Antti
Ensio Haapakoski (s.6.2.1971)
on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989
ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko
1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi
kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993
Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997
Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia
kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen
mestaruutta ja yhden hopean.
Antti
Haapakoski edusti
Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan
olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion
maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993,
Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski
edusti
Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994.
Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa
Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa
1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994
kuudes. Haapakosken
ennätys
110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua
kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan
13,26.
Isän
valmennuksessa
Antti
Haapakoski huomattiin
alueellisesti 10-vuotiaana 1981, kun 139 cm pitkä poika ponnisti
korkeutta 141 cm ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat
ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna
Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tulevassa paraatilajissaan
pika-aidoissa. Matka oli silloin 60 metriä ja aika 10,2.
Vuonna
1986 Antille oli venähtänyt mittaa jo 190 cm ja aidat alkoivat
tuntua matalilta. 16-vuotiaiden SM-kisoissa tuli neljäs tila 100
metrin ja viides tila 300 metrin aidoissa. Vuoden 1987 16-vuotiaiden
SM-kisoissa Antti voitti Suomen mestaruuden pika-aidoissa ja hopeaa
pitkissä aidoissa sekä pronssia pituushypyssä. Antin
valmennuksesta vastasi isä Pentti
Haapakoski.
Antti
Haapakosken kansainväliset
edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan
tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin
matalat aidan aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten
maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi
Antille ovet Kanadan Sudburyssa pidettyihin yleisurheilun
maailmanmestaruuskilpailuihin. Siellä Antti pääsi välieriin
saakka omalla ennätyksellään 14,53. Hän oli erässään viides ja
jatkoon meni samalla ajalla Ruotsin Niklas
Erikson,
joka oli ollut helpommassa erässä kolmas.
Euroopan
mestaruus
Kesä
1989 merkitsi Antti
Haapakoskelle huikeaa
tulos- ja saavutuskehitystä. Hän alitti SM-kisoissa 14 sekunnin
rajan, mutta se riitti vasta kolmanteen sijaan Mikael
Ylöstalon ja
Kai
Kyllösen tuntumassa.
Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen maaotteluun.
Uransa
ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden
matalilla aidoilla Pyhäjärvellä viikkoa ennen Kalevan kisoja
tuloksella 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani
13,79:ään.
Jugoslavian Varazdinissa pidettiin 29-vuotiaiden
Euroopan mestaruuskilpailut 24-27. elokuuta 1989. Antti voitti kaikki
kolme lähtöään selvästi. Alkuerässä riitti voittoon 14,43.
Välieränsä Antti voitti ajalla 14,41. Loppukilpailuissa Antti
Haapakoski ja Ranskan silmälasipäinen Sebastian
Thibaur olivat
tasoissa kolmannelle aidalle saakka. Sen jälkeen ranskalainen johti
kahdeksannelle aidalle saakka. Suomalaisen loppuratkaisu oli
kuitenkin vastustamaton. Haapakoski voitti ajalla 14.03 ja juoksu
tehtiin 1,3 metrin vastatuulessa.
Maailmanmestaruus
sadasosan erolla
1990
kesän paras aika 13,65 syntyi Jämsänkoskella heinäkuun lopulla,
Tulos oli sadasosan parempi kuin Arto
Bryggaren 19-vuotiaana
juokseman aika. Haapakoski oli vuoden 1990 kiistattomasti paras
pika-aituri voitettuaan myös ensimmäisen miesten Suomen
mestaruuden. Miesten Ruotsi-Suomi maaottelussa kirjattiin voitto
ajalla 13,86.
Bulgarian Plovdivissa pidetyissä 19-vuotiaiden
yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Haapakoski
oli
ennakkosuosikki yhdessä USA:n Glenn
Terryn kanssa.
Terry
karsiutui
yllättäen jo välierissä. Erien perusteella Haapakosken
pahimmaksi
uhkaajaksi nousi Kuuban Alexis
Sanchez,
jolla oli heikompi tilastoaika, mutta kykyä venyä
taistelufinaalissa ennätykseensä. Hyvin aloittanut Haapakoski
johti
neljännelle aidalla niukasti, mutta käsikosketus viereisellä
radalla juosseen kuubalaisen kanssa sotki rytmiä ja viimeisellä
aidalla kuubalainen oli lähes metrin edellä. Loppusileän
kamppailussa Kalajoen Junkkari kuitenkin rutisti sadasosalla ohi liian
aikaisin heittäytyneestä kuubalaisesta, joka ajautui kokonaan Antin
radalle ja maaliin tultiin olkapäät toisissaan kiinni. Maalikameran
kuvaa tutkittiin runsaat 15 minuuttia. Haapakoski
julistettiin
voittajaksi sadasosan erolla. Voittoaika oli 13,74.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti