torstai 2. toukokuuta 2019

TO 02.05.2019 Hallitustunnustelijan kysymys Turvallinen oikeusvaltio Suomi ja vastaukset


3.Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?



Perussuomalaisten vastaus

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Oikeusvaltiossa lainsäädäntö vastaa yleistä oikeustajua, ja sitä sovelletaan yhdenmukaisesti, objektiivisesti ja tasa-arvoisesti. Oikeusvarmuuden takaamiseksi lainsäädännön on oltava yksiselitteistä ja ymmärrettävää. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että viranomaisilla on riittävät henkilöstö- ja muut resurssit turvallisuuden ja kansalaisvapauksien takaamiseksi myös käytännössä. Jos ”vähäiset” rikokset jätetään selvittämättä ja tutkimatta, kansalaisten usko oikeusvaltioon rapistuu.
Sanan- ja ilmaisunvapaus, myös tavallista kansalaista eikä ainoastaan mediaa koskien, on vapaan, demokraattisen yhteiskunnan peruskivi. Sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä on täsmennettävä ja sen soveltamisaluetta kavennettava.

a) Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Vapaus, turvallisuus ja tasa-arvo ovat tärkeimmät ihmisoikeudet. On pyrittävä määrätietoisella politiikalla ja lainsäädännöllä ehkäisemään ilmiöitä, jotka vaarantavat näiden oikeuksien toteutumisen Suomessa. Tällaisia ilmiöitä on eritelty kohdassa 3c. Poliisien määrä pitäisi nostaa vähintään samalle tasolle (n. 200/100 000 asukasta) kuin muissa Pohjoismaissa.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten vähimmäisrangaistuksia tulee korottaa, ehdollisten vankeusrangaistusten mahdollisuutta rajoittaa ja ”paljousalennuksista” luopua.
Suomen kielen asemaa pitää vahvistaa. Suomessa pitää saada palvelua suomen kielellä, ja kielitaitovaatimuksen pitää olla voimassa julkisella sektorilla. On syytä kiinnittää myös huomiota suomen kielen asemaan opetuksen ja tutkimuksen kielenä.
Ruotsinkieliset palvelut tulee turvata kaksikielisillä alueilla, mutta ruotsin kielen pakollisesta kouluopetuksesta sekä korkeakoulututkintoihin sisältyvästä ”virkamiesruotsista” voidaan luopua. Tällä ei ole käytännön vaikutusta ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen.
Saamen kielen elvytystä tulee tukea julkisin varoin ja kielen käyttömahdollisuuksia esim. koulutuksessa ja viranomaisyhteyksissä laajentaa. Kieli voi säilyä elävänä vain, jos sitä on mahdollista käyttää monipuolisesti eri elämänalueilla.

b) Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Lainvalmisteluun on kiinnitettävä huomiota, eikä sitä saa leimata ideologisuus, eturyhmäpolitikointi ja piittaamattomuus asiantuntija-arvioista. Tilanteen on kohennuttava, ja komiteamenettely ja parlamentaarinen menettely ovat siihen vaihtoehtoja.

c) Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
Sisäisen turvallisuuden suurin yksittäinen riskitekijä on syrjäytyminen ja yhteiskunnan sirpaloituminen. Merkittävin syrjäytymistä lisäävä tekijä on heikosti integroituneen maahanmuuttajataustaisen väestön nopea kasvu. Keskeisissä, lähinnä humanitaarisin perustein tai perheenyhdistämisväylää saapuneissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen hyvin matala, tukiriippuvuus suurta, uskonnollinen radikalismi tavallista ja yliedustus rikostilastoissa hälyttävä. Kotouttamisyritykset ovat suurelta osin epäonnistuneet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ainoa toimiva keino tämän turvallisuus- (ja julkistaloudellisen) ongelman torjumiseksi on karsia oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyviä houkutustekijöitä ja edistää paluumuuttoa.

d) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
Kyllä. Korostamme puolustuspolitiikassa ongelmien ennaltaehkäisyä monipuolisella, maltillisella diplomatialla, mahdollisimman hyvien suhteiden ylläpitämisellä kaikkien maiden kanssa sekä uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpidolla. Emme pidä sotilaallista liittoutumista lähitulevaisuudessa realistisena näkymänä, mutta tämän ratkaisun suhteen Suomen ei pidä sitoa omia käsiään.



Vasemmistoliiton vastaus

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Yhdenvertaisempi Suomi on turvallisempi Suomi. Hyvinvointivaltio sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ovat sisäisen turvallisuuden kivijalkoja. Vasemmistoliitto haluaa, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen huomioidaan kaikessa politiikassa ja viranomaisten resurssit turvataan. Ensi vaalikaudella on puututtava useisiin kotimaisiin ihmisoikeusongelmiin.

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Jokaisen on voitava luottaa viranomaisten toimivan lain, perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti sekä saatava asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisessa menettelyssä. Oikeudenkäyntien liialliset kestot ovat ihmisoikeusongelma, ja kohtuuttomat käsittelyt tuottavat kärsimystä esimerkiksi seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten uhreille. Myös oikeudenkäyntien hinta voi uhata ihmisten oikeutta saada asiansa yhdenvertaisesti käsiteltäväksi. Poliisin, syyttäjälaitoksen tai tuomioistuinten resurssipula ei saa estää yksilöä saamasta oikeutta. Viime vaalikaudella yhden ihmisryhmän, turvapaikanhakijoiden, oikeusturvaa heikennettiin tavalla, joka on vaarantanut luottamuksen oikeusvaltioon.

Vasemmistoliitto haluaa, että seuraava hallitus edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia suunnitelmallisesti. Translaki tulisi uudistaa itsemääräämisoikeuden pohjalta, sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteellinen prosessi tulisi erottaa toisistaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen lisääntymiskyvyttömyysvaatimus tulisi poistaa. Translain on huomlaisten oikeuksia tulisi vahvistaa ratifioimalla alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -yleissopimus. Sopimuksen tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten katoaminen.
Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, eikä elinikäisiä palveluita saa kilpailuttaa.
Suomen on turvattava laadukas turvapaikkaprosessi sotaa ja vainoa pioitava myös lapset ja nuoret sekä muunsukupuoliset. Intersukupuolisten lasten ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia on kiellettävä.

Saameakeneville. Vasemmistoliitto haluaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikennykset perutaan ja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys kumotaan. Pakolaiskiintiöjärjestelmä on paras keino auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Vasemmistoliitto on esittänyt vuotuisen pakolaiskiintiön nostoa ainakin 2 500:aan. Jokaiselle Suomeen muuttaneelle tulee tehdä kotoutumissuunnitelma, kielikoulutusta tulee kehittää, ja osana kotoutumista tulee järjestää omakielisiä yhteiskuntaorientaatiojaksoja.
Vihapuhetta, rasismia ja syrjintää on ehkäistävä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vastakkainasettelua torjutaan eriarvoisuutta kitkemällä.

Vasemmistoliitto haluaa uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä muun muassa lisäämällä suostumuksen puutteen raiskauksen tunnusmerkistöön. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut on turvattava koko maassa, ja turvakotipaikkojen määrä tulee nostaa Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle. Ihmiskaupan uhrien palveluiden saantia on parannettava.
Suomi on saanut toistuvasti moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta. Vasemmistoliitto haluaa parantaa perusturvaa niin, että kaikille taataan riittävä toimeentulo. Haluamme turvata lailla myös paperittomien henkilöiden oikeuden välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Suomeen on säädettävä yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutukset globaalisti.

Vasemmistoliiton mielestä ruotsin kielen asema on turvattava ja kansalliskielten pakollisesta opetuksesta on pidettävä kiinni. Ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeus palveluihin omalla äidinkielellään on turvattava myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Eri kieliryhmiin kuuluvien perustuslaillinen oikeus oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen on turvattava. Romanien ja romanikielen asemaa on edistettävä.

b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Politiikan on perustuttava tutkittuun tietoon. Asiantuntemuksen merkitystä lainvalmistelussa on vahvistettava lisäämällä tieteentekijöiden kuulemista. Parlamentaarista yhteistyötä on vahvistettava ja päätöksentekijöiden ja tieteentekijöiden vuorovaikutusta on lisättävä palauttamalla komiteatyöskentely vaalikaudet ylittäviin uudistuksiin.
Perustuslain ja perusoikeuksien keskeinen tehtävä on asettaa rajat myös demokraattisen lainsäätäjän vallankäytölle. Perustuslaki ei ole este lakien ja yhteiskunnan tarvittavalle uudistamiselle, vaan ongelmat tietyissä viimeaikaisissa lakihankkeissa ovat johtuneet tietoisista poliittisista valinnoista, kireistä aikatauluista ja poliittisen painostuksen aiheuttamista lainvalmistelun laadun puutteista. Lainvalmistelussa on arvioitava aiempaa paremmin muun muassa ihmisoikeus-, lapsi-, yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja ilmastovaikutuksia.

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
Suomi on monin tavoin turvallisempi kuin koskaan. Merkittävin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoistuminen. Eriarvoisuuden torjunnan ottaminen kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi on tärkeintä turvallisuustyötä.
Luotettava ja riittävästi resursoitu poliisi on turvallisen yhteiskunnan perusedellytys. Teknologia, uudet välineet tai aseet eivät lisää turvallisuuden tunnetta suomalaisille, joiden kotiseudulta poliisin palveluita on karsittu. Vastauksena resurssipulaan ei myöskään voi olla kansalaisten vapauksien rajoittaminen tai poliisin tehtävien ulkoistaminen. Poliisi tarvitsee riittävät resurssit huolehtiakseen koko Suomessa kansalaisten turvallisuudesta, lähipoliisityöstä sekä riittävästä moniammatillisesta osaamisesta, ja poliisien määrä on palautettava vuosikymmenen takaiselle tasolle. Poliisin läsnäoloa myös verkossa on vahvistettava.

d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
Vasemmistoliitto on sitoutunut Suomen puolustuspolitiikan linjaan yleisellä tasolla.
Puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä painotimme, että Suomen tulee kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä varjella kansallista liikkumatilaa ja itsenäistä päätöksenteko-oikeutta. Lisäksi olemme suhtautuneet kriittisesti esitettyyn hävittäjien määrään ja hintaan. Vasemmistoliitto ei vastusta vanhentuvan kaluston korvaamista, mutta hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti. HX-hankinnassa tulee painottaa teollisen yhteistyön kehittämistä Suomen ja hankintamaan välillä.
Vasemmistoliitto katsoo, että Suomen pitää jatkossakin huolellisesti arvioida mihin sotaharjoituksiin se osallistuu, ja pidättäytyä osallistumasta Naton 5.artiklan mukaiseen harjoitteluun. Vasemmistoliiton mielestä EU:n puolustusyhteistyön pitää perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. Materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
(Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma, EU-vaaliohjelma, Tulevaisuusohjelma, Seksuaalioikeudet ja itsemääräämisoikeus kuuluvat kaikille -ohjelma, siirtolais- ja kotouttamispoliittinen toimenpideohjelma, taide- ja kulttuuripoliittinen ohjelma, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma, vastalause puolustusvaliokunnan mietintöön PuVM 4/2017 vp.)

Vihreiden vastaus

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Oikeusvaltion ytimessä on jokaisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, demokratian ja tasa-arvon vahvistuminen, perustuslain ja kansainvälisten säännösten kunnioittaminen sekä toimiva oikeudenhoito. Ihmis- ja perusoikeudet tulee nähdä uudistusten lähtökohtina eikä niiden esteinä. Perus- ja ihmisoikeudet ohjaavat kaikkea lainsäädäntötyötä, budjettipäätöksentekoa ja julkista toimintaa. Lainsäätäjä edistää aktiivisesti näiden yhteiskunnan perusarvojen, oikeusvaltioperiaatteen ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Turvallinen oikeusvaltio ylläpitää vakautta, ehkäisee syrjäytymistä sekä puuttuu väkivaltaan ja häirintään tehokkaasti. Poliittinen ohjaus ei voi koskaan kävellä ihmis- ja perusoikeuksien yli.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma)

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Oikeusvaltiossa oikeusturva toteutuu ja oikeudelliset palvelut ovat tosiasiallisesti saatavilla jokaiselle. Koko oikeudenhoidon sekä erityisvaltuutettujen toimintamahdollisuuksia tulee vahvistaa. Osallisuutta ja avoimuutta tulee edistää muun muassa lisäämällä kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja luomalla julkinen lobbausrekisteri.
Hallituksen on laadittava kunnianhimoiset linjaukset kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle ja toimeenpantava niitä aktiivisesti. Ihmisoikeusvaikutuksista tulee tehdä riittävät arviot osana lainvalmistelua. Kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä saadut huomautukset on vietävä lainsäädäntöön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet on turvattava muun muassa nostamalla perusturva EU:n sosiaalisen peruskirjan edellyttämälle tasolle. Sivistyksellisiä oikeuksia edistetään tehokkaasti muun muassa mittavin koulutuspanostuksin.

Transihmisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset pitää lopettaa uudistamalla translaki (lisää kohdassa 7). Rasismiin puututaan tehokkaasti mm. kieltämällä järjestäytynyt rasismi. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset tulee selvittää kokonaisvaltaisesti ja korjata. Tämä tapahtuu muun muassa palauttamalla laadukas turvapaikkamenettely sekä oikeusturvatakeet. Lasten säilöönotto lopetetaan. Pakolaiskiintiötä kasvatetaan ja perheenyhdistämistä helpotetaan. Pakolaisuuden juurisyihin tulee puuttua panostamalla kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin.

Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus taataan ja esteettömyydestä sekä saavutettavuudesta huolehditaan. Saamelaisten oikeudet tulee turvata muun muassa ratifioimalla ILO:n alkuperäiskansasopimus, vahvistamalla saamelaiskäräjien asemaa sekä edistämällä totuus- ja sovintokomission työtä.

Molempien kansalliskieltemme merkitystä tulee vahvistaa. Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus on turvattava julkisia palveluita keskitettäessä. Ruotsin kielen asemaa edistetään muun muassa luomalla viranomaisille selkeät toimintasuunnitelmat kieliasioihin ja lisäämällä päiväkotien kielikylpytarjontaa. Lisäksi perustuslaissa turvattujen saamen kielen, romanikielen sekä viittomakielen erityisaseman toteutumisesta huolehditaan ja niille varataan riittävät resurssit. Myös karjalankielisten laillista asemaa tulee vahvistaa ja karjalan kieltä elvyttää.

Uudistetaan eläinsuojelulaki eläinten itseisarvoa ja lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittavaksi.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma, Turvapaikkapoliittinen linjapaperi, Ihmisoikeuslupaus, Kielipoliittiset linjaukset)

b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Lainvalmistelun laadussa on ollut ongelmia, jotka ovat aiheutuneet mm. tiukoista aikatauluista, resurssipulasta ja suppeista vaikutusarvioinneista. Tämä on vaarantanut myös uudistusten tavoitteiden ja hyötyjen saavuttamista sekä aiheuttanut perustuslaillisia ongelmia. Perustuslain, EU:n sääntelyn ja muiden kansainvälisten sopimusten huomioonottamisessa säädösvalmistelussa on ollut parannettavaa. Lainvalmistelussa tulisi panostaa laatuun ja osallistamiseen sekä vaikutusarviointeihin (sukupuoli- ja lapsivaikutukset ym.), jotta perusoikeuksien toteutuminen edistyy. Lainsäädännön ja lainvalmistelun laatua voidaan parantaa mm. arviointineuvoston sekä valtion tutkimuslaitosten roolia kasvattamalla ja resursointia lisäämällä sekä huomioimalla paremmin arviointineuvoston ja tutkijoiden näkemykset. Meille on tärkeää, että päätöksenteko perustuu parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon.
Hyväksymme komiteaperusteisen lainvalmistelun.
(Koulutuspoliittinen ohjelma, Ihmisoikeuslupaus)

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
Suurin sisäisen turvallisuuden riskitekijä on syrjäytyminen ja siksi syrjäytymisen ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Tähän vastataan torjumalla eriarvoisuutta, vahvistamalla ennaltaehkäisevän työn resursseja, tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä sekä suuntaamalla viranomaisten resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Näillä keinoilla torjutaan myös terrorismin ja radikaalien ääriliikkeiden pesiytymistä Suomeen. Poliisien määrää nostetaan 650 poliisilla 7850:een. Poliisin resurssien kasvattaminen tukee sisäistä turvallisuutta laajasti.

Toinen keskeinen riskitekijä ovat erilaiset kyberuhat. Suomen tulee vahvistaa kykyä kyberuhkien torjuntaan rakentamalla kyberuhkatiedon jakelujärjestelmä ja muodostamalla toimialakohtaiset vasteryhmät torjumaan kyberhyökkäyksiä. Kansalaisten kyberosaamista kasvatetaan peruskouluista alkaen ja kyberalan tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvatetaan.
Sukupuolittunut väkivalta, seksuaalirikokset ja häirintä ovat myös merkittäviä sisäisen turvallisuuden riskejä. Istanbulin sopimus tulee panna täytäntöön täysimääräisesti. Itsemääräämisoikeutta vahvistetaan toteuttamalla seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus ja muuttamalla raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Lakiuudistuksessa tulee myös lähteä siitä, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta seksiin aikuisen kanssa. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tulee torjua nostamalla poliisin, nuorisotoimen ja koulujen resursseja ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Turvakotipaikkojen määrää tulee kasvattaa 500:een. Luodaan viranomaisille sitova toimintamalli ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen sekä ihmiskaupan ennaltaehkäisyyn. Vihapuheen kitkemiseksi selvitetään tarvittavat lainsäädäntötoimet.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma, Eduskuntaryhmän avaus seksuaalirikosten ja häirinnän torjumiseksi)

d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
Kyllä. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nojaa omaan riittävään puolustuskykyyn sekä länsimaisiin yhteistyörakenteisiin. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa tulee syventää ja samalla tiivistää pysyvää rakenteellista puolustusyhteistyötä EU:ssa, pitkän tähtäimen tavoitteena säästöt kansallisessa puolustusbudjetissa. Vihreät ei näe NATO-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava. Suomen turvallisuuspolitiikassa tulee varautua ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden kasvun ja hybridivaikuttamisen kaltaisten, ei-sotilaallisten, uhkien mahdollisuuteen. Sukupuolen perusteella syrjivästä miesten asevelvollisuudesta siirrytään kohti tasa-arvoista asepalvelusta. Poistetaan totaalikieltäytymisen rangaistavuus. Huoltovarmuus tulee turvata kaikissa olosuhteissa.
(Poliittinen ohjelma, Turvallisuuspoliittinen linjapaperi)

Kokoomuksen vastaus

Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Suomen tulee olla maailman vahvin oikeusvaltio. Haluamme pitää Suomen yhtenä maailman turvallisimmista maista jatkossakin. Turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka.
Turvallisuus- ja oikeusviranomaisten resurssit on turvattava, jotta katkeamaton viranomaisketju aina hätäkeskuksesta vankilaviranomaisiin toimii. Viranomaisten edellytykset kaikkiin turvallisuusuhkiin vastaamiseksi on varmistettava.


a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?


Suomi on yksi maailman vahvimmista oikeusvaltioista, jota tulee vahvistaa edelleen. Oikeusprosesseja tulee lyhentää. Oikeudellisen asiantuntija-avun tulee olla kaikkien saatavilla varallisuudesta ja tuloista riippumatta.
Kansalliskielillä tulee voida asioida viranomaisissa, minkä turvaamiseksi tarvitaan näiden kielten vahvaa opettamista. Palvelujen saatavuutta kansalliskielillä voidaan parantaa etäasioinnilla. Saamen kielten asemaa on parannettava.

b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
Laadukkaan lainvalmistelun toteutuminen edellyttää riittävää aikaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa, riittäviä vaihtoehtojen ja laajasti vaikutusten arviointia sekä nykyistä vahvempaa perustuslakiin ja ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvää valmisteluosaamista.
Laajojen ylivaalikautisten hankkeiden osalta voidaan arvioida, olisiko uudenlaisilla valmistelutavoilla mahdollista parantaa hankkeiden läpivientiä. Vastuu lainsäädäntötyön etenemisestä vaalikauden aikana tulee olla aina hallituksella.

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?


Turvallisuusriskejä tuovat erityisesti väkivaltaiset ääriliikkeet, hybridivaikuttaminen, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja nuorten syrjäytyminen. Turvapaikkaprosessia on tehostettava ja kehitettävä järjestelmän väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista kotimaihinsa on tehostettava. Poliisien määrää on lisättävä siten, että se olisi vähintään 7 850 poliisia. Seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia on kiristettävä. Syrjäytyminen ja lähisuhde-, ja ns. kunniaväkivalta ovat merkittäviä sisäisen turvallisuuden riskitekijöitä. Tarvitsemme vahvempaa, laaja-alaista ja resursoitua viranomaisyhteistyötä. Ennaltaehkäisevää työtä tulee vahvistaa.

d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?


Tuemme puolustusselonteon linjauksia. Myös seuraavan hallituksen tulisi laatia erillinen puolustusselonteko, jonka toimeenpanolla turvataan puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Suomen puolustus rakentuu uskottaviin suorituskykyihin ja kansalaisten tahtoon puolustaa koko Suomea.
Puolustusmäärärahoista on huolehdittava parlamentaarisen selvitysryhmän esityksen mukaisesti materiaalivajeiden paikkaamiseksi ja valmiuden kehittämiseksi ja riittävän reserviläisten kertausharjoitustoiminnan turvaamiseksi. Päätökset tarvittavista kalustohankinnoista on tehtävä.
Puolustusyhteistyössä Suomen on vahvistettava nykyisiä kumppanuuksia. Puolustusyhteistyön kehittäminen ilman ennakkorajoituksia tukee Suomen omia suorituskykyjä sekä Itämeren alueen vakautta. Suomen tulee ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Yleisestä asevelvollisuudesta tulee pitää kiinni. Asepalveluksen osallistumisasteen nostamiseksi tulee laatia ohjelma.

Keskustan vastaus

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
Vanha pohjoismainen sanonta ”lailla on maa rakennettava” kuvastaa hyvin oikeusvaltion tärkeyden yhteiskuntamme perustana. Oikeusvaltion kulmakiviä ovat kansalaisille kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan sekä toisten kansalaisten oikeuksien kunnioittaminen. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa asuville tai täällä oleskeleville riippumatta alkuperästä tai kansalaisuudesta. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja vähemmistöihin kuuluvien oikeuksiin täytyy kiinnittää huomiota.

Oikeusvaltio ei voi toimia ilman riittävää oikeusturvan takeita. Tarvitsemme sekä ylätasolla perus- ja ihmisoikeuksien kontrollia, että konkreettisella tasolla oikeusturvan saamista yksittäisissä riita- tai rikosasioissa. Jotta oikeutta voidaan saada, tulee sen olla kaikkien saavutettavissa. Tähän liittyy paitsi eri tuomioistuinten toiminnan järjestäminen myös kansalaisen tosiasiallinen mahdollisuus saattaa tuloista ja varallisuudesta riippumatta rikos- ja riita-asiansa riippumattoman tuomioistuimien ratkaistavaksi. Siksi keskituloisten mahdollisuuksia oikeusturvan saamiseen on parannettava.

Viimeisin käräjäoikeusuudistus astui voimaan 2019. Näin ollen käräjä- ja hovioikeusverkoston osalta tarvetta uudistuksiin ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Sama koskee hallinto-oikeusverkkoa. Lähtökohdan on oltava, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi käräjäoikeuden kanslia sekä tarvittava määrä muita toimipaikkoja. Palveluiden saatavuus on varmistettava videoyhteyksiä kehittämällä. Edellisellä vaalikaudella perustettua tuomioistuinvirastoa pidämme oikeudenhoidon kehittämisen kannalta erittäin hyvänä asiana.

Rikoksista seuraavien rangaistuksien tulee vastata kansan oikeustajua. Siksi lautamieskokoonpanot rikosjutuissa on säilytettävä ja rangaistuksien on oltava oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen. Vaalikaudella on toteutettava seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus.
Keskusta on sitoutunut turvaamaan molempien kansalliskielten aseman sekä vahvistamaan ja elvyttämään kaikkia kolmea saamen kieltä. Laaditaan kansallinen kielipoliittinen ohjelma.

Toteutetaan lunastuslain kokonaisuudistus, kohennetaan omaisuuden suojaa.
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?Vaikka vaalikaudella 2015-2019 lainsäädännön valmistelun laatuun on kiinnitetty huomioita, lainvalmistelun laadussa on edelleen parantamista.  Tasoa voidaan parantaa eri tavoilla. Valtionhallinnossa on panostettava enemmän lainvalmistelun kouluttamiseen ja ohjaukseen.

Parlamentaarinen ja laajapohjainen komiteatyöskentely on perusteltua laajakantoisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden valmistelussa, mutta niitä tulee käyttää harkitusti. Joissain asioissa voi puolestaan olla perusteltua käyttää suppeampaa asiantuntijakomiteaa, joka tekee taustatyötä lainsäädäntöä varten. Edellisellä vaalikaudella käynnistetty lainsäädännön arviointineuvosto on hyvä alku lainsäädännön valmistelun kehittämiseksi. Vaativien poikkihallinnollisten asiakokonaisuuksien eli ilmiöiden valmistelun tulee tapahtua asiaan liittyvien ministeriöiden tiiviissä yhteistyössä koko valmistelun ajan. 

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat entistä vahvemmin sidoksissa toisiinsa.

Yhteiskunnan kokonaistilaa on tarkasteltava entistä useammin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Keskusta katsoo perustelluksi sisäisen turvallisuuden selonteon tekemisen vaalikausittain.

Keskustan mielestä Suomen sisäisen turvallisuuden suurin uhka on syrjäytyminen, johon on puututtava entistä aikaisemmin. Syrjäytymiseen puuttuminen edellyttää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen entistä saumattomampaa yhteistyötä.

Hybridivaikuttamisen keinot ovat maailmassa yleistyneet. Digitalisaatio lisää kyberuhkien määrää. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös ympäristöriskit nousevat esiin esim. tulvien muodossa. Lähisuhde- ja perheväkivalta on vakava ongelma Suomessa. Keskusta haluaa kitkeä tämän myös kansainvälisesti pahaksi arvioidun ihmisoikeusongelman.

Osana ratkaisua sisäisen turvallisuuden parantamiseen tarvitaan turvallisuusammattilaisten määrän nostamista. Poliisien määrä on nostettava 7850 henkilötyövuoteen vuoteen 2023 mennessä. Uusien poliisien on oltava ns. kenttäpoliiseja, jotka tuovat turvaa lähipoliiseina maaseudulla ja lähiöissä sekä verkkopoliiseina. Vastaavasti rajavartiolaitoksen, hätäkeskusten ja tullin riittävistä henkilöstöresursseista on huolehdittava.

Humanitaarisen maahanmuuton on oltava hallittua ja painopistettä on siirrettävä turvapaikanhakijoista kohti kiintiöpakolaisuutta EU:n tehokkaan ulkorajojen valvonnan avulla. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä.

Turvakotien rahoituksen kasvattamista on jatkettava ja turvakotipaikkojen määrä tulee lisätä. Poliisiviranomaisten osaamista lähisuhdeväkivaltatapauksissa on vahvistettava. Seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan on puututtava. Matalan, anonyymin ilmoittamisen kanavia pitää vaatia niin kouluihin, oppilaitoksiin kuin työpaikoille. Lasten toisiinsa kohdistama väkivalta ei ole kiusaamista vaan rikos. Niin kutsuttujen häpeä tai kunniarikosten suunnittelusta pitää tehdä selkeästi rikosoikeudellisesti rangaistavaa.

RKP:n vastaukset

Turvallinen oikeusvaltio Suomi a) Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa? Oikeusvaltiossa keskeistä on ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen. Perustuslaissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Kansalaisten oikeusturva ja kansalaisten yleinen turvallisuudentunne sekä luottamus oikeudenhoitoa kohtaan on turvattava

Oikeudenhoidolle on turvattava riittävät resurssit. Toimiva oikeudenhoito edellyttää, että ketjun kaikki osat eli poliisi, syyttäjä, oikeusapu, tuomioistuimet, vankeinhoito ja ulosotto toimivat. Tämä tarkoittaa, että esim. syyttäjälaitoksen resurssiongelmat näkyvät myöhemmin tuomioistuimissa. Silloin on vaarana, että käsittelyketjuun syntyy pullonkaula. Tämä johtaa pidentyneisiin asioiden käsittelyaikoihin, mikä on omiaan heikentämään kansalaisten oikeusturvaa. Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus ja riittävät resurssit on turvattava. Poliisin läsnäolo yhteiskunnassa on tärkeää rikosten ennaltaehkäisemisen kannalta ja tarvitsemme enemmän poliiseja, jotta poliisi voi hoitaa kaikki saamansa tehtävät. Poliisin määrärahoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota rikostutkijoiden riittävän määrään.

Toimiva oikeudenhoito on ratkaisevassa asemassa myös maamme kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden asiat käsitellään tehokkaasti ja sujuvasti tuomioistuimissa. Myös ylimpien laillisuusvalvojien ja erityisvaltuutettujen riittävät resurssit on turvattava. Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on parannettava. Turvapaikkaprosessissa havaitut ongelmat ja puutteet on otettava vakavasti. Suomen on noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja edistettävä niiden soveltamista. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa on ehkäistävä määrätietoisesti. Translain uudistus tulee viedä läpi. ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus (ILO-169) tulee ratifioida. Kataisen hallituksen aikana tehty ensimmäinen kansalliskielistrategia, joka koskee molempia kansalliskieliämme, suomea ja ruotsia, on päivitettävä ja uudistettava. Kielellisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on turvattava. Hallinnollisia uudistuksia tehtäessä on uudistusten vaikutukset aina arvioitava kielellisten oikeuksien kannalta. Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistuttava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Kielellisten oikeuksien osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, oikeudenhoitoon ja koulutukseen. Riittävä määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä, juristeja ja muita viranhaltijoita tarvitaan, jotta kansalaisten kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Tämä on tärkeää myös Ahvenanmaan kanssa tehtävän yhteistyön kannalta. Kieltenopetusta tulee aikaistaa ja kielikylpyjä, kielisuihkuja sekä muita toimivia kieltenopetustapoja tulee lisätä. Ruotsin kielen opetuksen sisältöä tulisi kehittää niin, että se kiinnostaa enemmän suomenkielisiä oppilaita.

b) Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun? Lainvalmistelun taso on viime vuosina tasaisesti heikentynyt. Asiantuntemukselle tulee antaa painoarvoa ja lainvalmistelun perustuslaillisuudesta tulee varmistua entistä paremmin. Riittävien vaikutusarviointien tekeminen on tärkeä osa hyvää lainvalmistelua. Seuraavan hallituksen sisällä tulisi olla yhteisymmärrys hyvän lainvalmistelun periaatteista. Komiteaperusteinen lainvalmistelu on kannatettavaa erityisesti laajamittaisissa uudistuksissa, joissa tarvitaan laajempaa konsensusta ja asiantuntemusta. Lainvalmistelun painopisteen tulee olla ministeriöissä. Eduskunnalta ei tule edellyttää laajamittaista lainvalmistelua.

c) Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta? Sisäistä turvallisuutta uhkaavat erityisesti eriarvoistumisen, yksinäisyyden ja marginalisoitumisen lisääntyminen. Panostukset yhdenvertaiseen koulutukseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ennaltaehkäisemisessä. On myös panostettava riittävästi kotouttamiseen, mielenterveystyöhön ja poliiseihin. Päätöksenteon on yhteiskunnan kaikilla tasoilla oltava avointa ja osallistavaa. Ihmiskaupan, ääriliikkeiden, vihapuheen sekä kaikenlaisen terrorismin torjunta on Suomen, Euroopan ja koko maailman yhteinen asia. d) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa? Kyllä. Yhdymme näkemykseen siitä, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut ja että tilanne myös Itämeren alueella on huonontunut. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa. Myös EU:n puolustusyhteistyötä tulisi kehittää. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen edun mukaista ja osa maailmanlaajuista vastuutamme. Puolustusselonteon konkreettisin osa liittyy meri- ja ilmapuolustuksen suuriin, strategisiin suorituskykyhankkeisiin ja niiden resursointiin. Laivue 2020 ja HX-hanke ovat mittaluokaltaan erittäin merkittäviä investointeja. On selvää, että hankinnat ovat tarpeellisia, jotta maamme puolustuskyky voidaan turvata. Turvallisuuspolitiikkamme perustan on oltava uskottavassa kansallisessa puolustuksessa. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen peruspilari. Suomen puolustusvoimat puolustaa koko maata. Maamme tarvitsee edelleen uskottavan, kansallisen ja ajan tasalla olevan puolustusjärjestelmän, johon tehdään investointeja. Suomen kaltaista maata hyödyttää aktiivinen yhteistyö, jolla on maamme turvallisuutta lujittava vaikutus. Pohjoismainen käytännönläheinen puolustusyhteistyö, bilateraaliyhteistyö Ruotsin kanssa, EU, ETYJ ja syventynyt kumppanuus NATO:n kanssa ovat esimerkkejä tästä.
Erkki Ahon kokemus ja näkemys asioista 

3 a. Transparency Internationalin selvityksen mukaan Suomi on maailman neljänneksi epäluotettavin oikeusvaltio ja kuuluu samaan viiteryhmään Perun, Kamerunin ja Indonesian kanssa. Haluammeko jatkaa samaan tyyliin? Suomalaisia pidetään maailmalla perinteisesti rehellisyyden esikuvana. Viime vuosien kehitys on enemmän kuin huolestuttava. Kansalaiset eivät saa Suomessa perustuslain edellyttämää oikeutta. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain 6 promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. 1990-luvun pankkikriisissä 500 000 ihmistä jäi työttömäksi ja yli 280 000 ylivelkaantui. 48 000 yritystä poistettiin markkinoilta kyseenalaisin jopa rikollisin keinoin ja 11 500 yrittäjää teki itsemurhan vuoden 1997 loppuun mennessä. Voidaan puhua kansanmurhasta. Todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla eikä heitä ole saatettu oikeudelliseen eikä taloudelliseen vastuuseen teoistaan. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten monissa muissa maissa.

Perustuslakituomioistuin

Suomessa laillisuusvalvonta ei toimi, sillä laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain 6 promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvonnassa on kysymys verovarojen tuhlauksesta, Koska laillisuusvalvonta ei toimi niin valtakunansyyttäjä ja poliisi voivat toimia rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan, koska myöskään poliisin laillisuusvalvonta ei toimi. Korkein oikeus ei perustele tekemiään kielteisiä päätöksiä, koska se ei voi niitä perustella. Kysymys on perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesta menettelystä. Käräjätuomarit ja hovioikeden tuomarit voivat toimia vapaasti ja rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan. Suomessa kansanedustajat eivät noudata lakia eikä minusterit ministerinvalaa. Suomessa perustuslakivaliokunta korvaa perustuslakituomioisuimen ja on kiistattomasti todistettu, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät noudata Suomen lakia. Suomi ei siis ole oikeusvaltio ja kansalaiset Suomessa eivät saa oikeutta, vaikka Suomen perustuslaki 21 § sitä edellyttää ja perustuslain mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat risririidassa niin perustuslak voittaa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, joka valvoisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten noudattamista.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Suomen perustuslain 3 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallintovaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tuomivaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Hyvä perustuslaki
Suomessa on erittäin hyvä perustuslaki. Ongelmana on vain se, että poliisit, juristit ja tuomioistuimet ohittavat Suomen perustuslain tehdessään päätöksia, vaikka perustuslain 106 §:n mukaan, jos tuomioistuimessa käsiteltävässä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen on ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Perustuslain 98 §:n mukaan yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet.

Perustuslaki
60 §
Valtioneuvosto
Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Jokainen asian käsittelyyn valtioneuvostossa osallistunut ministeri vastaa päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan merkittäväksi.

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat
  • tuomioistuimet
  • Rikosseuraamuslaitos, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
  • Valtakunnansyyttäjänvirasto, syyttäjänvirastot
  • Valtakunnanvoudinvirasto, ulosottovirastot
  • valtion oikeusaputoimistot
  • Konkurssiasiamiehen toimisto
  • Oikeusrekisterikeskus
  • Onnettomuustutkintakeskus
  • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
  • Tietosuojavaltuutetun toimisto ja tietosuojalautakunta
  • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
  • saamelaiskäräjät
  • Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti
  • kuluttajariitalautakunta
  • tuomarinvalintalautakunta
  • tuomarinkoulutuslautakunta
  • oikeudenkäyntiavustajalautakunta
  • rikosvahinkolautakunta
  • nimilautakunta
Oikeusministeriön tehtävät ovat
  • lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan
  • valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta
  • tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus
  • oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys
  • yleinen edunvalvonta
  • syyttäjäntoimi
  • ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta
  • sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano
  • rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu
  • rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan
  • rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit
  • armahdusasiat
  • holhoustoimen sisällön kehittäminen
  • avioliitto-oikeudelliset hakemukset
  • kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan
  • oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa
  • valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen
  • puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen
  • kielilain täytäntöönpanon seuranta
  • Suomen säädöskokoelma
  • onnettomuuksien tutkinta
  • Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto
  • saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen
  • Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi
  • yhdenvertaisuus ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen
Oikeusministeriö määrittelee tuomioistuimet seuraavasti:

Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa eli ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Tuomioistuimet ovat riippumattomia: niitä sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin. Tuomioistuimen riippumattomuus taataan perustuslaissa.
Käräjäoikeudet käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita. Alioikeuden ratkaisu voidaan yleensä saattaa ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi. Käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan hovioikeuteen. Hovioikeuden ratkaisuun taas voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos korkein oikeus antaa valitusluvan.
Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeuden päätökseen haetaan muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.
Jalot periaatteet
Oikeusprosessilla on myös laatutavoitteet. Oikeudenkäynnin tulee antaa varmat takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä. Kysymys on oikeudenkäynnin luotettavuudesta. Asia on myös käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Kansalaisella on oltava todelliset mahdollisuudet saada asiansa tuomioistuin käsittelyyn. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus valvoa ja kontrolloida oikeusistuimen toimintaa.

Pääsääntönä on oikeudenkäynnin suullisuus.

Tuomion purku on mahdollinen, jos lainvoimaisen tuomion purkuperustana on tuomion sisällöllinen virheellisyys, väärän lain soveltaminen, uusi seikka tai todiste, jonka todistaminen olisi johtanut toiseen lopputulokseen tai lopputulokseen vaikuttanut väärä todiste tai todistajan perätön lausuma, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen. Purkuhakemuksen perusteena voivat olla myös oikeudenkäynnissä tapahtuneet vakavat prosessuaaliset virheet. Tai jos henkilöä, jota ei ole kuultu oikeudessa, kärsii haittaa tuomion johdosta. Prosessuaalinen virhe, jonka havaitaan/otaksutaan vaikuttaneen lopputulokseen, on purkuperuste. Katso oikeudenkäymiskaari 31 luku.

Tuomiovoipaisuus

Korkeimmassa oikeudessa tuomioiden purkupäätöksen voi tehdä viisi tuomaria. Kaikkien tuomareiden täytyy olla esteettömiä eli he eivät voi olla sellaisia tuomareita, jotka ovat käsitelleet asiaa aikaisemmin.Asiassa sovelletaan lakia tuomareiden nimittämisestä 25.2.2000/205. Lain 17 §:n mukaan tasavallan presidentti nimittää henkilön määräajaksi korkeimman oikeuden esityksestä.

Hovioikeudet

Suomessa on seuraavat hovioikeudet:
  • Helsingin hovioikeus
  • Itä-Suomen hovioikeus
  • Kouvolan hovioikeus
  • Rovaniemen hovioikeus
  • Turun hovioikeus
  • Vaasan hovioikeus
Käräjäoikeuden päällikkö on laamanni ja muut tuomarit ovat käräjätuomareita. Eräitä asioita ratkaisemassa on myös maallikkojäseniä, lautamiehiä. Asiat käsitellään ja ratkaistaan joko istunnossa, johon jutun osapuolet kutsutaan tai kansliamenettelyssä, jolloin ratkaisu tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella. Yksinkertaisia asioita ratkaisevat myös tuomioistuinharjoittelua suorittavat notaarit ja erityisen koulutuksen saanut kansliahenkilökunta. Käräjäoikeuksissa asiat ratkaisee käytännössä syyttäjä, vaikka toisin yritetään väittää.
Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kuusi hallinto-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Ahvenanmaalla toimii oma hallintotuomioistuin.

Kukin hallinto-oikeus käsittelee hallintolainkäyttöasiat yhden tai useamman maakunnan alueella. Eräiden asiaryhmien oikeuskäsittely on kuitenkin keskitetty vain yhteen hallinto-oikeuteen. Esimerkiksi arvonlisäveroasiat käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset asiat Vaasan hallinto-oikeudessa.Hallinto-oikeus käsittelee yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Hallinto-oikeuksiin valitetaan muun muassa:
  • veroasioista,
  • sosiaali- ja terveydenhuoltoasioista, kuten toimeentulotukeen, vammaisten tukemiseen, lastensuojeluun sekä mielenterveyskysymyksiin liittyvistä päätöksistä,
  • ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuten ympäristö- ja rakennuslupiin liittyvistä päätöksistä,
  • kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,
  • elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä viranomaisten päätöksistä,
  • erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista kuten pysäköintivirhemaksuista, joukkoliikenteen tarkastusmaksuista ja jätemaksuista.
Suomi on tuomittu ihmisoikeusrikkomuksista useammin, kuin muut pohjoismaat yhteensä. Sananvapaustuomioiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomi oli saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) 138 tuomiota erilaisista ihmisoikeusrikkomuksista. Muilla neljällä Pohjoismailla niitä oli yhteensä vain 111 kappaletta, kertoo EIT:n tilasto. 1)

Eroa korostaa se, että Suomi liittyi Euroopan Neuvoston (EN) jäseneksi, ja sitä tietä EIT:n alaiseksi vasta vuonna 1989. Ruotsi, Norja ja Tanska olivat v. 1947 perustamassa neuvostoa ja Islanti liittyi mukaan kolme vuotta myöhemmin. Suomen jäsenaika on paljon lyhyempi, tuomioita on paljon enemmän. Sen pitäisi antaa aihetta mietteisiin.
Pohjoismaista vähimmillä tuomioilla on selvinnyt Islanti, 13. Tanskalla on 14 tuomiota, Norjalla 28 ja Ruotsilla 56.

Tilastossa kiinnittää huomiota myös se, että Suomesta tehdyt valitukset ovat johtaneet tuomioon paljon useammin kuin Pohjoismailla yleensä. Suomen 185 EIT:n käsittelyyn otetusta jutuista 138 päättyi valtion tuomitsemiseen. Tuomitsemisprosentti on siten 75. Ruotsin tuomioprosentti on 39, Tanskan 33. Norjan prosenttiluku on 70, tosin juttuja on kaikkiaan ollut vähän, 40 koko pitkän jäsenyyden aikana.
Pohjoismaiden yhteenlaskettu tuomioprosentti on 59. Kaikkien Euroopan Neuvoston jäsenmaiden yhteinen keskiarvo on 84, joten ihan pahinten pahisten joukkoon Suomi ei tältä osin nouse.

Suomea koskevien valitusten menestyminen paljon Ruotsia ja Tanskaa enemmän herättää kuitenkin epäilyksen, että meillä viranomaisten piittaamattomuus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta on ollut paljon karkeampaa, kuin vertailumaissa. Oletukseni siis on, että suomalaiset tapaukset ovat paljon selvempiä, kuin ruotsalaiset tai tanskalaiset. Se taas viittaa tahallisuuteen.

EIT:n tilastossa ei ole valitusten kokonaismäärää, ainoastaan käsittelyyn otetut. EIT:n käsittelyyn pääsee vain muutama prosentti sinne jätetyistä valituksista, näin ainakin Suomen osalta.Epärehelliset oikeudenkäynnit tuovat tuomioita.
Suomen tuomioiden suurin ryhmä ovat liian pitkäksi venähtäneistä oikeusprosessista annetut, 61 kappaletta. Absurdin pitkiksi venyneet prosessit ovat olleet suorastaan osa Suomen maabrändiä. Muut Pohjoismaat on tuomittu tällä perusteella yhteensä 22 kertaa.

Tuomiosade EIT:stä johti uuteen lakiin, jonka mukaan tuomioistuinten tai viranomaisten vastuulla olevasta prosessin venymisestä voidaan maksaa hyvitystä. Sen yläraja on 10 000 euroa, eikä hyvitystä makseta siltä osin, kuin rangaistusta tai muuta seuraamusta alennetaan viivästymisen vuoksi.

Toiseksi eniten on tuomioita annettu muusta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden rikkomisesta, 37 tapausta. Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus on oikeusvaltion pyhintä ydintä, ja näin suuri rikkomusten määrä todistaa, etteivät asiat ole Suomessa kunnossa. Saksassa on väkeä 15 kertaa enemmän, ja oletettavasti suunnilleen samassa suhteessa enemmän myös oikeudenkäyntejä, mutta se on tuomittu epäreilusta oikeudenkäynnistä vain 22 kertaa.

Suomen valtion tuomioon johtaneissa tapauksissa on usein pohjalla poliisien ja/tai syyttäjien mielivalta, jopa rikokset. Tuomioistuinten pitäisi olla riippumattomia poliisien ja syyttäjien väittämistä, mutta käytännössä tuomarit ovat hyvin taipuvaisia uskomaan syyttäjän tarinoita, joihin aineiston tuottaa poliisi. Epärehellisellä esitutkinnalla kyetään vaikuttamaan tuomioistuimeen.
Aikoinaan 1980-luvulla esitutkintalakia säädettäessä hallituksen esitys jätti asian poliisin harkintaan. Vastauksessaan eduskunta huomautti muotoilun olevan aivan liian löysä, ja muutti pykälän ehdottomaan muotoon: poliisin ”on suoritettava” asianosaisten vaatimat tutkintatoimet, kunhan kustannukset pysyvät asian laatuun nähden kohtuullisina.

Poliisi rikkoo tätä lain suoraa määräystä systemaattisesti, junaillessaan esitutkintaa haluamaansa lopputulokseen, ja näitä poliisin rikoksia valtakunnansyyttäjänvirasto auttaa ja edistää aktiivisesti. Näin kaapataan itselle sitä valtaa, jonka eduskunta on väkivaltakoneistolta evännyt.
Siinäpä tiivistyy syytä siihen, että Suomella on enemmän EIT-tuomioita kuin muilla Pohjoismailla yhteensä.

Tämä on Suomi

EIT-tuomioiden valossa tämä on Suomi: oikeusprosessit ovat liian pitkiä, oikeudenkäynnit ovat epärehellisiä, oikeudesta yksityis- ja perhe-elämään ei piitata ja sananvapautta loukataan laajasti ja laittomasti.
Ei tämä koko totuus ole, mutta ei ole uskottava myöskään hymistelykuva sananvapauden ykkösmaasta, jossa ei ole lainkaan korruptiota.

Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Yle! Kuuntele ja hämmästy! Emeritus professori Erkki Aurejärvi

Usko oikeuslaitoksen ja laillisuusvalvonnan toimintaan horjuu

Ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 jälkeen kansalaisten usko Suomen oikeuslaitoksen toimintaan alkoi horjumaan. Koiviston konklaavisssa tasavallan presidentti ohjeisti ylempien oikeusasteiden tuomareita ja tämä ohjeistus näkyi tuomioistuinten toiminnassa. Asiasta on valmistunut useita väitöskirjoja. Tasavallan presidentillä ei ole lainmukaista oikeutta puuttua riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Vaasan hovioikeuden eläkkeelle jäänyt presidentti Erkki Rintala totesi haastattelussaan Ilkka-lehdessä 12.6.1998, että ”kuilu kansan ja oikeuslaitoksen välillä kasvaa”. Rintalan mukaan Suomi on oikeuvaltioiden takarivissä yhdessä Puolan ja Italian kanssa.

Entinen korkeimman oikeuden jäsen Jukka Kemppinen kirjoittaa kirjassaan: ”Taistelu Oikeudesta” sivulla 15: ”Korkein Oikeus on tällä hetkellä todellisessa ahdingossa ja luottamus tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta. Monet kansalaiset eivät enää käytä sanoja ”korkein oikeus” naureskelematta, ja varmaan joku oikeuneuvos on ammattia kysyttäessä häpeissään valehdellut soittavansa pianoa pronobaarissa, koska se kuulostaa kunniallisemmalta kuin jäsenyys Korkeimmassa Oikeudessa.

Kansalaisten usko oikeuslaitoksen toimintaa horjuu pahasti. Sitä osoittaa Turun Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimus: rikos- ja prosessioikeuden sarja A n:o 25 vuodelta 1999. ”Suomalaisten luottamus tuomioistuimiin.”

Kirjassaan ”Laillista laittomuutta” pseudonyyminä kirjoittava eläkkeellä oleva lakimies Pertti Kinnunen, joka on entinen syyttäjä ja liikejuristi, toteaa sivulla 104 seuraavaa: ”Tarkastaessani eduskunnan oikeusasiamiehen virallisia työtilastoja totesin, että vuosina 1984-88 on kaikkiaan ollut ratkaistavana yhteensä 7849 kantelua ja niistä on ollut virkasyyteratkaisuja vain 5. Sivulla 108 Kinnunen toteaa, että ”Meitä aluksi hirvitti ryhtyä tutkimaan oikeuskanslerimme työtilastoja. Pelkäsimme samankaltaista lopputulosta kuin toisen laillisuusvalvojamme osalta”. Sivulla 109 jatkuu: ”Jos oletamme, että kaikki 13 ratkaisua ovat virkasyyteratkaisuja, niin saadaan johtopäätökseksi, että 13 tapauksessa 2758:sta oikeuskansleri on auttanut Suomen kansalaisia eteenpäin laillisissa oikeuksissaan. Prosentteina ilmaistuna 0,47 % on johtanut tulokseen ja 99,53 % kanteluista on mennyt roskakoriin.”

Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan Erkki Ahonystävä, pastori Juhani Alaranta oli kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varajäsen. Oikeuskanslerinvirasto kutsui perustuslakivaliokunnan jäsenet ja varajäsenet vierailulle oikeuskanslerinvirastoon. Kokouskutsusa oli mainittu, että ”Baarikaappi avataan klo 15.00”. Juhani Alaranta ei ollut mennyt ko. tilaisuuteen. Heino Virta oli soittanut PR-talojen konkurssivyyhden kanteluasian johdosta esittelijäneuvos JukkaOkolle. Okko oli sanonut Heino Virralle, että ”On justiin sama mitä papereita Te tänne lähetätte, niillä ei ole mitään merkitystä”.
Laillisuusvalvojat tekevät kuin liukuhihnalta perustelemattomia ”ei anna aihetta-päätöksiä”. Niistä on tullut laillisuusvalvonnan tavaramerkki. Sama tauti on tarttunut myös valtakunnansyyttäjävirastoon ja poliisilaitosten toimintaan. Siksi onkin syytä epäillä, että näistä on tullut selkeitä rikollisjärjestöjä. Korkein oikeus ei perustele kielteisiä päätöksiään, vaikka oikeudenkäymiskaari, Suomen Perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus ja EIT:n päätökset edellyttävät päätösten perustelemista.

Kirjassaan ”Oikeus voittaa” entinen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki käy terrierimäisesti KO:n ukkoseuran kimppuun. Korkeimman Oikeuden on astuttava alas norsunluutornistaan ja osattava ottaa huomioon muutakin kuin lakipykälien kiemurat, hän arvostelee Korkeimman Oikeuden viime vuosien toimintaa. Jäätteenmäen mielestä Eeva Vuoren tapaus todistaa, että KO ei elä nykyajassa ja arkipäivässä. KO:n remontti tulisi aloittaa jäsenten nimitystavasta, mikä ruokkii salamyhkäisyyttä. Korkein Oikeus päättää itse ehdokkaistaan ja Tasavallan Presidentti nimittää. Viran täyttömenettely on tehtävä avoimemmaksi. Virkaesitys ja esillepano tulisi myös perustella kirjoittaa Jäätteenmäki. Kansanedustaja ja varatuomari Jäätteenmäki pitää ongelmana myös sitä, että KO ei millään tavalla perustele kielteisiä ratkaisujaan. Uuden perustuslain 21 §:n mukaan ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös asiassa.

Niin sanotun Koiviston konklaavin jälkeen Suomessa on toteutettu massamuotoisesti ihmisoikeusloukkauksia juklkisen vallan toimesta. Nämä ihmisoikeuksien loukkaukset sisältävät yksilötasolla tarkasteltuna lähes poikkeuksetta sarjan erilaisia perus- ja ihmisoikeuksien menetyksiä. Ihmisoikeudet tulisi kuulua kaikille yksilöille, mutta tämä ei ole toteutunut Suomessa. 1990-luvun alun finannsikriisin ratkaisemiseksi tehdyt päätökset ja oikeustoimet ovat useilta osiltaan laittomat ja mahdollistavat mainitut ihmisoikeusloukkaukset. Todellisiin ihmiskohtaloihin pohjautuvissa tapauksissa voidaan epäillä varsin perustellusti, että julkisen vallan toteutukset täyttävät tietyiltä osiltaan myös rikosoikeudelliset tunnusmerkistöt. Valtion tahallisesti ja suunnitelmallisesti toteuttamien oikeustoimien ja eri perus- ja ihmisoikeuksien tyhjäksi tekemisen syy-yhteys on selkeä. Suurten yhtiöitten ja pankkien sekä näiden omistajien etu on valtion taholta asetettu yksittäisten ihmisten ja pienyrittäjien oikeuksien edelle.

Suomen perustuslaissa on kirjattu kolme valtiosääntömme taustalla olevaa arvoa. Ne ovat ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yksilöille kuuluvia oikeuksia. Niiden tulee olla yleisiä, kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia. Perusoikeuksille on ominaista pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Perusoikeudet ovat olennainen osa oikeusvaltion tunnusmerkeistä. Näihin sisältyy vaatimus kansalaisvapauksien ja oikeusturvan takaamisesta valtiosäännössä. Perusoikeudet vahvistetaan kansallisessa lainsäädännössä ja ihmisoikeudet vastaavasti kansainvälisillä sopimuksilla.

Säästöpankkien pilkkominen on selkeä esimerkki ihmisoikeusrikkomuksista. Jorma Arangon allekirjoittamassa asiakirjassa todetaan, että ”kauppa (SSP:n pilkoominen) yhteydessä on tarkoitus sopia määräaikaisesta kilpailun rajoittamisesta. Rahoitustarkastus katsoo, että tällainen rajoitus ei ole kilpailun terveiden periaatteiden mukainen, mutta sopimuskokonaisuutta ajatellen haitta jäänee vähäiseksi”. Pääjohtajat perustivat pilkkomista varten työryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 26. tammikuuta 1993. Ryhmään kuuluivat Osuuspankkien Keskusliiton (OKL) toimitusjohtaja Taisto Joensuu, Postipankin vähittäispankin johtaja Matti Inha, KOP:n talletuspankin johtaja Eino Halonen ja Unitas/SYP:n varatoimitusjohtaja Markku Pohjola, joka valittiin myös ryhmän puheenjohtajaksi. Vakuusrahaston konsulttina toimineen amerikkalaisen investotintipankin Merill Lynchin edustajat ristivät ryhmän G4:ksi (gruop 4 tai 4 gangsters). Näistä asioisa voidaan johtaa se tosiasia, että valtion pankkien toimintaa valvomaan asettama taho hyväksyi asetelman eli kartellin, joka selkeästi on historiatiedon valossa johtanut laajempaa yhteistyöhön, kuin mainostamisen rajoittamiseen tms. verrattavaan toimintaan.

Perusoikeutena ja ihmisoikeuksiin kirjattuna oikeushyveenä omaisuudensuojan tehtävät ja tavoitteet liittyvät yksilöiden tadoullisen toimintavapauden ja taloudellisen turvallisuuden suojaamiseen ja edistämiseen. Omaisuuden suojan taustalla voidaan nähdä ajatus siitä, että jokainen yksilö voisi elää mahdollisimman omavaraisesti, riippumattomasti ja turvallisesti, huolehtien omasta ja perheesä elämästä ja taloudellisista asioista samalla kunnioittaen perusoikeuksia ja vapauksia. Omaisuuden suojaa voidaan pitää edellytyksenä muitten perusoikeuksien toteutumiselle. Mikäli omaisuudensuoja pettää siitä seuraa automaattisesti aina useita muita perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksia. Näin on tapahtunut Suomen valtion toteuttamien pankkisopimusten seurauksena ja valtion suojeluksesta nauttivien pankkien toimesta.

Kirottu salaisuus

Suomen oikeuslaitoksen tilaa kuvaa parhaiten minun, Erkki Johannes Ahon, jo 24 vuotta kestänyt oikeustapaus eikä loppua ole näkyvissä. Olen syyttömänä kärsinyt 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomita. Kaikki tuomiot on saatu aikaan rikosten avulla. Kysymys on törkeistä ihmisoikeusrikoksista. Olen menettänyt omaisuuteni, ihmisarvoni ja olen ollut luottokelvoton ja rikollisen ulosoton kohteena jo 24 vuotta. Perheeni on rikottu ja maineeni on mustattu ikuisiksi ajoiksi. En ole saanut koko 24 vuoden aikana esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä .http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Tässä on selvitys ja todistusaineisto asiassani

Tilanne on ja oli tämä
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Kera Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys. Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. He kuitenkin myyjät kiinteää omasuutta maakaaren vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen omaisuutta omanaan.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajaksi merkitty nimismies Sulo Heiskari  toimi syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu.
Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
Entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tutkinnanjohtajana ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt tutkimatta.
Asianajaja Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, putosi parvekkeelta ja kuoli.
Ennen kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan todistus.
Erkki Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen velan perusteella jota ei edes ollut olemassa.
Koska oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja organisoi asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu.

Tässä on tarkempi ja yksityiskohtaisempi selivitys ja todistusaineisto asiassa

Tässä selostus ja todistusaineistot
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3

Tässä videoina selvitys asioista
Erkki Ahon videot ( 8 videoa)

Suomi ei ole oikeusvaltio näistä syistä:

Tässä on kolme youtube-videota asiasta

ns. Koiviston konklaavi

SSP-sopimus

ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat seuraukset - Liisa Mariapori

sekä nämä blogitekstit

Vakaan markan politiikka ja Koiviston konklaavi

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

Pankkikriisin peitellyt paperit

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

Suomen Pankin rooli

Kasinotaloutta ja kulutusjuhlaa

Syvä lama ja kriisin aika


”He tuhosivat Suomen talouden”

Valtiopetos on tosiasia

Tässä on laajempi selvitys pankkikriisin asioista

Keinot oikeusvaltion vahvistamiseksi

Suomi voidaan palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon tekemällä seuraava oikeushallinnon uudistus. Tärkein asia on perustuslakituomioistuimen perustaminen. Kun perustetaan perustuslakituomioistuin niin samassa yhteydessä voidaan lopettaa nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet ja korkein oikeus. Uudistuksen jälkeen Suomeen tulisi kolme varsinaista oikeusastetta: käräjäoikeudet ja hovioikeudet sekä perustuslakituomioistuin.
Pankkikriisin asioiden selvittämiseksi tulee perustaa totuuskomissio,mikä tutkii asiat sitten perustuslakituomioistuin käsittelee asiat.
into-oikeutta: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan
3 c)eSuomessa maahanmuuton kustannukset ovat 3,2 miljardia euroa vuodessa https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/
. Suomen on ryhdyttävä noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja EU-tuomioistuimen päätöksiä. Suomeen on tullut henkilöitä, joista on tullut rasite Suomen kansantaloudelle. Henkilöt aiheuttavat erittäin suurta turvattomuutta ja valtavaa taloudellista rasitetta Suomen kansantaloudelle. Henkilöiden maastapoistamiset voidaan hoitaa yhteistyössä EU:n kanssa ja EU:n kustannuksella.

Schengen-sopimus

Dublinin-sopimus

EU:n tuomioistuin vahvisti: Turvapaikanhakijat voidaan palauttaa ensimmäiseen EU-maahan

Noudatetaan tarvittaessa rajavalvontaa kuten esimerkiksi 2015 olisi pitänyt tehdä jotta olisi vältytty tällaiselta katastrofilta. Sisäistä turvallisuutta lisää poliisien määrän lisääminen ja oikeuslaitosuudistus.

Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyberturvallisuusajattelussa yhdistyy tietoturvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ja yhteiskunnan kriisivarautumisen ajattelua.
Useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot kuten esimerkiksi rahaliikenne, energiantuotanto,vesihuolto ja lennonjohto ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta.Näitä toimintoja tukeviin järjestelmiin ja verkkoihin kohdistuvien häiriöiden syy voi olla tietoturvakysymyksissä, kuten haittaohjelmissa tai vikaantuvissa laitteissa, mutta häiriön vaikutus yhteiskunnan näkulmasta tarkasteltuna muodostaa kyberturvallisuusuhkan. Olennaista kyberturvallisuusuhkien tarkastelussa on fyysisen maailman vaikutusten tarkastelu erona tietojärjestelmävaikutuksiin.

Suomen valtion ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 24. tammikuuta 2013. Se pohjautuu Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan päätökseen 8. maaliskuuta 2011. Suomessa kyberturvallisuus on määritelty mm. tavoitetilaksi, jossa kyberympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Se pitää sisällään toimenpiteet, joiden avulla voidaan ennakoivasti hallita ja tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia.
Kokonaisturvallisuuden järjestelyt on kuvattu valtioneuvoston 5.12.2012 periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaatteet on puolestaan kuvattu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (julkaistu 2010).
Turvallisuuskomitea (tammikuuhun 2013 turvallisuus- ja puolustusasiain komitea TPAK) seuraa strategian toimeenpanoa. Osana kyberstrategian toteuttamista perustettiin ViestintävirastoonCERT-toiminnat kokoamalla erityinen Kyberturvallisuuskeskus vuoden 2014 alussa. Ensimmäinen kansallisen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman Turvallisuuskomitea hyväksyi 11.3.2014.
Vuonna 2018 Suomen kyberpuolustuksen suunnittelun johdossa oleva prikaatikenraali Mikko Heiskanen näki 2013 kyberstrategian tavoitteiden toteutuneen huonosti. Hän kaipasi kipeästi uuden tiedustelulain lupaamia mahdollisuuksia ja sanoi, että kyberturvallisuuden kokoavaksi johtajaksi tarvittaisiin pieni johtoelin, joka loisi yhteisen tilannekuvan ja ennusteen valtiojohdolle

Suomen on nostettava kehitysavun määrä 0,7%:iin bruttokansantuotteesta. Rahat on käytettävä lähialueemme Venäjän alueen ympäristöä ja ilmastonmuutosta parantaviin asioihin ja alueen elinkeinojen edistämiseen yhteistyössä Venäjän kanssa. Samalla varmistaen suomalaisten yritysten puunsaati Venäjältä. Lisäksi panostetaan tarvittavaan määrän venäläisten nuorten koulutuksessa Suomessa kouluttamalla venäläisiä nuoria suomalaisissa ammattikouluissa oppisopimuskouluksessa kisälli/mestari-menetelmällä suomalaisille työmarkkinoille. Mitä elinvoimaisempi ja ympäristöystävällisempi Suomen lähialue on, sitä turvallisempi se on suomalaisille. Suomen on saatava EU:lta lupa kehittää Suomen ja Euroopan yhteisön turvallisuutta myös taloudelliselta ja ympäristöpoliittiselta pohjalta. Yhteistyön lisääntyminen merkitsisi myös matkailun lisääntymistä ja taloudellista hyvinvointia suomalaisille. Suomen on saatava poikkeuslupia EU-pakotteisiin kaupallisen toiminnan lisäämisen ja sitä kautta turvallisuuden lisääntymiseen. Suomen osuus EU:ssa on 14 jäsentä 751 jäsenestä joten Suomen osuus EU:ssa on 1,6 prosenttia. Suomen EU-pakotteilla on marginaalinen merkitys Venäjän poliittiseen toimintaan, mutta äärettömän suuri vaikutus Suomen valtion talouden toimintaan. Suomen on saatava luoda hyvät, häiriöttömät ja turvalliset suhteet Suomen ja Venäjän EU:n vastaiselle rajalle. Se lisää merkitävästi Suomen ja EU:n turvallisuutta.

3 d)

Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus: Turvallisuus ja puolustus – suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka

Puolustuspoliittinen selonteko ja tulevaisuuskatsaus täydennettynä kohdan c toimenpiteillä sopii minulle.

3 b)

Lainvalmistelu

Hallituksen esitysten laatimisohjeet

Lain valmistelun tulee olla perusteellisempaa ja ammattimaisempaa kuin nyt on. Kaikki mahdolllisuudet tilanteen parantamiseksi on selvitettävä. Lisäksi perustettava perustuslakituomioistuin voisi antaa ennakkopäätöksiä perustuslain tulkinnassa lainvalmistelun yhteydessä. Persutuslakituomioistuin selkiyttäisi ja nopeuttaisin lakien säätämistä.




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)