Muotokuvapiirroksen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen. Muotokuvapiirros on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella.
Torsti Kalliokoski – Kalajoen kunnanjohtaja
Torsti Kalliokoski on syntynyt Vetelissä 10.10.1937.Naimisissa. Yksi poika, kaksi tyttöä. Seitsemän lastenlasta. Kunnansihteerinä Alajärvellä ja Jämsänkoskella. Kunnanjohtajana Evijärvellä 1968-1971 ja Kalajoella 1971-2000.Harrastuksiin kuului lukemista, kuntoilua ja matkailua.
Entinen kunnanjohtajaTorsti Kalliokoski jäi eläkepäiviksi asumaan Kalajoen keskustaan. Hänellä ei ole syytä paeta. Kalliokoski voi muistella tyytyväisenä perintöään eli sitä tilaa, johon hän Kalajoen jätti Kalajoen kunnallisveroprosentti on nyt 18,50, vuosikate talousarviossa 4,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,4 miljoonaa euroa. Kohta kuusivuotias Kalajoen kaupunki on erilainen nuori köyhässä kuntakentässä. "Kalajokisten kulttuuriin on kuulunut se, että tullaan omillaan toimeen. Nostan luottamushenkilöille hattua; he arvostivat sitä, että talous pidetään kunnossa. Myös virkamiehille se oli kirjoittamaton laki", Kalliokoski muistelee.1990-luvun alun lama-aikana Kalajokeakin koeteltiin. Kylpylä siirtyi kunnalle varoineen ja velkoineen."Turistien määrä väheni vuonna 1993 oleellisesti. Kylpylän osto oli kunnalle iso, mutta ainoa oikea päätös. Vuosikymmenen puolivälissä tyypillinen pohjoissuomalainen matkailualan yrittäjä oli konkurssipesä. Meillä oli palveluvarustus valmiina, kun lama hellitti. "Sana "palvelut" toistuvat Kalliokosken puheessa. Kalajoki on pärjännyt talouskiemuroissa keskimääräistä paremmin siksi, että palvelut on mitoitettu oikein."Emme rakentaneet liian suuria yksiköitä, vaikka valtion avustukset suosivat suurempaa rakentamista. Moni kunta rakensi palvelunsa tehottomaksi. Kymmentä henkeä ei kannata kuljettaa 50 hengen bussilla. "Kuntaliitokset ovat tapetilla. Valtion taholta on tullut määräys, että sosiaali- ja terveyspiirit pitää muodostaa 20 000 asukkaan kokoisiksi. Torsti Kalliokoski on eri mieltä." Kymmenentuhatta, kuten Kalajoki esimerkillään näyttää, on riittävä väestöpohja, kun ajatellaan valtaosaa kunnallisista peruspalveluista. On olemassa tietty joukko erityispalveluja - sairaudet, koulutus - jolloin tarvitaan naapuriyhteistyötä. Siksi on mahdotonta sanoa mitään optimaalista kuntakokoa."Kalajoella on nostettu esiin erityispalvelujen hoito sopimusteitse. Kalliokoski tukee tätä ajatusta."Kuntaliitokset eivät silti ole vain kielteinen asia. Niiden avulla syntyy mahdollisuuksia. Pitää muistaa kuitenkin uhat: kotiinpäinvetävä kyläpolitiikka ja säästöjen haku. Säästöjä ei tule, ellei jotain tehdä. No, jokainen tietää, että säästöjen saamiseksi päällekkäisyyksiä pitää karsia ja jostakin luopua. "Kalliokosken ja hänen vaimonsa eläkepäiviin tuo hohtoa muun muassa matkustelu. Jos USA:n osavaltiot lasketaan mukaan, tutuksi on tullut 50-60 valtiota."Sillä määrällä voi itseään sanoa jo maailmanmatkaajaksi. Hawaiji, Las Vegas, Kiina ja Thaimaa ovat jääneet mieleen. Ensi kuussa menemme Meksikoon tytärtämme tapaamaan. "Matkustelu avartaa. "Suomea ei ole vielä löydetty - eikä Kalajokea", entinen kunnanisä arvelee. Veli-Pekka Somero
Artikkelin lähde Kaleva
Pitkäaikainen kunnanjohtaja
Torsti
Kalliokoski. Kalajoen entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos
Torsti Valtter Kalliokoski kuoli 1. joulukuuta 2012 äkilliseen
sairauskohtaukseen kotonaan Kalajoella. Hän oli kuollessaan
75-vuotias.
Kalliokoski oli syntynyt vuonna 1937 Vetelin
Haapasalossa nelilapsisen maanviljelijäperheen nuorimmaiseksi. Hän
oli koulutukseltaan sosionomi. Kalliokosken ensimmäinen
harjoittelupaikka oli Vetelin kunnantoimistossa kesällä 1961.
Kunnansihteerinä Kalliokoski toimi Alajärjellä vuodet 1962-67 ja
Jämsänkoskella 1967-68.
1968-1971 hän toimi Evijärven
kunnanjohtajana. Tämän jälkeen hänet valittiin Kalajoen
kunnanjohtajaksi. Kalliokoski oli Kalajoen pitkäaikaisin
kunnanjohtaja, sillä hän ehti olla tehtävässään lähes 30
vuotta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2000.
Eläkepäivillään
Kalliokoski toimi muun muassa kirkkovaltuutettuna ja kuolemaansa asti
Kalajoen sydänyhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi hän oli
edustajana Pohjoisen alueen vammaisneuvoston ja Pohjois-Suomen alueen
vammaispoliittisessa työryhmässä. Hän oli jäsenenä myös
Kalajoen Lions Clubissa ja vetovastuussa Keskipohjanmaan
senioripäättäjissä.
Kalajoen
kunnan matkailutoiminta on ollut kilpailulainsäädännön vastaista
ja henkilöt ovat istuneet kahdella jakkaralla eli toimineet
esteellisinä. Määräävää markkina-asemaa on käytetty väärin.
Ideoita on härskisti ”varastettu” yksityisiltä.
Kalajoen
matkailulautakunta, jonka esittelijä oli Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n toimitusjohtaja, käsitteli Satumaa Oy:n n. hehtaarin suuruisen
maa-alueen vuokrausta 7.6.1984. Matkailulautakunta päätti, että
hanke on hyvä, mutta sijoitus väärässä paikassa. Kunnanhallitus
käsitteli asiaa 20.8.1984 eikä vuokrannut maata Satumaa Oy:lle.
Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät
Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta kuuloetäisyydelle
Eräät
kunnan edustajat mm. Eero
Nevalainen on
sanonut, ”ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja
mahtavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn ideasta”.
Myöhemmin idea toteutettiin JukuJukumaan nimellä Hiekkasärkät
Oy:n toimesta.
Tapioland Oy esitti Kalajoen kunnalle
yhteistyötä vesiparatiisin toteuttamisessa. Asia oli vuotanut
Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli
kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski. Kunnanhallitus
käsitteli asiaa 21.11.1988 jolloin Allan
Seikkula esitteli
hankkeen kunnanhallitukselle. Samassa kokouksessa oli yllättäen
esittelemässä trooppisen keitaan hanketta Hiekkasärkät Oy:n
toimitusjohtaja Seppo
Mäki-Ullakko.
Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin Kalajoen kunnanhallituksessa
9.1.1989, jolloin kunnanhallitus päätti ettei kunnalla ei ole
mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta.
Kunnanhallitus ilmoittaa, ettei osakkuus ja takaus Tapionkeitaassa
tule kysymykseen.
Kalajoen kunnanvaltuusto käsitteli Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n lainantakausta 28.9.1989. Valtuutettu Erkki
Aho jätti
seuraavan eriävän mielipiteen asiassa: Kalajoen kunnan ei ole syytä
lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja,
1.
koska hankkeelle ei ole olemassa riittäviä
kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä
riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset
ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suurten
lainojan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski.
2. koska
Kalajoen matkailusta ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa, jossa
selkeästi määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen
päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Alueen kaikkien
yritysten on yhteistyössä pyrittävä kehittämään Kalajoen
matkailua. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen
impulsiivisuus sekä kunnan liian hallitseva rooli johtavat
epätyydyttävään lopputulokseen.
3. koska Kalajoen kunnan
vapaa-ajanpalveluista ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa
toteutusaikatauluineen. Näihin vapaa-ajanpalveluihin on
sisällytettävä uimahalli Kalajoen keskustaan. Matkailun
kehittäminen ei saa olla esteenä Kalajoen kuntalaisten palveluiden
kehittämisessä. Kunnan ensisijaisena tehtävänä on kunnan
asukkaiden palveluiden kehittäminen parhaalla mahdollisella
tavalla.
4. koska Kalajoen kunnanjohtaja on Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja tässä tehtävässään ajaa yhden
yrityksen etuja eikä näin ollen voi toimia tasapuolisesti ja
oikeudenmukaisesti muihin yrityksiin nähden. Kunnanjohtaja on näin
ollen esteellinen toimimaan kuntaenemmistöisen Kalajoen Hiekkasärkät
Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Kalajoella 28.9.1989 Erkki
Aho
Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen
jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet
olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen
Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi
eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti.
Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen
kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus
Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan
takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen
vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisella
vastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä
epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.
Vaadin
erityistilintarkastusta
Vaadin
Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n
ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän
kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski ei
suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan
oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla
vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli
huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten
edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina
tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä
selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan
oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen.
KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön
tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia
arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.
Osakepääoman
laskeminen
Totuus
oli kuitenkin toisenlainen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen
kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän
valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa
markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli
miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti
7§ korottaa 4.6.1997 yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000
markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin
alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan
yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi. Näin
vältettiin konkurssi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa
markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika
erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa
edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden
pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?
Kylpylä
kunnalle
Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin
välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän..
Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa
olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä
vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin
tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja
sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan
markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan
tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi
markaksi. Valtuutetuille eli päättäjille jätettiin kertomatta,
että kylpylä oli tuohon aikaan erittäin homeinen ja siksi kunta
joutui myöhemmin tekemään ison remontin homeongelman
poistamiseksi.
Eriävä mielipiteeni oli toteutunut
kirjaimellisesti.
Urheiluopistosäätiölle
avustusta
Kalajoen
kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana
26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle
annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja
vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan
takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen
Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa
toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle
ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut
ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan
takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin
Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse
ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa.
Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle
vuokratussa tilassa.
Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen
kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä
olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta
rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä
niiden arvo oli vain noussut.
Rahjan
saariston Natura Life-hakemus
Keski-Pohjanmaan
Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään
11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura
2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon.
Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen
alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan
karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702
548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk,
Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205
096 mk.
Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä
hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan
kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui
hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle
esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu
hankkeeseen 200 000 markalla.
Myös Kallankarien
itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät asiassa
kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä tiedoilla
tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero
Laukkanen,
lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan
kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa
kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen
200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä
tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan.
Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti kunnanjohtaja
Torsti
Kalliokoski ja
kunnansihteeri Pekka
Ollila.
Hakemuksessa
sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet
liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio
hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä
ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. Kysymyksessä on myös
Kallan karien itsehallinnon loukkaus. On siis syytä epäillä
törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja
syyttäjän toimesta syyttämättä.
Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia osa 2
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-hiekkasarkilla-on-kiehtova-ja_11.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti