KE 04.10.2023 Muotokuvapiirros kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta

 

Muotokuvapiirroksen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen. Muotokuvapiirros on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella.

Torsti Kalliokoski – Kalajoen kunnanjohtaja

Torsti Kalliokoski on syntynyt Vetelissä 10.10.1937.Naimisissa. Yksi poika, kaksi tyttöä. Seitsemän lastenlasta. Kunnansihteerinä Alajärvellä ja Jämsänkoskella. Kunnanjohtajana Evijärvellä 1968-1971 ja Kalajoella 1971-2000.Harrastuksiin kuului lukemista, kuntoilua ja matkailua.

Entinen kunnanjohtajaTorsti Kalliokoski jäi eläkepäiviksi asumaan Kalajoen keskustaan. Hänellä ei ole syytä paeta. Kalliokoski voi muistella tyytyväisenä perintöään eli sitä tilaa, johon hän Kalajoen jätti Kalajoen kunnallisveroprosentti on nyt 18,50, vuosikate talousarviossa 4,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 1,4 miljoonaa euroa. Kohta kuusivuotias Kalajoen kaupunki on erilainen nuori köyhässä kuntakentässä. "Kalajokisten kulttuuriin on kuulunut se, että tullaan omillaan toimeen. Nostan luottamushenkilöille hattua; he arvostivat sitä, että talous pidetään kunnossa. Myös virkamiehille se oli kirjoittamaton laki", Kalliokoski muistelee.1990-luvun alun lama-aikana Kalajokeakin koeteltiin. Kylpylä siirtyi kunnalle varoineen ja velkoineen."Turistien määrä väheni vuonna 1993 oleellisesti. Kylpylän osto oli kunnalle iso, mutta ainoa oikea päätös. Vuosikymmenen puolivälissä tyypillinen pohjoissuomalainen matkailualan yrittäjä oli konkurssipesä. Meillä oli palveluvarustus valmiina, kun lama hellitti. "Sana "palvelut" toistuvat Kalliokosken puheessa. Kalajoki on pärjännyt talouskiemuroissa keskimääräistä paremmin siksi, että palvelut on mitoitettu oikein."Emme rakentaneet liian suuria yksiköitä, vaikka valtion avustukset suosivat suurempaa rakentamista. Moni kunta rakensi palvelunsa tehottomaksi. Kymmentä henkeä ei kannata kuljettaa 50 hengen bussilla. "Kuntaliitokset ovat tapetilla. Valtion taholta on tullut määräys, että sosiaali- ja terveyspiirit pitää muodostaa 20 000 asukkaan kokoisiksi. Torsti Kalliokoski on eri mieltä." Kymmenentuhatta, kuten Kalajoki esimerkillään näyttää, on riittävä väestöpohja, kun ajatellaan valtaosaa kunnallisista peruspalveluista. On olemassa tietty joukko erityispalveluja - sairaudet, koulutus - jolloin tarvitaan naapuriyhteistyötä. Siksi on mahdotonta sanoa mitään optimaalista kuntakokoa."Kalajoella on nostettu esiin erityispalvelujen hoito sopimusteitse. Kalliokoski tukee tätä ajatusta."Kuntaliitokset eivät silti ole vain kielteinen asia. Niiden avulla syntyy mahdollisuuksia. Pitää muistaa kuitenkin uhat: kotiinpäinvetävä kyläpolitiikka ja säästöjen haku. Säästöjä ei tule, ellei jotain tehdä. No, jokainen tietää, että säästöjen saamiseksi päällekkäisyyksiä pitää karsia ja jostakin luopua. "Kalliokosken ja hänen vaimonsa eläkepäiviin tuo hohtoa muun muassa matkustelu. Jos USA:n osavaltiot lasketaan mukaan, tutuksi on tullut 50-60 valtiota."Sillä määrällä voi itseään sanoa jo maailmanmatkaajaksi. Hawaiji, Las Vegas, Kiina ja Thaimaa ovat jääneet mieleen. Ensi kuussa menemme Meksikoon tytärtämme tapaamaan. "Matkustelu avartaa. "Suomea ei ole vielä löydetty - eikä Kalajokea", entinen kunnanisä arvelee. Veli-Pekka Somero

Artikkelin lähde Kaleva

Pitkäaikainen kunnanjohtaja

Torsti Kalliokoski. Kalajoen entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Torsti Valtter Kalliokoski kuoli 1. joulukuuta 2012 äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Kalajoella. Hän oli kuollessaan 75-vuotias.
Kalliokoski oli syntynyt vuonna 1937 Vetelin Haapasalossa nelilapsisen maanviljelijäperheen nuorimmaiseksi. Hän oli koulutukseltaan sosionomi. Kalliokosken ensimmäinen harjoittelupaikka oli Vetelin kunnantoimistossa kesällä 1961. Kunnansihteerinä Kalliokoski toimi Alajärjellä vuodet 1962-67 ja Jämsänkoskella 1967-68.
1968-1971 hän toimi Evijärven kunnanjohtajana. Tämän jälkeen hänet valittiin Kalajoen kunnanjohtajaksi. Kalliokoski oli Kalajoen pitkäaikaisin kunnanjohtaja, sillä hän ehti olla tehtävässään lähes 30 vuotta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2000.
Eläkepäivillään Kalliokoski toimi muun muassa kirkkovaltuutettuna ja kuolemaansa asti Kalajoen sydänyhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi hän oli edustajana Pohjoisen alueen vammaisneuvoston ja Pohjois-Suomen alueen vammaispoliittisessa työryhmässä. Hän oli jäsenenä myös Kalajoen Lions Clubissa ja vetovastuussa Keskipohjanmaan senioripäättäjissä.

Kalajoen kunnan matkailutoiminta on ollut kilpailulainsäädännön vastaista ja henkilöt ovat istuneet kahdella jakkaralla eli toimineet esteellisinä. Määräävää markkina-asemaa on käytetty väärin. Ideoita on härskisti ”varastettu” yksityisiltä.

Kalajoen matkailulautakunta, jonka esittelijä oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja, käsitteli Satumaa Oy:n n. hehtaarin suuruisen maa-alueen vuokrausta 7.6.1984. Matkailulautakunta päätti, että hanke on hyvä, mutta sijoitus väärässä paikassa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 20.8.1984 eikä vuokrannut maata Satumaa Oy:lle. Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta kuuloetäisyydelle
Eräät kunnan edustajat mm. Eero Nevalainen on sanonut, ”ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn ideasta”. Myöhemmin idea toteutettiin JukuJukumaan nimellä Hiekkasärkät Oy:n toimesta.

Tapioland Oy esitti Kalajoen kunnalle yhteistyötä vesiparatiisin toteuttamisessa. Asia oli vuotanut Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 21.11.1988 jolloin Allan Seikkula esitteli hankkeen kunnanhallitukselle. Samassa kokouksessa oli yllättäen esittelemässä trooppisen keitaan hanketta Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin Kalajoen kunnanhallituksessa 9.1.1989, jolloin kunnanhallitus päätti ettei kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Kunnanhallitus ilmoittaa, ettei osakkuus ja takaus Tapionkeitaassa tule kysymykseen.

Kalajoen kunnanvaltuusto käsitteli Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainantakausta 28.9.1989. Valtuutettu Erkki Aho jätti seuraavan eriävän mielipiteen asiassa: Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja,
1. koska hankkeelle ei ole olemassa riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suurten lainojan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski.
2. koska Kalajoen matkailusta ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa, jossa selkeästi määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Alueen kaikkien yritysten on yhteistyössä pyrittävä kehittämään Kalajoen matkailua. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan liian hallitseva rooli johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.
3. koska Kalajoen kunnan vapaa-ajanpalveluista ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa toteutusaikatauluineen. Näihin vapaa-ajanpalveluihin on sisällytettävä uimahalli Kalajoen keskustaan. Matkailun kehittäminen ei saa olla esteenä Kalajoen kuntalaisten palveluiden kehittämisessä. Kunnan ensisijaisena tehtävänä on kunnan asukkaiden palveluiden kehittäminen parhaalla mahdollisella tavalla.
4. koska Kalajoen kunnanjohtaja on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja tässä tehtävässään ajaa yhden yrityksen etuja eikä näin ollen voi toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti muihin yrityksiin nähden. Kunnanjohtaja on näin ollen esteellinen toimimaan kuntaenemmistöisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Kalajoella 28.9.1989 Erkki Aho

Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.

Vaadin erityistilintarkastusta

Vaadin Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.

Osakepääoman laskeminen

Totuus oli kuitenkin toisenlainen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti 7§ korottaa 4.6.1997 yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi. Näin vältettiin konkurssi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?

Kylpylä kunnalle

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän.. Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi markaksi. Valtuutetuille eli päättäjille jätettiin kertomatta, että kylpylä oli tuohon aikaan erittäin homeinen ja siksi kunta joutui myöhemmin tekemään ison remontin homeongelman poistamiseksi.
Eriävä mielipiteeni oli toteutunut kirjaimellisesti.

Urheiluopistosäätiölle avustusta

Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.

Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli vain noussut.

Rahjan saariston Natura Life-hakemus

Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon. Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702 548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk, Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205 096 mk.

Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.

Myös Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero Laukkanen, lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen 200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan. Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila.

Hakemuksessa sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. Kysymyksessä on myös Kallan karien itsehallinnon loukkaus. On siis syytä epäillä törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja syyttäjän toimesta syyttämättä.

Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia osa 2

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-hiekkasarkilla-on-kiehtova-ja_11.html