TO 29.05.2025 Alapään sankarit

Aamulla aurinko nousi kello 03.26 ja laskee 23.18. Päivän pituus on 19 tuntia 52 minuuttia. Lämpötila +6C - +14 C.n välillä. Tuuli on lounaan ja pohjoisen väliltä vaihdellen vuorokauden aikana 0-4 m/s. Puolipilvistä ja iltapäiväkuuroja.

Paino 101.0 kg, veren sokeri 7.9 , verenpaine 126/74 ja pulssi 59.

Alapään sankarit kirjoitetaan isolla väärinkäsitysten välttämiseksi. Raution Alapää on kylän nimi.

Erkki Aho 75 vuotta

Opettaja Osmo Tokola ja Raution koulu maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola

Elias Simojoki ja Raution pappila maalauksen on maalannut taiteilija Markku Hakola

Raution entisen kyläpäällikön Alpo Murtoniemen muotokuvan maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Helluntalaispastorin,  teologian maisteri Klaus Korhosen muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Tekniikan tohtori, musiikkimies. orkesteri Selvien Sävelten johtaja Keijo Nivalan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Karikatyyrimaalaus johtaja Pekka Niskasta. Maalauksen on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Raution koululle löytyi ostaja

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/raution-koululle-loytyi-ostaja

Kalajoen kaupunki on myymässä käytöstä poistetun Raution koulun. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että 6 262 neliön kiinteistö koulurakennuksineen ja irtaimistoineen myydään Maatalousyhtymä Hannu ja Tuomo Hihnalalle 200 eurolla. Kyläyhdistyksen omistuksessa oleva irtain ei sisälly kauppaan.

Raution koulun historia

Raution kirkonkylän kansakoulun opetustyö aloitettiin 16. syyskuuta 1889 Lukkarin puustellissa.

Kansakoulun perustamista ovat valistuneet rautiolaiset isännät kehitelleet ilmeisesti useiden vuosien aikana ja 12.12.1881 Raution pappilassa pidetyssä kuntakokouksessa on sitten tehty päätös kansakoulun perustamisesta. Alkuperäinen pöytkirja on hävinnyt, mutta säilyneen jäljennöksen kautta tuon kuntakokouksen pöytäkirjan ovat omakätisesti allekirjoittaneet kuntakokouksen esimies Henrik Petäjistö ja kirjuri Henrik Kärkinen sekä puumerkeillään vahvistaneet Johan Räihä, Johan Härö, Henrik Asu, Henrik Takkunen ja Jaako Sipilä.

Kansakoulun johtokunnan esimieheksi oli valittu pastori N. Karlsberg ja jäseniksi kauppias Henrik Petäistö, kirkkoväärti Johan Räihä, talokkaat Manna Koivu-Sipilä, Juho Härönoja, Erkki Mäkitalo, Henrik Kärkinen-Wähäkangas, Erkki Keltapöllä ja lautamies Jaako Werronen. Viisi vuotta oli kulunut, mutta Rautiossa ei ollut tapahtunut mitään. Kesällä 1888 kansakoulujen tarkastaja pastori J. Reini oli kirjoittanut asiasta Oulun läänin kuvernöörille ja vaatinut kuntaa toteuttamaan vuonna 1881 tehdyn päätöksen kansakoulun perustamisesta.

Lääninhallitus on antanut välipäätöksensä tarkastajan vaatimuksesta 11. elokuuta 1888 ja Raution kuntakokous on puolestaan vastannut siihen jo 3. syyskuuta 1888. Päätöksen mukaan kunta suostuu panemaan koulun toimeen syyskuun alusta 1889, mutta pyytää, että ”koulu pitemmäksi aikaa saisi olla sijoitettuna hyyryhuoneisiin eli siihen asti kunnes koulun menestys on täydellisesti taattu”. Oulun lääninhallitus on 5. lokakuuta 1888 ”hyväksynyt ja vahvistanut mitä Raution kuntalaiset viime syyskuun 3. päivänä asiassa ovat päättänneet".

Koulutoimen ylihallitus (kouluhallitus) on 7. elokuuta 1889 esittänyt, että yleisistä varoista myönnettäsiin ”apuraha opettajattaren palkkaamiseen raution kuntaan perustettavaksi aiotussa ylemmässä, pojille ja tytöille yhteisessä kansakoulussa”. Lopullisen päätöksen kansakoulun perustamisesta on tehnyt Keisarillisen Suomen Senaatin kirkollisasiain toimituskkunta Helsingissä 28. elokuuta 1889.

Koulun johtokunta on päättänyt 9. huhtikuuta 1889 vuokrata koululle ja opettajattarelle huoneet Lukkarin puustellista (nykyisin Raution kotiseutumuseona) 50 markan vuosivuokralla. Ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa 13. elmikuuta 1889 on merkitty pöytäkirjaan, että opetusta tulee antaa seuraavissa aineissa: uskonoppi ja kirkkohistoria, soveliasten kirjain lukeminen äidinkielellä ja sen kirjoittaminen, maantiede ja historia, muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen, luonnontiede ja sen käytäntö, kuvaanto, laulu ja voimistelu, jonka ohessa tyttöjä pitää harjoittaa naisväen käsitöihin ja poikia kätevyyteen. Koulun aloituspäivänä 16. syyskuuta 1889 johtokunta hyväksyi opettajan tekemän lukujärjesteyksen, jonka mukaan koulupäivän pituus oli maanantaista perjantaihin viisi tuntia ja lauantaisin neljä tuntia.

Raution kirkonkylän koulun rakennukset vuonna 1930 tapahtuneen laajennuksen jälkeen.

Keväällä 1891 kuntakokous on ”lupausten mukaan ja pitemmän aikaa tuumittua” ostanut 300 markalla uuden koulun paikaksi Hiskias Aaponpoia Räihältä ”Pappilan maan rajalta Sysimehtän ja Matti Hanhinevan Torpanmaan paikalta peltoa yhden tynnyrinalan ja kartanon maan tonttia puolen tynnyrin alan”. Koulun rakentaminen on toteutettu 1892 ja sitä varten on Raution kouupiirin asukkailta kannettu kahteen otteeseen yhteensä noin 2 000 markkaa. Pääurakoitsijana toimi Jaakko Antinpoika Takkunen, joka huutokaupassa otti tehdäkseen ”rakennuksen salvaamisen ja veistämisen sisältä ja päältä ja päätyin lautottamisen ponttaamalla ja vesikaton tekemisen asfalttihuovasta 540 markan summasta.

Ensimmäisen koulutalon rakennuskustannukset ovat olleet yhteensä 5 550 markkaa. Useina vuosina koulun menot ovat olleet tuloja suuremmat ja tilinpitäjä Otto Petäistö on joutunut maksamaan koulun menoja omasta pussistaan. Tammikuussa 1893 oli johtokunnassa ensimmäisen kerran esillä koulun vesikysymys. Tuolloin päätettiin tehdä koululle kaivo, jonka ”puitteiksi ostetaan joku vanha huone-aitta tai riihi.

Alusta alkaen oli kirkonkylän koulu varsin sivussa muusta asutuksesta ja koulun paikkaa valittaessa lieneekin painavimpana syynä ollut pappilan läheisyys. Rakentamisen kannalta maaperän laatu oli huonoa ja jo pian koulun aloittamisen jälkeen ovat johtokunnan jäsenet useinkin joutuneet pohtimaan korjaustöitä ja niistä aiheutuneita pulmia.

Syksyllä 1920 oli koululle vuokrattava lisätiloja lukkari Jokelinin puustellista. Varsinaiseen koulutaloon saatiin sähköt 1922 lopulla. Yli neljännesvuosisata myöhemmin 1949 valtuusto myönsi 30 000 markkaa sähköjohtojen uusimiseen, kun silloin sähkönjakelua hoitaneelta Korpelan Voima Oy:ltä oli tullut määräys, että sisätilojen sähköjohdot on uudistettava laillisiksi.

Opettaja Helvi Juntumaa oli virassaan 1952-1957. Kuva on otetun pappilan väentuvan edessä.

Vuonna 1952 vuokrattiin alakoulua varten luokkahuone koulun viereisestä pappilan väentuvasta ja samana vuonna rakennettiin koululle uusi sauna. Koulun laajentaminen tuli esille seuraavana vuonna ja johtokunta esitti jälleen koulun rakentamista uuteen paikkaan, koska ”nykyisen koulun paikka on sekä asemansa että maan laatua ajatellen sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista tähän koulua rakentaa. Kunnanvaltuustokin oli nyt samaa mieltä ja koulun paikaksi ostettiin maantien varresta Antti Niskalta 63 aaria maata 350 000 markan hinnalla.

Koululle hyväksyttiin Jukka-tyyppipiirustukset ja rakennsulupa saatiin syyskuun alusta 1954. Tiilirakenteinen koulu valmistui kunnan omana työnä 1955 ja sen kustannukset olivat noin 23 miljoonaa markkaa. Koulun tilavuus oli noin 3300 kuutiometriä ja talousrakennuksen tilavuus noin 330 kuutiometriä.

Raution koulu on ollut lakkautusuhan alainen vuonna 2011. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän johtama kouluverkkotyöryhmä yritti saada lakkautettua koulun, mutta se ei onnistunut siinä operaatiosa. Sen jälkeen lakkautusta yritettiin ”vippaskonstein” eli Kalajoen kaupungin investointibudjetin kautta. Asiasta nousi sen verran iso ”mökä” että asia näytetään hoidettavan kunnallisvaalien 2012 jälkeen.

Raution koulu

Raution koulun oppilaita 1964. Kuvassa 3-4.luokan oppilaat ja opettaja Anneli Hintsala. Kuvassa Erkki Aho keskimmäisen rivin oikeassa laidassa.

Osmo Tokola toimi johtavana opettajana Raution koulussa vuosina 1943-44 ja 1946-1971.

Avaa ja lue seuraava linkki. Erittäin tärkeä

KE 08.11.2023 Raution Alapään kylän historiaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/ke-08112023-raution-alapaan-kylan.html

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Raution koulu voisi jatkossa olla taidenäyttelyni lopullinen sijoituspaikka, sillä luokkatilat sopivat näyttelytilaksi. Kirjastostani voitaisiin kehittää Alapäähän oma kirjasto, jossa olisi valokuvanäyttely sekä tietokoneyhteydet, joilla voidaan palvella rautiolaisia. Entinen voimistelusali sopisi kuntosaliksi, joka olisi tarkoitettu senioreiden lihaskunnon ylläpitämiseen. Kahvio sopisi keittiön viereiseen huoneeseen.

Raution Alapään koulun pihalla voitaisiin järjestää joka kesä isot helluntalaisseurat. Piha-aluueella voitaisiin järjestään monenlaisia tapahtumia mm. ulkoilmakonsertteja esim. Selvien Sävelten toimesta jne....... Jatkossa lähialueelle voitaisiin rakentaa sauna, poreammeet ja pieni uima-allas. Tulevaisuudessa lähialueelle voitaisiin rakentaa senioritalo. Mitä sanoo koulun omistajat? Ideoita on paljon alueen kehittämiseksi!

Ehkä rautiolaiset sukujuuret omaava aluejohtaja sisäilma-asiantuntija tohtori Timo Murtoniemi voisi selvittää edullisesti voidaanko Raution koulu ottaa käyttöön uudelleen. Muotokuvapiirroksen tohtori Timo Murtoniemestä on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen .

Katso Sirate Oy Turku

https://www.sirategroup.fi/yhteystiedot/

KE 28.05.2025

Aamulla aurinko nousi 03.28 ja laskee 23.15. Päivän pituus on 19 tuntia 46 minuuttia. Päivän lämpötila +8C - +16 C:n välillä. Lounas/etelätuuli 7 m/s. Aamulla vähäistä sadetta. Päivällä pilvistä ja poutaa.

Eilen oli syntymäpäiväni ja se oli ikimuistoinen tilaisuus.. Sain unohtaa ruokavalioni ja nauttia erinomaisesta tarjoilusta, jonka perheeni oli minulle järjestänyt. Pizzeria Mamma Leonessa toiminta, tuotteet ja palvelu ovat huippuluokkaa. Arvosana 10+.

Lisäksi illalla oli vielä toinen ruokailu toisessa paikassa. Erittäin hyvää kalasoppaa. Nyt on aika yrittää palautua normaaliin tilaan. Sokerisia makupaloja mahtui mukaan ja liikunta jäi olemattomaksi.. Se tulee näkymään veren sokerissa.

Kiitos kaikille minun merkkipäivääni muistaneille. Oli ilo huomata kuinka paljon minulla on ystäviä ympäri maailman. Tuhannet kiitokset. Niiden kanssa minä en ole nuuka.

Aamun mittaukset: Paino 100,8 kg , veren sokeri 8.9, verenpaine 131/79 pulssi 51.

Kohtalon sormi on ollut pelissä minun elämässäni.

MA 11.11.2024 Kohtaloni

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/11/ma-11112024-kohtaloni.html

TO 17.05.2025 Taidenäyttelyni kertoo totuuden myös lähihistoriasta – valtiopetos

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/04/to-16052025-taidenayttelyni-kertoo.html

TO 17.04.2025 Taidenäyttelyssä on myös PR-Teollisuus Oy:n konkurssin todelliset syylliset https://kalajokinen.blogspot.com/2025/04/to-17042025-taidenayttelyssa-on-myos-pr.html

TI 06.05.2025 Kalajoki 500-näyttely ei toteudu Kohtaamispaikka Loistossa 17.05.2025

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/05/ti-06052025-kalajoki-500-nayttely-ei.html

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kotikylälläni Rautiossa on erittäin aktiivisia henkilöitä ja he tekevät erittäin paljon töitä Rautio-viikon onnistumiseksi ja Raution kylän tunnetuksi tekemiseksi. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset, sillä varsinaisten aktiivisten kyläläisten ydinporukka on pieni.

Mielestäni Monitoimitalon käyttöön on saatava järki mukaan. Kalajoen kaupungin ohjeistus Monitoimitalon käytön osalta on mielestäni liian paljon käyttöä rajoittava ja jopa terveen järjen vastainen.

Siksi varmaan Rautio-viikon järjestäjät eivät voi hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia mahdollisuuksia. Mielestäni Keijo Nivala ja Selvät Sävelet orkesteri tulisi olla keskeinen osa Rautio-viikkoa samoin kuin minun Erkki Ahon taidenäyttelyni koko kesä osalta. Mekin olemme syntyperäisiä rautiolaisia.

Keijo Nivalan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva. Keijo Nivalan elämäntyö tekniikan tohtorina opetusalalla tulisi olla rautiolaisten ylpeyden aihe ja ennen kaikkea musiikin alalla Keijo on tehnyt äärettömän ansiokkaan elämäntyön, josta rautiolaiset voivat olla todella ylpeitä. Mielestäni Selvät Sävelet kuuluvat ehdottomasti Raution viikon ohjelmaan. Se kuitenkin edellyttää Raution Monitoimitalon käytön ja toiminnan järkeistämistä.

Sä kaunehin oot, Selvät Sävelet irrottelee Rautiossa

https://www.youtube.com/watch?v=1UDTgA_AO-o

TI 27.05.2025 Erkki Aho 75 vuotta

 

Aurinko nousi 03.32 ja laskee 23.11. Päivän pituus on 19 tuntia 39 minuuttia. Päivän lämpötila +12C - +16C. Tuuli lounaasta 6 m/s. Selkeää ja poutaa.

Aamun mittaustulokset: paino 100.5 kg , veren sokeri 7.4, verenpaine 128/78 pulssi 54.

Olen ylpeä taidenäyttelystäni ja taitelijoistani. Taidenäyttelyni kertoo totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta.

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni taiteilijoita ja heidän töitään

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17032024-taidenayttelyni.html

Taidenäyttelyni taiteilijat ovat erittäin ammattitaitoisia taitelijoita ja ihmisinä aivan ihania, suuria persoonia.

Olen suunnitellut taidenäyttelyyni esittelyseinät ja esittelypöydät. Ne ovat myös taideteoksia ja kuuluvat kiinteänä osana taidenäyttelyyni,

Taidenäyttelylle löytyy paikka enemmin tai myöhemmin. Taidennäyttelyni jää tuleville sukupolville kertomaan Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta sekä muistuttamaan minusta ja kohtelustani.

Olen tyytyväinen ja rauhallinen siitä, että voin olla avoin, rehellinen, lainkuuliainen ja kertoa totuuden asioista: valtiopetoksesta ja PR-talojen konkurssivyyhdestä sekä Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lainvastaisesta sulkemisesta. Periaatteeni on, että totuus ei pala tulessakaan ja rehellisyys maan perii.

Olen ollut siinä mielessä onnekas, että olen voittanut syövän. Sairaistuin 10 vuotta sitten eturahassyöpään. OYKS:n tutkimuksen mukaan syöpä oli levinnyt ympäri kehoa. Siinä vaiheessa minä käännyin tuntemieni ulkolaisten lääkärien puoleen jotta saisin tietoa siitä mitkä ruoka-aineet todennäköisesti tappavat syösoluja. Yksi lääkäri vastasi, että ainoastaan Jumala voi Sinua enää auttaa. Kolme muuta lääkäriä esitti oman arvionsa niistä ruoka-aineista, jotka voivat vaikuttaa syövän torjuntaan. Muutin ruokavaliona. Neljän kuukauden kuluttua pääsin Docrates-syöpäsairaalan tutkimuksiin. Tulos oli ei löydöksiä ei levinneisyyttä. Nyt PSA-arvo on alle 0.1.

Minulla on ollut verenpainetauti ja vereaanpaine on ollut henegevaaraalisen korkealla. Korkeimmillaan 258/142. Olen taistellut verenpaineen kanssa yli 30 vuotta. Vasta nyt olen saanut verenpaineen hallintaan. Tänään 128/78 pulssi 54. Tavoitteeni on saada kesän aikana tilanne vielä paremmaksi eli lääkkeistä vapaaksi.

Olen sairastunut diabetekseen kolme vuotta sitten. Vasta nyt olen saanut diabeteksen hallintaan. Tänään veren sokeri 7.5. Tavooitteenani on saada kesän aikan tilanne vielä paremmaksi eli lääkkeistä vapaaksi. Ihminen on sitä mitä hän syö ja miten hän elää.

Olen perehtynyt ruoka-aineiden terveellisyyteen. Aamupala on tärkeä: kaurapuuroa ja mustikoita sekä tuoremehua. Lounaaksi unkrainalaista borsh-keittoa ja päivälliseksi ruusunmarjateetä hunajalla ja sitruunalla maustettuna sekä sardiinikalaa ja ruisleipää juustolla. Tietenkin näille on vaihtoehtonsa.

Olen perehtynyt meditaatioon, akupaineluuni, hierontaan ja kiinalaiseen jumppaan. Lihaskuntoharjoittelu on tärkeä osa yleiskunnon ylläpitämisessä. Kävely, pyöräily ja uinti ovat hyviä liikuntamuotoja. Liikunta on paras lääke.

Ihminen menee läpi vaikka harmaan kiven. Hän ylittää itsensä silloin kun on pakko. Me käytämme aivokapasiteetistamme ehkä vajaat 10 %. Viehätysvoimastamme hyödymme todennäköisesti vielä vähemmän. Meiltä siis löytyy kiperän paikan tullen rahkeita enemmän kuin aavistammekaan.

Opi arvostamaan itseäsi. Mitä ajattelet itsestäsi, sellainen olet. Uskomalla itseesi voit valloittaa muut. Mitä muut ajattelevat sinusta, ei ole läheskään niin tärkeää kuin se, mitä itse ajattalet itsestäsi. Jokainen osaa jotakin paremmin kuin muut. Juuri sinä olet tärkeä henkilö. Jokainen on juhlan arvoinen. Elä unelmasi, älä pelkojasi. Muuta tyylisi passiivisesta aktiiviseksi. Jos joku arvostelee ulkonäköäsi, muista, että se on vain hänen mielipiteensä. Kauneudesta ei ole olemassa yhtä ainoata totuutta.

Hymy

Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee
antajaansakaan köyhemmäksi. Se kestää vain hetken,
mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.
Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen,
että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä;
eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.
Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään
ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneille,
ilon lannistuneille, auringonpaisteen murheellisille,
ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin.
Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä tai varastaa,
sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään
kuin poisannettuna.

Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen.
Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti
hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä.

Valloita muut

Usein flirtti on käsitetty turhan ahtaasti, syntiseksi ja kieroksi viettelyksi, joka vääjäämättömästi johti sukupuoliyhdyntään.

Sana flirt, tarkoittaa kevyesti, leikillisesti, hyppiä edestakaisin kuten pyrstöäään väpättävä lintu. Flirtti vaatii nopeaa älyä ja tilannetajua. Se voidaan määritellä leikilliseksi oman hyvän tuulen jakamiseksi muiden kanssa. Kevyt flirtti on oiva valloituskeino. Sen ei tarvitse johtaa yhtään mihinkään.

Pikku flirtti piristää ihmeellisesti synkkää päivää. Lisäksi se kohentaa itsetuntoa. Lähimmäisemme meihin kohdistama pienikin ystävällinen ele antaa virkistävää vaihtelua arkeen. Flirtti voi lähteä katseiden kohtaamisesta, hymystä tai silmäniskusta. Ihmissunteissa on monta tasoa, sillä seurustelemme eri tavoin rakastettumme, ystävimme ja tuttaviemme tai vaikkapa virkahenkilön kanssa.

Ystävyyslähtökohtaa tarvitaan, koska monet valittavat, etteivät naisten ja miesten toiveet kohtaa. Me suomalaiset olemme taitavia silmäpelissä, koska kykyä jututtamiseen ei tahdo löytyä. Silmäpelistä on yritettävä jatkaa huulenheittoon. Monelle metsän rauha ja äänettömyys ovat olleet tärkeämpiä kuin sosiaaliset kontaktit. Eräs etappi on small talkin taito. Kukaan ei halua olla "tynnyrissä kasvanut tyttö".

Miten valloitat?

Avoimuus, ennakkoluulottomuus ja välittömyys tekevät kanssakäymisen helpoksi ja mielyttäväksi. Kehomme kieli puhuu enemmän kuin arvaammekaan. Varo flirttailemasta liian tositarkoituksella ja seksuaalisin elein. Erotu inhimillisenä symppiksenä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen.

Ihmisten sosiaalisessa kanssakäymisessä on tiettyjä lainalaisuuksia kuten esimerkiksi kahden keskusteukumppanin välinen etäisyys. Se on Suomessa keskimäärin 125 cm. Mitä kiinnostuneempia olemme vastapuolesta, sitä lyemmäksi etäisyys jää. Halaaminen on mukava, lämmin ja henkilökohtainen tapa tervehtiä tuttuja. Se on lisääntymässä pikavauhtia Suomenkin leveysasteilla. Monet kansat suukottelevat poskille tai jopa suulle kuten naapurimme venäläiset. Meille koskestusaroille pohjoismaalaisille halaaminen on erityisen tarpeen.

Hienotunteisuus, hienovaraisuus ja verkkainen tahti ovat onnistuneen flirtin tunnusmerkkejä. Huumori on loistava apu sukupuolten välisessä kanssakäymisessä ja elämässä ylipäätään. Sen teho on valtava. Iloinen ihminen vetää puoleensa aivan eri tavalla kuin murjottava. Tosikko ei kiinnosta ketään.

Hymy hurmaa. Hymyn merkitys on niin suuri, että vaikka sinulla ei olisikaan kaunista hymyä, hymyile kuitenkin. Hymyilevään ihmiseen on helppo tutustua. Hän ei ole uhkaava, eikä pelottava ja hän saa tuulensa tarttumaan myös muihin. Hymy on lyhin matka kahden ihmisen välillä.

Hyvät tavat ilmenevät jo esiteltäessä. Siinä sinulla on kaikki mahdollisuudet antaa haluamasi kuva itsestäsi. Katso toista silmiin, hymyile ja anna kaiken viehätysvoimasi tulla esiin. Muista, että mielialasi tarttuu. Me kaikki odotamme toisiltamme ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä. Positiivinen asenne elämään ja muihin ihmisiin on edellytys onneen. Älä kompastu vastoinkäymisiin. Hankalimmankin ihmisen voi saada suopeaksi kehumalla. Kohteliaisuus on kuin bumerangi: se palaa aina lopulta lähettäjälleen. Kehuminen ei kuitenkaan saa olla pelkkää lööperiä. Rehellisyys pitää säilyttää.

Luonnollinen ihminen selviää joka tilanteesta. Aidolle annetaan virheetkin anteeksi. Eikö ole mielekästä lisätä nautintoa myös työelämään hassuttelulla, ilolla ja leikillisellä flirtillä? Uskalla näyttää omat tunteesi. Niiden ilmaiseminen tekee sinusta inhimillisen.

Rakkauden halu on ainoa keino pelkoa vastaan, joka jokaisella ihmisellä on väistämätöntä kuolemaansa vastaan. Rakkauden jumala on samalla elämän jumala, luomakunnan ylläpitäjä.

Sukupuolten välisen rakkauden esittäminen ja siitä puhuminen ei ole uutta. Jo luolaihmiset, antiikin kreikkalaiset, roomalaiset, renesanssi, jopa ahdasmielinen keskiaikakin ovat taiteessa ilmaisseet elämän ylläpitämistä selkein kuvaelmin. Varsinkin kansantaide ilmaisee asian ytimen: vastakkainen sukupuoli kiinnostaa. Tämä on luonnon laki. Taiteilijat asematunnelin vessan seinistä aina Picassoon asti ovat nähneet naisellisissa ja miehisissä suloissa elämän virtaa, josta kirkollisetkaan maalaukset eivät ole vapaita. Kukin aikakausi ja kulttuuri asettaa hävyllisyydelle, säädyllisyydelle ja siveydelle omat norminsa. Lakinsa vyötärön alapuolisen seudun tapahtumista. Taiteilijoita teema ei ole jättänyt kylmäksi ihan asiassa pysyvälläkään tasolla. Maailmankirjallisuuden arvostetuimmat teoksetkin käsittelevät yleensä tätä samaa aihetta.

Mitä ystävyys on?

Ystävyys on vapaaehtoinen, tasa-arvoinen ihmissuhde, jossa kaksi ihmistä viettää aikaa yhdessä ja jakavat kokemuksia. Se on läheisempi kuin tuttavuus, mutta etäisempi kuin parisuhde. Ystävyyden tärkeimpiä piirteitä ovat luottamus, vastavuoroisuus ja vapaaehtoisuus.

Ystävyyssuhteessa ollaan aidosti läsnä toisen elämässä, ja ystävä tukee toista niin iloissaan kuin huonoinakin hetkinä. Ystävyys voi tarkoittaa yhdessä olemista, naurua ja rentoutta, mutta myös tunteiden jakamista ja toisen kuuntelemista. Ystävyys on myös hyväksyntää, ja sitä voi olla tärkeä, että voi olla täysin oma itsensä.

Ystävyys on merkittävää myös hyvinvoinnin kannalta, sillä se voi tuoda elämään onnea, merkityksellisyyttä ja jakamista. Ystävyydessä harjoitellaan taitoja, jotka ovat tärkeitä myös muissa läheisissä ihmissuhteissa, kuten luottamusta, yhdessä olemista ja ristiriitojen ratkaisemista. Ystävyys voi muuttua ja kehittyä elämän aikana, ja se voi joustaa tarvittaessa.

Mitä rakkaus on?

Rakkaus on tekoja toisten hyväksi. Rakkaus on läsnäoloa, luottamuksen osoittamista ja lohdutuksen jakamista. Rakkaus on myös toiseen ihmiseen sitoutumista. Rakkauden avulla olet toisia varten ja se tuo elämääsi merkityksen kokemusta. Rakkauden kokeminen on järisyttävän voimakas tunne, joka liikuttaa ihmistä monella tasolla. Rakkauteen sisältyy kyky ottaa välittämistä vastaan toisilta, olla rakastettavana ja huolehdittavana.

Rakkaus on tunne, joka ilmenee monissa eri muodoissa ja voi olla esimerkiksi syvä kiintymys toiseen henkilöön, perheenjäseniin, ystäviin tai jopa lemmikkieläimiin. Se voi olla myös syvä eroottinen kiintymys, kuten romanttinen rakkaus. Rakkaus voi olla myös tunne, joka yhdistää ihmisiä ja tuo elämään merkitystä, iloa ja voimaa. Rakkaus on myös valintaa, tekoja ja sitoutumista, ja se voi olla myös vastavuoroista huolenpitoa ja helliä hetkiä.

Minä olen ihminen, joka en ole kestänyt Suomen valtion yli 30 vuoden kidutusta ja Kalajoen kaupungin yli 40 vuoden syrjintää. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Sairastuin verenpainetautiin ja syöpään. Paineita lisäsi perheeseen kohdistunut onnenpotku, mikä lisäsi paineita. Tein virheen ja 45 vuotta jatkunut avioliittomme päättyi ja perheemme hajosi. Emme saaneet elää kunniallista vanhuuttamme yhdessä elämämme loppuun saakka.

Hääkuvamme taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus.

Lapsemme taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus

MA 26.05.2025

Aamulla aurinko nousi 03.34 ja laskee 23.08. Päivän pituus on 19 tuntia 34 minuuttia. Lämpötila +5C.- 17 C.n välillä. Tuuli etelästä 5 m/s.

Paino 100.2 kg. Veri 7.5. Verenpaine 121/78 pulssi 56.

Aamulenkillä vähän pirskotteli vettä, vaikka ennusteen mukaan piti olla poutaa.

                                  Kansainvälinen ruokailupäivä Kalajoen kristillisellä opistolla.

Eilen kävin syömässä Kalajoen Kristillisellä Kansanopistolla, jossa oli järjestetty kansainvälinen ruokapäivä. Söin siellä ukrainalaista borsh-keittoa. Se oli erittäin hyvää ja myös erittäin terveellistä. Yritin etsiä netistä ukrainalaisen borsh-keiton reseptiä. Keitto, jonka söin, ei ollut tämän reseptin mukaan tehty. Jos keiton valmistaja lukee tämän tekstin niin laita resepti minulle.

Tällainen resepti netistä löytyi

Keitto

4 l lihalientä

500 g kuorittua punajuurta, suikaleina tai raastettuna isolla raastimella

200 g kuorittuja porkkanoita, suikaleina tai raastettuna

200 g kuorittua sipulia, suikaleina

1 dl rypsiöljyä

1 kg valkokaalia, suikaleina

500 g kuorittua perunaa, kuutioituna

½ dl sokeria

1 dl tomaattisosetta

½ dl etikkaa

suolaa, pippuria

lihaliemen lihat, kuutioituna 1 x 1 cm paloihin

Lisäksi

smetanaa

persiljaa, hienonnettuna

Voin soveltaa tätä ohjetta kun valmistan ukrainalaista borsh-keittoa. Jätän kuitenkin sokerin pois. Käytän keräkaalta. Rypsiölyn sijasta voinokareen. Etikkaa vain yksi ruokalusikallinen. Lisään valkosipulia. Lihaliemen sijasta käytän lihaliemikuutioita.

Punajuurella on useita terveysvaikutuksia, joihin kuuluvat verenpaineen alentaminen, suorituskyvyn parantaminen ja aivojen verenkiuron vilkastuttaminen. Punajuuri on myös hyvä ravintokuidun ja folaatin lähde.

Yksi kaikkein laajimmin kasvatetuista kasviksista koko maailmassa on porkkana, ja siinä onkin valtava määrä vitamiineja (A-, C- ja E-vitamiineja, kuten myös B-monivitamiineja), antioksidantteja ja mineraaleja. Porkkanalla on niin paljon hyviä vaikutuksia ihmisen terveydelle, että sen tulisi olla aivan ehdoton perustuote jokaisessa ruokavaliossa.

Sipulista saa runsaasti vitamiineja, joihin kuuluvat C-, B6-, B1-, K- ja H-vitamiinit. Sipuli sisältää myös runsaasti foolihappoa, kuitua, rikkiä ja flavonoideja, kuten myös tärkeitä mineraaleja.

Kaalit ehkäisevät monia vakavia sairauksia, ylläpitävät ruoansulatustoimintaa, lujittavat luita ja täyttävät vähäkalorisesti runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta.

Ne sisältävät runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten kalsiumia,kaliumia, mangaania, rautaa ja seleniå sekä E-ja K-vitamiinia, A-vitamiinn esiastetta beetakaroteenia ja B-ryhmän vitamiineja. Niiden osuus esimerkiksi vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja luuston vahvistamisessa on merkittävä.

Perunan syöminen voi olla osa terveellistä ruokavaliota, ja sillä on useita positiivisia terveysvaikutuksia. Se on hyvä hiilihydraattien, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde.

Tomaatilla on useita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. kuten sydän- ja verisuoniterveyden parantuminen, tiettyjen syöpäsairauksien riskin väheneminen, ja ihon vanhenemisen hidastuminen. Tomaatit ovat myös hyvä C- ja K-vitamiinin, kaliumin, folaatin ja veden lähde.

Selleri on erinomainen kuidun lähde, varsinkin kun otetaan huomioon sen vähäinen kalorimäärä. Suuri osa sellerin terveysvaikutuksista perustuu sen sisältämiin antioksidantteihin. Antioksidantit suojaavat soluja, verisuonia ja elimiä hapettumisvaurioilta.Se on myös erinomainen fytoravinteiden lähde, joiden on osoitettu vähentävän tulehduksia ruoansulatuskanavassa, soluissa, verisuonissa ja elimissä

Kohtuullisina määrinä ja osana monipuolista sekä tasapainoista ruokavaliota. Smetanalla on useita terveyshyötyjä. Se lisää mikrobiston tiheyttä ja monimuotoisuutta Hapankerma käy läpi käymisprosessin, joka varmistaa mikro-organismien lisääntymisen. Hapankerma on sinänsä terveellistä, kunhan sitä käytetään kohtuudella. Se parantaa monien ruokien makua ja ulkonäköä.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että omenaviinietikan käytöllä saattaa olla merkittäviä suotuisia vaikutuksia esimerkiksi verensokeriin ja joihinkin veren rasva-arvoihin Tärkeimpiin omenaviinietikan hyötyihin kuuluu se, että sen uskotaan auttavan diabeetikkoja hallitsemaan tautia, sillä se parantaa insuliiniherkkyyttä ja voi auttaa alentamaan verensokeria aterioiden jälkeen.

Korealaistutkimuksen mukaan mustapippuri on luonnollinen keino torjua ylipainoa. Mustapippurin pääainesosa eristää rasvasoluja ja ehkäisee uusien rasvasolujen muodostumista. Tutkijoiden mukaan mustapippurin terveysvaikutukset ovat olleet tunnettuja itämaisessa lääketieteessä jo vuosisatojen ajan. Mustapippurin avulla on hoidettu muun muassa ripulia, koleraa sekä muita ruuansulatuselimistöön liittyviä vaivoja.

Persilja sisältää paljon C-vitamiinia, rautaa ja betakaroteenia. Lisäksi persiljassa on diureettisesti vaikuttavia aineita, jotka edistävät ylimääräisen nesteen poistumista kehosta. Persilja sisältää runsaasti eteeristä öljyä, joka edistää ruuansulatusta. Siinä on myös rautaa, kalsiumia, fosforia sekä runsaasti A- ja C-vitamiinia.

Ukrainalainen borsh-keitto tulisi sisällyttää jokaisen suomalaisen päivittäiseen ruokavalioon. Ukrainalainen borsh-keitto vähentää suolistotauteja, syöpää, verenapainetta ja vaikuttaa diabeteksen torjuntaan. Se parantaa myös painonhallintaa. Ukrainalainen borsh-keitto ja liikunta kuten hieronta, jumppa, kävely ja pyöräily säästäisivät suomalaisten sairauskuluja merkittävän määrä. Ukrainalainen borsh-keitto tulisi sisällyttää myös koululaisten ruokailuohjelmaan ja kieltää energiajuomat. Ukrainalaisen borsh-keiton ruoka-aineet ovat halvempia kuin koululaisen ruoka-annoksen hinta .Näillä toimenpiteillä parannettaisiin koululaisten terveyttä merkittävästi.

Mielestäni onnistuin erittäin hyvin ukrainalaisen borsh-keiton valmistuksessa. Nyt minulla on useaksi päiväksi borsh-keittoa, kun sitä on kattila täynnä.

SU 25.05.2025

 

Aamulla aurinko nousi klo 03.37 ja laskee 23.05. Päivän pituus on 19 tuntia 28 minuuttia. Päivän lämpötila +5C- +12 C. Pilvistä ja poutaa. Tuuli 1 m/s päivällä luoteesta ja illalla kaakosta. Siis päivastaisesta suunnasta.

Aamun mittaustulokset: paino 100,1 kg, verensokeri 6,7. Verenapaine 121/71 pulssi 59.

Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29) oli Suomen puolustusvoimien 11.divisoonan yksikkö jatkosodassa. Rykmentin perusti Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Kokkolan suojeluskuntapiiri.

Perustaminen

Jalkaväkirykmentti 29:n muistomerkki Kokkolassa.

• Esikunta perustettiin Kokkolassa.

• I.Pataljoona (I/JR 29) komentajana majuri (myöh everstiluutnantti) Saarelainen (25.6.-30.10.1941), väliaikaisena: kapteeni Armas Rapeli (16.8-16.9.1941), luutnantti Koski (1.11.1941-24.3.1942)

  • 1. Komppanian miehistö Ullavalta.

  • 2. Komppanian miehistö etupäässä Kaustiselta.

  • 3. Komppanian miehistö pääosin Perhosta.

  • 1. Konekiväärikomppanian miehistö pääosin Vetelistä.

  • 1. Esikuntakomppanian miehistö Vetelistä ja Kokkolasta

  • Kranaatinheitinjoukkueen miehistö oli Halsualta ja Vetelistä

• II Pataljoona (II/JR 29) muodostettiin Kannuksessa ja sen ensimmäisenä komentajana jääkärimajuri Valter Vieska (25.6.1941-11.10.1941), kapteeni Niilo Visuri (12.10.1941-24.3.1942)

  • 4. Komppanian miehistö Lohtajalta.

  • 5. Komppanian miehistö Himangalta.

  • 6. Komppanian miehistö Toholammilta.

  • 2. Konekiväärikomppanian miehistö Kannuksesta

  • 2. Esikuntakomppanian miehistö Kannuksesta

  • Kranaatinheitinjoukkue kaikista pataljoonan kunnista

• III Pataljoona (III/JR 29) muodostettiin Sievin asemalla ja sen ensimmäiseksi komentajaksi oli määrätty majuri Riitesuo. Majuri Riitesuo määrättiin jo perustamisen aikana muihin tehtäviin ja väliaikaiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Leskinen ja perustamisvaiheen jälkeen ratsumestari Niilo Eerola (25.6.1941-30.09.1941, kaatui Vilgan itäpuolella), kapteeni Armas Rapeli (1.10.1941-24.3.1942).

  • 7. Komppanian miehistö pääosin Rautiosta myös Kalajoelta ja Sievistä

  • 8. Komppanian miehistö Kalajoelta

  • 9. Komppanian miehistö Sievistä

  • 3. Konekiväärikomppanian miehistö Kalajoelta

  • 3. Esikuntakomppanian miehistö Kalajoelta

  • Kranaatinheitinjoukkueen miehistö oli koottu pataljoonan alueen kunnista

• Kranaatinheitinkomppania perustettiin kokkolalaisista ja kälviäläisistä Kokkolassa. Sen ensimmäisenä päällikkönä oli kapteeni Uunila

• Pst. Tykkikomppania perustettiin Haapajärvellä, miehistö pääosin Reisjärveltä. Päällikkönä oli luutnantti Salminen

• Rykmentin Esikuntakomppania perustettiin Kokkolassa, miehistö Kokkolasta ja Vetelistä

• Kolonna (Kol./JR 29)

Pataljoonan jääkärijoukkueista muodostettiin jo perustamisvaiheessa jääkärikomppania, jonka päälliköksi asetettiin luutnantti O. Björklund.

Rykmentti 29 sai lähes määrävahvuksien mukaisen varustuksen lukuun ottamatta si , että I Pataljoona sai kiväärinsä vasta keskityskuljetusten loputtua Liperissä.

Keskittäminen

Keskityskuljetukset aloitettiin 20. kesäkuuta ja rykmentin kuljettamiseen tarvittiin kahdeksan junaa. Keskitysalueeksi ensi vaiheessa oli määrätty Liperi. I pataljoona purettiin Ylämyllyn rautatieasemalla ja majoittui kirkonkylältä koilliseen. II pataljoona purettiin Vihtarin rautatieasemalla , minkä jälkeen pataljoona majoittui metsään Onkisalmen länsipuolelle. III pataljoona purettiin Liperissä majoittui kirkonkylältä lounaaseen.

Rykmentti sai käskyn siirtyä Kiteelle 26. kesäkuuta. Kuitenkin ryhmitysmuutoksen takia koko 11. divisioona siirtyi vielä Värtsilän ja Korpiselän suuntiin keskitettyjen divisioonien väliin Kaustajärven kahta puolen. Osana tätä siirtoa rykmentti siirtyi Patsolan kylän pohjoispuolelle. Alueelle saavuttuaan rykmentille alistettiin motorisoitu 13. tykkikomppania, jonka päällikkönä oli luutnantti Kuovi.

Komentajat

• everstiluutnantti Paavo Susitaival 18. kesäkuuta 1941 – 3. lokakuuta 1941

• majuri Reino Kalervo 3. lokakuuta 1941 - 24. lokakuuta 1941

• everstiluutnantti ( everstiksi 5. maaliskuuta 1942) Gustaf ”Gösta” Snellman 25. lokakuuta 1941 – 24. maaliskuuta 1942

Rykmentin lakkauttaminen ja tapahtumat sen jälkeen

Jalkaväkirykmentti 29 ja sen II ja III pataljoona lakkautettiin 11.D:n päätöksellä 9.3.1942. Pataljoonien vanhimmat ikäluokat kotiutettiin, ja nuorimpia miehiä siirrettiin muihin yksiköihin, mm. I/JR 29:ään, joka siis jäi elämään.

I/JR 29 jatkoi taistelua aluksi 11.D:lle alistettuna, mutta 4.7.1943 pataljoona liitettiin 15. prikaatiin. Siitä tuli prikaatin IV pataljoona (IV/15.Pr.) ja komppaniat saivat numerot 13, 14, 15 ja 16 (aik. KKK/I/JR 29).

Pataljoona oli aluksi etulinjassa Kimjärvestä itään ja sitten linnoitustöissä Juksovanjärvellä ja Syvärinjoen varrella Mäntysova-Pitma-maastossa. Lokakuun 1943 alkupuolella se siirtyi junakuljetuksella Syvärinjoen alajuoksulle Kuuttilahteen, jossa jatkoi asemasotaa. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua vetäytyminen Kuuttilahden suunnalla alkoi 18.6.1944, ja vetäytymisvaiheen viivytystaistelut pataljoona kävi Laatokan rannan tuntumassa ja osallistui merkittävästi mm. Nietjärven torjuntataisteluun. Pataljoona päätyi lopulta 17.8.1944 Lemetin maastoon, jossa oli kv-töissä jatkosodan tulitauon alkamiseen saakka.

3.-4.9. pataljoona marssi Impilahdelle, josta alkoi kuljetus kohti pohjoista ja Lapin sotaa. Pataljoona eteni Kemiin, jonka valtaukseen saksalaisilta se osallistui. Matkaa jatkettiin sitten saksalaisten perässä Rovaniemen eteläpuolle, pataljoonan 13. ja 14. komppanioista muodostettu SissiK. Hyytiäinen kävi kuitenkin kääntymässä Unarinjärvellä saakka.

Rovaniemen eteläpuolen maastossa alettiin 25.10.1944 suunnitella pataljoonan kotiuttamista, ja marssi kohti etelää alkoi 3.11.1944. Veitsiluodossa pataljoona lastattiin laivaan, joka aamulla 14.11. lähti kohti Kokkolan Ykspihlajan satamaa. Kotiutukset alkoivat 17.11. ja 20.11.1944 kaikki miehet oli kotiutettu.

Kalajoelta Syvärille ja takaisin 1941-1944

Kalajoen miehiä lähdössä sotaan v.1941 Tyngällä

Talvisodan jälkeen suojeluskunta- ja aluejärjestöt yhdistettiin ja maa jaettiin 16 sotilaslääniin, joihin kuului yhteensä 34 suojeluskuntapiiriä. Kalajoki ja Rautio kuuluivat Keski-Pohjanmaan sotilaslääniin ja pääasiassa sen miehistä muodostettiin liikekannallepanoa varten 11. divisioona. Sen joukko-osastoihin kuulunut III/JR29 perustettiin keskiviikkona 18.6.1941 Sievissä ja näiden miesten kotipaikat olivat Kalajoki, Sievi ja Rautio. Samaan aikaan Kokkolassa perustettu I/JR29 puolestaan koottiin Kalajoen, Kaustisen, Perhon ja Ullavan miehistä.

Jatkosodan käännyttyä asemasotavaiheeseen vuoden 1942 alussa kotiutettiin kaikki yli 30 vuotta vanhemmat miehet ja aliupseerit. Tässä yhteydessä tehtyjen muutosten jälkeen tuli lähes 100 kalajokista palvelemaan 11. divisioonaan kuuluvassa JR 50:ssä, joka alunperin oli koolu keskisuomalaisten muodostama reservirykmentti.

Kalajokisia kirjattiin erityisesti 1/50 ja II/50 pataljoonissa. 11. divisioonan komentajana toimi jääkärieversti K.A. Heiskanen, joka tunnettiin mys nimellä "Kylmä-Kalle". JR 29 oli everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen komennossa. JR 29 oli keski-iältään vanhin kaikista 11. divisioonan alaisista rykmenteistä. Sen III pataljoonaa komensi aluksi majuri Riitesuo. Tuossa patalajoonassa oli paljon kalajokisia.

Taisteluvaiheessa pataljoonaa komensi ratsumesteri N. Eerola. JR 29 marssi vuosien 1941-1942 kuluessa yli 2000 kilometriä tehden taistelukyvyttömäksi yhteensä neljä venäläistä rykmenttiä. JR 29 historiaa ei liity yhtäkään varsinaista tappiota, ellei näiksi lueta epäonnistuneita hyökkäyksiä, jotka kuitenkin uusittuina johtivat tuloksiin.

III pataljoonan tultua kootuksi ja junaan lastatuksi Sievissä siirryttiin Liperiin, jossa kului juhannus 1941. Saksan aloitettua suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941 alkoi III pataljoonan pitkä marssi Kiteelle ja Tohmajärvelle. Neuvostoliiton pommitettua useita Suomen kaupunkeja katstoi maan hallitus Suomen olevan sodassa 25.6.1941. 11 divisioona tuli kuulumaan kesäkuun lopulla perustetun Karjalan ameijan VI armeijakuntaan, jonka komentaja oli kenraali Paavo Talvela. Hänen kaikki joukko-osastonsa olivat toimintavalmiin rajan läheisyydessä 6.7.1941.

Ilomäen valtaus

Taisteluosasto Susitaival eteni valmiusasemiin heinäkuun 7. päivänä ja kello 17.45 alkoi tykistö- ja kranaatinheitinvalmistelu, joka kesti 10 minuuttia. Heti sen jälkkeen ryhtyi III/JR29 hyökkäämään. Ilomäen taisteluissa kaatuivat kalajokiset sotamiehet Yrjö Juola, Eino Hirvi ja Emil Myllymäki sekä alikersantti Kaarlo Saukko. Vasankarista kotoisin ollut Juola kuului omien kranaateista kaatuneisiin. Hän oli rykmentin ensimmäinen kaatunut kalajokinen.

Menetettyään Ilomäen vihollinen ryhtyi järjestämään puolustustaan Heinävaaraan. I/JR 29 onnistui valtaamaan Tsiipan kylän 10.7.1941. Ennen Hyrsylään saapumista JR 29:llä oli muutaman päivän rauhallisempi jakso ilman suurempaa taistelukosketusta.

Ratsumestari Eerolan pataljoona savutti aamulla 25.7.1941 kello kuusi vaikean maastomarssin suoritettuaan maantien Hyrsylä-Ignoila ja pääsi sen jälkeen yllättämään venäläiset heidän selustastaan. Tämän saarrostavan hyökkäyksen tuloksena saatiin Hyrsylän kylä vallattua ja samalla runsas sotasaalis. Kalajokisten panssaritorjuntamiesten rohkea ja tuloksellinen toiminta huomioitiin myös siten, että Sulo Männistölle ehdotettiin Mannerheim-ristin ritarin arvoa, tosin ilman myönteistä lopputulosta.

Voitto Hyrsylässä oli lopulta täydellinen ja odotettua vahvemman ja varsin aloitekykyisen vihollisen sivustauhka saatiin torjuttua. Venäläiset menettivät noin 200 miestä kaatuneina, JR 29:n III pataljoona tappiot olivat yhteensä 53 miestä. Hyrsylässä kaatuivat kalajokisista Joonas Kurikkala, Heimo Nuorala, Vilho Himanka, Vilho Lahdenperä, Frans Saarrela, Vilho Korpi, Paavo Lankila ja Anto Lyly. Heistä Lahdenperä oli kersantti ja Nuorala alikersantti.

Puna-armeijan päätukikohdat olivat Somban kylän Suojärven rannalla. Everstiluutnantti Susitaipaleen voimat olivat ryhmittynyt siten, että Sotjärven ja Kotaljärven välisellä kannaksella oli oikealla Somban kylän suunnalla I/JR29 ja vasemmalla Kotajärven puolella III/JR 8. Hyökkäys alkoi aamulla 25. elokuuta. Lähes viikon kestäneissä taisteluissa 11 divisioona saavutti sille asetetun tavoitteen.

Säämäjärven-Sotjärven kannaksen tultua vallatuksi 11. divisioona muutti eteneimissuuntaansa koti Terua eli Prääsää. II/JR 29:n tuli suunnitelman mukaan vallata Niiniselkä, mikä kuitenkin osoittautui perin vaikeaksi tehtäväksi. Ensimmäinen valtausyritys epäonnistui. Toinen hyökkäys toi menestyksen 8. syyskuuta ja saadut venäläiset vangit vahvistivat tiedon siitä, että kukkulaa oli puolustanut kokonainen venäläispataljoona. Prääsän kaupungista saatu sotasaalis oli suurin, minkä 11. divisioona jatkosodassa käsiinsä hankki.

Prääsästä Petroskoihin

JR 29 sai levätä vain yhden iltapäivän ja yön vallatussa Prääsässä. Seuraavana päivänä sen oli lähdettävä vapauttamaan lepoon JR 50, joka osiltaan oli puolustusasemissa kuutisen kilometriä Prääsästä Matroosan suuntaan. Lauri Suni haavoittui reiteen, mutta huomasi tapahtuneen vasta, kun oli ollut kantamassa haavoittunutta kalajokista Viljo Mäkelää sidontapaikalle. Venäläisten kranaateista haavoittui myös III divisioonan konekiväärikomppanian päällikkö, kalajokinen jääkärikapteeni Ahti Leskinen. Kapteeni Leskinen kuoli 6. lokakuuta 1941 eli runsaat kaksi viikkoa haavoittumisensa jälkeen. Kapteeni Leskisen ja ylikersantti Honkelan lisäksi kaatuivat kalajokisista Prääsän taistelujen eri vaiheissa Aaro Lankila, Martti Joki, Johan Pisi, Reino Luhtala ja Heikki Tarkiainen. JR 29:n nopeat hyökkäykset jatkosodan alkukuukaisina tärkeiden solmukohtien kautta killan tavoin kohti Petroskoita aiheuttivat rykmentille maineikkaaksi muodostuneen nimen Kiila.

Prääsän taistelujen jälkeisen jatkoetenemisen tapahduttua alkoi suomalsiten suuri saartolike Petrokoin ympärillä lopullissti hahmottua. Lännestä kaupunkia lähestyvä 11. divisioona eteni Prääsästä tulevan päätien suunassa. Matroosan valtausken jälkeen se eteni kiivaasta vastarinnasta huolimatta Plolviinaan ja sen jälkeen Vilgaan valmistautuen lopulliseen rynnäkköön kohti Petroskoita.

Aamuyöllä 30.syyskuuta alkoivat kylmät sadekuurot tehden taistelusta väsyneiden III pataljoonan ja jääkärikomppanian miesten mahdollisimman tukalaksi. I pataljoonan rohkeä hyökkäys onnistui ja tämän sivistauhan vuoksi venäläiset joutuivat nyt vetäytymään kiireesti itään. Toisaalta sekä I että III pataljoonan omatkin tappiot olivat huomattavat. Kaatuneiden joukossa oli ratsumestari Eerola, jolle haave Petrsokoihin etenemisestä jäi vain muutamien kymmenien tuntien päähän, Petroskoista hyökkäystä jtakettin Homorovitsaan. Kalajokisista kaatuivat Homorovitsassa alikersantti Martti Tanska ja sotamiehet Kaarlo Härönoja, Antti Tavast, Hannes Nivala, Kaarlo Liias, Väinö Vetoniemi ja Ensio Junnikkala.

Yli 30 vuoden ikäisten aliupseerien ja sotamiesten tullessa kotiutetuiksi vuoden 1942 alkukuukausina, rintamalle saapui eri koulutuskeskuksista uusia, nuoria miehiä. Tammikuun lopulla 1942 JR 50 alistettiin saksalaiselle 163. divisioonalle. Talvikuukausina 1942 aktiiviset sotatoimet keskittyivät partiotoimintaan ja tarkka-ammuntaan.

Vetäytyminen

Tilanne Suomen rintamalla muuttui olennaisesti, kun puna-armeijan 14.6.1944 alkanut hyökkäys saksalaisten kolmatta vuotta pitämän Leningradin saartorenkaan murtamiseksi johti kuukauden kuluessa menestykseen ja maaliskuussa saksalaiset olivat jo vetäytyneet Narvajoen taakse jatkaen perääntymistään. Puna-armeijan suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9. kesäkuuta ja tällä kertaa venäläisten eteneminen oli niin nopeaa, että he saavuttivat Viipurin jo runsaan 10 päivän kuluessa. Kannaksen suurissa ratkaisutaisteluissa 1944 oli kalajokisia monissa joukko-osastoissa. Kaatuneiden luettelossa mainitaan kohtalon paikkakuntina muun muassa Rajajoki (Toivo Yliuntinen), Kuokkala (Frans Jernström), Siiranmäki (Elias Tolonen), Kanneljärvi (Tuure Karjaluoto), Viipuri ( Aaro Ring), Kuparsaari (Heino Siirtola), Vuosalmi (Martti Kääntä ja Matti Junnikkala), Juustila (Eero Paananen, Pentti Kaltajalaakso, Antti Backman), Ihantala (Antti Nevanperä) sekä Laatokan toisella puolella Aunuksen suunnalla Vitele (Eino Kamunen, Vilho Murtoperä) Salmi (Esko Ylikangas) ja Nietjärvi (Antti Sorvari).

Lapin sodassa kalajokisista kaatuivat Torniossa Lennart Myllymäki ja Veikko Roukala, Kemissä Vilho Liias, Vojakkalassa Väinö Saari, Muoniossa Pentti Rahkola ja Kilpisjärvellä Kalervo Lahti. Jatkosodassa 1941-1944 kuluessa kaatui kaikkiaan 111 kalajokista, Melkein puolet (53) näistä menetyksistä koettiin hyökkäysvaiheen aikana kesän ja syksyn kuukausina 1941.

Sankarina kaatunut

Ahti Leskinen

Jääkärikapteeni Ahti Ilmari Leskinen kaatunut. Jälleen on suuri menetys kohdannut maakuntaamme ja ennekaikkea Kalajoen ja Raution maanpulutusväkeä. Suruviesti tiesi kertoa, että aluepäällikkö jääkärikapteeni Ahti Leskinen on saanut sankarikuoleman, kuollen haavoihinsa sotasairaalassa 6.10.1941. Aunuksen Karjalassa, heimomme laulumailla ja neljännellä sotaretkellään hän antoi kalleimpansa isänmaan ja niiden vakaumusten puolesta, joille hän oli elämänsä voimanvuodet uhrannut.

Jääkärikapteeni Ahti Ilmari Leskinen oli syntynyt Soinissa 17.2.1900. Nuorena 16-vuotiaana hän meni Saksaan ottaen osaa taisteluihin maalmansodassa, Nuorimpana jääkärinä hän osallistui synnyinmaansa vapaustaisteluun, ottaen osaa mm. Tampereen, Lempäälän ym. valtauksiin. Vapaussodan jälkeen v:na 1920 hänestä tuli Kalajoen paikallispäällikkö jja v:na 1927 hänet nimitettiin Kalajoen ja Raution aluepäälliköksi. Sk.upseerin arvon hän sai 12.5.1924. Hänet ylennettiin luutnantiksi 13.5.1932 ja kapteeniksi 1940 viimeisen 1939-1040 käydyn sodan jälkeen, johon hän osallistui kk.kompanian päällikönä. Taitavasti poikiansa johtaen ja ankaria taisteluja käyden joukot lähestyivät tavoitetta. Kohtalo oli kuitenkin toisin määrännyt. Kapteeni Leskinen ei sinne päässyt, syyskuun 20. päivänä hän haavoittui eräässä kylätaistelussa ja kuoli haavoihinsa sotasairaalassa. Niin päättyi urhoollisen ja uskollisen sotilaan ja taitavan upseerin tie ainiaaksi.

Sotilaat, jotka hänen kanssaan rinta rinnan olivat taistelleet, surut ja ilot sekä puutteet jakaneet, tunsivat nyt jääneensä orvoiksi. He kaipasivat syvästi ”isäänsä”, jota nimitystä he mielessään käyttivät johtajastaaan. Kotirintamalla suru oli syvä, sillä kahdenkymmenen vuoden työ, kun se oli määrätietoisesti ja innolla suoritettu, on ollut suuriarvoinen. Siitä lähtien kun suojeluskuntajärjestö maassamme aloitti toimintansa on kapteeni Leskinen ollut sen johdossa Kalajoella. Hänen poismenonsa tuntui suojeluskuntajärjestölle erittäin raskaalta ja ennenaikaiselta juuri nyt, kun ovat täyttymässä vuosikymmenien Suur-Suomi-haaveet ja kaikki se, mikä on pohjana ja päämääränä ollut hänen suorittamassaan elämäntyössä. Suuriarvoinen on myös kapteeni Leskinen työ lottain keskuudessa. Kuinka usen lotat kiiruhtivat hänen luokseen neuvoja saamaan ja aina hän oli valmis niita antamaan vaatimattomalla ja mielyttävällä tavallaan.

Torstaina lokakuun 23. päivänä jääkärikapteeni Ahti Ilmari Leskisen suoritettiin Kalajoella. Kello 12 kokoontui sukulaisia, ystäviä ja kutsuvieraita vainajan kotiin. Kello 13.30 alkoi marssi suojeluskuntain ja rintamamiesten lippuvartiot, aseveljiä sekä lottakuoro surutaloon. Kotipihalla, kuusimajassa oli sankarivainaja valkeassa arkussaan. Kun arkku nostettiin ruumisvaunuihin kirkkoon vietäväksi, viritti lottakuoro lähtövirren ”Oi, Herra, jos mä matkamies maan”. Sinne surusaatto lähti kunniakujaa pitkin. Liput vartioineen kulkivat saattueen edellä, samoin kuin kaksi aseveljeä, jotka kantoivat vainajan kunniamerkkejä.

Hautausmaan portilta kannettiin vainaja kirkkoon, jossa lottien muodostamaa kunniakujaa myöten Shopin surumarssin soidessa se asetettiin kuoriin sk:n ja rintamamiesten lippujen asettuessa kunniavartioon. Kalajoen seurakunnan kanttorin Oskari Metsolan johdolla lauloi ”Käyn aina kohti kuolemaa”. Veisattiin virsi 589. Sen jälkeen saarnasi Kalajoen kirkkoherra V.H. Kivioja omistaen sanansa vainajan muistolle. Sekakuoro viritti laulun ”Jerusalem”. Ruumiinsiunauksen ja puheen piti kenttäpappi, kirkkoherra V.A. Näyhä. Sitten veisattiin virrestä 459, 2 ja 3 säkeistö.

Kun omaiset olivat laskeneet seppeleensä, toivat seppeleen vainajan nykyiset aseveljet ja joukko-osast, Kokkolan Spk, Kokkolan L-S.-piiritoimikunta, Kalajoen seurakunta, Kalajoen Lotat, Jääkåriliitto, Jääkäriliiton Kokkolan alaosasto, Kalajoen Rintamamiehet, Kalajoen aseveljet, Raution seurakunta ja lotat, Himangan seurakunta, työtoverit, Kalajoen pikkulotat sekä lukuisa joukko vainajan ystäviä ja tuttavia, joista hyvin monet kunnioittivat sankarivainajan muistoa eri kukkaisrahastojen välityksellä.

Tämän jälkeen kannettiin arkku suruhymnin soidessa kirkosta sankarihautaan, jolloin liput tekivät kunniaa ja ammuttiin kunnianlaukaukset. Hautaa umpeen luotaessa lauloi sekakuoro ”Vaipuos helmaan synnyinmaasi armaan” sekä ”Oi, Herra luoksein jää”. Surujuhla haudalla päättyi virteen ”Jumala ompi linnamme”.

Haudalta siirryttiin Suojaan viettämään vainajan muistoa. Siellä veisattiin useita virsiä. Kirkkoherra V.H. Kivioja puhui. Pastori S. Repola puhui. Kenttäpappi V.A. Näyhä puhui. Lottakuoro lauloi opettajansa Aino Isotalon johdolla kolme laulua. Lopuksi puhui Lottapiirin puheenjohtaja Hanna Lehtinen omistaen sanansa vainajan puolisolle ja tyttärelle.

Lotta Svärd-järjestön toiminta Kalajoella

Lottakuoro: edessä vas. johtaja op. Aino Isotalo, Inkeri Metsola, Lempi Ojala, Raakel Rajala, Hanna Granlund, Elli Naatus, Anni ja Sanni Heusala, Kirsti Isotalo, Esteri Rahko,Takana vas. Helmi Ojala, Lempi Koskiranta, Sofia Erkkilä, Nanni Tuura, Maija Keskinen, Tuovi Isotalo, Martta Poukkkula, Helli Mäkelä, Anne Mäkelä.

Piirin lääkintäkurssi Suojalla 1935

Valan tehneitä lottia Suojan portailla

Joulupakettejasotilaille

Lotta Svärd-asian johdosta kokoonnuttiin Kalajoella ensimmäisen kerran 22.4.1920. Kokoontuminen tapahtui neiti Elsa Naatuksen toimesta. Kalajoen paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin neiti Elsa Naatus, myöhemmin Pelkosenniemen Saunavaaran opettaja uudelta sukunimeltään Perttunen. Seuraava puheenjohtaja oli Laine Fabritius os. Colliander, Savonlinnan piispan tytär. Hänellä oli vankka musiikkikoulutus. Hänen kuolemansa jälkeen 1926 ovat puheenjohtajina toimineet: Siiri Santaholma, Hanna Granlund, Anna Saari, Eeva-Liisa Karvonen ja Ellen Sahlberg. Sihteerinä toimivat pitkään proviisori Julia Murtola ja lopuksi koko sota-ajan opettaja Helli Mäkelä.

Alkuvuosikymmenet, rauhan aika olivat vilkasta toiminnan aikaa. 1926 Kalajoki sai I palkinnon, Mannerheimin kuvan, Joululotan tilauskilpailussa. 1927 hankittiin juhlilla ja arpajaisilla varoja Vartiolinnan rakennusrahastoon. Vuosina 1928 ja 1929 suoritetaan Kalajoella kävelymerkkejä, 5 kpl kumpanakin vuonna. Merkkivaatimus oli useita 10 km:n lenkkejä reppuselässä. Ompeluseuroja pidettiin Säästöpankilla ja Nuorisoseuralla sekä kodeissa. Ensimmäisen 10-vuotiskauden jäsenmäärät vaihtelivat 32:sta – 43:een. Suojeluskunnan 10-vuotisjuhla lotat lahjoittivat lipun. Pitkin aikaa tehtiin suojeluskunnalle muonitustöitä. Niitä tarvittiin ampumaleireillä, kursseilla sekä piirin 10- ja 15-vuotisjuhlilla.

Suojan vihkiäisjuhlat 1932 sekä monien arvokkaiden juhlien järjestelyt olivat lottien huolena. Lotta Svärd paikallisosaston jäsenissä oli silloin monta varsin taitavaa esiintyjää. Lane Fabritius soitti pianoa ja viulua Kaija Poukkula ja Toini Metsola lauloivat, Anna Söyring, myöhemmin Saari, kirjoitti ja lausui kulloisenkin tilanteeseen sopivan runon. Sen lisäksi hän ohjasi näytelmiä, joissa hän myös itse näytteli.

Ansiotarkoituksessa oli juhannuksena tarjoilua Hiekkasärkillä. Virvokkeita ja ruokaa myytiin ”kopperosta”, eräänlainen kioskin edelläkävijä, ikkunaton mökki, jonka etuseinä lasketiin alas ja toimi myyntitiskinä. Vappuna 1939 avattiin Suojassa 77 m2 suuruinen kahvila. Sinne hankittiin silloin vielä harvinainen automaattinen levysoitin, eli niin kuin puheenjohtaja Hanna Granlund sitä puhutteli ”se kaappi”. Rouva Granlundin äidinkieli oli ruotsi, suomea hän oli oppinut korvakuulolta. Levysoittimen aiheuttama velka oli hänelle suuri huoli. 1930-luvulla perustettiin opettaja Aino Isotalon johdolla Lotta-kuoro, joka esiintyi ahkerasti eri tilaisuuksissa. Lotat Anna Saari ja Irma Kanninen ohjasivat lottien voimisteluryhmää. Perustettiin myös Pikkulotat. Heitä ohjasivat eri pituisina aikoina Eliina Väätäinen, Alli Sundvall, Tellervo Nuorala, Hellin Östman, Senja Kemppainen, Iida Isokääntä ja Maria Keskinen.

Sodan alettua alettiin valmistaa sukkia ja kypäränsuojuksia joulupaketteihin pantavaksi. Kerättiin kyliltä turkkeja, sarkatakkeja ja sarkahousuja, joita talkoilla Suojassa paikattiin ja kunnostettiin rintamalle lähetettäväksi, Vaatetta oli Suojan yläsalin lattiallla ainakin traktorikuorma. Suuri työ oli edessä. Ompelukoneita poljettiin joulunpyhinä lähes joka talossa ja tapani-iltana niitä vietiin Suojaan eli piirilääkäri Valter Fabritiuksen määräys, että ne pitää kaikki silittiää ennen pakkaamista tulikuumalla raudalla. Syy: oli puhjennut tulirokkoepidemia, eikä vielä teidetty kuinka laajalle se oli levinnyt.

Jäsenmäärä sodan alkaessa oli kasvanut ja lottia oli 1940 kaikkiaan 342, joista lääkintälottia 38, muonituslottia 154, varustelottia 85 kanslia- ja keräysjastossa 53 lottaa. Huhtikuussa 1940 lotat organisoivat lehti-ilmoituksin kultasormusten keräyksen hävittäjien hankkimiseksi armeijalle. Sormuksia kerättiin pankeissa, kylien kouluilla ja Lotta kansliassa Suojassa.

Suoritettiin kirjakeräys Syvärille perustettavaa kirjastoa varten, Kirjat toimitettiin Suojaan joulupäivinä 1942. Jouluksi 1943 lähetettiin 100 tuntemattoman sotilaan joulupakettia. Saapuneiden inkeriläisten sijoituksesta huolehtiminen annettiin lotta Sofia Erkkilän vastuulle.

Lottia toimia Tyngällä, Vasankarissa ja Rahjassa. Kussakin lukumäärä vaihteli 10-20 välillä.

Ensio Kettusen videosarja Rajantakaiset kylämme 135 videoa kertoo elävästi kuinka paljon menetimme Suomesta Neuvostoliitolle. Tämä videosarja avaa silmämme todellisuudelle,

Rajantakaiset kylämme, Jääski

https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo