Etsintäkuulutus: Onko kenelläkään kuvaa Raution työväentalosta? Rautiossa on tapahtunut asioita, joista vasta myöhemmin olen tullut tietoiseksi. Minulla on työväentalosta vain muistikuvia ja siksi olisi hyvä jos jollakin olisi valokuva tuosta työväentalosta.
Rautiossa SDP sai vuoden 1907 eduskuntavaaleissa kolme prosentti äänistä. Mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana puolue eteni paikkakunnalla niin, että sen osuus läheni 15 prosenttia vuonna 1917.
Raution työväenyhdistys perustettiin toukokuussa 1917. Sen toiminta oli erittäin voimakasta marraskuusta 1917 lähtien. Tuolloin yhdistys sai oman toimitalon, joka vihittiin käyttöönsä 25.11.1917. Vieraana nähtiin muun muassa venäläisiä sotilaita. 21.11.1917 Rautioon perustettiin oma työväen punakaarti, mutta merkkejä päätettiin olla ottamatta käyttöön, koska punakaartilla ei ollut aseita. Raution suojeluskunta oli perustettu muutamaa päivää aikaisemmin eli 16.11.1917. Sitä johti poliisi Efraim Haapakoski. Hankkeen varsinaisena puuhamiehenä toimi Alfred Niemelä ( myöhemmin sukunimi Tokola) ja poliisikonstaapeli Efraim Haapakoski, joka oli sotilasarvoltaan vääpeli ja hän oli aikaisemmin palvelllut Venäjän armeijassa väpelin vakanssilla. Suojeluskuntaan liittyi heti perustamisen jälkeen 30 jäsentä.
Suojeluskunan toiminta alkoi vuoden 1918 alkupuolella. 30.1.1918 Raution suojeluskunta komennettiin Ouluun. Tähän komennuskuntaan osallistui 20 miestä. Kempeeleen suunnasta kalajokiset ja rautiolaiset hyökkäsivät kaupunkiin, joka 3.2.1918 vastaisena yönä vapautui.
Raution suojeluskuntalaisia osallistui taisteluihin, mm. Orivedellä, Tampereella, Hauholla aina Viipuriin asti, eikä tappioiltakaan säästytty. Yrjö Jokelin kaatui Orivedellä ja Frans Anttila Hauholla. Taisteluissa haavoittuivat ainakin Efraim Haapakoski, Richard Lyly, Augusti Suomala ja Aarne Yliverronen. Rautiolaisia suojeluskuntalaisia osallistui vartiointitehtäviin mm. Kokkolassa ja Seinäjoella.
Vuoden 1918 kansalaissodan aikana Rautiossa oli varsin rauhallista. Ulkopuoliset agitaattorit kuitenkin vaativat poliisi Efraim Haapakosken ja Alfred Tokolan tappamista.. Rautiolaisia punavankeja oli Kannuksen vankileirillä ainakin seuraavat henkilöt: Juho Oskar Ohukainen, Kustaa Ville Suvinen, Kalle Emil Paloaho, Heikki Jalmar Ekman ja Alfred Laakso. Kruunupyyn vankileirillä olivat rautiolaiset Iisakki Hollanti ja Eemeli Koskenkorva.
Työväentalon lentopallokentällä pelasimme 1960-luvun loppupuolella lentopalloa lähes joka ilta. Pelimiehiä tuli myös Typpöstä. Nikusen veljekset Oiva, Tauno ja Toivo oli useasti mukana. Muistan, että pelasimme lentopalloa Raution Raikkaan joukkueessa. Pelasimme myös Kalajooen Riennon joukkuetta ja Haukiputaan Heittoa vastaan. Siinä pelasivat Hanhelan veljekset. Joukkue pelasi siihen aikaan muistaakseni kakkossarjaa. Raution Raikkaan joukkueessa pelasivat Alpo, Antero, Pauli, Aimo ja Erkki. Valitettavasti en muista muiden pelaajien nimiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti