Tänään torstaina 29.12.2022 aurinko nousee Kalajoella kello 10.20 ja laskee kello 14.31. Päivän pituus on 4 tuntia 11 minuuttia. Päivä on pilvinen ja pakkasta on -3 C – 8 C. Tuuli kaakosta 4-8 metriä sekunnissa. Tuntuu -10 C -13 C.
Paino aamulla 106.4 kg. Verenpaine 145/88 pulssi 60, Veren sokeri 7.8. Ylipainoa on n. 15 kg ja siitä johtuu se, että verenpaine on koholla ja verensokeri on koholla. Minulla on unirytmi sekaisin. Se vaikuttaa myös terveystilanteeseeni.
Meditaatio auttaa tilapäisesti.
Terapeuttinen meditaatio - Tunteen muuttaminen positiiviseksi
https://www.youtube.com/watch?v=C7Lsg-FRs7I
Unen merkitys terveydelle
Uni vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin monin tavoin. Uni edesauttaa normaaleja kognitiivisia toimintoja, aivojen palautumista, verenpaineen pysymistä normaalina, stressinhallintaa ja oppimista. Uni on normaalista arjesta selviämisen edellytys. Uni voi toisinaan olla liian vähäistä, ja sillä voi olla pahimmillaan vakavia seurauksia. Uni tasapainottaa elimistöä, mielialaa ja myös lihasten palautumista. Uni vaikuttaa siihen, minkälainen ihmisen suorituskyky ja yleinen terveydentila on. Uni ylläpitää myös hormonitoiminnan tasapainoa.
Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.
Uni on herkkä terveysmittari.
Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista. Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä.
Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen riskiä. Huonosti nukutun yön jälkeen väsymys voimistuu, keskittymiskyky huononee, tarkkaavuus heikkenee, huomiokyky kaventuu, muistaminen vaikeutuu ja reaktionopeudet hidastuvat. Nämä altistavat virheille ja niiden seurauksena myös tapaturmille.
Unen vaiheet REM-uni ja non-REM-uni
Uni koostuu kahdesta fysiologisesti erilaisesta vaiheesta. Unen vaiheet ovat:
vilkeuni eli REM-uni (rapid eye movements)
perusuni eli non-REM-uni, NREM.
Normaalin aikuisen nukahtamista seuraa ensin NREM-unen syveneminen asteittain. Tätä seuraa ensimmäinen lyhyt REM-univaihe. Sen jälkeen NREM- ja REM-vaiheet vuorottelevat noin 90 minuutin välein. Tämä muodostaa univaihesyklin.
Lapsilla univaihesykli on noin 60 minuutin kestoinen. Pienet lapset voivat myös nukahtaa suoraan REM-uneen.
Unen ja valveen säätelyyn osallistuu monia hormonaalisia tekijöitä, välittäjäainejärjestelmiä sekä muita biokemiallisia tekijöitä.
Unettomuus
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.
Univelka
Univelka kertyy liian lyhyistä yöunista. Tällöin myös uni jää usein huonolaatuiseksi eikä virkistä tarpeeksi. Univelkaa voi kertyä siten, että henkilö ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, tai siten, että hän ei saa tai pääse nukkumaan, vaikka haluaisi. Myös unettomuus voi johtaa univelkaan, jolloin henkilö ei pysty tai kykene nukkumaan, vaikka hänellä olisi aikaa ja halua nukkua sekä otolliset olosuhteet nukkumiselle.
Univaje muun muassa rappeuttaa immuunisysteemiä, lisää syöpään ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskejä sekä järkyttää verensokeria. Usein sanotaankin, että univaje järkyttää verensokerin tasoa siinä määrin, että tilaa voidaan verrata esidiabetekseen. Lyhyet yöunet johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat usein psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.
Unettomuuden syy voi olla:
sairaudet ja niiden aiheuttamat oireet, tai lääkitys
tunneperäiset tekijät ja mielenterveyshäiriöt kuten masennushäiriö
päihteiden käyttö
vuorotyö tai epäsäännölliset työajat
huonot nukkumistottumukset ja olosuhteet
alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat.
Univajeeseen vaikuttavat tekijät
Univajeen syyt voidaan jakaa riittämättömään aikaan sekä ensisijaiseen ja toissijaiseen unenhäiriintymiseen. Kiire ja unen merkityksen aliarviointi vaikuttavat siihen, että nukutaan liian vähän. Unettomuus ja unen aikaiset hengitystiehäiriöt vaikuttavat ensisijaisesti unen häiriintymiseen. Toissijaisesti vaikuttavat poikkeavat työajat, epäsäännöllinen elämänrytmi, stressi, epäedulliset nukkumisolosuhteet, depressio, ahdistuneisuus, vaikeat ruumiilliset sairaudet ja kipua aiheuttavat sairaudet. Rentoutuminen vapaa-ajalla auttaa saamaan riittävän ja hyvänlaatuisen unen. (Härmä, Sallinen, 2004, 64-69.)
Stressiä syntyy silloin kun ihmisen ja hänen ympäristönsä voimavarat ovat epätasapainossa ympäristön vaatimusten kanssa. Stressireaktiossa unen rakenne muuttuu. Syvän unen osuus vähenee ja valveen ja torkkeen osuudet lisääntyvät. Stressin pitkittyessä vilkeunen ajoittumisessa sekä määrässä esiintyy masennukselle tyypillisiä muutoksia. Käytännössä tämä ilmenee nukahtamisen vaikeutena, unen katkonaisuutena sekä aamuyöllä heräämisenä ja vaikeutena nukahtaa uudelleen. Joskus unettomuus jää jäljelle vaikka stressaava tilanne olisi jo lauennut. (Härmä, Sallinen, 2004, 69-70.)
Nukahtamiseen kuluu enemmän aikaa ikääntyneellä. Senioreilla lisääntyy yön aikana olevat lyhyet heräämiset. Yöunet myös lyhentyvät kestoltaan. Nukkumaan mennään aikaisemmin illalla ja aamulla herätään varhaisemmin. Päivätorkahtelut lisääntyvät ja niitä voi olla jopa 1,5 tuntia päivässä. Ympäristön melu herättää seniorin työikäistä helpommin. Keskimäärin iäkkäät tarvitsevat noin – 8,5 tuntia unta vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä ja ne jotka työikäisinä tarvitsivat unta vähän tarvitsevat sitä vielä vähemmän senioreina ja päinvastoin. Aamuvirkkuisuus alkaa kuitenkin lisääntyä ikääntyneillä ja he kestävät huonosti muutoksia nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa. (Kivelä 2005, 2007)
Yleisin unihäiriö on unettomuus. Unettomuus on aina oire jostakin. Henkilö voi unettomuuden vuoksi kokea päivällä väsymystä, voimattomuutta, ärtyisyyttä ja hermostuneisuutta. Ikääntyneet kärsivät useimmiten tilapäisestä toiminnallisesta unettomuudesta, joka johtuu stressistä, ahdistuneisuudesta tai ympäristön muutoksista. Unettomuus korjaantuu yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Unettomuuden takana voi olla fyysisiä sairauksia, psyykkisiä häiriötä tai lääkkeiden haittavaikutuksia. Syy voi olla kohonneessa verenpaineessa tai muistisairaudessa. Virheelliset elämäntavat, ympäristö tai huonot nukkumistottumukset voivat myös aiheuttaa unettomuutta. (Kivelä 2007, 35,46.)
Muita unihäiriöitä ovat uniapnea, levottomat jalat oireyhtymä. Uniapnean oireita voivat olla levoton yöuni, äänekäs kuorsaaminen, yöllinen hikoilu ja päiväaikainen väsymys. Levottomat jalat –oireyhtymässä henkilö kokee epämiellyttäviä tuntemuksia pohkeissa ja jalkaterissä ja nämä oireet tulevat nukkumaan mennessä ja niitä helpottavat jalkojen liikuttelu. (Seppälä 2001, 307-314.)
Unen laatua parantaa säännöllinen päivärytmi, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja erityisesti ulkona olo, ystävien tapaaminen. Tee iltatoimistasi rutiineja. Vältä kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista illalla. Runsas juominen illalla aiheuttaa unen katkeamista vessahätään. Tee kevyt iltapala ja vältä raskasta liikuntaa illalla.
Unettomuuden hoito
Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on selvitettävä ja hoidettava. Molemmissa tapauksissa kannustetaan myös säännölliseen elämänrytmiin.
Unettomuus saadaan usein lopullisesti hallintaan vasta, kun ihminen oppii käsittelemään stressiä ja muita kuormittavia tekijöitä esimerkiksi terapian tai rentoutumisharjoitteiden avulla.
Uniapnea
Uniapnea on sairaus, jossa ihminen kärsii unen aikaisista hengityskatkoksista. Uniapnea johtuu nielun alueen lihasten veltostumisesta, mikä ahtauttaa hengitysteitä. Uniapnea vaivaa noin kymmentä prosenttia ihmisistä, jotka kuorsaavat. Uniapnea vaivaa eniten ylipainoisia ihmisiä ja vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Uniapnea helpottaa usein laihduttamalla, selällään nukkumista välttämällä, alkoholin ja rauhoittavien aineiden välttämisellä sekä nenän tukkoisuuden hoidolla, joskus myös leikkauksella.
Miten unta voi parantaa?
Mitkä asiat tukevat hyvää unta? Vinkkejä parempaan uneen ja vuorokausirytmin parantamiseen:
Nuku riittävän pitkään ja vältä univelkaa.
Vältä illalla runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia sekä alkoholia.
Kokeile kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja kohottaa sykettä. Tee 45–60 minuutin harjoitus 2–3 kertaa viikossa.
Vältä rankkaa urheilua kuitenkin liian myöhään illalla. Illalla voi harjoittaa kevyttä liikuntaa; esimerkiksi 15 minuutin pieni kävely raittiissa ulkoilmassa on hyväksi unelle.
Huolehdi unihygieniasta: pimennä makuuhuone kunnolla, tuuleta huone ja huomioi, että huoneessa ei ole liian kylmä tai kuuma, eristä makuuhuoneesta äänet ja häiriötekijät kuten kotieläimet.
Kokeile syksyllä ja talvella kirkasvaloa tai sarastusvaloa 30–60 minuuttia kerrallaan 5–7 aamuna viikossa. Ajoita kirkasvalossa oleskelu kello 5–10 välille.
Rauhoita kiire hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Noudata tuttuja unta edistäviä iltarutiineja.
Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias. Jos sinulla on unettomuutta, voit kokeilla rauhoittaa itsesi vuoteessa vaikkapa hengitysharjoitteilla ja meditaatiolla.
Vältä sähköpostien lukemista, sosiaalisen median selaamista, puhelimessa puhumista, netissä surffailua, television katsomista ja syömistä sängyssä.
Mikäli heräät yöllä ja sinulla on nälkä, syö jotain ja palaa sänkyyn rauhoittumaan. Uni tulee yleensä hetken kuluttua, kun vain pystyt rauhoittamaan mielesi.
Pyri nousemaan aina samaan aikaan aamulla. Tämä edistää uni-valverytmin samana pysymistä.
Vältä liian pitkiä päiväunia ja nukkumasta niitä liian usein. Pidä itsesi vireänä ja liikkeellä päivällä.
Ruokaile päivällä riittävän usein ja kevyesti. Näin pystyt vaikuttamaan vireystilaasi.
Käy illalla suihkussa tai saunassa ja tee illastasi mukavan rento, vaikkapa yhdessä perheesi kanssa. Ruokailu yhdessä tuo hyvää mieltä. Satsaa siihen, että iltaruokailu on tarpeeksi tuhti, että et mene nälkäisenä nukkumaan.
Nukkuma-asento
Sopiva nukkuma-asento mietityttää monia. Olisiko paras nukkua kyljellään, selällään vai vatsallaan? Lääkärikeskus Aavan yleislääkäri Konsta Kuusennon mukaan ei ole olemassa yhtä oikeata nukkuma-asentoa.
”Kaikki ihmiset ovat yksilöllisiä. On eri kokoisia, pituisia ja muotoisia ihmisiä. Ei voi siis sanoa, että jokin nukkuma-asento olisi paras tai huonoin. Terveellä ihmisellä paras asento on se, jossa saa nukuttua hyvin koko yön, eli asento, joka tuntuu mukavalta”, Kuusento sanoo.
Mehiläisen
asiantuntija, työfysioterapeutti Susanna
Aalto tarkastelee
kysymystä ergonomian näkökulmasta. Hän yhtyy Kuusennon
mielipiteeseen, että paras nukkuma-asento on sellainen, jossa on
hyvä olla. Nukkuma-asentoaan säätämällä voi kuitenkin Aallon
mukaan myös ennaltaehkäistä lihaskipuja.
”Tärkeintä on, että ranka on niskasta selkään asti suorassa asennossa. Sama pätee, kun istumme tai seisomme. Kaularangan kuuluisi olla keskiasennossa, ei mutkalla”, Aalto sanoo.
– Suomalaisten yleisin nukkuma-asento on sikiöasento, missä nukutaan toisella kyljellä ja jalat koukussa, sanoo Helsingin yliopiston professori ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen.
Sikiöasennossa nukkuu Partisen mukaan noin puolet suomalaisista.
– Se on sitten vähän fifty-fifty, kummalla kyljellä nukutaan, Partinen kertoo.
Partinen pitää kuitenkin kylkiasentoa ehdottomasti parhaana nukkuma-asentona aikuiselle ihmiselle.
Refluksista tai närästyksestä kärsivien ihmisten kannattaa kellahtaa vasemmalle kyljelleen. Sydämen kannalta oikealla kyljellä nukkuminen voi olla helpompi ratkaisu, sillä näin sydämeen muodostuu vähemmän painetta unen aikana.
Partinen huomauttaa, että valtaosa ihmisistä kuitenkin vaihtaa nukkuma-asentoja yön aikana useita kertoja. Vaikka uni tulisikin parhaiten tietyssä asennossa, asento vaihtuu lähes kaikilla useita kertoja yön aikana.
Uni ja villasukat
Kokeile laittaa ensi yöksi jalkaasi lämpimät sukat. Sen lisäksi, ettet kärsi kylmistä jaloista – jotka muuten tuntuvat hyvin epämiellyttäviltä – voit saada nopeammin unta. Kehon lämpötila laskee, kun ihminen valmistautuu untenmaille sekä hänen ollessaan unessa. Unen syvimmässä vaiheessa ruumiinlämpötila voi olla jopa pari astetta alhaisempi kuin hereillä. Lämmin tunne varpaissa nopeuttaa ääreisverenkiertoa ja verisuonien laajeneminen helpottaa nukahtamista.
Luonnolliset unilääkkeet
Banaani. Tärkkelyspitoisissa banaaneissa on manteleiden tapaan magnesiumia. Sen lisäksi banaanit sisältävät toista potentiaalista lihasten rentouttajaa, kaliumia. Näiden kahden luonnon unilääkkeen lisäksi banaanit sisältävät myös mahdollisesti unta parantavaa tryptofaania.
Lohi
Journal of Sleep Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että kalan sisältämillä omega3-rasvahapoilla voi olla yllättävän suotuisia vaikutuksia uneen. Nautittuaan omega3-rasvahappoja tutkimukseen osallistuneet nukkuivat päivässä jopa tunnin pidempään kun tavallisesti.
Mantelit
Mantelit sisältävät magnesiumia, joka auttaa rentouttamaan sekä lihaksia että mieltä. Tästä syystä manteleiden syöminen ilta-aikaan voi auttaa nukkumaan paremmin. Magnesiumin lisäksi mantelit sisältävät myös tryptofaania.
Kaurahiutaleet
Kaurapuuro on monelle kullanarvoinen osa aamiaista, mutta puuron syömisestä voi olla hyötyä myös myöhemmin päivän aikana. Puuro sisältää hiilihydraatteja, jotka voivat tehdä olon väsyneeksi, ja tätä ominaisuutta voi hyödyntää iltaisin syömällä puuroa, jos unen päästä ei meinaa saada kiinni.
Vältä sähkölaitteiden sinistä valoa
Tablettien ja kännyköiden sininen valo vilkastuttaa aivokuoren toimintaa, siirtää vuorokausirytmiä ja häiritsee unen saantia. Jos haluat rentoutua sängyssä, lue mieluummin esimerkiksi kirjaa tai lehteä.
Älä mene vuoteeseen liian aikaisin
Hetken valvominen tai yölliset heräilyt ovat normaalia eikä sängystä tarvitse pompata heti ylös. Jos kuitenkin tuntuu, että unen odottelu tai murehtiminen sängyssä on jatkuvaa, ei sänkyyn kannata mennä liian aikaisin. Mikäli uni ei tule puolessa tunnissa, kannattaa sängystä nousta esimerkiksi lukemaan ja palata peiton alle vasta kun olo on väsynyt.
Nouse aina samaan aikaan
Pidä kiinni rutiineista ja kellonajoista. Jos kärsit unettomuudesta, pyri heräämään aina samaan aikaan. Lyhyiden yöunien jälkeen tekisi mieli nukkua pidempään, mutta se ei kannata. Mitä pidemmälle siirrät heräämistä, sitä myöhemmin nukahdat illalla. Myös nukkumaanmenoajan olisi hyvä olla joka ilta sama. Tällöin unirytmi pysyy tasaisena.
Meditaatio auttaa
Kehon rentoutus - Hyvää yötä
https://www.youtube.com/watch?v=C7Lsg-FRs7I
Mindfulness-harjoitus univaikeuksiin
https://www.youtube.com/watch?v=_JYqxWU4uHg
Syvä meditointi - Apua nukahtamiseen
https://www.youtube.com/watch?v=GgBMgbEa9tE&t=1701s
Aamupalani
Lasi vettä, ruusunmarjateetä, johon sekoitettu hunajaa, sitruunaa sekä voikukantippoja, ruisvoileipä, jonka päällä valkosipulin kynsi pilkottuna sekä paprikaa, lautasella porkkana, punajuurta, tomaattia, suolakurkkua, paistettu kananmuna ja kinkkua.
Aamujumppa
Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja jumppasin 15 minuuttia.
samalla katsoin televisiosta ohjelman
Historia: Salaperäinen Saudi-Arabia
https://areena.yle.fi/1-50760455
Arabian niemimaan poikki kulki aikoinaan vilkkaita kauppareittejä, joita pitkin nabeatealaiset kamelikaravaanit kulkivat. Samoihin aikoihin myös Islamin pyhän kaupungin Mekan asema uskonnollisena keskuksena vahvistui. Ohjelmassa tutustutaan Saudi Arabian kiehtovaan historiaan aina profeetta Muhammedin ajoista nykypäivään. (Saksa, 2020) T: Spiegel TV/ZDF/Arte
Ukrainan sodan tilanne
Tokmakissa rapostoitu räjähdyksiä, ei ensimmäinen kerta tänään, Dniprossa raportotu räjähdyksiä. Synelnykoven alueella on raportoitu räjähdyksiä Ukrainan ilmapuolustus ampui alas 5 dronea Dnipropetrovskin alueen yllä. Harkovassa on raportoitu räjähdyksiä Venäjän armeija pommitti Nikopolia Toinen suuri räjähdys raportoitiin Harkovassa Venäjän armeija pommitti Zaporizhzhian yössä Räjähdyksistä raportoitiin Belgorodin alueella Ilmapuolustus toimii Tšernihivin alueella Kiovassa on raportoitu räjähdyksiä Odesassa kuului räjähdyksiä Air defense is active in Kyiv and Zhytomyr regions Räjähdykset Dzhankoissa Räjähdyksistä raportoitiin Lvivin alueella
Ukrainan sodan ajantasaiset tiedot
Keskeiset muutokset
https://docs.google.com/document/d/17fmjhl-0rAxx7w6hzu-CkEsFsejAivEvKztDVlLPAOY/edit
Kävin 3 km:n kävelylenkillä.
Tässä uusittu alikulku Merenojalla. Merenojan hiihtolatu menee alikulun yli.
Kävin myös Jyskissä katsomassa patjatarjouksia. Minä haluan uuden 90 cm leveän joustinpatjan. Tavoitteenani on unen laadun parantaminen. Löysin Jyskistä sopivan patjan, mutta se ei sopinut minun tämän hetken rahojeni väriin. Saan eläkkeeni tammikuun kolmantena päivänä ja silloin on mahdollista harkita tilannetta uudelleen. Silloin minulla vapaa kuukausi ulosotosta. Jos vain rahat riittävät niin ostan myös kirjotuspöydän tuolin.
Välipalani
Kaksi mandariinia, yksi appelsiini, omena ja päärynä
Ajankohtaista Kalajoen asiaa
Areena kylmillään, jalkapalloilijat pulassa – Kalajoen Pallo toivoo, että kaupunki tukisi seuraa maksamalla lämmityskulut, kaupunki tyrmää ehdotuksen: "Puurot ja vellit menevät nyt vähän sekaisin"
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/650986
Valitettavasti Kalajokiseutu estää uutisen lukemisen. Kysymys on siitä, että Hiekkasärkät Areena on rakennusliike Wesain Oy:n omistuksessa ja rakennus on Kalajoen kaupungin maalla. Nyt sähkölaskut ovat niin korkeat, että Hiekkasärkät Areenaa ei voi pitää lämpimänä. Asia on siis Kalajoen kaupungin ja rakennusliike Wesainin välinen asia. Hiekkasärkät Areenan lämmityskustannukset ovat nousseet eikä kustannuksille tahdo löytyä maksajaa. Sen vuoksi K-Pallon jalkapalloilijat ovat vailla lajinomaista harjoituspaikkaa.
K-Pallo on noussut IV-divisioonan ja tavoitteena on tietenkin menestyä ja kysymyksessä on Jokilaaksojen herruudesta kysymys jalkapallossa, kun Kalajoki, Ylivieska ja Nivala pelaavat samalla sarjatasolla. K-Pallon kannalta olisi tärkeää saada Hiekkasärkät Areena mahdollisimman pian jalkapalloilijoiden käyttöön.
Hiekkasärkät Areena
https://hiekkabooking.fi/areena/
Lomitus siirtyy Toholammille vuoden vaihteessa – Suomen suurimpaan paikallisyksikköön kuuluminen on Kalajoen lomitukselle iso muutos: "Olemme tavoitettavissa kuten ennenkin"
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/651273
Kalajokiseutu estää tämänkin uutisen lukemisen. Kalajoen kannalta katsottuna on kysymys merkittävästä asiasta. Nyt vain täytyy toivoa, että systeemi pelaa.
Säilykkeet kiilaavat Suomalainen menestysresepti -ohjelman kärkeen – "Oon ihan sairaan iloinen tuosta tuomaroinnista", kalajokisen Vähäsarja Oy:n Mari Palin toteaa
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/651418
Kalajokiseutu estää
tämänkin uutisen lukemisen. Toivon Mari Palinille ja Vähäsarja
OY:lle menestystä kilpailussa.
Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja samalla katsoin naisten mäkihyppykilpailua Villach Itävalta. Tässä tulokset
Naiset, HS98 / Lopputulokset
1. Eva Pinkelnig AUT 260.2
2. Katharina Althaus GER 254.6
3. Nika Kriznar SLO 251.1
4. Selina Freitag GER 250.1
5. Anna Rupprecht GER 249.5
6. Anna Odine Ström NOR 245.5
7. Ema Klinec SLO 243.6
8. Chiara Kreuzer AUT 241.6
9. Alexandria Loutitt CAN 241.4
9. Marita Kramer AUT 241.4
24. Jenny Rautionaho FIN 212.5
37. Julia Kykkänen FIN 88.4
Päivälliseksi söin possupekonipataa muusilla. Juomana gefilus-piimä ja perunarieskaa leipänä.
Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja katsoin samalla jääkiekon nuorten MM–kisojen ottelua Slovakia – USA , tulos 6-3.
Kuntopyöräilin 30 minuuttia ja katsoin samalla jääkiekon nuorten MM-kisojen ottelun Suomi – Latvia, tulos 3-0.
Juomana minulla oli mustikka, punaviinimarja, maustamaton AB-jogurtti veteen sekoitettuna.
Suru-uutinen
Edgar Savisaar on kuollut
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009297123.html
Olin Tallinnassa silloin kun pääministeri Edgar Savisaar pyysi kansalaisia kaduille estämään ihmismuureilla venäläisten panssareiden tulemisen Tallinnan keskustaan.
Järjestinopiskelupaikan Indrek Lindel Kalajoelle ja myöhemmin Raaheen. Järjestin myös opiskelupaikan Kalajoelle Indrekin tyttöystävälle Piret Klaasille. Kun pariskunta palasi Tallinnaan niin Indrek meni pankkiin ja Piret jäi autoon lapsi sylissä odottamaan miestään. Jostain syystä Viron poliisi ampui Piret Klaasin, jolla oli lapsi sylissään. Pääministeri Edgar Savisaar kävi heidän kotonaan surunvalittelukäynnillä tämän onnettoman tapahtuman jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti