Erkki Ahon blogi: kesäkuuta 2024

sunnuntai 30. kesäkuuta 2024

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

Erkki Ahon taidenäyttely

käsittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa historiikkien ja taiteen avulla.

Taidenäyttelyni on omasta mielestäni erittäin korkeatasoinen. Esimerkkinä taideteosten korkeasta tasosta ovat taiteilija Rositsa Tanchevan maalaukset

Isosta Vihasta Kalajoella v.1714

Niku Eerikinpoika Tynkä tappaa Kalajoen kolmannen papin Mikael Eerinkinpoika Tavastiuksen vuonna 1555.

Muotokuva kunniatohtori, toimittaja Helena Petäistöstä

Muotokuva professori Juho Saaresta

Muotokuva tohtori Keijo Nivalasta

Maalaus rautiolaisista painonnostajista Milko ja Anna Tokolasta

Maalaus Tapion Tuvasta ja Tapion Tuvan isännästä Allan Seikkulasta

Karikatyyrimaalaus laulaja Pekka Himangasta

Taitelija Markku Hakola on maalannut maalaukset

pääministeri Juha Sipilästä ja hänen mummolastaan Rautiossa

äitini Saimi Ahon muotokuvan ja Ahon pihapiirin

kansanedustaja Elias Simojoen muotokuvan ja Raution pappilan

lääkäri Untamo Sorasto ja lääkäritalo Kalajoella

opettaja Osmo Tokola ja Raution koulu

Taitelija Tanja Luukkonen on piirtänyt muotokuvapiirrokset

professori Arto Haverista

tohtori Tiina Petäistöstä

tohtori Mirjan Rasmuksesta

tohtori Pia Sjöholmista

Taiteilija Olga Markova-Orell on maalannut

maalauksen Raution kirkosta

maalauksen Kalaja-laivasta

maalauksen Haaralan talosta

Taitelija Heimo Sova on maalannut maalauksen

Siipojoen uitoista

Puuseppä Leo Takalo on rakentanut pienoismallin

Jokelan pappilasta

Raution pappilasta

Kallan kirkosta

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni taiteilijoita ja heidän töitään

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17032024-taidenayttelyni.html

Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-merkittavien-rakennusten.html

KE 10.04.2024 Kotikyläni Raution tohtorit

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ke-10042024-kotikylani-raution-tohtorit.html

Taidenäyttelyni historiikkeja

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/04/

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

Taidenäyttelyni täydentyy kesän ja syksyn aikana taitelija Markku Hakolan maalauksilla Kalajoen kirkosta, Himangan kirkosta ja maalauksella Kaljaasi Ansiosta.

Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Odotan Suomen valtion vahingonkorvauksia. Taistelen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston puolesta viimeiseen hengenvetoon asti. Pohteen päätös on syntynyt virheellisten tietojen perusteella poliittisen suhmuroinnin seurauksena.

Sisäasianministeriö on ilmoittanut minulle kirjallisesti, että konkurssirikos on vanhentunut. Sain 18.06.2024 sisäasianministeriöstä allekirjoittamattoman vastauksen ja päivää myöhemmin allekirjoitetun vastauksen VN/ 16191/2024 ja asioihin VN/ 16191/2024-SM-4

Vastauksessa kerrotaan, että konkurssirikos on jo vanhentunut ja että konkurssirikoksesta rangaistus on vain 2 vuotta vankeutta joten Sisäasiainministeriö ei valitettavasti voi auttaa teitä asiassanne.

Minä katson, että Suomen valtio on minulle korvausvelvollinen aiheuttamistaan valtavista taloudellisista tappioista ja hirvittävistä henkisistä kärsimyksistä.

Taidenäyttelylleni ei ole vielä löytynyt Rautiosta tai Kalajoelta pysyvää esittelypaikkaa. Siksi taidenäyttelyni on yleisön nähtävillä vain virtuaalisesti.

lauantai 29. kesäkuuta 2024

SU 30.06.2024 Poliittiset rikokset

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

käsittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa historiikkien ja taiteen avulla. Suomen historian salatuimpia asioita on presidentti Mauno Koiviston valtiopetos.

Karikatyyrimaalauksen presidentti Mauno Koivistosta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Maalauksen koko on 35x50 cm. Maalauksen nimi on ”Valtiopetoksen tekijä”. Olisi ollut parempi jos Koivisto olisi pelannut lentopalloa eikä olisi puuttunut riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan.

PE 07.06.2024 Taidenäyttelyni arvo nousee kohisten - Valiopetoksentekijä

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-taidenayttelyni-arvo-nousee.html

Karikatyyrimaalauksen pääministeri Esko Ahosta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Maalauksen koko on 35c50 cm. Maalauksen nimi on ”Tuonelanjoella”.

Maalaus ”Tuonelanjoella” esittää pääministeri Esko Ahoa Tuonelanjoella mukanaan säästöpankit ja markkinoilta poistettavat yritykset = valkoinen joutsen. Tuonelanjoella on jo mustat joutsenet ”vakaan markan politiikka”, ”rahamarkkinoiden vapautus” ja ”idänkaupan romahdus”

PE 07.06.2024 Tuonelanjoella

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-tuonelanjoella.html

Karikatyyrimaalauksen presidentti Tarja Halosesta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Maalauksen koko on 35x50 cm. Maalauksen nimi on ”Putinin ystävä”.

Presidentti Tarja Halonen salasi ns. Koiviston konklaavin asiakirjat presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä.

PE 07.06.2024 Putinin ystävä

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-putinin-ystava.html

Esko Ahon hallituksen ja 4 ostajapankin välillä sovittiin ns. Säästöpankkisopimus, jossa sovittiin tiettyjen alojen toimialarationalisointi ja yritysten kaatamisperusteet. Pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista yrityksistä ja toteuttivat asian yhdessä Suomen valtion Kera Oy:n kanssa. Kera Oy:ssä perustettiin ns, ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen. Sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ns. Koiviston konklaavissa oli päätetty pelastaa pankit ja antaa pankeille suosituimmuusasema oikeudenkäynneissä.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerausmiehiksi tuli asianajajat Juhani Tuomaala ja Lauri Ylipukki, jotka rahastivat lyhyestä työjaksosta yli miljoona markkaa. He vaativat yrityksen talouspäälliköksi Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perustella KTM Jouni Remeksen. Remes on Kera Oy:n saattohoitaja. He estivät Betonikattotiilitehtaan myymisen 370 000 markalla sekä toimitusjohtaja Käännän mukaan noin 100 talokaupan syntymisen. Kun talotehtaalle konkurssin jälkeen etsittiin jatkajaa niin saattohoitaja Jouni Remeksen todellinen rooli saattohoitajana paljastui. Kera Oy ja Arsenal Oy tiesivät, että yritys on markkinoilta poistettavien listalla. Kysymys on törkeästä petoksesta kun Kera Oy ja Arsenal Oy myyvät sellaisen talotehtaan, joka oli markkinoilta poistettavien listalla.

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

https://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

Toivon Suomen valtiolta pikaisia päätöksiä asiassani.

SU 23.06.2024 KIIREELLINEN Suomen hallitukselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-23062024-kiireellinen-suomen.html

Valtiopetos on tosiasia

https://valtuustoaloite.blogspot.com/

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset

https://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html

LA 29.06.2024 Tohtori, professori Rauno Korhosella on rautiolaiset sukujuuret

Kotikylältäni Rautiosta on poikkeuksellisen paljon henkilöitä väitellyt tohtoreiksi. Rautiolaisiksi tohtoreiksi lasken tohtorit, jotka ovat syntyneet Rautiossa ja henkilöt, joiden jompikumpi vanhempi on syntynyt Rautiossa. Rautiolaisiksi tohtoreiksi lasken myös sellaiset tohtorit, jotka ovat viettäneet merkittävän osan elämästään Rautiossa. Nyt tietooni on tullut 22 tällaista henkilöä.

Rauno Korhonen on Esko Korhosen poika. Eskon isä on Kaarlo Fredrik Korhonen. Naapurini Korhosen Kalle on syntynyt: 02. toukokuuta 1906 Rautio, Finland (Suomi) Kuollut: 26. helmikuuta 1997 Kalajoki, Finland (Suomi). Esko Korhonen on Klaus Korhosen vanhempi veli.

Rauno Korhonen on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Lapin yliopistossa 1994, lisensiaatin tutkinnon 1999 ja oikeustieteen tohtorin tutkinnon 2003. Korhonen on työskennellyt Lapin yliopistossa vuodesta 1995 lähtien mm. assistenttina, tutkijana, yliassistenttina sekä oikeusinformatiikan ma. professorina vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut myös tiedekuntahallinnon eri tehtävissä.

Lapin yliopiston hallitus nimitti oikeustieteen tohtori, varatuomari Rauno Korhosen oikeusinformatiikan, erityisesti informaatio-oikeus, professoriksi oikeustieteiden tiedekuntaan 1.10.2008 lukien.

Oikeusinfomatiikka on monitieteinen oikeustieteen haara, jossa tutkitaan ja opetetaan oikeuden, tieto- ja viestintäteknologian, informaation käsittelyn ja viestinnän välisiä suhteita. Viran opetusalaan kuuluvat mm. oikeudelliseen tietoon ja tiedonkäsittelyyn sekä informaatio- ja tietotekniikkaoikeuteen liittyvät kysymykset. Rauno Korhosen tutkimuksen ja opetuksen painopistealueita ovat yksityisyyden suojaan, tietosuojaan, tietoturvallisuuteen, julkisuuteen sekä sähköiseen asiointiin liittyvät oikeudelliset teemat.

SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA VIESTINNÄN NORMITULVAA

https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=5de17ea2-ede4-4ac1-9c73-79bb8fa461f8

Kansalaisten valvonta lisääntyy huomaamatta ja nopeasti

17.1.2003

Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Rauno Korhosen väitöstutkimuksen mukaan informaatioyhteiskunnan kehitys uhkaa kansalaisten yksityisyyttä ja tiedollista itsemääräämisoikeutta.

Rauno Korhosen tutkimuskohteina ovat yhteiskunnan perusrekisterit, joita ovat henkilötietojärjestelmä, kiinteistötieto-järjestelmä, rakennustietojärjestelmä sekä yritys-, yhteisö- ja säätiötietojärjestelmät. Tietojärjestelmät jakautuvat lukuisiin alarekistereihin ja ovat useiden eri viranomaisten ylläpitovastuulla.

Rauno Korhosen väitöskirjan yhtenä pääväittämänä on, että kansalaisiin kohdistuva viranomaisvalvonta lisääntyy huomaamatta ja nopeasti eri yhteiskuntasektoreilla. Kehitys näkyy erityisesti poliisin ja muiden viranomaisten jatkuvasti kasvavissa valtaoikeuksissa muiden muassa lentokenttien kulunvalvonnassa, tieliikenteen valvonnassa, matkapuhelimien paikantamisessa ja televalvonnassa sekä sähköpostien tarkkailussa.

Kansalaisiin kohdistuvan valvonnan lisääntymiseen vaikuttavat Korhosen mukaan useat tekijät. Ensinnäkin tietoteknologia on kehittynyt ja tullut kustannuksiltaan alhaiseksi, mikä on helpottanut suuresti henkilötietojen rekisteröintiä ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tietojen yhdisteleminen eri rekistereistä on entistä helpompaa ja viranomaisten tiedonsaantioikeuksia on myös asteittain lisätty. Yksi uusimmista vähän huomiolle jääneistä uudistuksista liittyy Kansaneläkelaitoksen lokakuussa 2002 saamiin laajoihin tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksiin.

- Selkeänä tavoitteena yhteiskunnassamme näyttääkin olevan keskeisten perusrekistereiden ja perustietojärjestelmien linkittäminen yhteen sekä niitä koskevan tietohuollon ja tietopalveluiden yhtenäistäminen. Tulevaisuudessa saadaan ehkä kansalaisesta kaikki tarvittava tieto vain yhtä nappia painamalla, Korhonen ennakoi.

Sähköisen henkilökortin hyödyt ovat marginaaliset

Sähköinen asiointi tulee olemaan lähitulevaisuudessa nopeasti kehittyvä ala. Eduskunnassa on vireillä lainsäädäntöuudistus, jossa tavoitellaan yhtä keskitettyä kansalaisen sähköistä henkilökorttia. Korhonen arvioi, että sähköinen henkilökortti halutaan pakkosyöttää kansalaisille henkilökorttiuudistuksen myötä, vaikka kortin hyödyt ovat toistaiseksi marginaaliset.

- Laajasti käyttöön otettavaa sähköistä henkilökorttia mainostetaan sen tietoturvaa lisäävillä varmenneominaisuuksilla. Sähköinen henkilökortti voi kuitenkin olla myös oiva valvontakeino, kun kansalaisten kaikki henkilötiedot ja asioinnit viranomaisissa talletetaan yhdelle sirulle, Korhonen huomauttaa.

Henkilötiedot ovat entistä enemmän kauppatavaraa

Rauno Korhosen väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan myös julkisen sektorin tiedon omistamista, markkinointia ja hinnoittelua. Tutkimuksen mukaan henkilötiedot ovat entistä enemmän kauppatavaraa ja myös perusrekistereiden sisältämillä kansalaisten henkilötiedoilla tehdään rahaa. Esimerkiksi yritykset voivat hyödyntää väestötietojärjestelmän osoitetietoja asiakasrekistereitä päivittäessään.

- Nyt tarvittaisiinkin arvokeskustelua siitä, kuka viranomaisrekistereiden tiedot omistaa ja kuka niiden myymisestä hyötyy? Kansalaisillahan on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa muuttuneet osoitetietonsa väestötietojärjestelmään, jota hyödynnetään laajasti valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla, Korhonen sanoo.

Liian monet erityislait rapauttavat tietosuojan ja yksityisyyden tasoa

Yksityisyyden ja kansalaisten henkilötietojen puolesta käytävää taistelua Rauno Korhonen kuvaa väitöskirjassaan lainsäädännön kehityksen kautta. Informaatio-oikeudellisten yleislakien eli julkisuuslain ja henkilötietolain lisäksi Eduskunnasta tuotetaan lisääntyvällä vauhdilla uutta tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvää erityislainsäädäntöä.

- EU:n direktiivit ja kilpajuoksu teknologian kanssa pakottavat jatkuvaan säädöstulvaan. Uusiakin lakeja muutetaan jo parin vuoden kuluttua niiden voimaan tulosta. Kiireellä valmistellut lait saattavat kuitenkin hämärtää käsitystä lainsäädännöstä ja pahimmillaan rapauttaa tietosuojan ja yksityisyyden tasoa. Jopa asiantuntijoilla ja käytännön juristeilla on vaikeuksia hahmottaa jatkuvasti muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä. Keskivertokansalainen puolestaan voi menettää kunnioituksensa koko oikeusjärjestelmään, Korhonen arvioi.

OTL, VT Rauno Korhonen väittelee Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perusrekistereiden henkilötietojen suojasta. Julkisoikeuden assistenttina työskentelevän Rauno Korhosen tutkimus Perusrekisterit ja henkilötietojen suoja - Informaatio-oikeudellinen tutkimus yksityisyyden suojasta yhteiskunnan perusrekisteritietojen käsittelyssä tarkastetaan Lapin yliopistossa 18.1.2003, klo 12, luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8. Vastaväittäjinä toimivat dosentti, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti valtiovarainministeriöstä ja filosofian tohtori Timo Kuronen Geologian tutkimuskeskuksesta. Kustoksena toimii professori Ahti Saarenpää.

Taustatietoja väittelijästä:

Rauno Korhonen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1994. Oikeustieteen lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1999. Korhonen on toiminut oikeusinformatiikan assistenttina, Suomen Akatemian tutkijana sekä julkisoikeuden assistenttina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa vuodesta 1995 lähtien.

perjantai 28. kesäkuuta 2024

PE 28.06.2024 Esitykseni SOTE-asioiden hoitamiseen ja rahoittamiseen

SOTE-uudistus Suomessa on lähtenyt liikkeelle väärästä päästä. Lähtökohtana olisi pitänyt olla yksittäisen asiakkaan tarpeet. Olisi pitänyt ottaa huomioon yhteiskuntamme muutos eli eläkeläisten määrän kasvu. Palveluiden perusyksikkö tulee olla palvelukoti eli senioritalo. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä. Senioritalot ovat yksityisten ihmisten ja yritysten ylläpitämiä palveluyksiköitä. Niiden koko riippuu asuntojen määrästä. Senioritalossa voi olla myös hoitohenkilökuntaa tarpeen mukaan.

Seuraava yksikkö on hoivakoti. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Hoivakodit olisivat kuntien ylläpitämiä tai useamman kunnan eli palvelualueen ylläpitämiä.

Terveyskeskukset ja vuodeosastot olisivat kuntien tai palvelualueiden ylläpitämiä palveluita. Yöpäivystykset ja keskussairaaloiden palvelut olisivat valtion ylläpitämiä palveluita.

Yöpäivystykseen matka-aika saisi olla korkeintaan n. tunti. Kukin kunta ratkaisee itse sen millaisia sote-palveluja se pystyy tuottamaan. Jos itse ei pysty ko. palveluja tuottamaan niin on muodostettava useamman kunnan palvelualue, joka vastaa näiden palveluiden tuottamisesta.

Hyvinvointialueet voitaisiin lopettaa, organisaatiot purkaa ja johtajat irtisanoa. Kansalaisten peruspalvelut tulee parhaiten turvattua kun he itse saavat päättää niistä.

Sairaat ja vanhukset eivät tarvitse johtajia ja luottamusmiesorganisaatiota. Johtajat voidaan irtisanoa ja luottamusmiesorganisaatiot purkaa ja rahat käyttää palveluiden turvaamiseen.

Suomessa on 309 kuntaa. Kun kunnista muodostetaan kuntien palvelualueita niin palvelualueiden määrä tulisi olemaan n. 120-140 palvelualuetta koko Suomessa. Näin palvelualueille muodostuisi voimavaroja terveyskeskusten ja hoivakotien ylläpitämiseen palvelualueiden asukkaille. Palvelualueiden kunnalliset palvelut yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelualueiden kunnista palveluhenkilöiden määrän väheneminen tuo säästöjä , mitkä voidaan kohdistaa hoivakotien ja terveyskeskuksen ylläpitämiseen. Samalla julkiselta sektorilta vähenee tuhansia työpaikkoja.

Otan esimerkkinä kuvitellun Kalajoen palvelualeen. Siihen kuuluisivat Kalajoen ( 12344) lisäksi Merijärvi ( 1055) , Alavieska (2437) ja Pyhäjoki (2980). Tällainen palvelualue pystyy turvaamaan terveyskeskuksen palvelut ja hoivakotipalvelut, kun muut kunnalliset palvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2024

TO 27.06.2024 Joka kenkkinsä kenkkää se onnensa menettää!

Kalajokinen liikemies Antti Santaholma lahjoitti omistamansa äitinsä syntymätalon Rahkolan Kalajoen kunnalle. Taloon perustettiin 1920 Kalajoen kunnalliskoti Mäntyrinne. Kalajoen kaupunki on toiminut niin, että Mäntyrinne on nyt Pohteen alainen ikäihmisten ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasumisyksikkö. Olisi mielenkiintoista nähdä tuo Antti Santaholman lahjakirja Kalajoen kunnalle. Mikä on lahjakirjan juridinen ja moraalinen merkitys? Onko Kalajoen kaupungilla ollut juridinen oikeus siirtää Mäntyrinne Pohteen alaisuuteen? Onko teko ollut moraalisesti oikein?

Nyt on käynyt niin, että Kalajoen kunta on kehittänyt Seniorikeskus Mäntyrinnettä ajan vaatimalla tavalla. Kuntalaiset ovat olleet tyytyväsiä. Kun tuli SOTE uudistus niin Senoirikeskus Mäntyrinne siirtyi Pohteen alaisuuteen ja päätösvalta asioissa siirtyi pois kalajokisilta. Seniorikeskus Mäntyrinteen tulevaisuus on tuntematon.

Joka kenkkinsä kenkkää se onnensa menettää, sanoo suomalainen sananlasku. Kalajoella on aina ollut sairaala. Kalajoen sairaala on ollut maan kuulu sairaala. Kalajoen sairaala oli aikanaan kahdeksan kunnan aluesairaala ennenkuin Keski-Pohjanmaan aluesairaala rakennettiin. Kalajoen sairaalassa lääkäri Untamo Sorasto teki 25000 leikkausoperaatiota ja valvoi 13000 synnytystä. Nyt, kun on siirrytty Hyvinvointialue Pohteen alaisuuteen, niin Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosastokin on Hyvinvointialue Pohteen toimesta lopetettu.

Rautiolaiset halusivat rakentaa Rautioon senioritalon. Hankkeen takana ovat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät. Hyvinvointialue Pohde esti senioritalon rakentamisen Rautioon.

Rakentaminen estettiin Hyvinvointialue Pohteen toimesta. Näitä ratkaisuja on vaikea ymmärtää. Rautiolaiset yrittäjät ja kalajokinen liikemies ovat ymmärtäneet, että yhteiskunnan tulee ottaa vastuu asioista eli vanhuksista. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että keskusta meni kannattajiensa vastuksesta huolimatta vasemmistoenemmistöiseen hallitukseen asiankannattajaksi saadakseen poliittista valtaa SOTE-uudistuksen avulla. Keskustan tavoite toteutui. Tehtiin keskustan haluama SOTE-uudistus. Rakennettiin maakuntamalli ja hyvintointialueet sekä suuret ja kalliit luottamusmiesorganisaatiot ja valtava hallintohimmeli, jossa on yli 660 johtajaa, joilla on vähintään 5000 euroa palkkaa. Korkeimmat palkat ovat lähes 20000 euroa kuukaudessa. Tämä seurauksena terveyskeskuksia suljetaan ja palveluja ajetaan alas. Johtajille ja organisaation pyörittämiseen tarvitaan rahaa ja se otetaan karsimalla kansalaisten elintärkeitä palveluja. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että seuraaviin aluevaaleihin on vaikea saada ehdokkaita. Valituilla henkilöillä ei ole käytännössä päätösvaltaa, koska virkamiehet päättävät asioista kuten esimerkiksi toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi, joka päätti lopettaa Kalajoen terveyskeskuksen 29 paikkaisen vuodeosaston ja siirtää Kalajoen vuodepaikat Nivalan terveyskeskukseen. Hyvinvointialue Pohde on yhteiskuntaa vastaan.

Miten tulisi toimia?

Rautiolaiset ovat toimineet esimerkillisesti. He haluavat turvata senioreiden loppuelämän turvallisesti kotiseudullaan rakentamalla yksityisen senioripalvelutalon Rautioon. Hyvinvointialueen Pohteen tulisi olla iloinen ja onnellinen tällaisesta aktiivisuudesta, mutt toisin on. Hyvinvointialue Pohde estaa Raution senioritalon rakentamisen.

Uskon, että Himangalta ja Kalajoelta löytyy vastaavaa aktivisuutta rakentaa omat yksityiset palvelukeskukset. Kun on kolme tällaista yksityistä palvelutaloa Kalajoella niin se mahdollistaa tehokkaan yhteistyön näiden palvelukeskusten välillä. Kolmelle palvelukeskukselle tarvitaan yksi johtaja ja jokaiseen palvelukeskukseen kolme ammattitaitoista hoitajaa.

Lisäksi näiden palvelukeskusten yhteyteen voidaan rakentaa senioritaloja. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä.

Tällainen kehitys mahdollistaa monenlaisten yksityisten palvelujen tuottamisen. Palvelukeskuksien ja senoiritalojen asukkaille voidaan tarjota esim. fysioterapeutin, hierojan, siivouspalveluiden, ruokapalveluiden, pesupalveluiden, kuntosalipalveluiden, kuljetuspalveluiden, kauppapalvelujen, parturipalveluiden, jalkahoitopalveluiden jne. tuottamista. Koko ketju työllistäisi 15 -20 yrittäjää tai yritystä merkittävällä tavalla. Palvelujen käyttäjät eli seniorit maksaisivat itse käyttämänsä palvelut. Miksi Hyvinvointialue Pohde estää normaalin järkevän yhteiskunnallisen kehitys, mikä säästää valtion varoja ja senoireille elintärkeä.

Vanhusten hoitoon liittyy keskeisesti myös hoivakodin palvelut.Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Mäntyrinne on juuri tällainen hoivakoti. Päätösvalta Mäntyrinteen asioissa tulee saada takaisin kalajokisille. Siksi on purettava sopimus Mäntyrinteen siirtäminen Pohteen alaisuuteen.

Samoin on purettava Kalajoen terveyskeskuksen ja Himangan terveyskeskuksen siirto Pohteen alaisuuteen. Koko Hyvinvointialue Pohde on lakkautettava ja organisaation on purettava ja johtajat on irtisanottava. Näin saadaan aikaan tarvittavat säästöt SOTE-asioissa ja kansalaisille elintärkeät palvelut voidaan turvata. Miksi maan hallitus ei ole valmis järkeviin säästötoimiin asioissa?

Kalajoen kaupungilla tulee olla keskeinen rooli kalajokisten palveluiden turvaajana. Kalajoen ja Himangan terveyskeskukset ja Mäntyrinteen hoivayksikkö tulee olla kalajokisten omissa käsissä ja päätösvallassa. Niiden yksiköiden toiminnan tulee olla sellaista kuin asiakkaan tarpeet vaativat.

tiistai 25. kesäkuuta 2024

KE 26.06.2024 Näkemykseni, suunnitelmani ja tavoitteeni Kalajoen vanhustenhoidosta tulevaisuudessa

Suomalaisten ikääntyminen heijastuu terveydenhuoltoon hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymisenä. Yhä useammat elävät pitkään terveinä, sillä sairastamisen arvioidaan kasautuvan tulevaisuudessa kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin. Suurimmalla osalla yli 75-vuotiaista on kuitenkin vähintään yksi toimintakykyä heikentävä sairaus.

Tarve vanhustenhoidon erityisosaamiseen lisääntyy jatkuvasti. Hyvä vanhustenhoito edellyttää tietoa normaalista ikääntymisestä, vanhenemisen vaikutuksista elimistön toimintaan ja ikäihmisten sairauksien erityispiirteiden tuntemista. Lisäksi on perehdyttävä potilaan sosiaaliseen verkostoon ja elinympäristöön.

Suurin osa ikääntyneistä toivoo saavansa hoitoa ja palveluita kotiin kunnon heikentyessä. Tunne oman elämän hallinnasta on kotioloissa suurin ja elämänlaatu sairauksista huolimattakin useimmiten paras. Myös valtakunnallisissa vanhustenhoidon laatusuosituksissa pidetään ensisijaisena tavoitteena sitä, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään.

Yleensä vanhuksen suurin tuki ovat omaiset ja ystävät. Apua kotiin on saatavilla myös kunnallisesta tai yksityisestä kotihoidosta. Kotihoito muodostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Kotipalvelu auttaa ja tukee päivittäistä selviytymistä arjessa. Kotisairaanhoito tuo terveydenhuollon palvelut kotiin silloin, kun potilaan on vaikea lähteä itse sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Kun ikääntyneiden läheistemme toimintakyky alkaa heikentyä, nousee esiin tarve luotettavalle ja jatkuvasti saatavilla olevalle hoivapalvelulle. Ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa sitä, että apu ja tuki ovat saatavilla milloin tahansa, päivin öin. Tämä tuo mielenrauhaa sekä palvelun käyttäjille että heidän perheilleen, tietäen että ammattitaitoinen apu on aina lähellä.

Henkilökohtainen hoiva on yksi ympärivuorokautisen hoivan kulmakivistä. Se kattaa päivittäiset toiminnot, kuten peseytymisen, pukeutumisen ja ruokailun avustamisen. Ammattitaitoinen hoitohenkilökunta huolehtii siitä, että jokainen asiakas saa yksilöllistä ja kunnioittavaa apua, säilyttäen samalla mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja arvokkuuden tunteen.

Avustaminen voi ulottua myös kodinhoidollisiin tehtäviin, kuten siivoukseen ja pyykinpesuun, sekä asiointiapuun. Tämä mahdollistaa sen, että ikääntyneet voivat jatkaa elämäänsä tutussa ja turvallisessa ympäristössä, omassa kodissaan, ilman että arjen hallinta muodostuu liian suureksi haasteeksi.

Monille asiakkaille oman kodin rauha ja tuttu ympäristö ovat tärkeitä. Yöhoidon avulla he voivat nukkua omassa sängyssään ja olla ympäröityinä omilla tutuilla tavaroillaan, mikä voi edistää parempaa unenlaatua ja yleistä hyvinvointia sekä lisätä turvallisuutta. Erityisesti niille, jotka tarvitsevat apua yöllä esimerkiksi liikkumisessa tai wc-käynnillä, yöhoidosta voi olla suuri hyöty.

Yöhoidolla voidaan myös ehkäistä ja hallita tilanteita, jotka voivat pahentua yöllä ilman valvontaa. Esimerkiksi ikääntyneillä henkilöillä on usein suurempi riski kaatumisille tai sekavuuden lisääntymiselle yöllä, ja yöhoitaja voi auttaa näiden riskien hallinnassa.

Yöhoidon avulla myös asiakkaiden läheiset voivat saada mielenrauhaa tietäessään, että heidän rakkaansa ovat turvallisissa käsissä ja saavat tarvittavan avun yölläkin.

Lääkehoidon asianmukainen hallinta on keskeinen osa ikääntyneiden hoivaa. Ympärivuorokautinen hoivapalvelu varmistaa, että lääkkeet otetaan oikea-aikaisesti ja oikein annosteltuina. Ammattitaitoinen henkilökunta seuraa lääkehoidon toteutumista ja tekee tarvittavat muutokset yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Lääkehoidon seurantaan kuuluu myös säännölliset tarkistukset ja lääkityksen vaikutusten arviointi. Näin voidaan varmistaa, että lääkitys tukee parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia.

Ravitsemus on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja se korostuu erityisesti ikääntyessä. Ympärivuorokautinen hoiva sisältää usein ateriapalvelut, jotka turvaavat tasapainoisen ja ravitsevan ruokavalion. Henkilökuntamme valmistaa maittavat ateriat paikan päällä huomioiden asiakkaan erityisruokavalion ja henkilökohtaiset mieltymykset.

Ravitsemuksen tukeminen ei rajoitu vain aterioiden valmistamiseen, vaan se kattaa myös ruokailuhetkien sosiaalisen aspektin. Yhteiset ateriat ja ruokailun yhteydessä tapahtuva seurustelu edistävät ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua.

Jokainen ikääntyvä henkilö on yksilö, jolla on omat tarpeensa ja toiveensa. Ympärivuorokautinen hoiva sisältää yksilöllisten hoivasuunnitelmien laatimisen, jossa huomioidaan asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet, toiveet ja elämäntilanne. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti vastaamaan muuttuvia tarpeita.

Yksilöllinen lähestymistapa varmistaa, että hoivapalvelut tukevat asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänlaatua parhaalla mahdollisella tavalla. Hoivasuunnitelman avulla voidaan myös varmistaa, että kaikki tarvittavat palvelut, kuten fysioterapia tai kuntoutus, integroidaan osaksi päivittäistä hoitoa.

Ympärivuorokautinen hoiva vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tämä varmistaa, että asiakkaat saavat kokonaisvaltaista hoitoa ja että heidän terveydentilaansa seurataan asianmukaisesti.

Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että hoivapalvelu voi reagoida nopeasti terveydentilan muutoksiin ja tarjota tarvittavaa lisätukea. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä on ympärivuorokautinen hoiva, jossa tilanteet voivat muuttua nopeasti.

Ympärivuorokautinen hoiva on ikääntyneille korvaamaton palvelu, joka tukee heidän itsenäisyyttään ja mahdollistaa arvokkaan elämän jatkumisen omassa kodissa. Se tarjoaa turvaa ja luotettavuutta, kun tietää, että apu on aina saatavilla.

Hoivapalvelun avulla ikääntyneet voivat nauttia elämästään täysipainoisesti, tietäen että heidän hyvinvointinsa on ammattilaisten käsissä. Tämä ei ainoastaan paranna heidän elämänlaatuaan, vaan myös helpottaa heidän läheistensä mieltä, kun he tietävät rakkaansa olevan hyvissä käsissä.

Senioritalo

Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä. Senioritaloja voidaan rakentaa palvelutalon läheisyyteen.

Palvelutalo

Palvelutalossa puolestaan asutaan omassa senioriasunnossa palvelutalon palveluiden ympäröimänä. Palvelutalo tuo yhteen senioritalon tarjoamat ominaisuudet sekä nimensä mukaisesti tarvittavat palvelut. Palvelutalossa asuessaan ikäihminen asuu itsenäisesti omassa vuokra- tai omistusasunnossaan ja valitsee asumisensa rinnalle tarvittavia kotipalveluita, kuten hoito-, siivous- ja ruokapalveluita. Palvelutaloissa on hoitohenkilökuntaa paikalla, jolloin apu on aina lähellä ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Tällaiset palvelutalot voitaisiin rakentaa Rautioon ja Himangalle. Ne toimisivat paikallisten määräysvallassa kuten esim Rautiossa on suunniteltu. Hankkeen takana ovat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät.

Hoivakoti

Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia.

Hoivakodeissa ja ryhmäkodeissa asukkaat asuvat omissa huoneissaan, minkä lisäksi heillä on yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja. Hoivakotien ja ryhmäkotien ulko-ovet ovat lukittuna asukkaiden turvallisuuden vuoksi, jotta esimerkiksi muistisairaat asukkaat eivät vahingossa lähde pois hoivakodista ja eksy.

Suurin osa palvelutaloista ja senioritaloista toimivat puolestaan kuin tavalliset kerrostalot: rapun ovet ovat aina auki tai ovat lukittu vain ilta- ja yöaikaan ulkopuolelta, jolloin asukkaat pääsevät kulkemaan palvelutalosta ja palvelutaloon sisään aina niin halutessaan. Tällainen hoivakoti voitaisiin rakentaa Kalajoen keskustaan. Tällainen hoivakoti voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Kalajoen kaupungin ja yksityisten tahojen kanssa. Mielestäni asia voidaan toteuttaa Seniorikeskus Mäntyrinteen uudistamisella ja mahdollisella yksityistämisellä jotta päätösvalta asioissa säilyy Kalajoella.

Kalajoen terveyskeskuksen 40-paikkainen vuodeosasto olisi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Olen valmis toteuttamaan suunnitelmani jos Suomen valtio maksaa minulle vahingonkorvaukset esittämässäni muodossa. Suunnitelman toteutus tapahtuu yhteistyössä Kalajoen kaupungin sekä vastaavanlaisen yksityisen tahon kanssa kuin Rautiossa on suunniteltu toteuttaa asiat.