TO 15.08.2024 Kalajoen kuuluisien sairaalapalvelujen tuhoaminen (nettikirja sivuja 103 )

 

Kalajokinen lääketieteen tohtori Reguel Löfqvist perusti Sairaala Mehiläisen yhdessä kolmen muun lääkärin kanssa. Hän oli myös sairaalan ensimmäinen johtava lääkäri.

Mehiläinen (yritys)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4inen_(yritys)

Sairaala Oy Mehiläinen

https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/mehilainen.shtml

Tässä Löfqvistin ( Poukkula) talo Kalajoella

Rakennuksen pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

Kalajoen lääkärintalon pienoismalli, jonka on rakentanut puuseppä Leo Takalo

Lääketieteen tohtori Karl Miemoisin muotokuvapiirroksen on tehnyt taitelija Tanja Luukkonen

Lääkäri Untamo Soraston muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola

Lääkäri Antero Sorastosta on taiteilija Rositsa Tanceva maalannut karikatyyrimaalauksen.

Pohjos-Pohjanmaan hyvinvointialue on tuhonnut Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston.

SU 31.03.2024 Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkautus on härskiä poliittista suhmurointia

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-31032024-kalajoen-terveyskeskuksen.html

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

Kalajoen lääkäritalo

Lääkäritalon pienoismallin on rakentanut Leo Takalo

Kouluterveydenhuolto aloitettiin 1923, hänen aloitteestaan Kalajoki liittyi tuberkuloosin tuhojen torjumiseksi Ylivieskan tuberkuloosipiiriin 1925, samana vuonna varattiin myös 4 paikkaa Seinäjoen piirimielisairaalasta. Sairaalan tonttimaa hankittiin seurakunnalta ja niin suurena, että vastapäätä sairaalaa voitiin silloisen kunnankirjurin sijaisen, pastori Vilho Kiviojan aloitteesta rakentaa, lääkäritalo viljamakasiinin vanhoista hirsistä. Tämä oli erittäin järkevä ratkaisu, kun ajatellaan kiireellistä apua, tarvitsevia synnytyksiä ja päivystyksiä, sillä lääkäri oli aivan käden ulottuvilla. Toukokuun 25 päivänä vuonna 1926 vietettiin sairaalan vihkiäisjuhlaa. Ensimmäinen potilas sisäänkirjoitettiin 27.5.1926. Ensimmäinen leikkaus toimitettiin 1.6. Kysymyksessä oli nivustyrä. Ensimmäinen lapsi näki sairaalassa päivän valon 2.6. Tämän lapsen tie vei myöhemmin kaukaiseen Ontarioon asti. Kalajoen naisyhdistys oli lahjoittanut sairaalalle liinavaatteiston ja keittiövälineistön. Sairaalan ympärille laadittiin viihtyisä puutarha pensaineen ja puineen. Vuonna 1929 Kalajoen kunta ajettiin kahteen terveyspiiriin.

Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli perustettu 1923. Sen toimesta ja tohtori Miemoisin aloitteesta avattiin Pappilan pikkupuolelle 1929 pienten lasten neuvonta-asema ja 1932 toimintaa laajennettiin käsittämään myös odottavien äitien ilmainen tarkastus.

Karl Johan Miemois – tohtori

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Karl Johan Miemois on syntynyt Vöyrillä 23.3.1893 ja hän on kuollut Närpiössä 19.8.1979. Karl Miemois toimi Kalajoella kunnanlääkärinä 1921-1937. Kalajoelle tullessaan hän oli lääketieteen kandidaatti, mutta suoritti lisenssiaattitutkinnon varsin pian ja jatkoi opintojaan koko Kalajoella oloajan. Vuonna 1948 valmistui hänen tohtorin väitöskirjansa, Antropologinen tutkimus 1000:sta Kalajoen ja Himangan koululaisesta. Kahtena vuotena 1930-luvula hän terveyssisarten avustamana mittasi ja punnitsi kaikki koululaiset ja hiusnäytteet jokaisesta. Tähän tutkimukseen hän sai aiheen kansanterveystyön piiristä. Hänen aikanaan ja ansiostaan tämä työ eteni nopeasti tavoitteesta toiseen.

Kouluterveydenhuolto aloitettiin 1923, hänen aloitteestaan Kalajoki liittyi tuberkuloosin tuhojen torjumiseksi Ylivieskan tuberkuloosipiiriin 1925, samana vuonna varattiin myös 4 paikkaa Seinäjoen piirimielisairaalasta. Kunnansairaala valmistui 1926 ja sen viereen lääkärintalo. Vuonna 1929 Kalajoen kunta ajettiin kahteen terveyspiiriin. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli perustettu 1923. Sen toimesta ja tohtori Miemoisin aloitteesta avattiin Pappilan pikkupuolelle 1929 pienten lasten neuvonta-asema ja 1932 toimintaa laajennettiin käsittämään myös odottavien äitien ilmainen tarkastus. Näihin ei ollut mitään lisättävää, kun neuvontatoiminta muuttui lakisääteiseksi. Tältä pohjalta oli tohtori Karl Miemoisin seuraajien hyvä jatkaa.

Vapaa-ajan harrastuksenaan tohtori Miemois pani käyntiin maatalouskerhotoiminnan, jonka puheenjohtajana hän toimi ja kävi autollaan ahkerasti tarkastamassa kerhomaita. Tavoitteena oli, että kaikissa taloissa olisi vihannesmaa ja marjapensaita niin paljon, että lapset syksyllä saisivat mielinmäärin syödä raikkaita vitamiineja. Näillä kerholaisten tarkastusmatkoilla löytyi monasti myös potilas, joka tohtorin autossa sai kyydin sairaalahoitoon. Kalajoelta Karl Miemois muutti Närpiöön, missä hän oli kunnanlääkärinä ja koululääkärinä 1937-1960. Lääkintäkapteeni 1940. Hänen vaimonsa Ruthr Eine Lovisa Willman syntyi Vaasassa 19.4.1906 ja kuoli Närpiössä 15.4.1985.

Untamo Sorasto - lääkäri ja kunnallispoliitikko

Muotokuvan Untamo Sorastosta on maalannut taiteilija Markku Hakola. Muotokuvassa mukana lääkäritalo.

Lääkäritalon pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo

Untamo Sorasto (2.4.1909 – 20.3.2001) on yksi Kalajoen historian merkittävimmistä miehistä. Hän toimi Kalajoen sairaalan kirurgian erikoislääkärinä vuosina 1938-1972. Kunnalliselämässä Sorasto oli keskeinen vaikuttaja valtuuston jäsenenä vuosina 1957-1996 ja puheenjohtajana vuosina 1981-1988.

Untamo Soraston ansiolista kalajokisten hyväksi on äärettömän pitkä. Pelkästään leikkauksia hän teki 25 000 ja valvoi 13 000 synnytystä. Yksityisvastaanottoa Sorasto piti entisessä Säästöpankin talossa vielä melkein 90-vuotiaaksi asti, vaikka oli jäänyt virallisesti eläkkeelle vuonna 1972. Monet ihmettelivät hänen vitaalisuutensa ja pitkän ikänsä salaisuutta. Tähän Untamo tapasi vastata, että ei ollut polttanut tupakkaa koskaan eikä viinaan koskenut, humala on tuntematonta. Ja mainitsi vielä oman isänsä, joka oli ollut myös kirurgi, hyvän esimerkin ja viimeiset sanat: Kasvakaa kunnon kansalaisiksi!

Sorasto halusi päästä töihin kuntaan, jossa on sairaala ja synnytysosasto. Ennen Kalajoelle tuloaan hän toimi vuoden apulaislääkärinä Helsingin naistenklinikalla. Hän tunsi kalajokisen papin pojan Hannes Heilaalan, joka kertoi Kalajoelle olevasta paikasta. - Hän kertoi, että täällä on nyt sellainen paikka, jossa kaikki tietosi ja taitosi pääsevät käyttöön. Hän sanoi, että siellä on myös mukavat ihmiset. 23 hakijan joukosta taakseen jäi muun muassa kolme kirurgian professoriakin.

Kalajoen sairaalan alkuvaiheista

Kalajoella kuin muuallakin maassa 1920-luvun alussa koettiin sairaalan puute kipeänä asiana. Lähimmät kirurgiset sairaalat olivat erittäin hankalien matkojen päässä. Kalajoelta matkattiin ensin hevoskyydillä yli 30 kilometriä Sievin asemalle ja sieltä junalla Oulun lääninsairaalaan tai Pietarsaareen Malmin sairaalaan. Tällaiset matkat olivat erittäin rasittavia usein jo liian kauan kotonakin seuratulle äkillisille kirurgisille vatsatapauksille, jotka sitten sairaanhoitoon tullessa olivat jo vähemmän otollisessa kunnossa edessä olevaa leikkausta ajatellen. Kunnan sairaalan perustaminen oli sen vuoksi keskeinen hanke silloisissa kunnallishallinnon vaatimattomissa pyrkimyksissä.

Kokkolan kaupunginvaltuusto esitti 1924 Kalajoen kaupunginvaltuustolle yhtymistä anomukseen valtion sairaalan saamiseksi Kokkolaan. Kalajoen valtuusto ei siihen liittynyt, vaan päätti samassa kokouksessa asettaa kiireellisenä asiana komitean puuhamaan omaa kunnansairaalaa. Komitean johtoon tulivat Oskari Santaholma, A. Lankila, V. Granlund ja Karl Miemois kokoonkutsujana. Lokakuussa 1924 hyväksyttiin piirustukset ja kustannusarvio ja päätettiin aloittaa työt oman sairaalan rakentamiseksi heti valtionavun tultua varmistetuksi.

Sairaalan tonttimaa hankittiin seurakunnalta ja niin suurena, että vastapäätä sairaalaa voitiin silloisen kunnankirjurin sijaisen, pastori Vilho Kiviojan aloitteesta rakentaa, lääkäritalo viljamakasiinin vanhoista hirsistä. Tämä oli erittäin järkevä ratkaisu, kun ajatellaan kiireellistä apua, tarvitsevia synnytyksiä ja päivystyksiä, sillä lääkäri oli aivan käden ulottuvilla.

Vihkiäisjuhla

Toukokuun 25 päivänä vuonna 1926 vietettiin sairaalan vihkiäisjuhlaa. Ensimmäinen potilas sisäänkirjoitettiin 27.5.1926. Ensimmäinen leikkaus toimitettiin 1.6. Kysymyksessä oli nivustyrä. Ensimmäinen lapsi näki sairaalassa päivän valon 2.6. Tämän lapsen tie vei myöhemmin kaukaiseen Ontarioon asti. Kalajoen naisyhdistys oli lahjoittanut sairaalalle liinavaatteiston ja keittiövälineistön. Sairaalan ympärille laadittiin viihtyisä puutarha pensaineen ja puineen.

Ensimmäinen vuosikymmen sairaalan historiassa oli ikään kuin totuttautumista ja luottamuksen hankkimista yleisön taholta. Tarjolla oli 12 sairaalapaikkaa ja 2 synnytyspaikkaa. Työntekijöinä olivat yli- ja alihoitaja sekä kätilö, emäntä, kaksi siivoojaa ja pyykkäri. Harjoittelijoita pidettiin 4-8. Talous oli tarkkaa ja elämä vaatimatonta. Joka tarvitsi sairaanhoitoa, niin hän maksoi kaikki kulut itse mm. hoitopäivämaksun, lääkkeet, röntgenkuvat, lääkärinpalkkion.

Pula-aika

Kun vuosina 1930-33 elettiin vaikeaa pula-aikaa, niin taloudenhoitaja K.A. Siipolalle kertyi huolia maksamattomista potilaslaskuista. Karhumakirjeet ja ulosotot aiheuttivat paperisotaa. Muitakin ongelmia oli. Varsinkin vesikysymys oli vaikea. Kaivosta nousi ruosteista vettä ja lopuksi vesi jouduttiin ottamaan suoraan joesta. Silloin joki ei vielä ollut niin saastunut kuin nykyisin. Jäittenlähdöt ja tulvat katkoivat putkistoja. Synnytysosasto aiheutti ongelmia. Virallinen synnytysosasto lakkautettiin 1935 sairaalassa ja vapautuviin tiloihin asennettiin röntgenlaitteet. Potilasmäärä pysyi vuosittain 300 paikkeilla. Vuonna 1937 saavutettiin 500 määrä ja vuonna 1945 ylitettiin 1000:n raja. Alusta alkaen sairaala tarjosi apuaan lähikunnille.

Sodan aikana paikkakunnalle ohjattu siirtoväki lisäsi sairaalan potilasmääriä. Tilapäisesti oli perustettava kansaopiston tiloihin lastenosasto ja synnytysosasto sekä erillinen kulkutautisairaala.

Sairaalan laajennus

Vuonna 1950 alettiin suunnitella sairaalan laajennusta. Alavieska, Merijärvi ja Rautio olivat mukana sairaalan hallinnassa vuodesta 1949 lähtien. Vuonna 1953 sairaalan hallinto järjestettiin kuntainliiton pohjalle. Mukana olivat Kalajoki, Alavieska, Merijärvi, Rautio ja Himanka. Sairaansijaluku kohosi 20:stä 46:een. Uuden sairaalalain johdosta myös Lohtaja, Kälviä, Sievi ja Pyhäjoki varasivat sairaansijoja. Näin Kalajoen sairaala oli muuttunut yhdeksän kunnan kuntainliiton sairaalaksi.
Kurjinta aikaa oli juuri tuo sodan jälkeinen aika, vuodet 1945-50. Silloin pikkulapset kuolivat ripuliin, aikuiset kulkutauteihin ja tuberkuloosiin. Vaivoina olivat lavantauti, lapsihalvaus ja tuhkarokko.

Ajanjaksoa 1952-72 voidaankin pitää sairaalan toiminnan huippukautena. Vuotuinen potilasmäärä pysytteli 2000:n tasolla ja näistä reilu kolmannes oli leikkauspotilaita ja neljännes synnyttäjiä. Sairaanhoitopäiviä kertyi vuodessa 20 000. Keskimäärin oli päivittäin hoidossa 50-55 potilasta. Potilaspaikkoja oli vain 46.
Sairaalassa hoidettiin vuosittain yli 500 synnytysta ja yli 800 leikkausta.

Oli luonnollista, että näinä vilkkaina aikoina tilat kävivät ahtaiksi. Kokkolan keskussairaalaa alettiin rakentaa vuonna 1966. Kalajoki ei enää saanut tarvittavaa valtionapua sairaalan laajentamiseen.
Vuoden 1967 loppuun mennessä Kalajoen sairaalassa oli hoidettu 63 110 potilasta. Näistä synnyttäjiä oli 13471 ja leikattuja 21 139. Suurimmat leikkausryhmät olivat umpilisäkkeiden poisto, synnytys- ja naistentautien leikkaukset, nielurisojen poistot, suonikohjuleikkaukset, sappirakon poistot.
Untamo Sorasto teki urallaan noin 25 000 leikkausta ja hän on valvonut noin 13 000 synnytystä.

Kalajoen sairaalan vastaavina lääkäreinä ovat toimineet lääketieteen tohtori Karl Miemois 1926-37, kirurgian erikoislääkäri Untamo Sorasto 1938-72 ja sen jälkeen terveyskeskuslääkärinä Antero Sorasto vuoteen 1987 saakka.

Tulisitko vastaanotolleni?

Olin valtuutettuna keskustan ryhmässä Untamo Soraston kanssa. Untamo tiesi, että tapanani oli perehtyä asioihin perusteellisesti ja varsinkin matkailuasiat olivat minulla hallinnassa. Untamolla oli tuohon aikaan yksityisvastaanotto. Niinpä hän soitti minulle ja kysyi: ”Voisitko tulla vastaanotolleni tänään kello 16.00. Ota budjettikirja mukaan”. Niin minä menin Untamo Soraston yksityisvastaanotolle ja kävimme budjettikirjaa ja matkailuasioita läpi. Käsittelimme kaikki muutkin esityslistalla olevat asiat. Untamo kertoi väliin myös tarinoita eri henkilöistä. Hän luetteli koko suvun sairaudet, keuhkotaudit ja mielisairaudet jne. Hän kertoi myös henkilöistä joilla on suuret kädet jne. Yksi kysymys yllätti minut täysin. Untamo mainitsi eräästä henkilöstä ja kysyi minulta nopeasti, että oletko huomannut, että tällä on Kalajoen suurimmat korvat. Minun oli pakko tunnustaa etten ollut huomannut sellaista asiaa. Untamolla oli käsittämättömän hyvä muisti.

Mielenkiintoista oli seurata kuinka hän katseli asioita lääkärin näkökulmasta. Hän halusi perehtyä asioihin tarkasti. Kalajoen matkailussa oli tuolloin suuria ongelmia. Kuntaenemmistöinen Kalajoen Hiekkasärkät Oy oli lähes konkurssitilassa. Untamon vastaanotolla tutkimme ”potilaan” tilaa. Seuraavassa keskustan ryhmäkokouksessa Untamo käytti ensimmäisenä puheenvuoron ja aloitti näin: ”Tarkastelen asioita näin lääketieteellisin termein. Suoritetaan ruumiinavaus.”

Lääkärinä ja kuntalaisena Kalajoella

Untamo Sorasto

Kalajokilehdessä oli 6.11.1996 Untamo Soraston kirjoitus Kalajoella koettua lääkärinä ja kuntalaisena 1938 -1996. Untamo Sorasto muistelee näin:

Olin puolen vuoden sopimuksella Helsingin Naistenklinikalla apulaislääkärinä ja eräänä keväisenä aamuna Kalajoen entisen rovastin poika Hannes Heilala tuli iloisesti töihin ja sanoi: ”Nyt on sinun koulutuksellesi sopiva paikka auki, haet sinne. Paikka on Kalajoella.

Katsottiin kirjaa ”Suomen Kunnansairaalalaitos 50-vuotias”, ja siinähän oli Kalajoen kunnansairaala nähtävissä, vierellään kunnanlääkärin asuintalo koko komeudessaan nousevan puutarhan ympäröimänä. Tarkennuksena vielä pohjapiirros ja tilastotiedot.

Tein työtä käskettyä ja 30.6.1938 kunnanvaltuusto valitsi minut kahdestakymmenestäkolmesta hakijasta. Viranhoidon aloitin 15.9.1938. Edeltäjäni oli ollut paikalla 15 vuotta – Karl Miemois - todellinen kansanterveystyön tarmokas uranuurtaja.

Sairaalan vuodeluku oli 14, joista kaksi paikkaa synnyttäjille. Kunnassa oli kaksi terveyssisarta ja kaksi kätilöä. Kunta kuului tuberkuloosipiiriin ja kunnassa toimi lastenneuvola ja kouluterveyshuolto. Sairaalassa oli leikkaussali riittävine välineistöineen ja lisäksi röntgenkone. Henkilökunta osoittautui ammattinsa osaavaksi. Silloista sairaustilaa hallitsivat kuumetaudit, jotka kehittyivät nopeasti keuhkonkuumeeksi, johon silloin ei ollut tehokasta lääkitystä. Kulkutauteina esiintyivät erityiset rokot, lavantauti, kukkumätä ynnä muut, sekä erityisesti pitkällinen ja tappava keuhkotuberkuloosi, joka pikkulapsilla aiheutti nopean kuoleman aivokalvontulehduksen muodossa sellaisissa perheissä, joissa oli tubekelibassilleja yskiviä ihmisiä. Alta vuoden ikäisten pikkulasten kuolleisuus oli korkea, joka kymmenes, ja tavallisen tautina ripuli.

Vasta sodan jälkeen kehittyivät antibioottilääkkeet kaikkia kuume- ja kulkutauteja vastaan. Samoin rokotukset. Lääkärin lääketarjonta rajoittui pullo- ja pulverilääkkeisiin, jotka paransivat oireita ja kipuja sekä alensivat kuumetta, mutta eivät iskeneet taudin aiheuttajiin.

Ei siis ihme, että tuloksia työstään etsivät lääkärit hankkivat kirurgista ja synnytyskoulutusta voidakseen tehokkaammin auttaa sairaita ja saavuttaa myönteisiä tuloksia eli parantaa. Tähän tarvittiin sairaalaa mahdollisimman lähelle, eli kunnansairaalaa, kun valtion yleisiin sairaaloihin ja lääninsairaaloihin matkat olivat pitkät ja kulkumahdollisuudet rautatien varteen lähinnä hevospelin varassa. Matkoihin saattoi siten kulua aikaa kohtalokkaasti. Henkilöautoja oli tänne tullessani alta kymmeniä ja niistä takseja oli kolme, mutta tiet olivat talvisaikaan vaikeasti ajettavia.

Sodanaikaiset ja -jälkeiset kulkutautiesiintymät, lähinnä kurkkumätä ja lavantauti, olivat vaikeita ja lavantaudissa kuolleisuus joka kymmenes. Hoitopaikat sijaitsivat tilapäisesti tyhjinä olevissa taloissa, joissa tilanahtaus oli melkoinen ja huolto vaikeata.

Valopilkku oli kuitenkin terveysneuvolan sijoittaminen entiseen suojeluskunnan taloön Suojaan, johon saatiin lasten- ja äitiysneuvolalle tilat ja lisäksi henkilökunnalle asuntoja vuonna 1950. Calmette-tuberkuloosirokotus lähti käyntiin ja Oulaisten parantola laajentui nykyaikaiseksi. Siletä kunta sai riittävästi hoitopaikkoja. Samanaikaisesti alkoi kehittyä tuberkuloosia vastaan myös lääkehoitoja.

Sotakorvausvaiheen jälkeen yleinen yhteiskunnallinen kehitys alkoi edistyä ja niin Kalajoen kunnansairaalaa laajennettiin vuonna 1954 yli kaksinkertaiseksi paikkaluvulla mitattuna. Laajennuksen jälkeen sairaansijoja oli 46, oma synnytysosasto erillisenä siipenä, uusi leikkaussali ja muutakin uutta.

Sairaalasta tuli kuntainliiton sairaala, jäseninä yhdeksän kuntaa: Kalajoki, Alavieska, Rautio, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Himanka, Lohtaja ja Kälviä.

Vuosina 1955-1969 sairaalassa hoidettiin vuosittain yli 2000 potilasta ja synnyttäjää. Keskimäärin oli päivittäin hoidossa 50-55 henkilöä. Näistä kirurgisia leikkauspotilaita oli puolet, eli vuodessa yli tuhat, synnyttäjiä oli vuodessa yli 500 ja loput sisätautisia tai lapsentautipotilaita. Tarvittiin melkoinen työpanos. Kunnanlääkäreitä on kaksi.

Kun keskussairaala valmistui Kokkolaan ja lähti käyntiin vuoden 1969 lopussa ja Oulaisten parantolaan järjestettiin aluesairaala vuonna 1971, muuttui tilanne kaikkien aktiivisten kunnansairaaloiden osalta. Terveyskeskusjärjestelmä lähti käyntiin toukokuulla 1972. Kalajoen sairaalassa leikkaus ja synnytystoiminta jatkui erikoisluvalla vuoden 1975 loppuun asti.

Entisestä kunnansairaalasta muodostettiin lisärakennuksella nykyaikainen terveyskeskus tarvittavine tiloineen vuonna 1985. Kaikki erikoishoitoa tarvitsevat alettiin ohjata Kokkolaan tai Oulaisiin ja huippuerikoistapaukset Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Ensimmäiset kokemuksen Kalajoesta ja sen ihmisistä sain kuntalaisena parin ensimmäisen viikon kuluessa: ihmiset olivat asiallisia, selväsanaisia puheissaan ja luotettavia. Heidän kotinsa olivat siistejä, vapaita syöpäläisistä.

Olin opiskeluaikanani toiminut kunnanlääkärien viransijaisena eri puolilla maata ja siten koettanut hankkia tervettä kokemusta eri maakunnista. Olin ollut työssä Ilomantsissa, Kaavilla, Joensuun yleisessä sairaalassa sekä Seinäjoen lääninsairaalassa ja varusmieslääkärinä maanmainiossa Viipurin sotilassairaalassa – Kalajoki nousi ykkössijalle.

Kunnallishallinto oli täällä siihen aikaan perin suppeata kun yksi henkilö toimi kunnansihteerinä ja alta viiden lautakunnan sihteerinä. Hän oli seurakunnan lukkari, musiikkitirehtööri Oskari Metsola. Olin ensimmäisessä kokouksessani kunnalliskodin johtokunnassa, jolloin päätimme esittää keskuslämmityksen järjestämistä taloon. Huoltolautakunnan puheenjohtaja Juho Myllylä sanoi: ”Asia ei ole vielä selvä vaikka teimme yksimielisen ehdotuksen. Se on selvä vasta sitten kun tirehtööri on sen kirjannut kunnanhallituksen pöytäkirjaan.”

Metsolan edeltäjänä oli ollut Kalle Myllylä, etevä itseoppinut mies, kansanedustajanakin käynyt, kuntaa palvellut yli 50 vuotta. Metsola hoiti tehtävää parikymmentä vuotta ja sitten Unto Välimaa 25 vuotta. Molemmat heistä suhtautuivat asiallisesti ja rakentavasti kunnanlääkärin ehdotuksiin, koskivatpa ne sitten rakennushankkeita tai opintolomia, joista pisin kohdallani oli kaksivuotinen. Ehtona opintoloman saamiselle oli sopiva sijainen.

Metsola hoiti asiat kotonaan perheen avustuksessa. Pieni oli kunnan henkilöstä vielä Välimaankin aikana, kunnes kunnan uusi toimitalo valmistui vuonna 1968 ja samoihin aikoihin lisääntyivät ja monipuolistuivat myös kunnan tehtävät. Sosiaalihuolta oli Kalajoelle tullessani vain äitiysavustuksen käsittävä, joka sekin 450 markkaa tai vaatepakkaus, oli harkinnanvarainen. Vasta kun lapsilisät alkoivat juosta sodan jälkeen, tällaisesta avustusmuodosta tuli demokraattisen tasapuolinen.

Myöhemmin tuli erilaisia avustusmuotoja paljon lisää. Eipä ihme, jos kerrotaan, etä kun itäsuomalainen emäntä oli käynyt postin luukulta noutamassa lapsilisät ja aikoi poistua, niin postinhoitaja ilmoitti hänelle hallakorvaustenkin olevan vielä nostettavissa. Siihen emäntä: ”On se kummoo tämä nykyaeka, pani ukko tai halla, niin aena tulloo maksua.”

Pitkällä 40 vuotta kestäneellä kunnanvaltuustoajallani olen voinut seurata kunnallisasioita laidasta laitaan. Välimaan ajalla valitsi ”talous tarkka, vakaa markka”. Kouluja laajennettiin ja korjattiin, samoin vanhainkotia, mutta Hiekkasärkkäin matkailumahdollisuuksissa tyydyttiin kymmeneen mökkiin ja pieneen kioski-kahvilaan sekä käymälärakennukseen Koivulan perheen hoidossa. Matkailuhotelli oli valtion rakentama ja Suomen Matkailuyhdistyksen vuokraama. Enempää ei kunta kehotuksista huolimatta halunnut. Niinpä neljän miehen porukka osti Hiekkasärkiltä kunnan hylkäämän maa-alueen ja rakensi kahdessa vaiheessa Rantakallan tilat molemmille puolille nykyistä Matkailutietä.

Kun maamme kunnat innostuivat matkailuelinkeinoon, ei Kalajoen kuntakaan enää jäänyt syrjään, vaan ryhtyi matkailuyrittäjäksi täysin rinnoin – ja tunnetuin seurauksin, jossa on selvittämistä arvaamattoman pitkäksi ajaksi eteenpäin meidän veronmaksajien kustannuksella.

Siiri Myllylä

Siiri Marjatta Myllylä syntyi 8.9.1921 Juho ja Hilda Myllylän maanviljelijäperheeseen kolmanneksi nuorimpana. Hän aloitti noin 10-vuotiaana pikkulottana Helli Mäkelän ja Maija Keskisen ohjauksessa viikoittain Suojassa eli Suojeluskunnantalolla (jatkosodan jälkeen Terveystalo ja nykyinen nuorisotalo Alexi Kalajoella). Siellä hän oppi paljon käytännön asioita. Toiminta oli laajaa ja innostunutta. Oli laulu-, lausunta-, ja näytelmäkerhot. Pikkulotat pakkasivat leipiä, valmistivat satoja nenäliinoja sotasairaaloihin ja seisoivat kunniavartiossa sankarihaudalla. Tapulintornissa pikkulotat olivat ilmavartiossa.

Ennen sotaa hän kävi keräys- ja kanslialottakurssin. Sodan syttyessä hän oli 18-vuotias. Talvisodan aikana hän toimi puhelinlottana Suojassa.

Jatkosodan aikana Kokkolassa toimi Sotasairaala 28 Mäntykankaan koululla ja työväentalolla. Siellä Siiri oli hoitamassa venäläisiä sotavankeja. Kun häneltä kysyttiin, eikö teitä pelottanut hoitaa vankeja, hän vastasi, että ei pelottanut, koska he olivat jalattomia. Tuohon aikaan oli myös sellaistakin mielialaa, mikä ilmeni sanoissa ”ryssän hyssyttelijöitä”. Sotasairaalan toiminnasta Kokkolassa voi lukea lisää teoksesta Kokkolan kaupungin historia osa 4 (s.545).

Myöhemmin Siiri hoiti suomalaisia sotilaita Salon seudun sairaalassa.

Sodan loputtua Siiri teki elämäntyönsä Kalajoen sairaalassa lähinnä laboratoriossa. Hän sai koulutusta mm. Salossa ja Tampereella röntgenhoitajan tehtäviin, mutta hän sanoi olleensa sairaalassa ns. ”joka paikan höylä”, toisin sanoen, missä apua tarvittiin, sinne hän meni. Kunnanlääkäri Untamo Sorasto oli tottunut toimimaan lääkärinä sodan olosuhteissa ja ohjasi Siiriä hoitamaan mm. anestesiaa leikkaussalissa.

Siiri Myllylä menehtyi 15.5.2019.

Terveyden- ja sairaanhoidon kehitys Kalajoella

Reilu sata vuotta sitten apteekki ja piirilääkäri muodostivat ainoat tukipylväät maalaiskunnissamme. Piirilääkärin oli pidettävä huoli piirissään asuvien yleisestä terveydenhoidosta ja yksityisten henkilöiden tarpeista. Sairauksien hoito oli täysin oireenmukaista eikä mitään tehokasta lääkitystä tunnettu. Ihmiset syntyivät, elivät ja kuolivat "luonnonmenetelmän" mukaan. Terveet ja karaistuneet selvisivät pitkäikäisiksikin, mutta heikot sortuivat jo aivan lapsina. Lääkkeet lievensivät sairauden kärsimyksiä. Lääkärin veitsi avasi enintään pinnalliset märkäpesäkkeet ja kansanparantajat käsittelivät jäsenvikoja.

Vuonna 1857 perustettiin ensi kerran apteekkeja maaseudulle ja ensimmäisten kuuden joukkoon kuului Kalajoki. Apteekkioikeudet Kalajoelle on myönnetty seuraaville apteekkareille: K. U. Relander v. 1857, J.E. Jurvelius 1865. J.O. Hedman 1891, W. A. Dahlström 1905, N.W. Aschan 1912, Väinö Granlund 1917, Viljo Viikinkoski 1959, Helvi Sipilä 1971.

Perimätiedon mukaan apteekkari Relander menetti apteekkarin oikeutensa, koska oli laittanut apteekkihuoneeseensa sekatavarakaupan. Sairaat kääntyivät enemmän hänen puoleensa kuin piirilääkärin.

Apteekkari Jurvelius lahjoitti kunnalle maatalousrahaston, joka sai kansalta nimen Jurveliuksen "kuokkarahasto". Apteekkari Granlund ennätti yli 40 vuoden aikana puolisonsa kanssa monin tavoin osallistua paikkakunnan ajankohtaisiin hankkeisiin ja rientoihin. Apteekkari Granlund oli vuosina 1924-1926 kunnansairaalan rakennustoimikunnassa ja sen jälkeen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1926-1951.

Ensimmäisen piirilääkärin Kalajoki sai vuonna 1859. Piirilääkäreinä ovat toimineet J.J. Staudinger vuosina 1859-1861, F.E. Emeleus vuosina 1863- 1891, V.Lindman 1893-1916 ja Valter Fabritius viimeisenä piirilaitoksen edustajana 1918 - 1940. Hän oli erittäin innostunut ja taitava metsästäjä, ja hänestä on jäänyt runsaasti kaskuja.
Kätilö-rokottaja on toiminut Kalajoella 1800-luvun lopulta lähtien ja toimeen saatiin myöhemmin pihtikurssin käynyt kätilö ja vuonna 1921 toinenkin.

Sairaanhoitaja palkattiin

Silloisissa vaatimattomissa ja kehittymättömissä oloissa kyti valistuneiden kuntalaisten mielissä lähimmäisenrakkauden palveleva henki. Siitä osoituksena oli vuonna 1897 sisaruksien Katariina Friis-Pohjanpalon ja Siina Poukkulan aloitteesta perustettu "Neulomaseura". Sen "tarkoituksena oli työskennellä ensiksi sairaanhoitajan hankkimiseksi kuntaan. Sen jälkeen palkan maksamiseksi ja sitten, jos kunta saadaan antamaan apua palkan suhteen, köyhien sairaiden auttaminen". Ompeluseuratuloin, arpajaisin, markkina-aikaisin kahvin myynnein sekä erikseen anotuin valtionavuin kerättiin tarvittavat varat kiertävän sairaanhoitajan palkkaamiseksi vuosina 1899-1907, jonka jälkeen kunta otti asian omakseen. Isäntien kerrottiin olleen tyytyväisiä järjestelyyn, koska hoitajan pyytäminen sairaan luo kotiin oli paljon halvempaa verrattuna lääkärin kotikäyntiin.

Tämän jälkeen naisyhdistys kohdisti voimansa ja varansa "Keuhkotautisten sairaskodin" kunnostamiseksi veljekset Friisien omistamaan Rahkon taloon Tyngän kylässä. Tämä sairaskoti käsitti 10 hoitopaikkaa ja toimi kolmen vuoden ajan vuosina 1908-1910. mutta joutui lopettamaan tärkeän työnsä valtionavun puutteessa.

Kalajoen 400-vuotisjuhlien aikana vuonna 1925 naisyhdistys piti arpajaiset ja näiden tulojan turvin sekä ahkeran talvikauden 1925-1926 työn tuloksena se luovutti keväällä 1926 valmistuneelle kunnansairaalalle liinvaatteiston ja keittiön talousesineistön. Myöhemmin yhdistys lahjoitti sairaalalle vapaavuoderahaston ja urkuharmonin.

Kunnanlääkäri vuodesta 1913 lähtien

Kunnanlääkärin virka saatiin perustettua vuonna 1913, johon mennessä kolmenkymmenen vuoden kuluessa maahamme oli perustettu 147 vastaavaa virkaa. Kunnanlääkäreinä ovat toimineet Väinö Airo 1914-1920, Karl Miemois 1921-1937, Erkki Karvonen 1937-1938, Untamo Sorasto 1938-1972. Vuoden 1953 perustettiin toisen kunnanlääkärin virka ja kunnanlääkäripiiriin liittyivät naapurikunnat Alavieska, Merijärvi ja Rautio. Viranhaltijoina ovat toimineet lääkärit Esko Taulaniemi 1953-1955, Niilo Ripatti 1955-1957, Jorma Lahtinen 1957-1959, Aatos Sarkkinen 1960-1962, Matti Kairaluoma 1962-1968, Jorma Uurasmaa 1968-1969, Seppo Mattila 1970, Antero Sorasto 1971-1972.

Todellisen kansanteerveystyön läpimurron Kalajoella suoritti lääketieteen tohtori Karl Miemois, joka nuoren lääkärin vaikeuksia pelkäämättömällä intomielellä ja äsken itsenäistyneen isänmaan kaikille työsaroille laajenevassa myötätuulessa eteni tavoitteesta toiseen. Näitä toimia olivat kouluterveydenhoidon aloittaminen vuonna 1923, tuberkuloosin torjuminen tuhoavana kansantautina liittymällä Ylivieskan tuberkulosipiiriin vuonna 1925. Samana vuonna neljän hoitopaikan varaaminen Seinäjoen piirimielisairaalasta, kunnansairaalan ja sen viereen kunnanlääkärin talon valmistuminen v. 1926, kunnan jakaminen kahdeksi terveyssisarpiiriksi vuonna 1929. Kenraali Mannerheimin Lastesuojeluliiton Kalajoen paikallisosaston toimesta avattu pineten lasten neuvonta-aseman vuonna 1930 ja odottavien äitien ilmainen tarkastus vuonna 1932. Tohtori Miemois julkaisi Kalajoen ja Himangan koululaisista antropologisen väitöskirjan vuonna 1948. Vapaa-ajan harrastuksena Miemois pani käyntiin maatalouskerhotoiminnan Kalajoella.

Sotavuodet keskeyttivät terveyden- ja sairaanhoidon kehityksen Kalajoella. Erikoisen vaikeaksi muodostui tilanne vuoden 1944 syksyllä, kun Lapin siirtoväkeä siirrettiin sodan jaloista yli 4000 henkeä Kalajoelle. Kansanopistolle järjestettiin siirtoväen lastensairaala (25 sairaansijaa) ja synnytysosasto ( 8 paikkaa). Lisäksi oli vaikean kurkkumätäepidemian takia avattava kulkutautisairaala niin sanottuun Östmanin taloon, johon järjestyi noin 20 sairaansijaa. Erilaisten kulkutautien vitsaus (kurkkumätä, tulirokko, lavantauti, lapsihalvaus) jatkui sodan jälkeen lähes viisi vuotta.

Rakentamisen vuosikymmeniä

Yli kymmenen vuoden tauon jälkeen päästiin vihdoin rakentavaan työhän käsiksii. Sen ensmmäisenä merkkinä oli terveystalo, joka valmistui keväällä 1950 entisestä suojeluskunnan talosta muutostöiden jälkeen. Se käsitti äitiys- ja lastenneuvolain tilat sekä asuntoja. Hankkeen toteuttamiseksi saatiin erittäin huomattavat avustukset Suomen Huollolta, Mannerheiminliiton paikallisosastolta ja Ruotsista Dala-Järnä-kummikunnalta.

Kouluhammaslääkärin toiminta alkoi sekin aluksi Mannerheim-liiton paikallisosaston avustamana vuonna 1948, kunnes kunta parin vuoden kuluttua otti asian omakseen. Toinen kouluhammaslääkäri saatiin vuonna 1970.

Mielisairaanhoitoon saatiin ratkaiseva parannus 1960 luvun alussa, kun Oulun keskusmielisairaalaa laajennettiin ja Ylivieskaan valmistui niin sanottu Visalan B-mielisairaala, joista molemmista kunta varasi riittävät sairaansijat.

Epämiellyttävät "likataudit" - lavan- ja pikkulavantauti - saatiin loppumaan puhtaan juomaveden myötä, kun osuuskunta Valkeanveden jakelu alkoi vuonna 1960.
Lääkäri Untamo Sorasto muistaa kiitollisuudella vaikeissa olosuhteissa sitkeän ja epäitsekkään työpäivän suorittaneet terveyssisaret Emma Ventelän (1925-1960) ja Helmi Heusalan (1941-1969).

Sairaalakin saatiin

Kun Kokkolan kaupunginvaltuusto tammikuussa 1924 esitti yhtymistä anomukseen valtion sairaalan saamiseksi Kokkolaan, Kalajoen kunnanvaltuusto ei siihen liittynyt. Kalajoen valtuusto asetti samassa kokouksessa "kiireellisenä asiana" omaa kunnansairaalaa puuhaamaan komitean. Siihen kuuluivat Oskari Santaholma, A. Lankila, V. Granlund ja Karl Miemois kokoonkutsujana. Lokakuussa 1924 hyväksyttiin arkkitehti Axel Mörnen piirustukset ja kustannusarvio ( 700 000 markkaa). Päätettiin heti valtionavun tultua varmistetuksi ryhtyä rakentamaan oman kunnan hankkeena, kun Alavieskan ja Rautio eivät olleet liittymisesitykseen vastanneet. Toukokuussa 1926 oli oma kunnansairaala valmis. Ensimmäinen potilas sisäänkirjoitettiin 27.5, ensimmäinen leikkaus toimitettiin 1.6. ja ensimmäinen synnytys näki päivänvalon 2.6. Vankan poikalapsen nimi oli Leo Heikki Passi, jonka elämäntie on johtanut Kanadan Ontarioon.

Ensimmäinen kymmenvuotiskausi sairaalassa, jonka 14 sairaansijasta kaksi oli varattu synnyttäjille, oli ikäänkuin totuttautumista ja luottamuksen hankkimista potilasmäärän pysyessä vuosittain kolmen sadan vaiheilla. Viiden sadan raja sivuutettiin vuonna 1937 ja tuhannen vuonna 1945. Alavieska, Merijärvi ja Rautio tulivat sairaalaan ja sen hallintoon mukaan vuonna 1949. Sairaalan laajennuksen jälkeen vuonna 1954 sairaansijaluku nousi 14:sta 46:een. Seuraavina vuosina perustettuun kuntainliittoon liittyivät Himanka, Lohtaja, Pyhäjoki, Sievi ja Kälviä. Näin oli Kalajoen kunnansairaalasta kehittynyt yhdeksän kunnan kuntainliiton sairaala.

Parinkymmenen vuoden ajan - keskussairaalan puuttuessa Keskipohjanmaalta - Kalajoen sairaala antoi välitöntä ja tehokasta sairaalahoitoa erityisesti leikkaus- ja synnytystapauksissa. Vuosittainen potilasluku ylitti 2000 vuonna 1955. Lakipisteensä sairaalan toiminta saavutti vuonna 1969, jolloin potilasmäärä oli 2284, sairaanhoitopäivien määrä 20349 ja leikkausten luku 1057. Suurin vuosittain hoidettujen on vuodelta 1963, jolloin synnytysten määrä oli 555.

Kokkolan keskussairaalan toiminta alkoi vuonna 1970 koko tehollaan ja Oulaskankaan aluesairaalan vuonna 1971. Kun kansanterveyslaki purki vuonna 1972 entisen kunnanlääkäripiirin, tapahtui Kalajoen sairaalan toimintaluvuissa kolmanneksen supistuminen. Vuoden 1974 loppuun mennessä sairaala on hoitanut kaikkiaan 60969 potilasta, joista kalajokisten osuus on ollut n. 40 %. Synnytyksiä on ollut 13376 ja leikkausten luku nousee yli 20000. Sairaalan lääkärinä on toiminut kirurgian erikoislääkäri Untamo Sorasto (1938-1972). Ylihoitajana oli vuodesta 1964 lähtien neiti Oili Vänskä. Valtava on ollut kehityksen kulku kuvattuina vuosina.

Karikatyyrimaalaus Antero Sorastosta

 

Karikatyyrimaalaus Antero Sorastosta. Taiteilija Rositsa Tancheva

Kirurgian erikoislääkäri

LC Kalajoki

s. 14.4.1940

k. 21.2.2017

 LL Bern 1971

Kirurg. erik. lääkäri Oulu 1985

Kirurg. osastonlääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Vs. kirurg. apul. ylilääkäri Oulaskankaan sairaala 2005

Yksityislääkäri

Lääkintäyliluutnantti

Harrastukset: musiikki, matkailu, keskustelut

Kalajoen sairaalan vastaavina lääkäreinä ovat toimineet lääketieteen tohtori Kari Miemois 1926-37, kirurgian erikoislääkäri Untamo Sorasto 1938-72 ja sen jälkeen terveyskeskuslääkärinä Antero Sorasto vuoteen 1987 saakka.

Kunnanlääkärin virka saatiin perustettua vuonna 1913, johon mennessä kolmenkymmenen vuoden kuluessa maahamme oli perustettu 147 vastaavaa virkaa. Kunnanlääkäreinä ovat toimineet Väinö Airo 1914-1920, Karl Miemois 1921-1937, Erkki Karvonen 1937-1938, Untamo Sorasto 1938-1972. Vuoden 1953 perustettiin toisen kunnanlääkärin virka ja kunnanlääkäripiiriin liittyivät naapurikunnat Alavieska, Merijärvi ja Rautio. Viranhaltijoina ovat toimineet lääkärit Esko Taulaniemi 1953-1955, Niilo Ripatti 1955-1957, Jorma Lahtinen 1957-1959, Aatos Sarkkinen 1960-1962, Matti Kairaluoma 1962-1968, Jorma Uurasmaa 1968-1969, Seppo Mattila 1970, Antero Sorasto 1971-1972.

Kokkolan keskussairaalan toiminta alkoi vuonna 1970 koko tehollaan ja Oulaskankaan aluesairaalan vuonna 1971. Kun kansanterveyslaki purki vuonna 1972 entisen kunnanlääkäripiirin, tapahtui Kalajoen sairaalan toimintaluvuissa kolmanneksen supistuminen. Vuoden 1974 loppuun mennessä sairaala on hoitanut kaikkiaan 60969 potilasta, joista kalajokisia on ollut n. 40 %. Synnytyksiä on ollut 13376 ja leikkausten luku nousee yli 20000. Sairaalan lääkärinä on toiminut kirurgian erikoislääkärri Untamo Sorasto (1938-1972). Ylihoitajana oli vuodesta 1964 lähtien neiti Oili Vänskä. Valtava on ollut kehitysksen kulku kuvattuina vuosina..

Antero Sorasto toimi aktiivisesti mukana Särkät Soi-tapahtumassa.

Siirtyminen Pohteen alaisuuteen

Miika Heikkilä aluevaltuutettu

Aluevaltuusto

Aluevaltuuston 79 valtuutettua on valittu aluevaaleilla 23.1.2022. Kalajoelta kaksi aluevaltuutettua. Vaikutusmahdollisuudet ovat nollatasoa. Palkkiot kuitenkin juoksee.

https://pohde.fi/tietoa-meista/paatoksenteko/aluevaltuusto/

Aluehallitus

Puheenjohtaja Tölli Tapani Valtiotieteen maisteri Yhteystiedot tapani.o.tolli@gmail.com 0505113180 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

I Varapuheenjohtaja Koho Paavo Lääkäri Kok. Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Aalto Esa FT, Biologi, Erityisasiantuntija Vihreät Yhteystiedot esaalto@hotmail.com 0408652926 (koti) Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Heiskanen Hemmo Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Honkala Matti erikoislääkäri Yhteystiedot matti.honkala@raahe.fi +358400605766 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Huotari Anne projektipäällikkö Vas. Yhteystiedot anneh.huotari@gmail.com Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Kylmänen Liisa Lääkäri Kesk. Yhteystiedot liisa.kylmanen@liminka.fi Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Matinolli Maarit LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Kok. Yhteystiedot maarit.matinolli@gmail.com Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Mattila Anu Yrittäjä PS Yhteystiedot anu.mattila@raahe.fi Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Niinikoski Eija-Riitta kehityspäällikkö Kesk. Yhteystiedot eija-riitta.niinikoski@nivala.fi +358405680467 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Näppä Anneli Kesk. Yhteystiedot anneli.nappa@outlook.com 0401470835 (koti) Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Sirviö Pirjo Erikoissairaanhoitaja, eläkkeellä, terveydenhuoltoneuvos SDP Yhteystiedot Pirjo.sirvio@ouka.fi +358505693523 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Jäsen Soronen Matti Kunnanjohtaja Kesk. Yhteystiedot matti.soronen@pyhajoki.fi 0403596001 (koti) 0403596001 (työ) Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Flöjt Mika toiminnanjohtaja Yhteystiedot mika.flojt@gmail.com Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Heikkinen Matti KD Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Keränen Niilo Lääkintöneuvos Kesk. Yhteystiedot niilo.keranen@fimnet.fi Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Kisner Susanna Sairaanhoitaja, TtM Yhteystiedot susanna.kisner@ouka.fi Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Louet Kaisa Hyvinvointipäällikkö Kesk. Yhteystiedot kaisa.louet@siikalatva.fi 0445118682 (työ) 0509104579 Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Mäki Maire Johtaja (emerita) SDP Yhteystiedot mairemaki@gmail.com 0444368200 (koti) 0444368200 (työ) 0444368200 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Ollanketo Tarja 040-1308220 (työ) Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Parttimaa Sinikka Sairaanhoitaja YAMK Kesk. Yhteystiedot sinikka.parttimaa@haapajarvi.fi Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Rauhala Rami Kesk. Yhteystiedot rami.rauhala@kotinet.com Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Rovio Pauliina Ensihoitaja Kok. Yhteystiedot pauliina.valkovirta@vaala.fi Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Tikanmäki Jukka Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Törmi Jani PS Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Henkilökohtainen varajäsen Törmänen Anni-Inkeri Yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri Kesk. Yhteystiedot anni-inkeri.tormanen@pudasjarvi.fi 0405457162 Sidonnaisuudet » Katso henkilön muut tiedot

Muu osallistuja Auvinen Juha Yleislääketieteen erikoislääkäri, professori Katso henkilön muut tiedot

Muu osallistuja Tervonen Osmo

Toimielinten kokoonpanohaku

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/lumu_organ.htm

Haetut viranhaltijat

Nimi	Virka-asema
Hemmilä Mari	Vastuuyksikköpäällikkö
Jokelainen Petteri	Toimialuejohtaja, pelastustoimi
Jääskeläinen Juha	Henkilöstöjohtaja
Lempeä Tarja	Tarkastusjohtaja
Luoma Ilkka	Hyvinvointialuejohtaja
Luukkonen Jouko	Konsernipalvelujen johtaja
Niiranen Marko	Palvelualuejohtaja
Pöykiö Hannele
Salmela Mirva	Palvelualuejohtaja
Salo Marja	Palvelualuejohtaja
Salonen Marja	Palvelualuejohtaja
Tervonen Marjo Riitta	Yhteistyöjohtaja
Turpeinen Miia	Yliopistosairaalan johtaja
Tölli Sanna	Asiakasmaksuasiantuntija
Ylitalo-Katajisto Kirsti	Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja

Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli

1. Kalajoen terveyskeskuksen vuodepaikat 27 vuodepaikkaa siirretään Nivalan terveyskeskukseen.

2. Raution paloasemasta lakkautusesitys

3. Raution senioritalon rakentaminen estettiin Pohteen toimesta

Ei sairaat tarvitse parantuakseen suurta ja kallispalkkaista luottamushenkilöorganisaatiota, jonka toiminta on näennäisdemokratiaa. Ei sairaat tarvitse parantuakseen suurta määrää kallispalkkaisia johtajia. Sairaat tarvitsevat parantuakseen sairaanhoitajiien ja lääkäreiden palveluksia.

Pohteen sairasta toimintaa!!!!!

TO 28.03.2024 Päättäjän tulee tietää mistä hän päättää ja mitkä ovat sen seuraukset

Pohteen tiedotustilaisuus pidettiin Kalajoella Merenojan auditoriossa keskiviikkona klo 17-18.30. Ajankäytöstä vastasivat Pohteen edustajat lähes 90 % ja paikalliset saivat kommentoida asiaa 10 % ajasta.

Raution paloaseman sulkemispäätös on järjetön. Rautiossa tilojen vuokraaja ei peri vuokraa tiloista ja henkilöstö on lupautunut työskentelemään euron tuntipalkalla. Revi siitä säästöt. Pohde ei ole tarkastellut mitkä ovat säästöpäätöksen seuraukset Raution kylälle. Ne ovat lähes katastorfaaliset. Rautiossa ei ole muutenkaan kovin paljon virikkeitä ja nyt vietäisiin Pohteen toimesta pois viimeisetkin virikkeet. Palokunnasta on Rautiolle ja rautiolaisille sekä koko lähialueelle erittäin suuri hyöty ja turvallisuutta luova tekijä. Pohteen on peruttava heti Raution paloaseman lakkautussuunnitelma. On neuvoteltava rautiolaisten kanssa asiasta ja on huomioitava paloaseman lakkauttamisen vaikutukset eli seuraukset koko kylälle. Todellista säästöä ei voida esittää. Nytkin yritettiin esittää totuudenvastaista muistitietoa säästöistä Pohteen edustajan toimesta. Pohteen edustaja väitti Raution paloaseman sulkemisen tuovan Pohteelle 30 000 euron säästön. Tämä on emävale.

Kalajoen vuodeosaston lakkautus on meille järkyttävä uutinen. Kaikki sitä kuulee kun vanhaksi elää. Kalajoella on 12 600 asukasta ja kesäaikana monin kertainen määrä. Nivalassa on 10 500 asukasta ja Nivalan terveyskeskukseen lisätään 20 paikkaa ja Kalajoelta viedään 20 paikkaa. Kalajoelle pitää lisätä 20 paikkaa eikä vähentää 20 paikkaa. Pohteen päätös lakkauttaa Kalajoen vuodeosasto on järjetön päätös. Kalajoen terveyskeskus on ollut aina sairaala ja niin se tulee olla vastakin. Kalajoen terveyskeskuksen menoista Pohteen edustajat esittivät virheellistä tietoa. Kalajoen vuodeosaston paikkamäärää supistettiin 27:stä 20:een Pohteen vaatimuksesta. Kalajoen terveyskeskuksen menoja nosti se, että muualta jouduttiin ostamaan paikkoja kalliilla hinnalla, kun omasta terveyskeskuksesta oli paikkoja vähennetty. Lisäksi OYKS:n laskut on aina hyväksyttävä sen suuruisena kuin ne esitetään. OYKS:n laskut vääristävät tilannetta. Kalajoen terveyskeskusta on laajennettava eikä vuodeosastopaikkoja saa vähentää tai niin kuin nyt on esitetty kokonaan vähennettäväksi. Tätä ajatusta on mahdoton hyväksyä.

Kun SOTE-ratkaisua aikanaan perusteltiin, niin lähtökohta oli se, että palvelut paranevat ja kustannustehokkuus paranee. Nyt on käynyt päinvastoin. Lähtökohtana uudistuksessa ei ole ollut sairaan etu vaan Oulun Yliopistollisen Keskussairaalan etu. Mitkä ovat Kalajoen vuodeosaston lakkautuksen vaikutus kalajokisille ja Kalajoelle. Ne puuttuvat päätöksestä. Ei tiedetä mistä on päätetty ja mitkä ovat päätöksen seuraukset.Päätös lisää kalajokisten ja Kelan kustannuksia ja päätös on erittäin vahingollinen yhteiskunnallisesti Kalajoen kaupungille ja kalajokisille. Missä on Pohteen laskelmat asiasta? Niitä ei ole, vaan toimitaan luulon ja virheellisten laskelmien varassa.

En ymmärrä Pohteen päätöstä estää senioritalon rakentaminen Rautioon. Väestö ikääntyy ja heistä on pidettävä huolta. Siksi on rakennettava senioritalo Rautioon ja Himangalle sekä seniorikeskus Kalajoelle. Kalajoelle rakennettavaan seniorikeskukseen voidaan sijoittaa kuntoutuspalvelut 10-15 paikkaa ja muut Pohteen palvelut.

Tiedostustilaisuudesta Pohteen johtajilla oli kiire pois. Ymmärrän heidän pelkonsa. Tiedotustilaisuudessa ei ehditty käsitellä mistä tarvittavat säästöt saadaan aikaan. Säästöt pitää ottaa luottamusmiesorganisaatiosta , jota sairastunut ihminen ei tarvitse.

Luottamusorganisaatiot on lakkautettava tarpeettomina. Lisäksi SOTE-alueen johtajan palkka on 17 400 euroa kuukaudessa. Se on suurempi kuin pääministerin palkka. Sotealueilla on yli 660 johtajaa joiden palkka on vähintäänkin 5000 euroa kuukaudessa. Tarvitseeko sairas parantuakseen näitä johtajia tai suurta tarpeetonta luottamusmiesorganisaatiota? Ei tarvitse. Koko SOTE-alue on lopetettava ja johtajat on irtisanottava. Sairas henkilö ei tarvitsen näitä johtajia vaan sairas henkilö parantuakseen tarvitsee sairaanhoitajan ja lääkärin palveluja.

Nyt on kiireesti puhallettava peli poikki. Kalajoen vuodeosastoa ei saa lakkauttaa ja on lähdettävä siitä tilanteesta, että Kalajoen vuodeoston paikkamäärää lisätään 20;llä siis yhteensä 40 paikkaa.

Raution paloaseman toiminnan on jatkuttava. Senioritoiminnan organisoimisesta esittämälläni tavalla on jatkettava tämän hetkeen tilanteen mukaan Pohteen kanssa. Pohteen edustaja lupasi senioriasioista neuvottelut Kalajoen kaupungin kanssa viimeistään kesäkuussa. Silloin on Raution senioritalon asiakin esillä. Koska rakennusalalla on nyt syvä taantuma niin senioritalon rakentamiselle olisi tilausta.

Tilaisuuden jälkeen laitoin armeijakaverilleni ja fb-kaverilleni Pohteen aluehallituksen puheenjohtajalle sähköpostiviestin, jossa pyysin siirtämään Peltokorven toisiin tehtäviin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

TO 13.06.2024 Pyydä eroa!

Hyvä Veli Tapani!

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

Pyydän, että jätät eroanomuksesi Pohteen aluehallituksen puheenjohtajan tehtävästä mahdollisimman nopeasti. Ymmärrät varmasti kuinka valtavan vahingon olet aiheuttanut toiminnallasi kalajokisille.

Terveisin armeijakaverisi ja FB-kaverisi Erkki

tapani.o.tolli@gmail.com , ministeri Kaisa Juuso kaisa.juuso@eduskunta

TO 13.06.2024 Onko korppi valkoinen? Pohteen aluehallituksen päätösesitys on harhaanjohtava.

Olen sitä mieltä, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemispäätös on syntynyt hallintolain 31 § (selvittämisvelvollisuus) ja hallintolain 45 § (perustelemisvelvollisuus) vastaisesti. Päätös ei myöskään ole hyvinvontialueista annetun lain (611/2021) 7 §:n mukainen. Ketkä ovat antaneet asiassa poliittista ohjausta toimialuejohtaja Päivi Peltokorvelle ja sitten myöhemmin ovat olleet päättämässä asiasta. Esteellisyys on rikos. Päätösesityksessä ei vastata näihin asioihin.

31 §

Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Minun oikeustaajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja Puoskari tieduseli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen kaupungille jossa oli esitetty neuvotteluyyntö asiasta ja neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani Töllille asiasta.

Kulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.

Mielestäni Kalajoen terveyskeskuksen osalta selvitykset on tehty puutteellisesti ja virheellisesti. Selvityksissä ei ole huomioitu kokonaisuutta eikä sitä mitä vaikutuksia Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisella on Kela-kyyteyihin, kalajokisten kustannuksiin, Kalajoen elinkeinoelämään ja Kalajoen imagoon. Selvitykset on tehty virheellisesti. Taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu.

Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston paikat on siirretty pienempään terveyskeskukseen Nivalaan. Miksi näin on tehty? Onko syytä epäillä poliittista ohjausta? Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen. Nivalalainen alehallituksen jäsen Pohteen aluesuunnittelija Riitta Niinikoski on saatavissa olevien tietojen mukaan uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen. Mikä on toimialuejohtataja Päivi Peltokorven uskonnollinen vakaus? Minulle Peltokorpi sukunimi yhdistyy jostain syystä lestadiolaisuuteen.

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

45 §

Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

7 §

Järjestämisvastuu

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

Esteellisyyden vaikutus

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

• esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa

• osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä

• hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.

Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.

MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Kalajoki 12.06.2024

Erkki Aho

tapani.o.tolli@gmail.com

esaaalto@hotmail.com

matti.honkala@raahe.fi

anneh.huotari@gmail.com

liisa.kylmanen@liminka.fi

maarit.matinolli@gmail.com

anu.mattila@raahe.fi

anneli.nappa@outlook.com

pirjo.sirvio@ouka.fi

matti.soronen@pyhajoki.fi

PE 14.06.2024 Kiireellinen

Ministeri Kaisa Juuso , sosiaali- ja terveysministeriö

Olen tehnyt rikostutkintapynnön Hyvinvointialue Pohteen toiminnasta. On tärkeää, että asia tutkitaan erittäin nopeasti, koska asialla on kiire suurempien vahinkojen välttämiseksi. On syytä epäillä, että virkamiespäätös, johon Pohteen aluehallituksen päätös perustuu, on tehty tietoisesti virheellisillä perusteilla. Kysymys on hallintolain 31 §;n (selvittämisvelvollisuus) ja 45 § ( perustelemisvelvollisuus) vastaisesti. Kalajoen kaupungin kanssa ei ole käyty tarvittavia keskusteluja vuodeosaston lakkautuksesta. Kalajoen kaupungin mielipidettä ei ole otettu missään vaihessa huomioon eikä Kalajoen kaupunki ole voinut esittää omaa kantaansa asiaan, koska virkamies on kieltäynyt keskustelemasta asiasta eikä ole vastannut kaupungin neuvottelupyyntöihin. Virkamiehen toiminta on ollut erikoista muutenkin esim. Raahen yöpäivystyksen osalta, koska päätösesityksessä ilmoitetaan yöpäivystyksessä käyneiden määrä väärin, sillä yöpäivystyksen käyneiden määrä oli puolta suurempi kuin virkamiehen päätösesityksessä esitetään ja jonka pohjalta päätös on tehty.

Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen perustelut eivät kestä päivän valoa. Niissä ei ole kuultu Kalajoen kaupungin ääntä. On täysin selvää, ettei virkamies olisi uskaltanut tehdä esittämäänsä virkamiespäätöstä ilman poliittista selkänojaa. On syytä epäillä, että hän on saanut poliittista ohjausta asiassa ja tästä syntyy esteellisyys, sillä poliittisen ohjauksen antajat ovat olleet esteellisiä päättämään asiassa. Esteellisyys on virkarikos. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön. Pyydän ministeriä määräämään Pohteen aluehallituksen käsittelemään Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkautuspäätöksen uudelleen. Virheellisen päätöksen voi korjata oma-aloitteisesti. Hyvinvointialueet kuuluvat ministeriön alaisuuteen ja ministeri voi antaa ohjeita hyvinvointialueille, kun se huomaa, että on toimittu virheellisesti. Tällä tavalla toimitaan järkevästi kuluja säästäen sekä vahinkoja minimoiden.

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html

Epäilen Pohteen toiminnassa rikosta. Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lopettaminen ja paikkojen siirtäminen Nivalan terveyskeskukseen on niin suuri päätös ettei sitä virkamies uskalla tehdä ilman poliittista selkänojaa. Kun on käynyt ilmi, että viranhaltija on saanut poliittista ohjausta niin silloin epäilyt kohdistuvat Nivalan suuntaan, josta Pohteen palveluksessa ja aluehallituksen jäsenenä toimii nivalalainen henkilö. Tässä syntyy esteellisyys. On todennäköistä, nivalalainen henkilö on hakenut tukea asialle uskonveljiltään ja -siskoiltaan. Esteellisten määrä näin lisääntyy.

Toimialuejohtaja toimi aikaisemmin Kalajoen SOTE-johtajana. Onko kaikki sujunut ilman ongelmia Kalajoella? Onko toimialuejohtajan virkamiespäätös kosto Kalajolle?

Esteellisyys on rikos. Rikoksen avulla tehty päätös on mitätön. Muutoinkin toimialuejohtajan toiminta on asian valmistelun ja perusteluiden osalta epäilyksiä herättävää.

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Pohteen aluehallituksen päätös oli äänestyspäätös. Vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset hyväksyivät Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimuksen, mutta Keskustan ja Kokoomuksen äänin Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin.

Kalajoki 14.06.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B !6

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

kaisa.juuso@gov.fi  , kirjaamo.stm@gov.fi

Pohteen aluehallitus on ollut tietoinen asioista eikä ole tehnyt oma-aloitteisesti korjausta virheelliseen päätökseensä. Myös siksi olen tehnyt rikostutkintapyynnön asiassa. Parempi olisi jos Pohteen aluehallitus käsittelisi oma-aloitteisesti Kalajoen terveyskeskuksen lopettamispäätöksen uudelleen.

Tämä seuraava teksti on mennyt Pohteen aluehallitukselle tiedoksi,

Olen sitä mieltä, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemispäätös on syntynyt hallintolain 31 § (selvittämisvelvollisuus) ja hallintolain 45 § (perustelemisvelvollisuus) vastaisesti. Päätös ei myöskään ole hyvinvontialueista annetun lain (611/2021) 7 §:n mukainen. Ketkä ovat antaneet asiassa poliittista ohjausta toimialuejohtaja Päivi Peltokorvelle ja sitten myöhemmin ovat olleet päättämässä asiasta. Esteellisyys on rikos. Päätösesityksessä ei vastata näihin asioihin.

31 §

Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Minun oikeustaajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja Puoskari tieduseli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen kaupungille jossa oli esitetty neuvotteluyyntö asiasta ja neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani Töllille asiasta.

Kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.

Mielestäni Kalajoen terveyskeskuksen osalta selvitykset on tehty puutteellisesti ja virheellisesti. Selvityksissä ei ole huomioitu kokonaisuutta eikä sitä mitä vaikutuksia Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisella on Kela-kyyteyihin, kalajokisten kustannuksiin, Kalajoen elinkeinoelämään ja Kalajoen imagoon. Selvitykset on tehty virheellisesti. Taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu.

Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston paikat on siirretty pienempään terveyskeskukseen Nivalaan. Miksi näin on tehty? Onko syytä epäillä poliittista ohjausta? Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen. Nivalalainen alehallituksen jäsen Pohteen aluesuunnittelija Riitta Niinikoski on saatavissa olevien tietojen mukaan uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen. Mikä on toimialuejohtaja Päivi Peltokorven uskonnollinen vakaus? Minulle Peltokorpi sukunimi yhdistyy jostain syystä lestadiolaisuuteen.

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

45 §

Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

7 §

Järjestämisvastuu

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

Esteellisyyden vaikutus

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

• esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa

• osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä

• hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.

Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.

MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Kalajoki 12.06.2024

Erkki Aho

tapani.o.tolli@gmail.com

esaaalto@hotmail.com

matti.honkala@raahe.fi

anneh.huotari@gmail.com

liisa.kylmanen@liminka.fi

maarit.matinolli@gmail.com

anu.mattila@raahe.fi

anneli.nappa@outlook.com

pirjo.sirvio@ouka.fi

matti.soronen@pyhajoki.fi

SU 21.07.2024 Kiitän vastauksestanne ministeri Kaisa Juuso

Hyvä Erkki Aho,

kiitos yhteydenotostanne ministeri Juusolle.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kukin hyvinvointialue ja käytännössä sen aluevaltuusto, päättää itsehallintonsa kautta itsenäisesti omasta palvelustrategiastaan, palveluiden sijainnista ja palveluiden toteuttamisen tavasta. Tämän tulee toki tapahtua lainsäädännön, ohjauksen sekä alueen saaman rahoituksen puitteissa. Aluevaltuuston kautta myös alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuus toteutuu.

Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan hyvinvointialueille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Hyvinvointialueet päättävät rahoituksen käytöstä itse.

Hyvinvointialue päättää siis itse toiminnan käytännön järjestelyistä alueellaan, eikä ministeriöllä ole mahdollisuutta niihin puuttua.

Ystävällisin terveisin

Hannu Peurasaari

ministeri Juuson erityisavustaja

Ministeri Kaisa Juuso

Ymmärrän ministerin vaikean tilanteen. Sotesoppa sakeni sen johdosta, että Keskusta meni vasemmiston aisankannattajaksi Rinteen hallitukseen kannattajiensa vastustuksesta huolimatta voidakseen toteuttaa poliittisen vallankaappauksen maakunta-ja soteuudistuksella. Maakunta- ja soteuudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali – ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta uusille hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023 alkaen. Samassa yhteydessä valmistellaan valinnanvapauslaki, joka antaa asiakkaalle vapauden valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä.

Keskusta sai haluamansa poliittisen voiton maakunta-ja soteuudistuksessa. Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan.

SUOMEN hyvinvointialueet ovat kriisissä. Käsissä on huutava henkilöstöpula. Ja samaan aikaan, kun osaavia hoitajia ja lääkäreitä olisi saatava nopeasti, yhtä ripeästi hyvinvointialueiden olisi toteutettava lähes tähtitieteellisen suuret säästöt.

Miljardisäästöjen keinoiksi on nyt esitetty muun muassa keskussairaaloiden palveluiden supistamisia, terveyskeskusten ja muiden toimipisteiden sulkemisia ja jopa hyvinvointialueiden yhdistämisiä.

Hyvinvointialueilla on suuri määrä kallispalkkaisia johtajia ja isot luottamusmiesorganisaatiot. Pomojen palkat kuin pääministerillä ja kokous­palkkiot tonneja – voisiko hyvinvointi­alueiden hallinnosta leikata?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010121322.html

Hyvinvointialueet on purettava ja siirryttävä kuntien muodostamiin palvelualueisiin. Samalla on harkittava kuntien tehtävien uudelleen organisointia ja kuntien määrän vähentämistä palvelualueiksi.

Sote-uudistusta on lähdetty toteuttamaan väärästä päästä. Lähtökohtana olisi pitänyt olla asiakkaan tarpeet eikä keskussairaalan ja erikoishoidon tarpeet. Otan esimerkkinä oman kotikaupunkini Kalajoen tapauksen. Kalajoen terveyskeskus menetti 29 vuodepaikkaa Nivalan terveyskeskukselle mielestäni laittomin keinoin.

Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 141

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen". Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa. Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy 23.5.2024.

Hyvinvointialuelain (611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella.

Kalajoen kaupunki pitää Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 03.07.2024 § 182

361/06.00.00/2024

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Pohteen aluehallitus on päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.

Asian selvittämiseksi olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli ainakin seuraavia asiakirjoja:

- päätöksen taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat perusteluineen

- päätöksen toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun ohessa henkilöstömäärävaikutukset)

- päätöstä edeltävä vaikutusten arviointimateriaali

- henkilöstön kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet

- pöytäkirjat niistä hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu

- perustelut, miksi Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli ilmoitettu toisin

Vastauksena tietopyyntöön Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja. Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla oleviin pöytäkirjalinkkeihin.

Pohde on perustellut Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti epäonnistunut.

Kalajoen kaupunginhallitus pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä, joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen lainmukaisuuden.

Luonnos aluevalituksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä 11.6.2024 § 20/2024.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

31 §

Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Minun, Erkki Ahon, oikeustajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja Puoskari tiedusteli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen kaupungille jossa oli esitetty neuvottelupyyntö asiasta ja neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani Töllille asiasta.

Kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.

45 §

Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

7 §

Järjestämisvastuu

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

Esteellisyyden vaikutus

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

• esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa

• osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä

• hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.

Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.

MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Erkki Ahon historiatietoja

Kalajoelle tärkeä asia – Kalajoella on aina ollut sairaala

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html

MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-15072024-laakari-untamo-sorasto.html

Odotan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus laittaa mahdollisimman pian Hyvinvointialue Pohteen Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen toimenpidekieltoon.

SOTE-uudistus Suomessa on lähtenyt liikkeelle väärästä päästä. Lähtökohtana olisi pitänyt olla yksittäisen asiakkaan tarpeet. Olisi pitänyt ottaa huomioon yhteiskuntamme muutos eli eläkeläisten määrän kasvu. Palveluiden perusyksikkö tulee olla palvelukoti eli senioritalo. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä. Senioritalot ovat yksityisten ihmisten ja yritysten ylläpitämiä palveluyksiköitä. Niiden koko riippuu asuntojen määrästä. Senioritalossa voi olla myös hoitohenkilökuntaa tarpeen mukaan.

Seuraava yksikkö on hoivakoti. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Hoivakodit olisivat kuntien ylläpitämiä tai useamman kunnan eli palvelualueen ylläpitämiä.

Terveyskeskukset ja vuodeosastot olisivat kuntien tai palvelualueiden ylläpitämiä palveluita. Yöpäivystykset ja keskussairaaloiden palvelut olisivat valtion ylläpitämiä palveluita.

Yöpäivystykseen matka-aika saisi olla korkeintaan n. tunti. Kukin kunta ratkaisee itse sen millaisia sote-palveluja se pystyy tuottamaan. Jos itse ei pysty ko. palveluja tuottamaan niin on muodostettava useamman kunnan palvelualue, joka vastaa näiden palveluiden tuottamisesta.

Hyvinvointialueet voitaisiin lopettaa, organisaatiot purkaa ja johtajat irtisanoa. Kansalaisten peruspalvelut tulee parhaiten turvattua kun he itse saavat päättää niistä.

Sairaat ja vanhukset eivät tarvitse johtajia ja luottamusmiesorganisaatiota. Johtajat voidaan irtisanoa ja luottamusmiesorganisaatiot purkaa ja rahat käyttää palveluiden turvaamiseen.

Suomessa on 309 kuntaa. Kun kunnista muodostetaan kuntien palvelualueita niin palvelualueiden määrä tulisi olemaan n. 120-140 palvelualuetta koko Suomessa. Näin palvelualueille muodostuisi voimavaroja terveyskeskusten ja hoivakotien ylläpitämiseen palvelualueiden asukkaille. Palvelualueiden kunnalliset palvelut yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelualueiden kunnista palveluhenkilöiden määrän väheneminen tuo säästöjä , mitkä voidaan kohdistaa hoivakotien ja terveyskeskuksen ylläpitämiseen. Samalla julkiselta sektorilta vähenee tuhansia työpaikkoja.

Otan esimerkkinä kuvitellun Kalajoen palvelualeen. Siihen kuuluisivat Kalajoen ( 12344) lisäksi Merijärvi ( 1055) , Alavieska (2437) ja Pyhäjoki (2980). Tällainen palvelualue pystyy turvaamaan terveyskeskuksen palvelut ja hoivakotipalvelut, kun muut kunnalliset palvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kalajokinen liikemies Antti Santaholma lahjoitti omistamansa äitinsä syntymätalon Rahkolan Kalajoen kunnalle. Taloon perustettiin 1920 Kalajoen kunnalliskoti Mäntyrinne. Kalajoen kaupunki on toiminut niin, että Mäntyrinne on nyt Pohteen alainen ikäihmisten ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasumisyksikkö

Rautiolaiset halusivat rakentaa Rautioon senioritalon. Hankkeen takana ovat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät. Hyvinvointialue Pohde esti senioritalon rakentamisen Rautioon. Rakentaminen estettiin Hyvinvointialue Pohteen toimesta.

Miten tulisi toimia?

Rautiolaiset ovat toimineet esimerkillisesti. He haluavat turvata senioreiden loppuelämän turvallisesti kotiseudullaan rakentamalla yksityisen senioripalvelutalon Rautioon. Hyvinvointialueen Pohteen tulisi olla iloinen ja onnellinen tällaisesta aktiivisuudesta, mutt toisin on. Hyvinvointialue Pohde estaa Raution senioritalon rakentamisen.

Uskon, että Himangalta ja Kalajoelta löytyy vastaavaa aktivisuutta rakentaa omat yksityiset palvelukeskukset. Kun on kolme tällaista yksityistä palvelutaloa Kalajoella niin se mahdollistaa tehokkaan yhteistyön näiden palvelukeskusten välillä. Kolmelle palvelukeskukselle tarvitaan yksi johtaja ja jokaiseen palvelukeskukseen kolme ammattitaitoista hoitajaa.

Lisäksi näiden palvelukeskusten yhteyteen voidaan rakentaa senioritaloja. Senioritalolla tarkoitan asuintaloa, jossa on senioreille suunnattuja vuokra- tai omistusasuntoja. Pääsääntöisesti senioritalossa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot ovat suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä.

Tällainen kehitys mahdollistaa monenlaisten yksityisten palvelujen tuottamisen. Palvelukeskuksien ja senioritalojen asukkaille voidaan tarjota esim. fysioterapeutin, hierojan, siivouspalveluiden, ruokapalveluiden, pesupalveluiden, kuntosalipalveluiden, kuljetuspalveluiden, kauppapalvelujen, parturipalveluiden, jalkahoitopalveluiden jne. tuottamista. Koko ketju työllistäisi 15 -20 yrittäjää tai yritystä merkittävällä tavalla. Palvelujen käyttäjät eli seniorit maksaisivat itse käyttämänsä palvelut. Miksi Hyvinvointialue Pohde estää normaalin järkevän yhteiskunnallisen kehitys, mikä säästää valtion varoja ja senioreille elintärkeä.

Vanhusten hoitoon liittyy keskeisesti myös hoivakodin palvelut. Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit ovat tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua ja hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia. Mäntyrinne on juuri tällainen hoivakoti. Päätösvalta Mäntyrinteen asioissa tulee saada takaisin kalajokisille.

Kalajoen terveyskeskus ja Himangan terveyskeskus siirrettiin Pohteen alaisuuteen. Nyt lähes kaikki palvelut on kadonneet. Mielestäni koko Hyvinvointialue Pohde on lakkautettava ja organisaation on purettava ja johtajat on irtisanottava. Näin saadaan aikaan tarvittavat säästöt SOTE-asioissa ja kansalaisille elintärkeät palvelut voidaan turvata. Miksi maan hallitus ei ole valmis järkeviin säästötoimiin asioissa?

Kalajoen kaupungilla tulee olla keskeinen rooli kalajokisten palveluiden turvaajana. Kalajoen ja Himangan terveyskeskukset ja Mäntyrinteen hoivayksikkö tulee olla kalajokisten omissa käsissä ja päätösvallassa. Niiden yksiköiden toiminnan tulee olla sellaista kuin asiakkaan tarpeet vaativat. Kalajoen alue Kalajoen kaupunki, Alavieskan kunta, Merijärven kunta ja Pyhäjoen kunta sekä niiden asukkaat ja yritykset pystyvät itse hoitamaan asiat paremmin kuin Hyvinvointialue Pohde.

Mielestäni ministeri Kaisa Juuso voisi ottaa yhteyttä Hyvinvointialue Pohteen johtoon jotta asiat saataisiin oikeille raiteille.

Kalajoki 19.7.2024

Erkki Aho, Kalajoen kaupunginvaltuutettu 28 vuoden ajana

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

TI 23.07.2024 Kumpi nyt valehtelee Pohde vai ministeriö?

Ministeri Kaisa Juuso, Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisasiassa Pohde jäi kiinni useista valheista.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Jotain on tapahtumassa, koska

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Raahen terveyskeskuksen yöpäivystyksen lopettamispäätös tehtiin virheellisten lukujen perusteella. Virhe oli n. 50 %.

Nyt Pohde ilmoittaa, että hallitus haluaisi lakkauttaa Oulaskankaan päivystyksen, mutta Pohde haluaa säilyttää päivystyksen. Kumpi nyt valehtelee – Pohde vai ministeriö?

”Tarpeellinen ja perusteltu” – hyvinvointialue haluaa säilyttää päivystyksen, jonka hallitus lakkauttaisi

https://yle.fi/a/74-20100504

Hyvä Erkki Aho,

kiitos yhteydenotostanne ministeri Juusolle.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kukin hyvinvointialue ja käytännössä sen aluevaltuusto, päättää itsehallintonsa kautta itsenäisesti omasta palvelustrategiastaan, palveluiden sijainnista ja palveluiden toteuttamisen tavasta. Tämän tulee toki tapahtua lainsäädännön, ohjauksen sekä alueen saaman rahoituksen puitteissa. Aluevaltuuston kautta myös alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuus toteutuu.

Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan hyvinvointialueille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Hyvinvointialueet päättävät rahoituksen käytöstä itse.

Hyvinvointialue päättää siis itse toiminnan käytännön järjestelyistä alueellaan, eikä ministeriöllä ole mahdollisuutta niihin puuttua.

Ystävällisin terveisin

Hannu Peurasaari

ministeri Juuson erityisavustaja

kaisa.juuso@eduskunta.fi , kaisa.juuso@gov.fi

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja on keskustalainen Tapani Tölli

MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

Lääkäri Untamo Sorasto ja lääkäritalo – taiteilija Markku Hakolan maalaus

Lääkäritalon pienoismalli – tehnyt puuseppä Leo Takalo

Terveystalon vihkiäiset 13.8.1950

Karikatyyrimaalauksen lääkäri Antero Sorasto on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Kalajoella on pidetty aina terveydenhoitoa tärkeänä asiana. Kalajoen kunnansairaala toimi sotien aikana varsin laaja-alaisena yleissairaalana. Esim. v.1942 hoidettiin 310 omaa ja 210 vieraspaikkakuntalaista potilasta. Taloutta hoidettiin hyvin, sillä sairaala oli yleensä voitollinen. Vasta juuri v.1942 päädyttiin ensi kerran tappiolliseen tilinpäätökseen ( 18 000 mk). Pikkulasten hoitoa järjestettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kalajoen osaston toimesta ylläpidettävällä neuvonta-asemalla. Sen kirjoissa oli sotavuosina noin 600 lasta. Östmannin talossa toimi kulkutautisairaala. Kunnanlääkärin kertomusten mukaan vuosi 1944 oli tautisin. Lavan- ja pikkulavantautia sairasti 8, kurkkumätää 102 (siirtolaiset mukaan luettuna) .tulirokkoa 37, tuhkarokkoa n.150 ja lapsihalvausta 7 tapausta. Tautisuus jatkui vielä v. 1945 ajan. Siirtoväelle pidettiin omaa sairaalaa, joka oli sijoitettu kansanopistolle.

Siirtoväen lähdettyä v. 1945-46 olot terveydenhoidonkin osalta paraniva. Kunnan panos lisääntyi. Mannerheim-liiton ylläpitämä äitiys- ja lastenneuvola otettiin vuoden 1946 alussa kunnan huostaan. Koulukeittolat saatiin toimimaan. V.1947 päätettiin rakentaa terveystalo Kalajoelle sekä päätettiin anoa toinen kunnanlääkäri paikka. Kalajoen omistamaa kunnansairaalaa laajennettiin omistuspohjaltaan niin, että sairaalapalveluja ostaneet Alavieska, Merijärvi ja Rautio ottivat sairaalasijoja Kalajoen sairaalasta. Näin syntyi kuntainliiton sairaala v.1948. Rautio ja Merijärvi liitettiin samana vuonna Kalajoen kunnanlääkäripiiriin. Terveystaloksi saatiin myytävänä ollut suojeluskunnan entinen toimitalo v.1948. Oston teki mahdolliseksi Suomen Huollon 500 000 mk:n ja Mannerheimin liiton paikallisosaston 400 000 mk:n lahjoitus v.1949.

Tuberkuloosihuolto kehittyi. Kalajoki määrättiin v. 1949 Keski-Pohjanmaan tuberkuloosipiiriin ja samana vuonna Oululaisten tuberkuloosiparantola muutettiin Keski-Pohjanmaan tuberkuloosiipiirin kuntainliiton sairaalaksi, johon Kalajokikin liittyi.

Kunnanlääkäritaloa remonteerattiin v. 1954 ja sen rahoitukseksi otettiin kunnanlääkäri Untamo Sorastolta 1 miljoonan markan laina. Oulun keskusmielisairaalan laajennuksessa Kalajoki otti v.1956 uusia paikkoja viisi ja myi Seinäjoen sairaalan paikat pois. Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta Kalajoki otti kaksi paikkaa. Perustettiin toisen kunnanlääkärin viran toimen toimipisteeksi erotettiin Törnvallin rantatontista maa-alue vuonna 1959 ja rakennettiin lääkärille toimitalo. Kouluhammaslääkärin toimitilojen hankkimiseen päästiin v. 1966 ja seuraavan vuonna perustettiin kolmas lääkärin virka toimitiloineen. Vuonna 1972 perustettiin Kalajoen kunnan terveyskeskus uuden kansanterveyslain mukaisesti, Vastaavaksi lääkäriksi valittiin Antero Sorasto. Kalajoen ja Pyhäjoen kansanterveystyön kuntainliitto perustettiin v. 1972. Siihen kuuluivat Kalajoen ja Raution ja Pyhäjoen kunnat. Kalajoen sairaalassa oli tuolloin 46 sairaansijaa.

KE 31.07.2024 Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä – tervetuloa Kalajoelle!

Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä – tervetuloa Kalajoelle!

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila

Olen tyytymätön Oulun poliisien rikostutkintaan. Olen valmis keskustelemaan asiasta kansanne mahdollisimman pian Kalajoella asunnossani Merenojantie 9 B 16. Periaatteni on selvittää asiat keskustelemalla ja esitetyn todistusaineiston perusteella.

Samalla voitte tutustua taidenäyttelyyni, mikä käsittelee Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka taideteosten ja historiikkien avulla.

LA 13.07.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/la-13072024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Tapaamistamme voisi olla todistamassa kansanedustaja Hanna-Leena Mattila, joka on kiinnostunut historiallisista asioista ja hän on vastuussa viranomaisten toiminnasta Suomessa.

Haluaisin keskustella Oulun poliisin päätöksestä 15.07.2024 5770/R/1511924. Päätös on mielestäni erinomainen esimerkki Oulun poliisin toiminnan tasosta. Tutkinnanjohtajan mukaan ”Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.”

Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n on lakikirjan mukaan seuraava:

3 §

Esitutkinnan toimittaminen

Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.

Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä.

Katson, että tässä tapauksessa tutkinnanjohtaja on toiminut vastoin lakia. Tutkinnanjohtajan haluttomuutta tutkia rikoksia osoittaa hänen seuraava kirjoituksensa:

”Pelkkä väite tai oletus rikoksen tekemisestä ei ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä, vaan esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet. Rikosväitteen tueksi on oltava olemassa jokin objektiivisesti havaittavissa tai perusteltavissa oleva seikka tai seikkoja, jonka perusteella voidaan epäillä rikoksen tapahtumista ja siten tehdä päätös esitutkinnan aloittamisesta. Pelkkä asianomistajan subjektiivisen käsitykseen perustuva väite rikoksesta vailla muuta näyttöä väitteen tueksi ei siten riitä esitutkinnan aloittamiseen.”

Esitutkintalain mukaan 2 §

Esitutkinnassa selvitettävät asiat

Esitutkinnassa selvitetään:

1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;

2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;

3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja

4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä.

Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Toisena asiana voimme käsitellä tämän asian todistusaineistoineen:

TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta

https://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html

Tämän rikoksen johdosta olen syyttömänä saanut 5 kuukauden ehdottoman vankeustuomion

Kolmantena asiana voimme käsitellä tämän asian:

Kuoli lastenlasten edessä: Huhtikuussa 2023 tapahtuneen henkirikoksen uhri oli lastenlastensa kanssa liikenteellä ollut mies. 12- ja 10-vuotiaat lapset todistivat, kun pysäköidystä Volvosta ammuttu laukaus osui isoisää silmien väliin. Mies kuoli tapahtumapaikalle.

Minä en voi ymmärtää miksi eduskunnan oikeusasiamies pelasti Teidät poliisijohtaja Mika Heinilä tässä asiassa. Minun mielestäni annoitte Oulun poliisin lakimiehen kanssa virheellisen lausuman viranomaismenettelyssä.

Minä toivon, että voimme tavata ensi viikolla tai seuraavalla viikolla Kalajoella. Kun saan varmuuden tapaamisestamme niin pyydän mukaan yhden kansanedustajan ja mielestäni Hanna-Leena Mattila voisi olla tämä kansanedustaja.

Kalajoki 29.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

PS. Jos poliisijohtaja Mika Heinilä ei hyväksy kutsuani , niin kutsu on kansanedustaja Hanna-Leena Mattilalle voimassa ja toisena henkilönä voisi olla ministeri Kaisa Juuso tai ministeri Mari Rantanen.

Jakelu Oulun poliisi, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila, sisäministeri Mari Rantanen, sosiaali-ja terveysministeri Kaisa Juuso

MA 05.08.2024 Ilmaista neuvontaa rikostutkintaan

tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan oikeusasiamies

Rikosylikonstaapeli Sami Virpi, olette tehneet 15.07.2024 päätöksen 57707/R/15110/24. Päätös on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin olla voi. Siksi pyysin Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilän Kalajoelle

KE 31.07.2024 Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä – tervetuloa Kalajoelle!

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ke-31072024-oulun-poliisipaallikko-mika.html

Haluaisin keskustella Oulun poliisin päätöksestä 15.07.2024 5770/R/1511924. Päätös on mielestäni erinomainen esimerkki Oulun poliisin toiminnan tasosta. Tutkinnanjohtajan mukaan ”Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.”

Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n on lakikirjan mukaan seuraava:

3 §

Esitutkinnan toimittaminen

Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.

Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä.

Katson, että tässä tapauksessa tutkinnanjohtaja on toiminut vastoin lakia. Tutkinnanjohtajan haluttomuutta tutkia rikoksia osoittaa hänen seuraava kirjoituksensa:

”Pelkkä väite tai oletus rikoksen tekemisestä ei ylitä esitutkinnan aloittamiskynnystä, vaan esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet. Rikosväitteen tueksi on oltava olemassa jokin objektiivisesti havaittavissa tai perusteltavissa oleva seikka tai seikkoja, jonka perusteella voidaan epäillä rikoksen tapahtumista ja siten tehdä päätös esitutkinnan aloittamisesta. Pelkkä asianomistajan subjektiivisen käsitykseen perustuva väite rikoksesta vailla muuta näyttöä väitteen tueksi ei siten riitä esitutkinnan aloittamiseen.”

Esitutkintalain mukaan 2 §

Esitutkinnassa selvitettävät asiat

Esitutkinnassa selvitetään:

1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;

2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;

3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja

4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä.

Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Poliisipäällikkö Mika Heinilä ei ole vastannut minun kutsuuni. Se näyttää olevan hänen toimintatapansa.

Esitän kutsun nyt Teille, rikosylikonstaapeli Sami Virpi: Tulkaa Kalajoelle niin minä opetan Teille rikostutkintaa ja Te voitte tehdä itseoikaisun tutkintapäätökseenne. Olen alan ammattilainen, katso

https://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Sovitaan aika milloin voitte tulla ilmaiseen opetukseen. Sovitaan asia sähköpostitse. Minun sähköpostini on e.ahoky@gmail.com . Vastatkaa 08.08.2024 mennessä.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Miksi Pohde on poistanut sivuiltaan aluehallituksen päätöksen? Siihen on varmaan jokin syy? Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on rikoksen peittely.

Suuri yleisö ei saa nähdä todistusaineistoa asiassa. On huomattava, että Pohteen aluehallituksen jäsenillä olisi ollut mahdollisuus tehdä oikaisu omaan virheelliseen päätökseensä mutta he eivät ole tehneet sitä, koska he ovat luottaneet viranomaisten kollegiaaliseen suojeluun.

Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 141

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen". Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa. Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy 23.5.2024.

Hyvinvointialuelain (611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella.

Kalajoen kaupunki pitää Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 03.07.2024 § 182

361/06.00.00/2024

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Pohteen aluehallitus on päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.

Asian selvittämiseksi olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli ainakin seuraavia asiakirjoja:

- päätöksen taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat perusteluineen

- päätöksen toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun ohessa henkilöstömäärävaikutukset)

- päätöstä edeltävä vaikutusten arviointimateriaali

- henkilöstön kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet

- pöytäkirjat niistä hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu

- perustelut, miksi Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli ilmoitettu toisin

Vastauksena tietopyyntöön Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja. Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla oleviin pöytäkirjalinkkeihin.

Pohde on perustellut Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti epäonnistunut.

Kalajoen kaupunginhallitus pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä, joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen lainmukaisuuden.

Luonnos aluevalituksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä 11.6.2024 § 20/2024.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Lähetän Kalajoen kaupungin valituksen ja oikaisuvaatikuksen sekä tämän avun tarjouksen tiedoksi ja toimenpiteitä varten myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, vaikka minulla on erittäin huonoja kokemuksia eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnasta, koska ei voi välttyä vaikutelmalta, että hän toimii viranomaisten suojeluviranomaisena kuten kävi poliisipäällikkö Mika Heinilän tapauksessa. Tähän liittyy todennäköisesti tämä tapaus

Poliisi etsii Leif Lindemania – julkaisi kuvan

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-etsii-leif-lindemania-julkaisi-kuvan/8982310#gs.d2l7bh

On syytä selvittää asiat perinpohjin – myös mahdollinen yhteys Tukholman alamaailmaan. Mistä aseet ovat joutuneet ampujien käsiin?

Nyt eduskunnan oikeusasiamiehellä on mahdollisuus kiertää varsinaista asiaa kuin kissa kuumaa puuroa ja kertoa minulle, että kantelu pitää tehdä ohjeiden mukaan. Rikollisen toiminnan suojelu on tärkeämpää kuin rikollisten kiinnijääminen sivuseikkoihin vetoamalla. Olen varma, että eduskunnan oikeusasiamies löytää kiertotien miksi jättää asiat selvittämättä.

Kalajoki 03.08.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Jakelu poliisi Sami Virpi, eduskunnan oikeusasiamies

TI 16.07.2024 Muutoksenhaku Pohteen tekemään Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätökseen

 

Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 141

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen". Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa. Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy 23.5.2024.

Hyvinvointialuelain (611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella.

Kalajoen kaupunki pitää Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 03.07.2024 § 182

361/06.00.00/2024

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Pohteen aluehallitus on päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.

Asian selvittämiseksi olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli ainakin seuraavia asiakirjoja:

- päätöksen taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat perusteluineen

- päätöksen toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun ohessa henkilöstömäärävaikutukset)

- päätöstä edeltävä vaikutusten arviointimateriaali

- henkilöstön kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet

- pöytäkirjat niistä hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu

- perustelut, miksi Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli ilmoitettu toisin

Vastauksena tietopyyntöön Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja. Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla oleviin pöytäkirjalinkkeihin.

Pohde on perustellut Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että toiminnnallisesti epäonnistunut.

Kalajoen kaupunginhallitus pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä, joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen lainmukaisuuden.

Luonnos aluevalituksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä 11.6.2024 § 20/2024.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

31 §

Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Minun, Erkki Ahon, oikeustajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja Puoskari tiedusteli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen kaupungille jossa oli esitetty neuvottelupyyntö asiasta ja neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani Töllille asiasta.

Kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.

45 §

Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

7 §

Järjestämisvastuu

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

Esteellisyyden vaikutus

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

• esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa

• osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä

• hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.

Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.

MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Erkki Ahon historiatietoja

Kalajoelle tärkeä asia – Kalajoella on aina ollut sairaala

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html

MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

Odotan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus laittaa mahdollisimman pian Hyvinvointialue Pohteen Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen toimenpidekieltoon.

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-15072024-laakari-untamo-sorasto.html

PE 12.07.2024 Julkinen vastaus poliisitarkastaja Juha Tuoviselle

Julkinen vastaus poliisitarkastaja Juha Tuoviselle

VN/16191/2024

VN/16191/2024-SM-8

Sain 18.06.2024 sisäasianministeriöstä allekirjoittamattoman vastauksen ja päivää myöhemmin allekirjoitetun vastauksen VN/ 16191/2024 ja asioihin VN/ 16191/2024-SM-4

Kiitän vastauksestanne VN/16191/2024 , VN/16191/2024-SM-8 poliisitarkastaja Juha Tuovinen. Olen tehnyt rikostutkintapyynnöt Oulun poliisille ja 3 tutkintapyyntöä Keskusrikospoliisille. Olen vaatinut oikeuskansleria valvomaan, että poliisit tutkivat asiat. Minulla on kiistattomat näytöt todisteet rikoksista. Olen vaatinut 20 kansanedustajaa valvomaan sen, että oikeuskansleri valvoo, että poliisit noudattavat lakia ja tutkivat asiat.

Tiedoksi ja toimenpiteitä varten sisäministeri Mari Rantanen.

Kalajoki 10.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

Yön yli nukuttuani päätin tehdä Teille, poliisitarkastaja Juha Tuovinen, julkisen vastauksen vastaukseenne VN/ 16191/2024 ja asioihin VN/ 16191/2024-SM-4 . Olette tehneet vastauksen virkavastuulla. Ymmärrätte varmasti mitä se tarkoittaa, kun tilanne on tämä:

Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä.

Rikoslaki 11 luku 4 § (11.4.2008/212)
Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan

Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

9 a § (4.12.2009/990)

Kidutus

Jos virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä
1) saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
2) rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
3) pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
4) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,
hänet on tuomittava kidutuksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä lisäksi viraltapantavaksi.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön 1 momentissa tarkoitetun teon.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön sekä viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta julkisyhteisön työntekijään ja ulkomaiseen virkamieheen.

Minun on syytä epäillä, että Te vastauksellanne suojelette rikollisia jotta he eivät joutuisi vastuuseen teoistaan. Rikoksentekijän suojeleminen on Suomessa rikos. Siihen syyllistyy, jos pyrkii auttamaan rikoksen tehneen pakenemista tai hävittää todisteita tietäen tapahtuneesta rikoksesta. Rikoksentekijän suojelemisesta tuomitaan rikoslain mukaan sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.

Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisella työntekijällä ei ole. Monet velvollisuudet liittyvät siihen, miten virkamiehen on hoidettava virkaansa. Myös virkatehtävien suorittaminen sinällään on tärkeä osa virkavelvollisuutta. Virkamies ei saa laiminlyödä tehtäviään, sillä hänellä on virantoimitusvelvollisuus. Virkamiehen jatkuva tai olennainen tehtävien laiminlyönti voi johtaa virkavastuun toteuttamiseen ja virkasuhteen päättämiseen. Virkavastuu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä että virkamiehelle syntyy vastuu korvata laiminlyöntinsä aiheuttama vahinko vahingonkärsineelle.

Ensisijainen tapa puuttua virkavelvollisuuden laiminlyöntiin on kyseiselle virkamiehelle tai viranhaltijalle annettava varoitus. On kuitenkin myös tilanteita, joissa varoituksen antaminen tai edes irtisanominen ei ole riittävä seuraamus. On myös mahdollista että virkavelvollisuuksien laiminlyönti johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikosoikeudellinen vastuu laiminlyönnistä voi tulla kysymykseen esimerkiksi jos virkamies laiminlyö velvollisuutensa olla paljastamatta virkasalaisuutta tai muuten rikkoo laiminlyönnillä virkavelvollisuutensa, eikä teon haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Lisäksi laiminlyönnin aiheuttaessa vahinkoa virkamies voi joutua vahingonkorvausvastuuseen

Toimintanne aiheuttaa minulle sen, että ihmisoikeusrikos eli kidutukseni jatkuu yhä ja ulosotto jatkuu.

Seuraavat linkit avaamalla selviää yksityiskohtaiset tiedot konkurssirikoksesta ja muista rikoksista

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

PE 07.06.2024 Saattohoitaja

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-06062024-saattohoitaja.html

Valtiopetos on tosiasia

https://valtuustoaloite.blogspot.com

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset

https://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html

SU 26.05.2024 Valtiopetos , yrittäjien murhat, kidutukset esimerkkinä PR-talojen markkinoilta poistaminen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/su-26052024-valtiopetos-yrittajien.html

SU 23.06.2024 KIIREELLINEN Suomen hallitukselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-23062024-kiireellinen-suomen.html

Keskusrikospoliisin on tutkittava seuraavat avoinna olevat tapaukset

Olen vaatinut Keskusrikospoliisia tutkimaan avoimet rikokset. Entisen kansanedustajan ja aikanaan myös PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimineen Markku Kosken toiminnan. Sisäasianministeriö on ilmoittanut, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssirikos on vanhentunut. Markku Koski oli keskeisesti mukana PR-Teollisuus Oy:n konkurssirikoksessa toimimalla kiinteässä yhteistyössä saattohoitaja Jouni Remeksen sekä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kanssa. Keskeinen rikollinen asioissa oli syyttäjä Sulo Heiskari. Kun Koski jäi rikoksesta kiinni niin hän tunsi kunniaansa loukatuksi. Asiassa on ulosotto voimassa. Ulosotto pitää rikokset avoimena.

PE 07.06.2024 syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-maanpaallinen-perkele.html

Toinen avoinna oleva asia on varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausasia. Syyttäjä Sulo Heiskari on omia rikoksia peitelläkseen toiminut niin, että minut on tuomittu kunnianloukkauksista, kun olen selvittänyt muiden rikoksia.

Kun minua kuulusteltiin Markku Kosken kunnianloukkauksesta, niin minulta ei otettu mitään todistusaineistoa vastaan. Kuulustelijana oli muistaakseni Rajaniemi niminen henkilö. On todennäköistä, että kuulustelu tehtiin syyttäjä Sulo Heiskarin ohjeiden mukaan. Heiskari toimi Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja toimittaja Anne Mattia KP-konsernista kirjoitti konsernin lehtiin jutun, että Erkki Aho tulee saamaan vankeustuomion Markku Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjä määräsi minut soveltuvuuskokeeseen, koska oli vankeustuomio tulossa. Kävin Kokkolassa soveltuvuuskokeissa.

Käräjäoikeudessa ei otettu myöskään todistusaineistoa vastaan. Tässä asiassa on vielä ulosotto voimassa ja pitää rikokset avoimena.

Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa poliisi Harri Rahkola ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Rahkola oli minulle tuttu mies koska me yhdessä hankimme rahaa Kalajoen Junkkareiden painonnostajille. Junkkarien painonnostajat olivat yrityksessäni juhannuksena järjestyksenvalvojina ja tällä tavalla saatiin Junkkarin painonnostajille mojova summa rahaa.

Nyt tämä sama Harri Rahkola uhkaili minua pidättämisellä. Käyttäytyi uhkaavasti ase näkyvästi esillä kuulusteluissa. Hän uhkaili pidättämisellä jos en allekirjoita hänen kirjoittamaan kuulustelukertomusta. Kesken kuulustelun kuulusteluhuoneeseen pölähti erittäin humaltunut syyttäjä. Rahkola ohjasi syyttäjä pois huoneesta. Rahkola ei ottanut todistusaineistoa vastaan ja otti minulta sormenjäljet ja kuvasi edestä ja sivulta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hän toimi syyttäjä Heiskarin toimintaohjeen mukaisesti.

Erikoista on se, että käräjätuomari Timo Tammiketo (lue Raahen käräjäoikeus) ei ottanut mitään todistusaineistoa vastaan eikä myöskään antanut kuulustella vastapuolen todistaa, mikä on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely. Siitä minulla on kolmen paikallaolijan kirjallinen todistus.

Tässä on todistusaineisto, mikä poliisi ja oikeuslaitos on jättänyt huomioonottamatta asioissa. Varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnasta ovat joutuneet kärsimään Paavo Heikkinen, Kaisa Savolainen, Heli Wikström ym....

Jumalisjärven Lohi ay ja Emajoen Lohi Oy – nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.html

Nimimerkki Sotamies Svejk on syyttäjä Sulo Heiskari, jonka kommentit ovat tämänkin blogin lopussa.

Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluoto

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

SU 16.06.2024 Keskeinen tekijä on syyttäjä Sulo Heiskari

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-16062024-keskeinen-tekija-on.html

Vaadin, että oikeuskansleri toimii niin, että KRP tutkii varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnan ja kunnianloukkausasian, sillä ulosotto on voimassa ja ulosotto pitää rikokset avoimena.

Rikostutkinnassa 23.10.2020 tutkinnanjohtaja Hannu Mensoselle ja tutkija Pekka Niskakankaalle esittämäni asiat

https://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/rikostutkinnassa-23102020.html

Minulta kuulustelussa ei otettu vastaan todistusaineistoa eikä sähköpostitse lähettämääni ja postitse lähettämääni todistusaineistoa otettu huomioon poliisitutkinnassa eikä syyteharkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä. Siksi minulle saatiin aikaan 5 kuukauden ehdoton vankeustuomio. Pyydän ja vaadin, että oikeuskansleri määrää KRP:n tutkimaan asian. Rikos ei ole vanhentunut koska ulosotto tai perintä on edelleen voimassa.

Olen tehnyt Oulun poliisille rikostutkintapyynnön Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttamisesta. Olen ilmoittanut, että haluan antaa asiassa loppulausunnon. Tämä sen takia, että en luota Oulun poliisin haluun ja kykyyn toimia asiassa lain vaatimalla tavalla.

Katson, että kysymyksessä on kosto, jolla on lestadiolainen selkänoja.

Kotiseuturakkaana ihmisenä ja pitkäaikaisena Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenenä (28 vuotta) vaadin, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto säilytetään ja vuodeosaston paikkamäärä lisätään 40:een. Kalajoen kaupunki on sitoutunut rakentamaan tarvittavat lisätilat. Näin vuodeosastosta saadaan taloudellisesti kustannustehokkaasti toimiva yksikkö. Olen toiminut Kalajoen kaupunginvaltuutettuna 28 vuoden ajan. Tunnen Kalajoen kaupungin toiminnan ja Kalajoen terveyskeskuksen historian pitkältä ajalta. Kalajoen kunnan/kaupungin talousasiat on aina hoidettu keskimääräistä paremmin kuin Oulun läänin muissa kunnissa. Myös terveyskeskuksen asiat ovat hoidettu keskimääräistä tehokkaammin kuin muissa Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnissa. On käsittämätöntä, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautetaan ilman perusteellisia selvityksiä ja perusteluita. Kalajoen kaupunki ei voi tällaista toimintaa hyväksyä. Yksityiskohtaisia säästölaskelmia ei ole esitetty eikä niistä ole voitu sen takia neuvotella eikä niiden perusteluita ole Kalajoen kaupungille esitetty. Menettely on kiistatta ollut hallintolain hallintolain 31 §;n (selvittämisvelvollisuus) ja 45 § ( perustelemisvelvollisuus) vastaisesta. Päätöksestä puuttuu taloudelliset laskelmat ja henkilövaikutusten ja asiakasvaikutusten arviointi. Asiat on tarkemmin esitetty oikaisuvaatimuksessa.

Asian tutkintaan tarvitaan kaikki Pohteen vuodeosastojen lakkauttamiseen liittyvät valmisteluasiakirjat ja päätökset. Asian tutkimiseen tarvitaan tiedot Kalajoen liittymisestä Pohteeseen sekä sen jälkeiset tiedot. Sekä Kalajoen kaupunginjohtaja OTK Jukka Puoskarin lausunnot sekä talousjohtaja Pirjo Männistön lausunnot ja Kalajoen kaupungin kirjanpidosta ja päätöksistä sekä suunnitelmista tiedot.

Terveyskeskuksen vuodeosaston todelliset kulut saadaan tietyiltä osin Kalajoen kaupungin kirjanpidosta ja talouspäällikkö Pirjo Männistöltä. Myös poikkeamiin löytyy selitykset. Asioiden todellinen tila saadaan selville kun kuulustellaan Kalajoen kaupungin talouspäällikköä Pirjo Männistöä ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskaria, joka on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Arvostan hänen lakimiestaitojaan erittäin korkealle. Kalajoen kaupunki ei ole saanut nähtäväkseen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkautuspäätöksen perusteluita eikä näin ollen ole voinut ottaa perusteluihin kantaa.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille, koska katson, että Pohteen päätökset ovat syntyneet virheellisen tiedon perusteella. Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston paikat on siirretty pienemmälle paikkakunnalle eli Nivalaan. Tällaista päätöstä ja poliittista suhmurointi en voi hyväksyä.

Hyvinvointialue Pohde esti Raution senioritalon rakentamisen. Rautioon tulevan senioritalon valmistelu eteni vauhdilla. Hankkeen takana olivat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät.

Senioritalo rakentuu vanhusten rivitalon viereen, josta kaupunki on luvannut tontin. Rakentaminen on tarkoit..... Tämä Pohteen päätös on järkyttävä, koska rautiolaiset aktiivisina kyläläisinä olivat perustaneet oman organisaation senioritalon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi niin Pohde esti rahoituksen.

Kalajoella on ollut aina sairaala.

KE 29.05.2024 Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosastoa ei saa lakkauttaa!

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/ke-29052024-kalajoen-terveyskeskuksen.html

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html

PE 14.06.2024 Kiireellinen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-14062024-kiireellinen.html

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarilla on myös heikkouksia.

Huutamista, haukkumista, painostusta ja kiroilua – Kalajoen kaupunginjohtajan sanotaan johtaneen kovalla kädellä jo pitkään, ja nyt kaupunkia koettelee kriisi

https://yle.fi/a/3-10451950

Piittaamattomuutta ja paskahousuksi nimittelyä? Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella

https://yle.fi/a/3-10421275

Uusi sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Peltokorpi aloittaa sote-tuulien puhaltaessa: "Odotan tulevia muutoksia positiivisella mielellä"

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/uusi-sosiaali-ja-terveysjohtaja-paivi-peltokorpi-aloittaa-sote-tuulien-puhaltaessa-odotan-tulevia

Kalajoen sosiaali- ja terveysjohtajaksi esitetään Päivi Peltokorpea Kannuksesta

https://www.lestijoki.fi/artikkeli/kalajoen-sosiaali-ja-terveysjohtajaksi-esitetaan-paivi-peltokorpea-kannuksesta

Epäilen, että Päivi Peltokorpi on kokenut Kalajoen kaupungin johtamisen ihon alle menevänä ja on päättänyt kostaa Kalajoen kaupungille tekemällä Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemispäätöksen, On täysin selvää, ettei näin järjetöntä päätöstä voi tehdä ilman poliittista selkänojaa. Epäilen, että selkänojan on tarjonnut lestadiolaiset Pohteen aluehallituksen jäsenet.

Itse olen kokenut Kalajoen kaupungin syrjinnän jo 40 vuoden ajan. Otan esimerkkinä blogini

Kultainen ansiomerkki

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2018/02/kultainen-ansiomerkki.html

Kalajoen 500-vuotisjärjestelyt etenevät - Juhliminen alkaa etkoilla ennen joulua

https://www.kalajokiseutu.fi/…/kalajoen-500…

Kävin kirjastossa lukemassa Kalajokiseudusta koko uutisen ja otin kopion siitä.

Kalajoen 500-vuotistyöryhmä ei ole huomioinut taidenäyttelyäni koko tulevan juhlavuoden aikana. Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta vuodesta 1323 nykypäivään asti historiikkien ja taiteen avulla asioista. Taidenäyttelyssäni on n. 180 maalausta ja piirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä historiatietoja n. 10 000 sivun verran. Tiedot löytyvät taidenäyttelystäni virtuaalisena esityksenä netistä. Kalajoen kaupunki on kieltäytynyt avustamasta näyttelyni kehittämistä ja osallistumista taidenäyttelyni kustannuksiin ja on ilmoittanut ettei avusta taidenäyttelyä, koska ei ole tilannut tällaista taidenäyttelyä.

Olen kokenut Kalajoen kaupungin syrjinnän jo 40 vuoden ajan ja yhä edelleen syrjintäni jatkuu samojen henkilöiden toimesta.

Vaadin, että oikeuskansleri lopettaa minuun kohdistuneen Suomen valtion lähes 30 vuotta kestäneen kidutuksen sekä Kalajoen kaupungin n. 40 vuotta jatkuneen syrjinnän.

Pyydän oikeuskansleria ilmoittamaan kuka ryhtyy hoitamaan tätä asiaa ellei oikeuskansleri ota itse hoidettavakseen Suomen oikeusvaltion kannalta näin tärkeää asiaa. Asian käsittelijälle on toimitettava alkuperäinen sähköpostiviesti jotta avattavat linkit on käsittelijän käytössä.

Koska Suomen järjestelmä on sellainen, että kansanedustajat valvovat laillisuusvalvojan toimintaa, niin pyydän tämän asian osalta 10 kansanedustajaa valvomaan tämän asian käsittelyä: Hanna-Leena Mattila, Antti Kangas, Jenna Simula, Jenna Pitko, Janne Heikkinen, Juha Mäenpää, Anne Rintamäki, Paula Risikko, Miko Bergbom, Teemu Keskisarja.

Kalajoki 08.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

Pyydän, että TE, poliisitarkastaja Juha Tuovinen, teette uuden vastauksen asiassa ilman aiheetonta viivytystä.  Näin lopuksi Tervetuloa Kalajoelle lomalle

Missä on Jussi? Osa 1: Jussi jumittaa rantavedessä

https://www.youtube.com/watch?v=RhpOzXliN-U

Samalla voitte tulla tutustumaan taidenäyttelyyni

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html

SU 17.03.2024 Taidenäyttelyni taiteilijoita ja heidän töitään

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/su-17032024-taidenayttelyni.html

Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-merkittavien-rakennusten.html

KE 10.04.2024 Kotikyläni Raution tohtorit

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ke-10042024-kotikylani-raution-tohtorit.html

Taidenäyttelyni historiikkeja

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/04/

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

PE 05.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/pe-05072024-virtuaalinen.html

SU 07.07.2024 Erkki Aho jää Kalajoen ja Suomen historiaan

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/su-08072024-erkki-aho-jaa-kalajoen-ja.html

Tervetuloa Kalajoelle!

Kalajoki 11.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

tiedoksi sisäministeri Mari Rantanen ja oikeusministeri Leena Meri

MA 08.07.2024 Kantelu/Vaatimus oikeuskanslerille

 

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti

tiedoksi tänä päivänä pääministeriä sijaistavalle maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille ja samalla koko valtioneuvostolle

Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.

Sisäasianministeriö on ilmoittanut minulle kirjallisesti, että konkurssirikos on vanhentunut. Sain 18.06.2024 sisäasianministeriöstä allekirjoittamattoman vastauksen ja päivää myöhemmin allekirjoitetun vastauksen VN/ 16191/2024 ja asioihin VN/ 16191/2024-SM-4

Vastauksessa kerrotaan, että konkurssirikos on jo vanhentunut ja että konkurssirikoksesta rangaistus on vain 2 vuotta vankeutta joten Sisäasiainministeriö ei valitettavasti voi auttaa teitä asiassanne.

Minä katson, että Suomen valtio on minulle korvausvelvollinen aiheuttamistaan valtavista taloudellisista tappioista ja hirvittävistä henkisistä kärsimyksistä johtuen Suomen valtion aiheuttamasta PR-Teollisuus Oy:n konkurssirikoksesta.

Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Odotan Suomen valtion vahingonkorvauksia. Taistelen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston puolesta viimeiseen hengenvetoon asti. Pohteen päätös on syntynyt virheellisten tietojen perusteella poliittisen suhmuroinnin seurauksena.

Olen purkanut pahaa oloani taidenäyttelyn rakentamiseen Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta historiikkien ja taiteen avulla. Kokonaisuus löytyy tämän linkin avaamalla ja lukemalla kaikki tekstit ja katsomalla kaikki kuvat.

SU 07.07.2024 Erkki Aho jää Kalajoen ja Suomen historiaan

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/su-08072024-erkki-aho-jaa-kalajoen-ja.html

Seuraavan linkin avaamalla ja lukemalla sen tekstit katsomalla kuvat selviää rikoksistä epäillyt ja selostukset heidän rikosepäilyistään.

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Seuraavan linkin avaamalla selviää miksi taidenäyttelyni on syntynyt. Kerron rikokset ja tekijät.

Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html

Seuraavan linkin avaamalla selviää yksityiskohtaiset tiedot konkurssirikoksesta

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

PE 07.06.2024 Saattohoitaja

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-06062024-saattohoitaja.html

Valtiopetos on tosiasia

https://valtuustoaloite.blogspot.com

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset

https://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html

SU 26.05.2024 Valtiopetos , yrittäjien murhat, kidutukset esimerkkinä PR-talojen markkinoilta poistaminen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/su-26052024-valtiopetos-yrittajien.html

SU 23.06.2024 KIIREELLINEN Suomen hallitukselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-23062024-kiireellinen-suomen.html

TI 18.06.2024 Sisäministeriön vastaus: Konkurssirikos on vanhentunut

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ti-18062024-sisaministerion-vastaus.html

Kalajoki 23.06.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Pyydän oikeuskansleria toimimaan niin, että Petteri Orpon hallitus aloittaa kanssani vahingonkorvausneuvottelut mahdollisimman pian. Katson, että esittämäni sopimusratkaisu on toteuttavissa ilman aiheetonta viivytystä.

Keskusrikospoliisin on tutkittava seuraavat avoinna olevat tapaukset

Olen vaatinut Keskusrikospoliisia tutkimaan avoimet rikokset. Entisen kansanedustajan ja aikanaan myös PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimineen Markku Kosken toiminnan. Sisäasianministeriö on ilmoittanut, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssirikos on vanhentunut. Markku Koski oli keskeisesti mukana PR-Teollisuus Oy:n konkurssirikoksessa toimimalla kiinteässä yhteistyössä saattohoitaja Jouni Remeksen sekä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kanssa. Keskeinen rikollinen asioissa oli syyttäjä Sulo Heiskari. Kun Koski jäi rikoksesta kiinni niin hän tunsi kunniaansa loukatuksi. Asiassa on ulosotto voimassa. Ulosotto pitää rikokset avoimena.

PE 07.06.2024 Maanpäällinen perkele

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-maanpaallinen-perkele.html

Toinen avoinna oleva asia on varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausasia. Syyttäjä Sulo Heiskari on omia rikoksia peitelläkseen toiminut niin, että minut on tuomittu kunnianloukkauksista, kun olen selvittänyt muiden rikoksia.

Kun minua kuulusteltiin Markku Kosken kunnianloukkauksesta, niin minulta ei otettu mitään todistusaineistoa vastaan. Kuulustelijana oli muistaakseni Rajaniemi niminen henkilö. On todennäköistä, että kuulustelu tehtiin syyttäjä Sulo Heiskarin ohjeiden mukaan. Heiskari toimi Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja toimittaja Anne Mattia KP-konsernista kirjoitti konsernin lehtiin jutun, että Erkki Aho tulee saamaan vankeustuomion Markku Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjä määräsi minut soveltuvuuskokeeseen, koska oli vankeustuomio tulossa. Kävin Kokkolassa soveltuvuuskokeissa.

Käräjäoikeudessa ei otettu myöskään todistusaineistoa vastaan. Tässä asiassa on vielä ulosotto voimassa ja pitää rikokset avoimena.

Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa poliisi Harri Rahkola ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Rahkola oli minulle tuttu mies koska me yhdessä hankimme rahaa Kalajoen Junkkareiden painonnostajille. Junkkarien painonnostajat olivat yrityksessäni juhannuksena järjestyksenvalvojina ja tällä tavalla saatiin Junkkarin painonnostajille mojova summa rahaa.

Nyt tämä sama Harri Rahkola uhkaili minua pidättämisellä. Käyttäytyi uhkaavasti ase näkyvästi esillä kuulusteluissa. Hän uhkaili pidättämisellä jos en allekirjoita hänen kirjoittamaan kuulustelukertomusta. Kesken kuulustelun kuulusteluhuoneeseen pölähti erittäin humaltunut syyttäjä. Rahkola ohjasi syyttäjä pois huoneesta. Rahkola ei ottanut todistusaineistoa vastaan ja otti minulta sormenjäljet ja kuvasi edestä ja sivulta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hän toimi syyttäjä Heiskarin toimintaohjeen mukaisesti.

Erikoista on se, että käräjätuomari Timo Tammiketo (lue Raahen käräjäoikeus) ei ottanut mitään todistusaineistoa vastaan eikä myöskään antanut kuulustella vastapuolen todistaa, mikä on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely. Siitä minulla on kolmen paikallaolijan kirjallinen todistus.

Tässä on todistusaineisto, mikä poliisi ja oikeuslaitos on jättänyt huomioonottamatta asioissa. Varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnasta ovat joutuneet kärsimään Paavo Heikkinen, Kaisa Savolainen, Heli Wikström ym....

Jumalisjärven Lohi ay ja Emajoen Lohi Oy – nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.html

Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluoto

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

SU 16.06.2024 Keskeinen tekijä on syyttäjä Sulo Heiskari

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-16062024-keskeinen-tekija-on.html

Vaadin, että oikeuskansleri toimii niin, että KRP tutkii varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnan ja kunnianloukkausasian, sillä ulosotto on voimassa ja ulosotto pitää rikokset avoimena.

Kosto, jossa on lestadiolainen selkänoja

Rikostutkinnassa 23.10.2020 tutkinnanjohtaja Hannu Mensoselle ja tutkija Pekka Niskakankaalle esittämäni asiat

https://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/rikostutkinnassa-23102020.html

Minulta kuulustelussa ei otettu vastaan todistusaineistoa eikä sähköpostitse lähettämääni ja postitse lähettämääni todistusaineistoa otettu huomioon poliisitutkinnassa eikä syyteharkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä. Siksi minulle saatiin aikaan 5 kuukauden ehdoton vankeustuomio. Pyydän ja vaadin, että oikeuskansleri määrää KRP:n tutkimaan asian. Rikos ei ole vanhentunut koska ulosotto tai perintä on edelleen voimassa.

Olen tehnyt KRP:lle luettelon Oulun poliisin toiminnasta, joissa on syytä epäillä rikosta. Esim. Pikaruokailun surullinen loppu: 10- ja 12-vuotiaat näkivät, kun heidän isoisänsä ammuttiin kuoliaaksi Kokkolassa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009636869.html

Olen tehnyt Oulun poliisille rikostutkintapyynnön Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkauttamisesta. Olen ilmoittanut, että haluan antaa asiassa loppulausunnon. Tämä sen takia, että en luota Oulun poliisin haluun ja kykyyn toimia asiassa lain vaatimalla tavalla.

Katson, että kysymyksessä on kosto, jolla on lestadiolainen selkänoja.

Kotiseuturakkaana ihmisenä ja pitkäaikaisena Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenenä (28 vuotta) vaadin, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto säilytetään ja vuodeosaston paikkamäärä lisätään 40:een. Kalajoen kaupunki on sitoutunut rakentamaan tarvittavat lisätilat. Näin vuodeosastosta saadaan taloudellisesti kustannustehokkaasti toimiva yksikkö. Olen toiminut Kalajoen kaupunginvaltuutettuna 28 vuoden ajan. Tunnen Kalajoen kaupungin toiminnan ja Kalajoen terveyskeskuksen historian pitkältä ajalta. Kalajoen kunnan/kaupungin talousasiat on aina hoidettu keskimääräistä paremmin kuin Oulun läänin muissa kunnissa. Myös terveyskeskuksen asiat ovat hoidettu keskimääräistä tehokkaammin kuin muissa Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnissa. On käsittämätöntä, että Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautetaan ilman perusteellisia selvityksiä ja perusteluita. Kalajoen kaupunki ei voi tällaista toimintaa hyväksyä. Yksityiskohtaisia säästölaskelmia ei ole esitetty eikä niistä ole voitu sen takia neuvotella eikä niiden perusteluita ole Kalajoen kaupungille esitetty. Menettely on kiistatta ollut hallintolain hallintolain 31 §;n (selvittämisvelvollisuus) ja 45 § ( perustelemisvelvollisuus) vastaisesta. Päätöksestä puuttuu taloudelliset laskelmat ja henkilövaikutusten ja asiakasvaikutusten arviointi. Asiat on tarkemmin esitetty oikaisuvaatimuksessa.

Asian tutkintaan tarvitaan kaikki Pohteen vuodeosastojen lakkauttamiseen liittyvät valmisteluasiakirjat ja päätökset. Asian tutkimiseen tarvitaan tiedot Kalajoen liittymisestä Pohteeseen sekä sen jälkeiset tiedot. Sekä Kalajoen kaupunginjohtaja OTK Jukka Puoskarin lausunnot sekä talousjohtaja Pirjo Männistön lausunnot ja Kalajoen kaupungin kirjanpidosta ja päätöksistä sekä suunnitelmista tiedot.

Terveyskeskuksen vuodeosaston todelliset kulut saadaan tietyiltä osin Kalajoen kaupungin kirjanpidosta ja talouspäällikkö Pirjo Männistöltä. Myös poikkeamiin löytyy selitykset. Asioiden todellinen tila saadaan selville kun kuulustellaan Kalajoen kaupungin talouspäällikköä Pirjo Männistöä ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskaria, joka on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Arvostan hänen lakimiestaitojaan erittäin korkealle. Kalajoen kaupunki ei ole saanut nähtäväkseen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston lakkautuspäätöksen perusteluita eikä näin ollen ole voinut ottaa perusteluihin kantaa.

Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF

Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös

Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille, koska katson, että Pohteen päätökset ovat syntyneet virheellisen tiedon perusteella. Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston paikat on siirretty pienemmälle paikkakunnalle eli Nivalaan. Tällaista päätöstä ja poliittista suhmurointi en voi hyväksyä.

Hyvinvointialue Pohde esti Raution senioritalon rakentamisen. Rautioon tulevan senioritalon valmistelu eteni vauhdilla. Hankkeen takana olivat paikalliset Timo Rautakoski, Erkki Olkkola, Timo ja Jouni Keskisipilä, KATI ja Rakennusliike Keskisipilät.

Senioritalo rakentuu vanhusten rivitalon viereen, josta kaupunki on luvannut tontin. Rakentaminen on tarkoit..... Tämä Pohteen päätös on järkyttävä, koska rautiolaiset aktiivisina kyläläisinä olivat perustaneet oman organisaation senioritalon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi niin Pohde esti rahoituksen.

Kalajoella on ollut aina sairaala.

KE 29.05.2024 Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosastoa ei saa lakkauttaa!

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/ke-29052024-kalajoen-terveyskeskuksen.html

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html

PE 14.06.2024 Kiireellinen

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-14062024-kiireellinen.html

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarilla on myös heikkouksia.

Huutamista, haukkumista, painostusta ja kiroilua – Kalajoen kaupunginjohtajan sanotaan johtaneen kovalla kädellä jo pitkään, ja nyt kaupunkia koettelee kriisi

https://yle.fi/a/3-10451950

Piittaamattomuutta ja paskahousuksi nimittelyä? Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella

https://yle.fi/a/3-10421275

Uusi sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Peltokorpi aloittaa sote-tuulien puhaltaessa: "Odotan tulevia muutoksia positiivisella mielellä"

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/uusi-sosiaali-ja-terveysjohtaja-paivi-peltokorpi-aloittaa-sote-tuulien-puhaltaessa-odotan-tulevia

Kalajoen sosiaali- ja terveysjohtajaksi esitetään Päivi Peltokorpea Kannuksesta

https://www.lestijoki.fi/artikkeli/kalajoen-sosiaali-ja-terveysjohtajaksi-esitetaan-paivi-peltokorpea-kannuksesta

Epäilen, että Päivi Peltokorpi on kokenut Kalajoen kaupungin johtamisen ihon alle menevänä ja on päättänyt kostaa Kalajoen kaupungille tekemällä Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemispäätöksen, On täysin selvää, ettei näin järjetöntä päätöstä voi tehdä ilman poliittista selkänojaa. Epäilen, että selkänojan on tarjonnut lestadiolaiset Pohteen aluehallituksen jäsenet.

Itse olen kokenut Kalajoen kaupungin syrjinnän jo 40 vuoden ajan. Otan esimerkkinä blogini

Kultainen ansiomerkki

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2018/02/kultainen-ansiomerkki.html

Kalajoen 500-vuotisjärjestelyt etenevät - Juhliminen alkaa etkoilla ennen joulua

https://www.kalajokiseutu.fi/…/kalajoen-500…

Kävin kirjastossa lukemassa Kalajokiseudusta koko uutisen ja otin kopion siitä.

Kalajoen 500-vuotistyöryhmä ei ole huomioinut taidenäyttelyäni koko tulevan juhlavuoden aikana. Taidenäyttelyni kertoo Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta vuodesta 1323 nykypäivään asti historiikkien ja taiteen avulla asioista. Taidenäyttelyssäni on n. 180 maalausta ja piirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä historiatietoja n. 10 000 sivun verran. Tiedot löytyvät taidenäyttelystäni virtuaalisena esityksenä netistä. Kalajoen kaupunki on kieltäytynyt avustamasta näyttelyni kehittämistä ja osallistumista taidenäyttelyni kustannuksiin ja on ilmoittanut ettei avusta taidenäyttelyä, koska ei ole tilannut tällaista taidenäyttelyä.

Olen kokenut Kalajoen kaupungin syrjinnän jo 40 vuoden ajan ja yhä edelleen syrjintäni jatkuu samojen henkilöiden toimesta.

Vaadin, että oikeuskansleri lopettaa minuun kohdistuneen Suomen valtion lähes 30 vuotta kestäneen kidutuksen sekä Kalajoen kaupungin n. 40 vuotta jatkuneen syrjinnän.

Pyydän oikeuskansleria ilmoittamaan kuka ryhtyy hoitamaan tätä asiaa ellei oikeuskansleri ota itse hoidettavakseen Suomen oikeusvaltion kannalta näin tärkeää asiaa. Asian käsittelijälle on toimitettava alkuperäinen sähköpostiviesti jotta avattavat linkit on käsittelijän käytössä.

Koska Suomen järjestelmä on sellainen, että kansanedustajat valvovat laillisuusvalvojan toimintaa, niin pyydän tämän asian osalta 10 kansanedustajaa valvomaan tämän asian käsittelyä: Hanna-Leena Mattila, Antti Kangas, Jenna Simula, Jenna Pitko, Janne Heikkinen, Juha Mäenpää, Anne Rintamäki, Paula Risikko, Miko Bergbom, Teemu Keskisarja.

Kalajoki 08.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

kirjaamo.okv@gov.fi , sari.essayah@gov.fi

hanna-leena.mattila@eduskunta.fi, antti.kangas@eduskunta.fi,

jenna.simula@eduskunta.fi, jenna.pitko@eduskunta.fi, janne.heikkinen@eduskunta.fi, juha.maenpaa@eduskunta.fi, anne.rintamaki@eduskunta.fi, paula.risikko@eduskunta.fi , miko.bergbom@eduskunta.fi, teemu.keskisarja@eduskunta.fi