Suojelupoliisilla täytyy olla jokin syy miksi se salaa Tiitisen listan tiedot aina vuoteen 2050 saakka. Suojelupoliisi kuuluu sisäministeri Mari Rantasen vastuualueeseen. Supon päällikkö Seppo Pelttari on puoluetaustaltaan keskustalainen.
Pelttari ei halua julkistaa Tiitisen listaa.
Rikoslain luku 13: Valtiopetosrikoksista
https://www.kpflaki.com/post/rikoslain-luku-13-valtiopetosrikoksista
Rusin lista ja Tiitisen lista
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/438.htm
Maanantaina
27.8.2007 suurlähettiläs Alpo Rusin avustajat julkaisivat
oikeudenkäynnissä listan miehistä, jotka pitivät tiivistä
yhteistyötä Itä-Saksan Helsingin edustustoon.
Rusin
listalla on 12 nimeä:
Ulf
Sundqvist,
entinen pankinjohtaja ja demaripoliitikko
Matti
Ahde,
SDP:n kansanedustaja, Veikkauksen entinen pääjohtaja
Kalevi
Sorsa,
entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Paavo
Lipponen,
entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Unto
Niemi,
SDP:n puoluetoimistossa työskennellyt järjestöpäällikkö
Jukka
Rusi,
tunnustanut Stasi-yhteydet, Alpo Rusin veli
Lars
Lindeman,
suurlähettiläs , entinen SDP:n kansanedustaja
Pekka
Kuusi,
entinen Alkon pääjohtaja, entinen SDP:n kansanedustaja
Seppo
Halminen,
Uutispäivä Demarin toimittaja
Matti
Kekkonen,
hallitusneuvos, presidentti Urho Kekkosen poika
Pentti
Poukka,
entinen Uuden Suomen päätoimittaja
Jouko
Loikkanen,
tielaitoksen entinen pääjohtaja, keskustan entinen
puoluesihteeri
Mikä
on Tiitisen lista?
Tiitisen
lista on saanut nimensä entisen Suojelupoliisin päällikön Seppo
Tiitisen mukaan. Tällä listalla Yhdysvallat ( CIA) varoitti
keväällä 1990 presidentti Mauno Koivistoa suomalaisista, jotka
ovat voineet olla yhteistyössä Saksan demokraattisen tasavallan
tiedustelupalvelun kanssa. Erilaisten arvioiden mukaan listalla on 18
nimeä. Supon päällikkö Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno
Koivisto päättivät, ettei lista anna aihetta toimenpiteisiin.
KHO:n mukaan Supon ei tarvitse julkistaa listaa. Nimi Stasi-listalla
ei merkitse sitä, että henkilö olisi Stasi-agentti vaan sitä,
että henkilö on tärkeä yhteydenpidon kohde.
MOT-ohjelma
tutki Stasi-aineistoa ja julkisti oman selvityksensä tuloksen
peitenimistä ja yhteydenpidosta.
Stasi-lista
Stasi-listasta
löytyy enemmän tietoa näistä
osoitteista.
http://www.9article.com/stasi/stasi.txt
http://www.promerit.net/forum.stasi.htm
Espanjan
Sanomat
Espanjan
Sanomien päätoimittaja Arto Ryynänen kertoi nähneensä Tiitisen
listan. Listalla oli Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti
Lintonen,
joka on myös ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittinen
avustaja. Lintonen aloitti uransa diplomaattina Itä-Berliinissä
DDR:ssä 1973-76. Listalla oli alivaltiosihteeri Arto
Mansala,
joka on toiminut Suomen Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä.
Hänet tunnetaan ulkoasiainhallinnossa sosialidemokraattina, joka on
presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomies. Listalla
oli poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko
Laajava,
joka 1990-luvulla oli Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava
oli aikanaan 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean
hallituksessa. Kalevi Sorsa oli listalla huomattavin nimi.
Omat
havainnot
Rusin
ja Espanjan Sanomien listat yhdistämällä saadaan 15 nimeä. Omien
selvitysteni perusteella minulle on muodostunut kuva, että eritoten
Stasi piti tärkeinä henkilöinä silloista tasavallan presidentin
kansliapäällikkö Jaakko
Kalelaa,
entistä Suomen Sosiaalidemokraatin päätoimittajaa Aimo
Kairamoa
sekä nykyistä suurlähettilästä Alpo
Rusia.
Seppo Hentilä kirjoittaa kirjassaan Harppi-Saksan haarukassa, että
Graifswaldissa syksyllä 1978 pidettyyn V-seminaariin osallistui
presidentti Kekkosen ulkopoliittinen neuvonantaja Jaakko Kalela. Hän
on Jorma Kalelan nuorempi veli. Tuskinpa Jaakko Kalela itse tai
kukaan meistä saattoi silloin aavistaa, millaista vipinää hänen
seminaarimatkansa aiheutti kulissien takana DDR:n päässä. Jorma
Kalela opiskeli Itä-Saksassa ja suoritti myöhemmin tohtorin
tutkinnon. Jaakko Kalela on seurannut erittäin suurella
mielenkiinnolla Tiitisen listasta käytyä keskustelua.
Aimo
Kairamo toimi Suomen Sosialidemokraatti -lehden päätoimittajana ja
pitkäaikaisena kolumnistina. Nivalalaiseen työläisperheeseen
syntynyt Kairamo opiskeli Työväen Akatemiassa ja suoritti
sosionomin tutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Tampereella.
Kairamo aloitti uransa 1960-luvulla Työväen sivistysliiton
tiedotussihteerinä. 1970-luvulla hän oli sosiaalidemokraattien
hallitusryhmän poliittisena sihteerinä 1970-1971 ja SDP:n
puoluetoimiston osastopäällikkönä 1971-1974. Suomen
Sosialidemokraatin päätoimittajana Kairamo oli 1974-1984. Aimo
Kairamo näytti harrastaneen tiivistä DDR-yhteistyötä.
Alpo
Rusin nimi on listalla yhtenä nimenä. Hän on ainoa joka on
joutunut julkisen ryöpytyksen kohteeksi asiasta. Kaikki muut on
jätetty vaille huomioita.
Johtopäätökset
Kun
CIA toimitti Suomeen ns. Tiitisen listan keväällä 1990, niin siitä
olisi ollut katastrofaaliset seuraukset, jos lista olisi julkistettu.
Tiitinen ja Koivisto tekivät salaamispäätöksen. Tiitisen listalla
on todennäköisesti nimiä, joiden ei voida osoittaa olleen
Stasi-agentteja. Listalle on voinut joutua vain sillä perusteella,
että on mahdollinen tärkeä kontakti Stasille. Ehkä entinen
tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela olisi voinut
olla juuri sellainen henkilö. Suomen historian käsikirjoitus olisi
mennyt uusiksi, jos listalla olisi presidentinvaaleihin valmistautuva
silloin Mauno Koiviston todennäköisenä seuraajana pidetty Kalevi
Sorsa, tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela ja
silloin nouseva SDP:n poliitikko Ulf Sundqvist. Sundqvist toimi
opetusministerinä Paasion II hallituksessa 23.2.1972 – 4.9.1972 ja
Sorsan hallituksessa 4.9.1972 – 31.5.1974. Tullessaan Paasion
hallitukseen 27-vuotiaana Sundqvist oli Suomen historian nuorin
ministeri. Kauppa- ja teollisuusministerinä hän toimi Koiviston II
hallituksessa 26.5.1979 – 30.6.1981. Vuonna 1982 Ulf Sundqvistista
tuli STS-pankin johtaja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
puheenjohtajana hän toimi marraskuusta 1991 kesäkuuhun 1993.
Matti
Kekkosen nimi Rusi-listalla ei ole yllätys. Presidentti Urho
Kekkosen poika Matti Kekkonen järjesti presidentin ja Neuvostoliiton
tiedustelupalvelun KGB:n edustajien tapaamisia omassa
kodissaan.
Näin tapaamiset pystyttiin pitämään salassa mm.
suojelupoliisilta.
Hallitusneuvos
Matti
Kekkonen kertoi
tapaamisista TV2:n keskusteluohjelmassa Punaisessa langassa. Matti
Kekkosen mielestä nämä salaiset keskustelut palvelivat kuitenkin
isänmaan asiaa. Urho Kekkonen halusi tulla mahdollisimman
informoiduksi Neuvostoliiton puolelta. Hän piti keskusteluyhteyttä
ns. puoluelinjan miehiin, jotka yleensä olivat KGB:n palveluksessa.
-Tarjosin heille mahdollisuuden tavata minun kotonani. Aluksi se
tapahtui heti isäni tultua valituksi, kertoi Kekkonen
haastattelussa. Matti Kekkonen uskoo, että salailu onnistui, eikä
suojelupoliisi saanut tietää tapaamisista. Hän myönsi tunteneensa
itsensä lähes salaliittolaiseksi. Matti Kekkonen myönsi pienen
harkinnan jälkeen, että Neuvostoliitto vaikutti Suomen
sisäpolitiikkaan. Hän mainitsi tässä yhteydessä etenkin
ns.
yöpakkashallituksen.
Paavo
Lipponen on
toiminut Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa puheenjohtajana,
tutkimussihteerinä, kansainvälisten asiain sihteerinä, poliittisen
osaston päällikkönä, Helsingin piirin puheenjohtajana,
puoluetoimikunnan jäsenenä, puolueneuvoston jäsenenä. Hän on
toiminut myös pääministeri Mauno Koiviston sihteerinä ja
työministeri Veikko Helteen poliittisena sihteerinä.
Puheenjohtajaksi Lipponen nousi vuonna 1993, kun Ulf Sundqvist joutui
jättämään kautensa kesken taloudellisten epäselvyyksien vuoksi.
Jos Lipposen nimi on listalla, niin häntä haluttiin suojella, koska
nimi listalla ei merkitse vielä Stasi-agentin titteliä.
Matti
Ahde toimi
sisäasiainministerinä 1982–1983 Sorsan III:ssa ja Sorsan IV:ssä
hallituksessa, ympäristöministerinä 1983–1987 Sorsan neljännessä
hallituksessa ja eduskunnan puhemiehenä 1987–1989. Ahde
työskenteli Oulussa Typpi Oy:n sähköasentajana ja luottamusmiehenä
tullessaan SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1970. Ahde on ollut Oulun
kaupunginvaltuutettu 1972–1984. TUL:n puheenjohtajaksi hänet
valittiin 1977, jossa tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1995.
TUL:n edustajana Suomen olympiakomiteassa hän toimi
varapuheenjohtajana 1979–96.
Nämä
esimerkit osoittavat, että Tiitisen listan julkistamisella olisi
saattanut olla Suomen historian kulkuun merkittävää vaikutusta.
Siksi lista todennäköisesti salattiin. Vielä ei varmuudella ole
voitu saada selville keiden nimet Tiitisen listalta löytyvät, mutta
ratkaisu lähestyy.
Stasi ja Tiitisen lista
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2010/10/stasi-ja-tiitisen-lista.html
Stasi-lista on julkistettava
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/77.htm
Stasitiedot eivät ole salaisia
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/416.htm
Alpo Rusin oma Stasi-lista
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/30/alpo-rusin-oma-stasi-lista
Alpo Rusin korvauskäräjillä esiteltiin lista, jossa oli Alpo Rusin puolustuksen mukaan DDR:n suuntaan aktiivisia poliitikkoja.
Tietolaatikko
1)
Entinen pankinjohtaja ja ministeri Ulf Sundqvist (sd.)
2) Entinen
kansanedustaja ja Norjan-suurlähettiläs Lars Lindeman (sd.)
3)
SDP:n entinen järjestöpäällikkö Unto Niemi (sd.)
4) Alpo
Rusin veli Jukka Rusi (sd.)
5) Entinen pääministeri Kalevi Sorsa
(sd.)
6) Tiehallituksen entinen pääjohtaja Jouko Loikkanen
(kesk.)
7) Entinen kansanedustaja ja hallitusneuvos Matti Kekkonen
(kesk.)
8) Entinen päätoimittaja ja Helsingin
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Poukka (kok.)
9) Alkon
entinen pääjohtaja ja kansanedustaja Pekka Kuusi (sd.)
10)
Veikkauksen entinen pääjohtaja ja entinen ministeri Matti Ahde
(sd.)
11) Uutispäivä Demarin toimittaja Seppo Halminen (sd.)
12)
Entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen (sd.)
Listan tarkoituksena on osoittaa, että Itä-Saksan Helsingin-lähetystössä ravasi suuri joukko suomalaisia vaikuttajia, joten mahdollisia vuotajia olisi paljon muitakin kuin Rusi, jonka nimi vedettiin tutkinnassa lokaan.
Oikeudenkäynnin alettua elokuussa 2007 lista tuli julkiseksi, ja siinä oli mukana suuri joukko etenkin SDP-vaikuttajia.
Listalla olivat mm. Ulf Sundqvist, Kalevi Sorsa, Matti Ahde ja Paavo Lipponen.
Rusi arvioi näiden henkilöiden pitäneen yhteyttä aktiivisesti entisen Itä-Saksan Helsingin-lähetystöön.
Arto Nybergin haastattelussa Rusi kertoo listan tekemisen syyksi halun saattaa kaikki, myös huippupoliitikot, lain piiriin. Rusin arvion mukaan poliittinen nomenklatuura (ylimystö, etuoikeutettujen verkosto) näyttäisi olevan lainsäädännön ulkopuolella.
Teksti: Paavo Rytsä
Ajojahti: Supo, Stasi, KGB, SDP, Venäjä, Nato ja Tiitisen lista (Alpo Rusi) | Puheenaihe 243
https://www.youtube.com/watch?v=HqgNSkVPWUU
STASI-LISTA
https://suomensotilas.fi/2022/03/24/stasi-lista/
Ilkka-Christian
Björklund,
SKDL/SDP, kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeri
Jouko
Jokisalo,
SKDL, tutkija, Stasin värvätty agentti ”Boris” 1979–87
Jorma
Kalela,
SDP, tutkija
Osmo
Kock,
SKDL, kansanedustaja, Suomen suurlähettiläs Berliinissä
1974–79
Jaakko
Tapani Laakso,
SKP/VAS, Tiedonantajan toimittaja, kansanedustaja, KGB:n ”Jan” ja
Stasin ”Mantel” 1973–89
Marjatta
Laires,
diplomaatti DDR:ssä 1978–80
Riitta
Myller,
SDP:n kansanedustaja
Veijo
Olavi Puhjo,
SKP, lääkäri, opiskellut DDR:ssä
Johannes
Pakaslahti,
SKP, Tiedonantajan Berliinin kirjeenvaihtaja 1972–79, Maailman
rauhanneuvoston pääsihteeri 1986–89.
Irma
Anneli Nurmela
Ulf.
L. Sundqvist,
SDP, STS:n pääjohtaja
Ilkka
Taipale,
SDP, kansanedustaja
Pentti
Tiusanen,
SKP, Stasin värvätty ”Timur”
Rauno
Viemerö,
SDP, diplomaatti
Pirkko
Saisio,
SKDL, kirjailija
Jouko
Kajanoja,
SKP, SKP:n puheenjohtaja 1980-luvulla
Kaisa
Korhonen,
SKP, laulaja
Vappu
Taipale,
SDP, virkamies
Eero
Heinäluoma,
SDP, SAK:n toimitsija
Kalevi
Sorsa,
SDP, pää- ja ulkoministeri, puoluejohtaja
Ulpu
Iivari,
SDP:n puoluesihteeri
Kirsti
Lintonen,
SDP, diplomaatti
Arto
Mansala,
SDP, diplomaatti
Jaakko
Laajava,
LKP, diplomaatti
Paavo
Lipponen,
SDP, kansanedustaja
Jaakko
Blomberg,
SDP, diplomaatti
Erkki
Tuomioja,
SDP, apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja
Matti
Ahde,
SDP, Suomi–DDR-seura, kansanedustaja, ministeri
Esko-Juhani
Tennilä,
SKP, kansanedustaja
Tarja
Halonen,
SDP, kansanedustaja
Taisto
Sinisalo,
SKP-y:n puheenjohtaja
Ilkka
Kanerva,
Kok., kansanedustaja, ministeri
Alpo Rusi väittää: Kalevi Sorsa on Tiitisen listalla
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/alpo-rusi-vaittaa-kalevi-sorsa-on-tiitisen-listalla/
Espanjan Sanomien kolumnissa liuta nimiä
https://www.kaleva.fi/espanjan-sanomien-kolumnissa-liuta-nimia/2074430
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiitisen_lista
Valtiopetos on tosiasia
http://valtuustoaloite.blogspot.com/
Presidentti Tarja Halonen salasi myös ns. Koiviston konklaavin asiapaperit. Koivisto päätti pelastaa pankit ja samalla presidentti Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Teko täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön.
Valtiopetos on tosiasia
Vakaan markan politiikka
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen
valtionvarainministeri Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan
markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen
työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta
poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja yrittäjien
itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa
teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2.
Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori Leena
Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n
päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus
muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja
suosivaksi. Pankit pelastettiin. Pankit voittivat ylemmissä
oikeusasteissa ja rikollisille annettiin syytesuoja.
Koiviston konklaavi
https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA
Salaiseksi
julistettu SSP-Sopimus
Suomen
Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993
Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja
Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa
sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan
viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet
luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi
joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus
poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen
pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja
kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu
sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja
ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin
pääministeri Esko
Ahon hallituksen
toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro
Viinanen ja
sisäministerinä Mauri
Pekkarinen.
Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”.
Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin
Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä
jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500
valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa
sukupolvessa.
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=74s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti