sunnuntai 14. helmikuuta 2021

MA 15.02.2021 Kalajoki on Suomen tuulivoimapääkaupunki

 




Kalajoen kaupunki saa oman ilmoituksensa mukaan kiinteistöveroja tuulivoimaloista 1,8 miljoonan euroa vuodessa. Kalajoella tuulivoiman kiinteistövero tuotti viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Se vastaa Kalajoen tuloveron yhden prosenttiyksikön tuottoa. Kalajoella on nyt toiminnassa 64 tuulivoimalaa. Hyväksyttyjen kaavojen toteutumisen jälkeen määrä on nousemassa Kalajoella yli 100:n.

Puoskari toteaa, että tuulivoiman rakentaminen teki Kalajoesta reilusti energiaomavaraisen ja entistä ympäristöystävällisemmän.

  • Tuulivoiman kiinteistöverotulot tasapainottivat verotulojemme muodostumista. Jos joutuu korottamaan tuloveroa, niin ne eurot ovat pois paikallistaloudesta. Tuulivoiman kiinteistöverotus ei sitä tee, hän huomauttaa.

Kalajoen tulos korjaantui paljon – tuulivoiman kiinteistövero tuotti 1,8 miljoonaa euroa

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/568704?brand=KP24.Settings.Brands&title=Kalajoen%20tulos%20korjaantui%20paljon%20%E2%80%93%20tuulivoiman%20kiinteist%C3%B6vero%20tuotti%201,8%20miljoonaa%20euroa


Keskipohjanmaan konsernin lehdet tekevän sellaisen jutun kuin kaupunginjohtaja haluaa. Kalajoen kaupungin ilmoituslehtenä on Keskipohjanmaa-konsernin lehtiä. Toimittajalle on varminta kirjoittaa niin kuin ilmoitusten maksaja haluaa. Toinen syy kriitikkittömän jutun kirjoittamiseen on se, että suhteet sälyvät hyvinä eikä toimittaja aiheuta kirjoituksillaan ”häiriöitä”. Kalajoen kaupunki pitää yleensä tiedotustilaisuuden tomittajille joka tiistai kello 10 jolloin annetaan käytännössä valmis aineisto julkistettavaksi. Toimittajalla on näin ollen helppo ja vaivaton työ toimia tiedonvälittäjänä. Tutkiva journalismi puuttuu Keskipohjanmaa-konsernin lehdistä.


Jos toimittaja olisi halunnut vieläkin paremman jutun asiasta niin hän olisi voinut lisätä, että maanvuokraajat saavat tuulivoimayhtiöiltä vuokraa maa-alueistaan ja hävitetystä puustosta. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen tuo työtä kalajokisille yrityksille ja sen työntekijöille. Nämä tulot lisäävät kaupungin verotuloja ja kaupunkilaisten ostovoimaa ja sitä kautta ne parantavat kalajokisten liikkeiden palvelykykyä.


Päätöksenteko tuulivoima-asioissa tapahtuu hyvässä yhteistyössä tuulivoimayhtiöiden kanssa. Tuulivoimayhtiön toimitusjohtaja ja Kalajoen kaupunginjohtaja tiedottavat asioista Kalajoen kaupunginsivuilla näin. Toivottavasti tämä ei ruoki vilkasta mielikuvitusta.


Suomen suurin tuulivoimapuisto täydessä tuotannossa Kalajoella

https://kalajoki.fi/suomen-suurin-tuulivoimapuisto-taydessa-tuotannossa-kalajoella/


Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyy lähes poikkeuksetta tuulivoiman rakentamisen kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen kumileimasin-periaatteella.

Tuulivoiman perustaminen yleisellä tasolla tapahtuu seuraavan kaavan mukaisesti:


Tuulivoiman perustaminen

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82884/Torvinen_Riikka.pdf?sequence=1


Valtuutetut saavat päätöksen tueksi neljä päivää ennen valtuuston kokousta esimerkiksi seuraavanlaisen asiakirjan, mikä voi olla satoja sivuja paksu.


Kalajoen kaupunki Läntisen tuulivoimapuiston osayleiskaava

https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2015/10/Lantinen_OYK_selostus_06022017_tark.pdf


Suuri osa valtuutetuista ei ehdi edes kunnolla perehtyä asiaan, kun pitää jo päättää asiasta. Tuskin monikaan valtuutettu on perehtyy asiaan riittävän tarkasti. Tiedän tämän omasta kokemuksestani sekä omista havainnoistani valtuutettujen toiminnasta. Asiakirjan on yleensä tehnyt konsulttitoimisto Rambol. Yksittäisellä rivivaltuutetulla ei ole juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia tuulivoiman rakentamisen estämiseen Kalajoella. Se on niin kuin tuuleen huutaisi.


Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata 2 hehtaaria maata. Jos Kalajoella on n. 100 tuulivoimalaa, niin on pitänyt raivata 200 hehtaaria metsää. Lisäksi jokaiselle tuulimyllylle on rakennettava tiet ja voimalinjat. Hihasta vedetty arvaukseni on keskimäärin 3-5 kilometriä tietä jokaiselle tuulimyllylle. Käsitykseni mukaan Kalajoella on n. 300 -500 kilometriä tuulimyllyteitä. Korostan edelleen, että nämä tiedot on hatusta vedettyjä, koska en ole enää kaupunginvaltuutettu, niin en voi saada tarkkoja tietoja. Kysymys on siis melkoisesta luonnonkatastrofista.


Valtuutetuille ei kerrota, että 135 metriä korkea tuulivoimala tarvitsee 2.800 tonnia terästä jalustaansa ja lavat 3 x 20 tonnia hiili- ja lasikuitua.

Tuulivoiman betoniperustukset 3.500 tonnia betonia.


Tuulivoimalan perustus hoituu säänkestävällä betonilla

https://www.rudus.fi/ajankohtaista/2019/04/29/tuulivoimalan-perustus-hoituu-saankestavalla-betonilla


Katso video: Näin valetaan jättimäinen betoniantura

https://www.epvtuulivoima.fi/torkkolan-blogi/katso-video-nain-valetaan-jattimainen-betoniantura/


Tässä on tietoa mahdollista sopimuksista

https://www.mhy.fi/paijat-hame/tietoa-meista/edunvalvonta-mhy-paijat-hameessa/tuulivoima


Kalajoen kyselyssä vastustettiin uutta tuulivoimaa – Tulokset vuodettiin medialle

https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/595080


Tämän seuraavan järkevän ajatuksen toteuttaminen on todella vaikeaa. Energiantuottaminen on useissa maissa eräänlaisen mafian hallussa.

Suomen tuulivoimaisin kunta Kalajoki haluaa oman edullisen sähköverkon

https://yle.fi/uutiset/3-10880262

Kalajoen kaupunki selvittää mahdollisuuksia rakentaa oma sisäinen sähköverkko, joka käyttäisi kunnan alueella tuotettua energiaa.

Kalajoki on Suomen tuulivoimaisin kunta. Koko maan tuulivoimakapasiteetista noin 10 prosenttia sijaitsee Kalajoella. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo, että paikallista tuulisähköä haluttaisiin hyödyntää suoraan omassa edullisessa sähköverkossa.

Kalajoella tuotetaan nelinkertainen määrä sähköä verrattuna omiin tarpeisiimme, joten onhan se hieman hassua, että sähkö siirretään ensin täältä valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan sitten kalliilla siirtomaksuilla takaisin.


Ongelmajätettä


Tuulimyllyjen siipien kierrätystä on kehitetty jo yli 30 vuotta, mutta edelleenkään siipiä ei voi kierrättää. Fortumin ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan tuulimyllyjen siipiä vastaan, koska niille ei pystytä tekemään siellä yhtään mitään. Sen vuoksi siivet täytyy kuljettaa Saksaan takaisin laitetoimittajalle, mutta ei niille pystytä tekemään Saksassakaan yhtään mitään. Saksaan toimitus perustuu ainoastaan laitetoimittajan kanssa sovittuun palautusvelvollisuuteen alkuperäistä myllykauppaa tehdessä.

Siipiä ei yksinkertaisesti pystytä hävittämään muuten kuin hautaamalla ne maahan. Yhden lavan pituus on 65–70 m ja lapa painaan 20 tonnia.

Kuuden käyttövuoden jälkeen Simossa neljän voimalan siipiä vaihdettiin 12 kappaletta, joten ongelmajätettä syntyi 240 tonnia.Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Näistä syntyy kuuden vuoden väliajoin 2.220 tonnia lapa-ongelmajätettä, jota ei pystytä kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.Tämä ei ole mikään pikkuongelma. Saksassa on 6 000 tuulimyllyä, jotka on pakko purkaa. 6.000 x 3 x 20 tonnia tuulimyllyjen siipiä. 360.000.000 tonnia ongelmajätettä jota ei voi kierrättää. Tuulimyllyjä mainostetaan puhtaana, päästöttömänä ja ympäristöä säästävänä energiantuotantomuotona.

Tämä jos mikä on kuluttajien harhaanjohtamista.


Jos tuulivoimayhtiö jostain syystä lopettaa toimintansa tai menee vaikka konkurssiin, niin tuulivoimaperustusten ennallistaminen ja tulimyllyjen siivet muodostavat ylivoimaisen kustannuserän maanvuokraajalle. Aikanaan Kalajoella sain sopimuksiin sellaisen muutoksen ettei maanomistaja ole vastuussa ennaltamisista, vaan se kuuluu tullimylly-yhtiölle. Tämäkään sopimuspykälä ei kaikissa tapauksissa pelasta maanvuokraajaa.


Hannu Walterin näkemys suomalaisesta energiapolitiikasta:


On tammikuun 14. päivä ja kaksi turverekkakuormaa vastasi 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa.

Jo kaksi pakkaspäivän ajaa Suomen nykyisen energiatuotannon äärirajoille. Entä kun Ruotsi ei myy enää energiaa kun se tarvitsee kaiken itse? Jäätyvätkö vesiputket ja mummot asuntoihinsa?

Tuulivoima on muuten pakkasilla hiilivoimaa ?

Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa tasaamaan tuulen energian vaihteluita. Säätövoimaksi käytetään usein kivihiilivoimaa.


POLIITTISET ARVANHEITTÄJÄT JA TURVE

5.12.2000 eduskunnan suuressa valiokunnassa käytiin keskustelu, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei.

Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatulokseen 12 – 12.

Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta. • Arvalla siis ratkaistiin Suomen energiantuotanto ja elinkeinopoliittinen asia.

Ruotsin parlamentti on taas vastaavasti PÄÄTTÄNYT luonnontieteeseen perustuen, että turve on uusiutuva luonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena!!

Suomen arpajaispäätöksen seurauksena hukataan miljardien investoinnit turpeen tuotantoon ja samalla tuhannet työpaikat katoavat.

Pakkastalvien energiankäyttöpiikkien tasaamiseksi tullaan käyttämään ilmeisesti ”luontoystävällistä vihreää” kivihiiltä. Turve-energialaitokset vaihtavat turpeen tuontihakkeeksi Venäjältä.


LOPPUUKO TURVE?

Suomen pinta-alasta on 30 % suota ja vuotuinen turvevarannon kasvu mahdollistaisi kolminkertaistaa turpeen käytön ja tuotannon.

Laskennallisesti Suomen turvevarannon arvo on 300 miljardia euroa.

Aikamoinen kansallisvarallisuus siis ja verrattavissa järkipäätöksiä tekevän Norjan öljyvarallisuuteen.


POLIITTISEN ARVANHEITON SEURAUKSENA

Tuhansia työttömiä, yrittäjien miljarditappiot, karjatalous ilman kuivikkeita, huoltovarmuuden menetys…

Ilmastokriisiä vinkuvat ovat aiheuttamassa ekokatastrofin ja huoltovarmuuskatastrofin ja johtavat Suomen energiapulaan.

Kun Sitran ja Ilmastopaneelin ”asiantuntijat” julkistivat että tarvitaan turveveron korotus, koska päästöoikeuden nouseva hinta ei ole riittävästi ajanut alas Suomen omavaraista energiantuotantoa.

Näiden ”asiantuntijoiden” päätökset eivät perustu tutkimuksiin vaan tyhjiin ilmastohokemiin joita ei löydy tieteen termipankista.

Arpajaispoliitikkojen budjettiriihi kaksinkertaisti turpeen veron ja kehitti vielä merkillisen lattiahintamallin takaamaan, että huoltovarmuus heikkenee, ekokatastrofi on edessä ja energianhinta kotitalouksille nousee.


HIILIJALANJÄLKIUSKOVAISILLE

Niille jotka laskevat vielä CO2 jalanjälkiä, niin 2020 energiaturpeen päästöt ovat 3 % Suomen CO2 päästöistä.

Ihmisten osuus globaalista CO2 tuotannosta on 4%. (Luonto 96%)

Suomen osuus globaalista ihmisten CO2 tuotannosta on 0,14% josta esimerkkinä liikenteen osuus on 20%.

Eli suomalaisen liikeenteen hiilidioksiidituotanto on 0,0012% maapallon kokonaistuotannosta.

Näin voidaan myös arvioida paljonko Suomen vaikutus on Celsius-asteina vuodessa.

Lämpeneminen vuodessa on ollut +0.014 °C.

Tästä saa Suomen osuudeksi

0,00000016 °C / year

Poliittiset arvanheittäjät eivät tietenkään puhu näistä luvuista, vaan korvaavat tutkimukset ja tilastot sanoilla ”ilmastokriisin torjunta, nollapäästöinen, kotimainen päästökauppamalli = tulette maksamaan enemmän kaikesta”


Energiapolitiikassa tulee huomioida se, että Suomi on hävittänyt omat fossiilisen polttoaineen sähkön tuotantovälineet. Ne oli varustettu mm. parhaalla rikinpoistotekniikalla ja olivat hyötysuhteiltaan maailman mittakaavassakin vähintään hyviä. Nyt tuodaan naapurista mm.Virosta fossiilista sähköä tuontisähkönä , joka tehdään pääosin polttamalla erittäin saastuttavaa palavaa kiveä, jota Viro käyttää n. 80% osuuden sähkön tuotannosta.Miksi tämä sallitaan EU-naapureille, mutta kielletään itseltä ?Todelliset Suomen päästöt ovat raportoitua oleellisesti korkeammat tuontisähkön johdosta.


Tänään ollaan taas naapuriavun varassa.(11.2.2021). Päivän huippukuorma n.14000MW ja tuonti jopa 4300MW, Ruotsi tuo samaan aikaan Puolasta ja Saksasta kivihiilisähköä ja Viro myy palavan kiven sähköä. Suomen hinta markkinoilla parhaimmillaan 240€/MWh.Taajuuden säätökyky on puutteellinen, kun maassamme ei ole enää lämpövoimaa.

Tuontisähkön osuus n. 31% jatkuvasti. Fingridin Suomen sähköjärjestelmän suunnittelukriteeristössä edelleen: " Yksi pakkaspäivä yhden kerran kymmenessä vuodessa ". Ajetaan kieli keskellä suuta.


Sähköpulan riski kasvanut Pohjoismaissa – Suomeen aiempaa vaikeampaa saada tuontisähköä talven kulutushuipuissa

https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2019/sahkopulan-riski-kasvanut-pohjoismaissa--suomeen-aiempaa-vaikeampaa-saada-tuontisahkoa-talven-kulutushuipuissa/


SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS VUONNA 2020

https://energiavirasto.fi/documents/11120570/13026619/S%C3%A4hk%C3%B6n+toimitusvarmuus+vuonna+2020.pdf/74cfa703-eca8-2ab9-9094-50e5a3d04e30/S%C3%A4hk%C3%B6n+toimitusvarmuus+vuonna+2020.pdf?t=1606993678420


Sattumien summa voisi johtaa sähkön katkaisemiseen kodeista keskellä pakkaskautta

https://www.forssanlehti.fi/uutiset/sattumien-summa-voisi-johtaa-sahkon-katkaisemiseen-kodeista-keskella-pakkaskautta-460952

Tuulivoiman varjopuoli voi realisoitua pakkasilla

Tuulivoiman tuotanto on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti kaikissa Pohjoismaissa. Suomessakin nousee uusia tuulivoimaloita samaan aikaan, kun esimerkiksi kaupunkien sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset vähentävät sähköntuotantoaan.

Tuulivoiman kasvu on tuonut monien hyötyjensä rinnalla riskejä. Mitä suurempi osuus sähköstä saadaan tuulivoimasta, sitä suurempi vaikutus tuulettomilla jaksoilla on kokonaisuudelle.

Tuulivoiman saatavuudella kysyntähuipuissa on keskeinen merkitys sähkön riittävyydelle Pohjoismaissa.

Fingridin arvion mukaan tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on Pohjoismaissa huippupakkasilla jo kymmenkunta prosenttia, jos voimaloista saadaan täysi teho irti.

Jos ei saada, ei säätövoima kaikissa tilanteissa riitä.


Tuulivoima Suomessa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa

Suomen sähkö- ja tuulivoimamarkkinasta

https://drive.google.com/file/d/1S2DBb6AqVUC8GMzbPehThG-PYeWoZtEu/view?fbclid=IwAR2RuIXuLjt_GjfGKrXuZhPBSbvkn6Jhok5zDCH7P6kGEBTWPuGm4VUB1vg

Turveyrittäjän haastattelu

https://www.facebook.com/perusjuha/videos/4054084017935288


Turveyrittäjä: ”Toimeentulo loppuu, kuka poliittisten päätösten hinnan maksaa?” – EU-rahoista ei ole apua akuuttiin kriisiin

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1258527

Kaukolämpöön 300 miljoonan kustannukset energiaturpeen alasajon vuoksi – laskun maksavat kuntien asukkaat

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1316984

Energiaturpeen käytön puolittaminen lisää kunnallisten kaukolämpöyrityksien kustannuksia 300 miljoonaa euroa, arvioidaan Taloustutkimuksen selvityksessä.

"Kaukolämpöyhtiöiden pitää nostaa sekä sähkön että kaukolämmön hintaa noin kolme prosenttia viiden vuoden ajaksi, jos kustannusten nousu katetaan täysimääräisesti hintoja nostamalla", tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta toteaa.

"Loppujen lopuksi turpeen käytön vähentämisen kustannukset maksaa kuntalainen joko sähkönkäyttäjänä tai veronmaksajana", hän toteaa.


Turvetoimialan vaikutukset talouteen ovat suurimmat paikallisella tasolla

http://www.ptt.fi/media/turvetoimiala_policybrief_012021.pdf

Vuonna 2019 turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli puoli miljardia euroa ja työllisyys 1 400 henkilötyövuotta. Koko tuotantoketjussa toimiala työllisti arviolta 2 500 henkilötyövuotta. 


Päivän video: ”Vihreä agenda” iski Viroon – Suurhakkuut järkyttävät

https://mvlehti.net/2021/02/02/paivan-video-vihrea-agenda-iski-viroon-suurhakkuut-jarkyttavat/

Kohtuullinen siirtohinta on kohtuuton

https://areena.yle.fi/1-50654049


Suomi on myynyt sähköverkot ulkomaalaisille. Lisäksi pääosa tuulivoimayhtiöistä on ulkomaalaisten omistuksessa. Lisäksi Suomi on kovilla pakkasilla täysin ulkomaisen sähkön varassa. Suuri osa siitä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Kansalaisille ei ole kerrottu sitä, millaisesta luonnonktastrofista on kysymys, kun ympäristöystävlliseksi mainostettua tuulivoimaa rakennetaan ja millaisia riskejä siihen sisältyy. Suomessa tarvitaan ehdottomasti säätövoimaa, mutta hallituksen toiminta ja päätökset ovat toisenlaisia. Olen todella huolissani Suomen energiapolitiikasta. Me emme ole omavaraisia sähkön tuotannossa. Olemme liian paljon riippuvaisia ulkomaisesta sähköntuotannosta ja ulkomaisesta omistuksesta omassa sähköntuottannossamme sekä sähkön siirtotoiminnassa. Pyhäjoen mahdollisen ydinvoimalan rakentaminen ei paranna riippuvuutta ulkomaisesta sähkötuotannosta. Olemme silloin Venäjän hallituksen armoilla.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti