TO 29.05.2025 Alapään sankarit

Aamulla aurinko nousi kello 03.26 ja laskee 23.18. Päivän pituus on 19 tuntia 52 minuuttia. Lämpötila +6C - +14 C.n välillä. Tuuli on lounaan ja pohjoisen väliltä vaihdellen vuorokauden aikana 0-4 m/s. Puolipilvistä ja iltapäiväkuuroja.

Paino 101.0 kg, veren sokeri 7.9 , verenpaine 126/74 ja pulssi 59.

Alapään sankarit kirjoitetaan isolla väärinkäsitysten välttämiseksi. Raution Alapää on kylän nimi.

Erkki Aho 75 vuotta

Opettaja Osmo Tokola ja Raution koulu maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola

Elias Simojoki ja Raution pappila maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola

Raution entisen kyläpäällikön Alpo Murtoniemen muotokuvan maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Helluntalaispastorin,  teologian maisteri Klaus Korhosen muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Tekniikan tohtori, musiikkimies. orkesteri Selvien Sävelten johtaja Keijo Nivalan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Karikatyyrimaalaus johtaja Pekka Niskasta. Maalauksen on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Raution koululle löytyi ostaja

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/raution-koululle-loytyi-ostaja

Kalajoen kaupunki on myymässä käytöstä poistetun Raution koulun. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että 6 262 neliön kiinteistö koulurakennuksineen ja irtaimistoineen myydään Maatalousyhtymä Hannu ja Tuomo Hihnalalle 200 eurolla. Kyläyhdistyksen omistuksessa oleva irtain ei sisälly kauppaan.

Raution koulun historia

Raution kirkonkylän kansakoulun opetustyö aloitettiin 16. syyskuuta 1889 Lukkarin puustellissa.

Kansakoulun perustamista ovat valistuneet rautiolaiset isännät kehitelleet ilmeisesti useiden vuosien aikana ja 12.12.1881 Raution pappilassa pidetyssä kuntakokouksessa on sitten tehty päätös kansakoulun perustamisesta. Alkuperäinen pöytkirja on hävinnyt, mutta säilyneen jäljennöksen kautta tuon kuntakokouksen pöytäkirjan ovat omakätisesti allekirjoittaneet kuntakokouksen esimies Henrik Petäjistö ja kirjuri Henrik Kärkinen sekä puumerkeillään vahvistaneet Johan Räihä, Johan Härö, Henrik Asu, Henrik Takkunen ja Jaako Sipilä.

Kansakoulun johtokunnan esimieheksi oli valittu pastori N. Karlsberg ja jäseniksi kauppias Henrik Petäistö, kirkkoväärti Johan Räihä, talokkaat Manna Koivu-Sipilä, Juho Härönoja, Erkki Mäkitalo, Henrik Kärkinen-Wähäkangas, Erkki Keltapöllä ja lautamies Jaako Werronen. Viisi vuotta oli kulunut, mutta Rautiossa ei ollut tapahtunut mitään. Kesällä 1888 kansakoulujen tarkastaja pastori J. Reini oli kirjoittanut asiasta Oulun läänin kuvernöörille ja vaatinut kuntaa toteuttamaan vuonna 1881 tehdyn päätöksen kansakoulun perustamisesta.

Lääninhallitus on antanut välipäätöksensä tarkastajan vaatimuksesta 11. elokuuta 1888 ja Raution kuntakokous on puolestaan vastannut siihen jo 3. syyskuuta 1888. Päätöksen mukaan kunta suostuu panemaan koulun toimeen syyskuun alusta 1889, mutta pyytää, että ”koulu pitemmäksi aikaa saisi olla sijoitettuna hyyryhuoneisiin eli siihen asti kunnes koulun menestys on täydellisesti taattu”. Oulun lääninhallitus on 5. lokakuuta 1888 ”hyväksynyt ja vahvistanut mitä Raution kuntalaiset viime syyskuun 3. päivänä asiassa ovat päättänneet".

Koulutoimen ylihallitus (kouluhallitus) on 7. elokuuta 1889 esittänyt, että yleisistä varoista myönnettäsiin ”apuraha opettajattaren palkkaamiseen raution kuntaan perustettavaksi aiotussa ylemmässä, pojille ja tytöille yhteisessä kansakoulussa”. Lopullisen päätöksen kansakoulun perustamisesta on tehnyt Keisarillisen Suomen Senaatin kirkollisasiain toimituskkunta Helsingissä 28. elokuuta 1889.

Koulun johtokunta on päättänyt 9. huhtikuuta 1889 vuokrata koululle ja opettajattarelle huoneet Lukkarin puustellista (nykyisin Raution kotiseutumuseona) 50 markan vuosivuokralla. Ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa 13. elmikuuta 1889 on merkitty pöytäkirjaan, että opetusta tulee antaa seuraavissa aineissa: uskonoppi ja kirkkohistoria, soveliasten kirjain lukeminen äidinkielellä ja sen kirjoittaminen, maantiede ja historia, muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen, luonnontiede ja sen käytäntö, kuvaanto, laulu ja voimistelu, jonka ohessa tyttöjä pitää harjoittaa naisväen käsitöihin ja poikia kätevyyteen. Koulun aloituspäivänä 16. syyskuuta 1889 johtokunta hyväksyi opettajan tekemän lukujärjesteyksen, jonka mukaan koulupäivän pituus oli maanantaista perjantaihin viisi tuntia ja lauantaisin neljä tuntia.

Raution kirkonkylän koulun rakennukset vuonna 1930 tapahtuneen laajennuksen jälkeen.

Keväällä 1891 kuntakokous on ”lupausten mukaan ja pitemmän aikaa tuumittua” ostanut 300 markalla uuden koulun paikaksi Hiskias Aaponpoia Räihältä ”Pappilan maan rajalta Sysimehtän ja Matti Hanhinevan Torpanmaan paikalta peltoa yhden tynnyrinalan ja kartanon maan tonttia puolen tynnyrin alan”. Koulun rakentaminen on toteutettu 1892 ja sitä varten on Raution kouupiirin asukkailta kannettu kahteen otteeseen yhteensä noin 2 000 markkaa. Pääurakoitsijana toimi Jaakko Antinpoika Takkunen, joka huutokaupassa otti tehdäkseen ”rakennuksen salvaamisen ja veistämisen sisältä ja päältä ja päätyin lautottamisen ponttaamalla ja vesikaton tekemisen asfalttihuovasta 540 markan summasta.

Ensimmäisen koulutalon rakennuskustannukset ovat olleet yhteensä 5 550 markkaa. Useina vuosina koulun menot ovat olleet tuloja suuremmat ja tilinpitäjä Otto Petäistö on joutunut maksamaan koulun menoja omasta pussistaan. Tammikuussa 1893 oli johtokunnassa ensimmäisen kerran esillä koulun vesikysymys. Tuolloin päätettiin tehdä koululle kaivo, jonka ”puitteiksi ostetaan joku vanha huone-aitta tai riihi.

Alusta alkaen oli kirkonkylän koulu varsin sivussa muusta asutuksesta ja koulun paikkaa valittaessa lieneekin painavimpana syynä ollut pappilan läheisyys. Rakentamisen kannalta maaperän laatu oli huonoa ja jo pian koulun aloittamisen jälkeen ovat johtokunnan jäsenet useinkin joutuneet pohtimaan korjaustöitä ja niistä aiheutuneita pulmia.

Syksyllä 1920 oli koululle vuokrattava lisätiloja lukkari Jokelinin puustellista. Varsinaiseen koulutaloon saatiin sähköt 1922 lopulla. Yli neljännesvuosisata myöhemmin 1949 valtuusto myönsi 30 000 markkaa sähköjohtojen uusimiseen, kun silloin sähkönjakelua hoitaneelta Korpelan Voima Oy:ltä oli tullut määräys, että sisätilojen sähköjohdot on uudistettava laillisiksi.

Opettaja Helvi Juntumaa oli virassaan 1952-1957. Kuva on otetun pappilan väentuvan edessä.

Vuonna 1952 vuokrattiin alakoulua varten luokkahuone koulun viereisestä pappilan väentuvasta ja samana vuonna rakennettiin koululle uusi sauna. Koulun laajentaminen tuli esille seuraavana vuonna ja johtokunta esitti jälleen koulun rakentamista uuteen paikkaan, koska ”nykyisen koulun paikka on sekä asemansa että maan laatua ajatellen sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista tähän koulua rakentaa. Kunnanvaltuustokin oli nyt samaa mieltä ja koulun paikaksi ostettiin maantien varresta Antti Niskalta 63 aaria maata 350 000 markan hinnalla.

Koululle hyväksyttiin Jukka-tyyppipiirustukset ja rakennsulupa saatiin syyskuun alusta 1954. Tiilirakenteinen koulu valmistui kunnan omana työnä 1955 ja sen kustannukset olivat noin 23 miljoonaa markkaa. Koulun tilavuus oli noin 3300 kuutiometriä ja talousrakennuksen tilavuus noin 330 kuutiometriä.

Raution koulu on ollut lakkautusuhan alainen vuonna 2011. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän johtama kouluverkkotyöryhmä yritti saada lakkautettua koulun, mutta se ei onnistunut siinä operaatiosa. Sen jälkeen lakkautusta yritettiin ”vippaskonstein” eli Kalajoen kaupungin investointibudjetin kautta. Asiasta nousi sen verran iso ”mökä” että asia näytetään hoidettavan kunnallisvaalien 2012 jälkeen.

Raution koulu

Raution koulun oppilaita 1964. Kuvassa 3-4.luokan oppilaat ja opettaja Anneli Hintsala. Kuvassa Erkki Aho keskimmäisen rivin oikeassa laidassa.

Osmo Tokola toimi johtavana opettajana Raution koulussa vuosina 1943-44 ja 1946-1971.

Avaa ja lue seuraava linkki. Erittäin tärkeä

KE 08.11.2023 Raution Alapään kylän historiaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/ke-08112023-raution-alapaan-kylan.html

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Raution koulu voisi jatkossa olla taidenäyttelyni lopullinen sijoituspaikka, sillä luokkatilat sopivat näyttelytilaksi. Kirjastostani voitaisiin kehittää Alapäähän oma kirjasto, jossa olisi valokuvanäyttely sekä tietokoneyhteydet, joilla voidaan palvella rautiolaisia. Entinen voimistelusali sopisi kuntosaliksi, joka olisi tarkoitettu senioreiden lihaskunnon ylläpitämiseen. Kahvio sopisi keittiön viereiseen huoneeseen.

Raution Alapään koulun pihalla voitaisiin järjestää joka kesä isot helluntalaisseurat. Piha-aluueella voitaisiin järjestään monenlaisia tapahtumia mm. ulkoilmakonsertteja esim. Selvien Sävelten toimesta jne....... Jatkossa lähialueelle voitaisiin rakentaa sauna, poreammeet ja pieni uima-allas. Tulevaisuudessa lähialueelle voitaisiin rakentaa senioritalo. Mitä sanoo koulun omistajat? Ideoita on paljon alueen kehittämiseksi!

Ehkä rautiolaiset sukujuuret omaava aluejohtaja sisäilma-asiantuntija tohtori Timo Murtoniemi voisi selvittää edullisesti voidaanko Raution koulu ottaa käyttöön uudelleen. Muotokuvapiirroksen tohtori Timo Murtoniemestä on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen .

Katso Sirate Oy Turku

https://www.sirategroup.fi/yhteystiedot/