edessä kovien sotakorvausten suorittaminen. Aiemmin tehdyissä rauhantunnusteluissa Neuvostoliiton vaatimat summat olivat olleet paitsi kohtuuttomat mutta myös samalla mahdottomat suorittaa. Nyt vaadittu summa oli pienentynyt mutta silti kysymys kuului ”miten niistä voisi suoriutua”. Tässä jaksossa perehdymme Suomen sotakorvauksiin.
Rauhansopimus
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1947/20
Suomen sotakorvaukset olivat arvoltaan 226 miljoonaa dollaria – Itärajan yli kulki 345 000 junanvaunullista, viimeinen juna lähti syyskuussa 1952
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-sotakorvaukset-olivat-arvoltaan-226-miljoonaa-dollaria/
Suomi oli nääntyä sotakorvaustaakan alla - Samalla saatiin metalliteollisuus nousuun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti