perjantai 3. toukokuuta 2019

PE 03.05.2019 Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa …..


Varpunen jouluaamuna - Sanat
mutta Siipon Puutarhalla kukat kukkivat Vappuna. Perinteisiini kuuluu käynti Vappuna Siipon Puutarhalla.

Kalajoki


Erkin kommentti: Jussi Kurikkala ei käyttänyt hiihtäessään pipoa vaan hiihtolakkia. En tiedä mitä mallia ”pipottajat” oikein tarkoittavat. Naurattaa tämä pipottajien asiantuntemus. Minusta ”pipotus” Jussi Kurikkalan muiston häpäisemistä.
Kuva Kalajoen kuplahallista Kalajoen Hiekkasärkillä. Monille muistorikas paikka.

Alueuutiset

Kauppakeskus Chydenian tiloista on puolen vuoden sisään ilmoittanut lähtevänsä viisi liikettä. Nyt lähtee vielä yksi liike lisää.
Kokkolan kauppakeskuksen autioituminen jatkuu – Sokoksen Emotion-kosmetiikkaliike on seuraava lähtijä

Kotimaan uutiset

Eduskunnassa on syntynyt riita suuren salin istumajärjestyksen muuttamisesta. Eduskuntaryhmät sopivat torstaina perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta, että puolue siirretään istumaan eduskunnan oikeaan laitaan. Tähän asti oikeassa laidassa istuneiden RKP:n edustajien piti päästä toiveensa mukaisesti keskemmälle salia.Eduskunnan piti vahvistaa istumajärjestys tänään perjantaina, mutta puhemiesneuvosto päättikin lykätä asian tiistaille.Eduskunta otti aikalisän istumajärjestyksestä päättämiseen – Risikko: Naurettava asia

Tärkeimpinä pidetyistä valiokunnista suuren valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd). Kaikkien valiokuntien puheenjohtajavalinnat ovat listattuna jutun lopussa.
Eduskunnan valiokunnat valitsivat puheen­johtajansa: Laura Huhtasaari ulkoasian­valiokuntaan, Timo Harakka valtiovarain­valiokuntaan

JALASJÄRVEN aikuiskoulutuskeskuksen toimintaan liittyvät rikostuomiot jäävät voimaan. Korkein oikeus ei myöntänyt tuomituille valituslupaa.Jutussa oli kyse siitä, että aikuiskoulutuskeskukselle saatiin petollisesti noin 47,5 miljoonaa euroa perusteettomia valtionosuuksia. Kunnan työntekijöille luvattu laaja oppisopimuskoulutus ei täyttänyt tutkinnon perusteiden ja työssäoppimisen vaatimuksia.Opetus- ja kulttuuriministeriö peri vuonna 2013 kunnalta takaisin jonkin verran alle 35 miljoonaan euroon kohtuullistetun summan. Tämä johti Jalasjärven kassakriisiin ja pakotti kunnan liittymään Kurikan kaupunkiin.
Kymmenien miljoonien petos ajoi kunnan kassakriisiin, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskukseen liittyvät tuomiot jäävät voimaan

Asia menee perjantaina eduskunnan työtä ohjaavan puhemiesneuvoston käsittelyyn, jonka jälkeen siitä päätetään lopullisesti perjantain täysistunnossa. Perussuomalaiset aikovat äänestää vastaan.
Perus­suomalaiset loukkaantuivat muiden aikeesta siirtää heidät äärioikealle edus­kunnan suuressa salissa – ”Pikkusieluista kiusantekoa”, sanoo Jussi Halla-aho

Lemmenjoen harjoituksen tapahtumia koskevan esitutkinnan kuulusteluissa osallistujat kertoivat asiassa epäillyn Karjalan lennoston ex-komentajan muun muassa kutsuneen osallistujia mulkeroiksi ja kaatuilleen päihtyneenä. KARJALAN LENNOSTON entisen komentajan Markus Päiviön syytteitä esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta alettiin käsitellä torstaina Helsingin hovioikeudessa. Syytteet koskevat Karjalan lennoston isännöimiä vapaaehtoisia harjoituksia Ilmavoimien Lapin-majalla Lemmenjoella syyskuisena viikonloppuna 2017.IS kävi läpi Lemmenjoen esitutkinnan – alkoholin kerrotaan muuttaneen komentajaa, kaatuili ja puhui törkeyksiä: ”h***m**kut”, ”m***erot” ja ”h***r***karit!”

Sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taee jää sairauslomalle torstaista alkaen. Puolueen mukaan al-Taee on ollut vappuaatosta, eli tiistaista saakka sairaalahoidossa.
Hänen sairauslomansa kestosta ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. Sdp kertoo, että asiasta kerrotaan tarkemmin myöhemmin.Hussein al-Taee joutui sairaalaan – jää sairauslomalle

Kokoomuksen Kalle Jokinen ei näe edellytyksiä hallitusyhteistyölle vasemmistoliiton kanssa, koska puolueiden käsitys asioiden vastuullisesta hoitamisesta on täysin erilainen
Vasemmistoliiton Andersson kokoomuksen ryhmäjohtajan hallituslinjauksista: Näyttää pullistelulta

Ulkomaan uutiset

PRESIDENTTI Nicolás Maduro kiitteli torstaina Venezuelan armeijaa ja pyysi sitä vastustamaan ”kaikkia vallankaappauksen suunnittelijoita”. Tilanne Venezuelassa on kärjistynyt viime päivinä oppositiojohtaja Juan Guaidón yrittäessä kansan ja armeijan tuella syrjäyttää Maduron.
Maduro esiintyi sotilaiden kanssa ja pelotteli sisällissodan mahdollisuudella, vapun mielenosoitusten jäljiltä neljä kuollutta

YHDYSVALTAIN ulkominister Mike Pompeo tapaa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ensi viikolla Suomessa, kertoo uutistoimisto AFP.Ministerien kerrotaan keskustelevan Rovaniemellä maanantaina alkavan Arktisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestettävässä tapaamisessa Venezuelan tilanteesta.
Sen lisäksi asialistalla on ”useita muita aiheita”.
USA:n ja Venäjän ulkoministerit tapaavat Rovaniemellä maanantaina alkavassa kokouksess
ÄSKETTÄIN paljastunut raaka sarjamurha on nostanut päivänvaloon Kyprokselle kotiapulaisiksi saapuneiden naisten kurjat työskentely- ja elinolosuhteet. BBC:n Kyproksella haastattelemien siirtolaisnaisten mukaan kotiapulaisiksi maahan saapuneiden olosuhteita voi hyvästä syystä kutsua moderniksi orjuudeksi.
Siirtolaisten syrjinnän ja heikkojen työehtojen lisäksi Kyproksella on käynyt ilmi, että poliisilta kesti uhrien siirtolaistaustan vuoksi kolme vuotta aloittaa alun perin katoamisina ilmoitettujen tapausten tutkiminen. Yhteensä seitsemän uhrin joukossa on viisi aikuista naista ja kaksi lasta, jotka ovat 8- ja 6-vuotiaita.
Sarjamurha paljasti Kyproksen siirtotyöläisten heikon aseman – työnantajat sumuttavat työehdoissa ja työpaikoista pitää jopa maksaa

Talousuutiset

Asia käy ilmi Maaseudun tulevaisuuden teettämästä kyselystä, jonka mukaan 41 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n Venäjä-pakotteista luopumista.Vastaajat pitävät tälle kuitenkin ehtona sitä, että samalla Venäjä luopuu EU:ta vastaan nostamistaan pakotteista.
Venäjä-pakotteista luopumista vastustaa kyselyssä 27 prosenttia vastaajista.Loput vastaajista eivät osanneet sanoa kantaansa.MT: Yli 40 prosenttia suomalaisista haluaa Venäjä-pakotteista eroon

Suomi suhtautuu varauksellisesti euroalueen budjettivälineeseen eli niin kutsuttuun eurobudjettiin.Eurobudjetin valmistelu on edennyt vähitellen tänä keväänä, kun euromaiden ja muiden euroon tähtäävien EU-maiden valtiovarainministerit ovat puineet asiaa kuukausittaisissa kokoontumisissaan.Suomi suhtautuu varauksella ehdotukseen ja on siinä samoilla linjoilla Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan sekä Latvian, Liettuan ja Irlannin maiden kanssa. Tämä myös Hansa-liitoksi kutsuttu joukko on juuri julkaissut yhteisen kantansa eurobudjetista.Eurobudjetin ratkaisun hetket lähestyvät – Suomi suhtautuu edelleen nihkeästi

Europarlamentaarikoiden lisäeläkejärjestelmästä uhkaa tulla jättilasku veronmaksajille, koska sitä hoitavan rahaston varat eivät riitä ex-meppien muhkeiden lisäeläkkeiden maksamiseen.Anteliaan järjestelmän piirissä olevat entiset mepit voivat saada lisäeläkettä tavallisen eläkkeensä päälle jopa 6300 euroa kuussa loppuelämänsä ajan. Arvioiden mukaan rahasto on käymässä tyhjiin lähivuosien aikana.Veronmaksajia uhkaa massiivinen lasku ex-meppien lisäeläkkeistä: ”Vuoden 2017 lopussa alijäämä oli 305,4 milj. €”

Kun EU sääti rikkidirektiiviä Langhin perheyhtiössä oltiin valppaina.Langh-yhtiöihin kuuluu varustamo ja teollisuuspesula, joten osaamista oli sekä laivoista että niiden puhdistuksesta.Myynnissä olevat rikkipesurit eivät tuntuneet sopivilta. Niinpä yhtiö kehitteli laivoihinsa oman pesurin.– Omiin laivoihin asennettiin ensimmäinen pesuri 2013. Pari vuotta myöhemmin sitä ruvettiin myymään muille varustamoille, toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf kertoo.Pesuriin johdetaan sisään pakokaasua, pesurissa rikki poistuu liukenemalla veteen, minkä jälkeen savukaasu tulee ulos.Piikkiöläinen perheyhtiö käänsi rikkidirektiivin voitokseen ja takoo nyt miljoonia

Urheilu-uutiset

HPK–Kärpät 1–0 Voitot 3–3 HÄMEENLINNA. Yksi ainoa maali riitti Hämeenlinnan Pallokerholle jääkiekon kuudennen loppuottelun voittoon Kärpistä.HPK:sta näki lähes alusta lähtien, että se halusi siirtää jääkiekkomestaruuden ratkaisun Ouluun ja seitsemänteen otteluun.HPK johti kuudetta loppuottelua 1–0 Valtteri Puustisen maalilla kahden erän jälkeen, ja alkoi näyttää siltä, että voittaisivat. Ja niin kävi.HPK:n Valtteri Puustinen, 19, vei jääkiekon Liiga-finaalit seitsemänteen peliin: ”Olihan se mieletön tunne”

SUOMI on voittanut Tšekin 3–2 jääkiekon EHT-turnauksessa Brnossa. Sakari Manninen teki kaksi maalia (1–0 ja 3–1), Toni Rajala viimeisteli toisessa erässä 2–0-maalin. Tšekille maalasivat NHL-pelaajat Filip Hronek ja Radko Gudas. Suomen parhaana palkittiin jälleen voiton torjunut maalivahti Jussi Olkinuora. Leijonat kaatoi Tšekin, Manninen teki kaksi maalia https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006091649.html

TEXASILAINEN lukiolaispoika Matthew Boling, 18, pyyhälsi viime viikonvaihteessa sata metriä hämmästyttävään aikaan. Boling pysäytti kellon 9,98 sekuntiin lukiolaisten kilpailussa Websterissä Teksasissa lauantaina.Kyseessä on tiettävästi kaikkien aikojen nopein lukiota, eli amerikkalaisittain high schoolia, käyvän juoksijan missään olosuhteissa juoksema satametrinen.
Texasilainen lukiolaispoika pinkoi 100 metriä hurjaan aikaan, mutta maailmanennätykseksi sitä ei hyväksytä

Daniel Ståhl vetäisee päälleen TPS:n valkoisen pelipaidan. Nutulla on niin paljon kokoa, että kiekkojoukkueen rotevimmatkin miehet voisivat pukea sen varusteidensa päälle – ja silti se on tässä tapauksessa liian pieni.Ståhl on turkulaisjoukkueen nimekkäimpiä etäkannattajia ja selvästi mielissään yllättävästä lahjasta.– Muista hymyillä kunnolla. Ollaan kuitenkin Turussa, Taina Ståhl huudahtaa.
Äiti on syy Ståhlin Suomi-kytkökselle ja varmistaa tämän myös muistavan sen, kun hetki ikuistetaan kameralle.Sympaattinen kiekkojärkäle on maailmantähti, joka ei unohda Turun mummiaan – ruotsalaisjätti aikoo tuulettaa ensi syksynä MM-kultaa

Maailmalla tapahtuu

Ravintola- ja catering-alalla on pulaa opiskelijoista. Ammattiopintojen suosion hiipumisesta on tullut valtakunnallinen ongelma.
Nuoret kaikkoavat ravintola-alalta – kokkikato vaivaa ympäri maan
Erkin kommentti: Tähän valtakunnalliseen ongelmaan voitaisiin puuttua siten, että otettaisiin Venäjältä nuoria henkilöitä koulutettavaksi ammattikouluihin oppisopimuskoulutuksella kisälli/mestari-systeemilla. Nämä nuoret olisivat sitten Suomen työmarkkinoiden käytettävissä ja samalla paikkamassa työvoimapulaa. Ns. pakolaisethan ei halua työllistyä eikä opiskella suomen kieltä ja kulttuuria.

Pohjois-Norjassa valjaista vapautettu maitovalas uiskentelee edelleen Norjan rannikolla ja hakeutuu ihmisten seuraan, kertovat muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK
(siirryt toiseen palveluun)
ja The Washington Post -lehti. (siirryt toiseen palveluun)
Norjan kalahallinnon johtaja Jørgen Ree Wiig kertoo The Washington Postille, että valas on liikkunut viikossa vain joitakin kymmeniä kilometrejä ja se näyttää viihtyvän ihmisten läheisyydessä.Valjaista vapautettu maitovalas ei halua lähteä Norjan rannikolta – Norjassa äänestetään jo valaalle nimeä

Sudanin valtakunnansyyttäjä on määrännyt maan syrjäytetyn presidentin Omar al-Bashirin kuulusteltavaksi rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta, kertoo Sudanin virallinen uutistoimisto SUNA. Valtakunnansyyttäjän toimistosta vahvistetaan uutistoimiston tiedot.
al-Bashir, joka nousi valtaan vuoden 1989 vallankaappauksessa, hallitsi Sudania kovaotteisesti 30 vuotta. Hänen suhteestaan terrorismiin kertoo se, että al-Qaidan perustaja Osama bin Laden asui Sudanissa vuosina 1992-1996.Sudanin entistä presidenttiä syytetään rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta

Yle Areena

Transylvania - Mustameri. Michael Portillo ja hänen Bradshaw's Continental Railway Guide -opaskirjansa vuodelta 1913 lähtevät jälleen suurelle eurooppalaiselle junamatkalle. Tällä kertaa reitti alkaa Romanian Transylvanian alueelta, joka tunnetaan vampyyritarinoistaan. Sitten vuorossa on Karpaattien vuoristo karhuineen ja lopuksi saavutaan Mustanmeren rannoille Romanian suurimpaan satamakaupunkiin Constantaan.
Jakso 1: Transylvania - Mustameri

Zermatt - Geneve. Vannoutunut junaseikkailija Michael Portillo vie nojatuolimatkailijat tässä jaksossa Sveitsin upeisiin maisemiin. Tutustumme muun muassa Zermattiin ja perehdymme siihen, kuinka vuorikiipeily muuttui pikkuhiljaa harvojen harrastuksesta rikkaiden huviksi. Käymme myös Montreauxissa ja Bernissä sekä tutustumme Sveitsin ylivertaisiin kelloihin. Jakso päättyy kansainvälisten järjestöjen tyyssijaan, Geneveen.
Zermatt - Geneve

Tanger - Marrakech. Tässä jaksossa maailmanmatkaaja Michael Portillo rikkoo Euroopan rajat ja matkaa Pohjois-Afrikan puolelle Marokkoon. Reitti kulkee Tangerin kautta Marrakechiin ja Asilahin kautta Feziin. Sieltä matka jatkuu Casablancaan, missä Portillo suuntaa ensitöikseen maailman kuuluisimpaan gin-mestaan. Jakso päättyy Atlasvuorten juurelle.
Tanger - Marrakech

Venäjän kirkon patriarkka Kirillin ja Vladimir Putin välit ovat läheiset. He johtavat maata kohti konservatiivista imperiumia. Venäjälle rakennetaan vuosittain tuhat uutta kirkkoa, uuden lain mukaan katekismusta opetetaan koulussa ja jumalanpilkasta rangaistaan.
Ulkolinja: Putinin ja patriarkan liitto

Pääministeri David Cameronin konservatiivipuolue painosti Britannian EU-kansanäänestykseen, josta seuraa Brexit. Painetta lisäsivät EU:n vaatimukset tiukemmasta yhteisestä sääntelystä, Eurokriisi sekä pakolaistilanne. Mitä tapahtui Britanniassa ennen kohtalokasta päätöstä? T: Brook Lapping / BBC.
Brexit

Youtube


Ilmastonmuutos 3.0 - Hiilidioksidi - synneistä suurin

Ilmastonmuutos - historian suurin epävalhe / Mitä sinun ei haluta tietävän ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos 2.0 - Muutoksia Aurinkokunnassa

Ilmastonmuutos ja hiilidioksikusetus

Antti Rinteen ennustus menee täysin pieleen

Terijoki dokumentti 2017

Kotimatka Karjalaan 50 vuoden jälkeen oli elämys

Mielipide

Yhteiskunnassamme verorahojen käyttö muuttuu vuosi vuodelta holtittomammaksi. Siksi kaikille on parasta, mitä vähemmän veroja kukin maksaa. Se vähentäisi yhteisten rahojen tuhlaamista. Lisääntynyt kansalaisten ostovoima lisäisi kulutusta ja sitä kautta parantaisi työllisyyttä. Siksi olen muuttanut kantani. Perintö- ja lahjaveron saisi poistaa kokonaan.
Byrokratia ei lopu ihmisen kuolemaan – pankit pahempia kuin verottaja

Kohta Olkiluoto kolmonen jauhaa sähköä, ja tuolta yhdeltä vaivaiselta pikku saarelta tulee kolmannes Suomen sähköstä, ja samalla saarella hallitaan myös polttoaineen loppusijoitus. Me olemme hyviä täällä pohjan perukoilla.Se on Suomen suurin yksittäinen ilmastoteko. Päästötöntä energiaa ja ilmanlaadultaan puhdasta. Ei mitään syöttötariffein tuettua nappikauppaa, jossa varavoima nollaa saavutettua ilmastohyötyä, niin kuin tuulivoimassa on valitettavan usein käynyt, ja josta energiantuotannon päästöjään kasvattanut Saksa on tullut tunnetuksi.Mutta kyllä sitä vastustettiin! Tiedätte ketkä. Hei, otetaan toinen hyvä uutinen. Metsä-Group kaavailee maailman edistyksellisintä sellutehdasta Kemiin. Vanha tehdas korvattaisiin kokonaan uudella. Lähes 3000 ihmistä pohjoisessa saisi töitä. Logistiikka olisi kunnossa. Kasvunäkymät avautuisivat monenlaisille biotuotteille ja tulevaisuuden puutuotteiden hautomoille.Mutta sitä vastustetaan! Tiedätte ketkä. Ne jotka eivät näe metsää puulta.Tuo vanha suomalainen sanonta yritti vihjata, että kokonaisuus ja iso kuva kannattaisi ottaa huomioon. Populismi törmää todellisuuteen

Vanha sanonta kuuluu, että kun valhetta riittävän kauan toistaa, siitä tulee totuus. Vai tuleeko? Riittääkö totuudeksi muuttamiseksi se, että toiston takana on arvostettu yhteisö, ja samalla on unohdettu toinen, tiedottajille opiksi kerrottu ohje: Älä koskaan jää kiinni valheesta tai vääristelystä, sillä se vie sanomaltasi uskottavuuden. Mutta kuinka monta kertaa on kiinni jäätävä, jotta kuulija, media, poliittinen päättäjä jne havahtuu huomaamaan, mistä oikein on kysymys.Mikä siis on eläkepommi? Määritelmiä on lukuisia, mutta keskeistä niissä on väestörakenteen muuttumisen ja vanhojen ikäluokkien kasvun aiheuttama pelko työeläkejärjestelmän ja sen pääomien riittämättömyydestä huolehtia tulevista eläkkeistä. Oleellisinta ja näkyvintä osaa tässä huolessa näyttelee työeläkerahastojen hallussa olevien pääomien määrä, joka yhdellä silmäyksellä kertoo kestävyyden ytimen, jonka ympärille muut tekijät sitten kietoutuvat.
Eläkepommeilla veteraanien eläketason kimpussa

Teos käsittelee 19.7.1985 Neuvostoliitosta Suomen kautta Norjaan Britannian tiedustelun MI6:n avulla paenneen KGB:n Lontoon tiedusteluaseman (Residentura) päällikön, evertsiluutnantti, ”lähetystöneuvos” Oleg Gordievskyn uraa. Macintyren mukaan kyse oli kylmän sodan kauden merkittävimmästä kaksoisagentista, joka elää Britanniassa maan ulkomaantiedustelun MI6:n ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan viraston MI5:n suojeluksessa.
Elämäkerta Oleg Gordievskystä julkaistu Britanniassa - suomettuminenkin esillä
Vuosina 1992-2018 ovat sadat tuhannet Suomen kansalaiset menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa ja omaisuutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena.
Suomessa on 90-luvun finanssikriisin seurauksena langetettu lukuisia tuomioita velallisen epärehellisyyden tms. perusteella. Nämä vuosina 1992-2018 annetut tuomiot ovat laittomia, koska presidentti Mauno Koivisto määräsi 6.5.1992, että instituutiot eivät saa hävitä ja näin velalliset eivät ole voineet saada oikeutta Suomen oikeuslaitoksissa 1992 vuoden jälkeen.
Presidentti Mauno Koiviston määräyksestä johtuen Suomessa tapahtuu koko ajan ihmisoikeusloukkauksia, joista törkeimpiä ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävän sopimuksen määrittäviä tekoja. Näihin tekoihin ovat syyllistyneet virkamiehet ja kaikki Suomen hallitukset ja presidentit vuodesta 1992 lähtien, sillä presidentti Mauno Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa hävitä ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu.
Julkisen vallan edustajat ovat lainsäädännössä selvästi suosineet kaikkia velkojia, kuten pankkeja ja perintätoimistoja aina 6.5.1992 lähtien ja näin julkisen vallan edustajat ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja suomalaisille kymmenien tai satojen miljardien eurojen edestä.Suomi syyllistyy koko ajan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin

Kotimaan matkailu

Ylläs Chalets

Levi ’n’ Sky Luxury Villa

Guided Winter Tours in Rovaniemi – Taxari

Ulkomaan matkailu

10 Best Places to Visit in Germany 2019 - Travel Video

Why Copenhagen Is The Number One City To Travel To in 2019

Things To Do In Copenhagen, Denmark - Travel Guide & Places To Visit | TripHunter

Tallinn, Estonia Travel Guide - Must-See Attractions

Musiikki

Amadeus Electric Quartet - She's The One

Amadeus Electric Quartet - Carmen (Habanera)

Navihanke - Mr. Perfect (Slovenski pozdrav - Novo mesto, 25. november 2016)

Loppukevennykset

Sokerievankeliumi | Pelimies | MTV3

20 BEAUTIFUL MOMENTS OF RESPECT IN SPORTS

BAD Parking REVENGE - INSTANT KARMA 2018

Kuntoilu

Butt and Abs Tabata Workout - Fat Blasting Cardio Interval Workout

Fat Burning Cardio Workout for Butt and Thighs with Yoga Cool Down - 27 Min Interval Cardio Training

Bodyweight Cardio Calorie Blaster - 30 Minute Cardio Workout at Home

Liikunta ja terveys

Verenpaine 136 / 88, pulssi 58 , Paino 103.0 kg. Jumppa 10 /2440 min, kuntosali 60/ 2420 min, kävely 0/334 km , uinti 0/8600 m, pyöräily 8/391 km

Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymykset ja puolueiden vastaukset

  1. Elinvoimainen Suomi
    a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
    b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
    c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Perussuomalaisten vastaus
4. Elinvoimainen Suomi
Suomen elinvoima ja suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hyvinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle.
Työmarkkinoiden tehtävänä on varmistaa, että palkalla pystyy elämään ja elättämään perheensä.
a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
Suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hyvinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle. Suomen hyvinvoinnin rahoitusrakenne pysyy pystyssä viiden vientialan varassa; metalliteollisuus, metsäteollisuus, kaivannaisteollisuus, kemianteollisuus ja sähköenergiatuotanto. Jokaisella näistä on maailman pienimmät ominaispäästöt. On luotava yhteinen strategia, jonka avulla on mahdollista parhaiden käytäntöjen avulla lisätä näiden toimialojen tuotantolaitoksia Suomeen.
Valtion on taattava teollisuudellemme ennustettava, vakaa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristön näkökulmasta ykkösasiat ovat: kilpailijamaihin nähden yhdenvertainen sääntely, kilpailukykyinen pitkäjänteisesti ennustettava kustannustaso sekä -verotus.

b) Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
Alueiden tasapainoinen kehitys mahdollistetaan jokapäiväisten elinkustannusten asumisen ja liikkumisen hinnan alentamisella; erityisesti laskemalla sähkön, bensiinin, dieselin ja öljyn veroa kohti EU:n asettamaa minitasoa. Ei ole kaupunkienkaan etu, että koko maan väestö alkaa pakkautua kaupunkeihin. Koko maan pitäminen asumiskelpoisena on myös suurten kaupunkien edun mukaista.

c) Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
Liikenneinfrahankkeissa on toteutettava teollisuuden vaatimat rautatieverkon sähköistykset. Maanteidemme pääväylät tulee saada nelikaistaisiksi ja rautatieverkon pääväylät kaksiraiteiseksi. Näin poistetaan logistiset pullonkaulat ja mahdollistetaan työvoiman sekä tavaroiden jouheva liikkuvuus. Samalla toimenpiteillä parannetaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Tavoitteen toteuttaminen on useiden miljardien eurojen projekti, johon puolueiden on sitouduttava seuraavaksi vuosikymmeneksi. Hankkeiden rahoitus on hoidettava budjettikehysten ulkopuolisella hankerahoituksella hyödyntäen EU-rahoituksen mahdollisuuksia.

Vasemmistoliiton vastaus

4. Elinvoimainen Suomi
Suomen talouskasvu ja tuottavuuden paraneminen on aina perustunut osaamiseen ja innovaatioihin. Laadukas, kattava ja maksuton koulutusjärjestelmä, yliopistoissa ja erikoislaitoksissa tehtävä tutkimus sekä yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka varassa Suomen menestys lepää. Aktiivinen ja strateginen elinkeinopolitiikka sekä panostukset osaamiseen ovat jatkossakin välttämättömiä, mikäli haluamme taata ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, kestävän talouskehityksen ja Suomen edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Vasemmiston aluepolitiikka lähtee siitä, että maata kehitetään eri alueiden vahvuudet ja ominaispiirteet tunnistaen ja maamme kokonaishuoltovarmuus huomioiden. Päämääränä on luoda edellytykset ihmisten hyvälle elämälle ja kestävälle elämäntavalle eri puolilla Suomea. Tasapainoisen aluepolitiikan osana tarvitaan kaupunki- ja metropolipolitiikkaa.

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen lähtökohdat?
Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen liikakäytön lopettaminen edellyttävät, että tapamme tuottaa, kuluttaa, liikkua, asua ja syödä on muututtava kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Tämä ekologinen jälleenrakennus on hyvinvointivaltion rakentamiseen verrattavissa oleva tehtävä, joka edellyttää kokonaisvaltaista ja strategista otetta ja useiden yhteiskunnan osa-alueiden ohjaamista samanaikaisesti kestävään suuntaan.
Murros hävittää vanhoja tehtäviä, mutta siirtyminen ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävään kiertotalouteen luo myös valtavasti uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista työtä. Korkean osaamisen yhteiskuntana Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja houkuttelevia ratkaisuja. Tämä edellyttää aktiivista ja strategista elinkeinopolitiikkaa, jossa julkinen sektori ohjaa, tukee, mahdollistaa ja synnyttää innovaatioita ja uudenlaista toimeliaisuutta. Se edellyttää myös esimerkiksi TKI-panostusten merkittävää kasvua.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi tuoda Suomelle suurta hyötyä, esimerkiksi panostamalla huoltovarmuustoimintoihin. Näiden toimialojen ympärille on rakennettavissa myös uutta työtä, uusien maailmallakin kiinnostusta herättävien tuotteiden kehittämisen kautta, kuten esimerkiksi vesiteknologia sekä energiatehokkuus ja -omavaraisuus.
Vasemmistoliitto on ehdottanut myös julkista kehityspankkia tai investointilaitosta, joka kokoaisi ja kanavoisi rahoitusta pitkäjänteisesti kokonaisvaltaisen missioajattelun ja yhteiskuntavision mukaisesti.

b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
Metropolien merkitys kansainvälisen talouden moottoreina kasvaa. Myös Suomessa pääkaupunkiseudun kehitys vaikuttaa koko Suomen kehitykseen. Metropolialueen kehittämiseksi tulee määritellä MAL-sopimuksessa sitova asuntotuotantotavoite riittävällä kohtuuhintaisella vuokra-asuntopainotuksella, estää segregaatiota kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tasapainoisella sijoittamisella, sekä tukea raideliikennehankkeita ja uusia liikenteen palveluita.
Kasvavien kaupunkiseutujen kehittämiseksi tulee laatia kasvusopimukset, joiden avulla parannetaan seutujen saavutettavuutta, esimerkiksi ratahankkeet ovat merkittäviä monelle kasvavalle kaupunkiseudulle. Kaupunkien joukkoliikennetukea tulee kasvattaa ja parantaa pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä.
Seutukeskuksissa tulee tehdä MAL-sopimukset. Koulutus on keskeisessä roolissa, niin eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Myös ammatillinen koulutus ja koulutuspaikkojen riittävä tarjonta on keskeistä aluepolitiikan näkökulmasta.
Harvaan asuttujen alueiden kehittämiseksi perusväylänpidon rahoitus pitää turvata ja tieverkon talvikunnossapitoa parantaa. Joukkoliikenteen perustaso tulee turvata kaikkialla Suomessa, ja lisäksi tulee kehittää kutsujoukkoliikennettä ja liikenteen palveluita. Kiinteän laajakaistan tulisi kattaa koko maa.
Työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi työttömien muuttoavustuksia pitäisi kasvattaa. Erityisesti haja-asutusalueiden vanhusten tarpeisiin tulisi kehittää liikkuvia ja kotiinvietäviä palveluita. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa harva-asutuksen ja saaristoisuuden tulee olla valtionosuuksia korottava kriteeri.

c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
Koko maan suotuisan kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi haluamme investoida erityisesti raiteisiin ja raideyhteyksiin. Ratapihojen toimivuus, kaksoisraiteet ja nopeat yhteydet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua. Suuria ratahankkeita olisi hyvä suunnitella etupainotteisesti, niin että niiden toteutus voidaan tarvittaessa aloittaa nopeasti. Myös vesiväylien, erityisesti sisävesien syväväyläverkoston, kattavuudesta tulee huolehtia.
Olemme sitoutuneet parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän raporttiin, jossa sovittiin 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta sekä hahmoteltiin erilaisia skenaarioita investointien rahoitukselle. Liikenneverkon korjausvelan määrää tulee vähentää harkitusti ja pitkäjänteisesti. Perusväylänpitoon tarvitaan pitkäjänteinen ja riittävä rahoitustason nosto. Kehittämishankkeiden rahoitukseksi voidaan luoda perusrahoituksen noston lisäksi hankekohtaisia yhtiöitä, kunhan ne toteutetaan osana kokonaisvaltaista suunnitelmaa ja julkisella rahoituksella sekä omistuksella.
(Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti, vastalause valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön, ilmasto-ohjelma, alue- ja kaupunkipoliittinen ohjelma, eduskuntavaaliohjelma, toimenpidealoite TPA 83/2018 oikeudenmukaisesta ilmastosiirtymästä.)

Vihreiden vastaus
4. Elinvoimainen Suomi
Vihreät näkee, että Suomen elinvoiman on rakennuttava ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin pohjalle. Nämä asiat ovat entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. Suomen on jatkossakin panostettava koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin, jotka tuovat meille menestystä ja hyvinvointia. Meillä voi olla paljon kokoamme suurempi rooli maailman polttavimpien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, torjunnan ratkaisuissa, joille on runsaasti kysyntää maailmalla. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös taloudellista menestystä ja vientivetoista kasvua.
(Talouden ja työllisyyden tiekartta)

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
Suomella on vahvuuksia, joilla voidaan vastata megatrendien kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn, kaupungistumisen, ja alustatalouden haasteisiin: monialaista ympäristöystävällisen clean tech -teknologian tietotaitoa, digiosaamista sekä vahva koulutusjärjestelmä. Merkittävät lisäpanostukset osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen ovat investointeja tulevaisuuteen, ja tulevan hallituksen on suhtauduttava tähän vakavasti.
Olemme valmiita luomaan kestävän kehityksen kasvun ja vihreän talouden strategian. Sen pääkohtia voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Valmistellaan veroreformi, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta ympäristöhaittojen ja kulutuksen verottamiseen niin, että pienituloisten asema ei heikkene.
Vauhditetaan investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
Tuetaan puhtaan teknologian investointeja sekä edistetään teollisuuden prosessien uudistamista vähähiilisemmiksi vero-ohjauksella, panostamalla investointi- ja tutkimustukiin sekä palauttamalla rahoitusinstrumentti yritysten ja korkeakoulujen yhteisiin soveltavan tutkimuksen hankkeisiin.
Luodaan tiukat kestävyyskriteerit julkisille hankinnoille ja valjastetaan ne vauhdittamaan vihreään talouteen siirtymistä.
Panostetaan kiertotalouteen, joka tehostaa materiaalien käyttöä ja edistää palvelujen syntymistä.
Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä huomioiden työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt.
(Talouden ja työllisyyden tiekartta)

b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
Rakennettu ympäristö tuottaa yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja suurimmissa kaupungeissa asuu yli puolet maan väestöstä. Siksi kaupunkien kaavoitus-, liikenne- ja energiaratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hallitus toimii yhteistyössä kaupunkien kanssa niiden kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseksi ja tukee päästövähennystoimia lainsäädännöllä ja rahoituksella.
Voimakkaana jatkuvan kaupungistumisen johdosta Suomessa tarvitaan kaupunkipolitiikkaa, jonka avulla kaupunkien kehitystä viihtyisiksi, yhteisöllisiksi ja ilmastoystävällisiksi yhdyskunniksi voidaan vauhdittaa. Vanhan rakennuskannan energiatehokkuusinvestointeihin luodaan toimiva kannustinjärjestelmä. Valtionosuusjärjestelmässä on huomioitava nykyistä paremmin metropolialueen ja suurten kaupunkien erityishaasteet.
Metropolialueen ja kasvavien kaupunkiseutujen kehittämisen haasteet ovat osin yhdensuuntaiset: ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin vastaaminen edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä vähäpäästöiseksi (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntorakentamista, jotta asuntojen hintojen nousu pysyy kurissa. Pidetään huolta kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittävästä määrästä (vuokra-, opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentaminen) ja sijoittelusta, jotta alueiden eriytymistä pystytään hidastamaan.
MAL-sopimusmenettely on osoittanut toimivuutensa, ja menettelyä voidaan laajentaa nykyistä useammalle kaupunkiseudulle. MAL-sopimusten voimassaoloaikaa voidaan pidentää ja sovittaa yhteen uuden 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa.
Seutukaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa on tuettava. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutusmahdollisuuksien sekä sote-palveluiden turvaamista eri puolilla maata, hyvien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien rakentamista ja ylläpitoa ja luontomatkailun edellytysten ja uusien työpaikkojen syntymisen tukemista. Puhtaan uusiutuvan energian tuotannossa on paljon mahdollisuuksia, samoin luomuviljelyssä ja kasvipohjaisten proteiinien tuotannossa. Valmistellaan tiekartta Suomen maataloustuotannon uudistamiseksi ekologisesti kestäväksi ja vähäpäästöiseksi. Osana ilmastopolitiikkaa on valmisteltava menettely, jolla hiilensidonnasta voidaan maksaa korvausta metsänomistajille ja maatalouden harjoittajille.
(Maatalousohjelma, Vihreä kaupunkivisio)

c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
Väyläverkkomme ylläpito ja korjausvelan vähentäminen on tärkeää.
Kehittämisinvestoinneissa painopisteen on oltava vahvasti hankkeissa, jotka edistävät ilmastotavoitteita ja päästötöntä liikennettä. Kaupunkiseutujen välisten raideyhteyksien parantamisen ohella tarvitaan koko maan raideliikennettä parantavia paikallisia investointeja (esimerkiksi Pisararata).
Raideliikenteen  investointien rahoitustarpeet ovat mittavat, eikä niitä saada toteutettua riittävän nopeasti pelkällä budjettirahoituksella.
Tämän johdosta olemme valmiita selvittämään esimerkiksi erilaisia hankeyhtiömalleja, joissa enemmistöomistus on kuitenkin pidettävä julkisilla toimijoilla. Hankeyhtiömallilla on mahdollista toteuttaa esimerkiksi pääradan parannuksia, kuten nopea yhteys Helsingin ja Tampereen välillä, sekä Helsingin ja Turun väli, Lentorata sekä Itärata.
Raidehankkeille saatavan EU-rahoituksen tasoa on mahdollista nostaa nykyisestä. EU:n TEN-T-rahoitusta on haettava kaikkiin tukikelpoisiin hankkeisiin. Tukien ehtona on, että hankesuunnitelmat ovat valmiina, joten suunnitteluun on panostettava ripeästi.
Tienkäyttömaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on käynnistettävä. Lisäksi tulee mahdollistaa liikenteen älykäs hinnoittelu lainsäädännöllä kaupunkiseuduilla siten, että hinnoittelulla kerättävät varat kohdennetaan seutujen joukkoliikenteeseen muusta rahoituksesta tinkimättä.
Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
(Suomi raiteille -paketti)

Kokoomuksen vastaus

Elinvoimainen Suomi

Suomen elinvoima edellyttää kilpailukykyistä, ennustettavaa ja kestävän kehityksen edelläkävijäratkaisuihin kannustavaa investointiympäristöä, kasvavaa panostusta osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tällä vaalikaudella 75%:n työllisyysastetta ja kilpailukykyistä verotusta. Hallituksen strategian tulee perustua yhteiseen 2030-visioon.

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?


Suomella on vahvana teknologiamaana kaikki edellytykset rakentaa tulevien vuosikymmenten megatrendeihin vastaavista edelläkävijäratkaisuista vientivetoista kasvua. Ilmastonmuutoksen hallinta, luonnonvarojen mahdollisuudet, kaupungistuminen, digitalisoituminen, palveluistuminen, kiertotalous, alustatalous – suurien mahdollisuuksien trendejä kaikki.
Strategian tulee sisältää toimet, joilla nopeutetaan edelläkävijäratkaisujen käyttöönottoa Suomessa ja luodaan yrityksille referenssejä vientiin arvoketjujen eri vaiheissa.
Vaikutetaan kansainväliseen liiketoimintaympäristöön erityisesti EU-päätöksenteossa. Politiikka on kunnianhimoista, pitkäjänteistä ja luotettavaa. Yritystukia karsitaan ja painotetaan uudistavia tukia. Omistamisen ja yrittämisen verotuksen on kannustettava investointeihin ja riskinottoon.
Ansiotuloverotusta keventämällä luodaan suomalaisia ja ulkomaisia osaajia houkutteleva elinympäristö.

b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?


Kaupunkipolitiikan on oltava kunnianhimoista ja osa kaiken hallinnon läpäisevää päätöksentekoa. Kaupunkipolitiikassa kasvuseutuja katsotaan laajasti sisältäen metropolialueen ja isojen kaupunkien lisäksi seutukaupunkien kehittämisen. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kannustimia lisätään.
Työvoima- ja elinkeinopalvelujen uudistuksessa valtion ja kuntien työnjakoa tarkistetaan ja selkeytetään kummankin luonnollisia vahvuuksia vastaavaksi kokeilujen tulosten perusteella.
Työtä välitetään koko Suomen työmarkkinoilta ja reagoidaan työpaikkojen siirtymiseen. Kasvun haasteet huomioidaan valtion ja kuntien välisissä rahoitusjärjestelyissä. Asuntorakentamisella vastataan kysyntään, kannustaen muuttoon työn perässä.
Asumisen tuet suunnataan eniten tarvitseville. Kaavoitusta yksinkertaistetaan ja nopeutetaan lisäten myös aloite- ja osallistumismahdollisuuksia. Kaavatasojen määrä tarkistetaan. Rakentamisen ja investointien lupajärjestelmässä siirrytään yhden luukun asiointiin ja ajallisiin palvelulupauksiin.
Edistetään harvaan asuttujen alueiden luonnollisista vahvuuksista ponnistavaa elinkeinotoimintaa ja paikallista jalostusarvoa nostavia investointeja.
Teknologian ja tietoliikenteen avulla täydennetään liikenneyhteyksiä, mahdollistetaan palveluiden saavutettavuus, elinkeinoelämän tarpeet ja monipuoliset työskentelymahdollisuudet.

c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?


Auton ja maantiekuljetusten välttämättömyys ymmärretään ja vähennetään liikenteen päästöjä. Edistetään siirtymistä vähäpäästöisiin käyttövoimiin ilman kohtuuttomia kustannuksia elinkeinoelämälle tai kuluttajille. Vahvistetaan joukkoliikennettä ja pyöräilyä suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kasvukeskusten välillä.
Kaupunkikeskusten välille tarvitaan nopeita junayhteyksiä, unohtamatta kaupunkeihin kytkeytyviä seutuja ja koko maan liikenneväylien kehittämistä.
Nopeampia raideyhteyksiä tarvitaan pääkaupunkiseudulta itään, pohjoiseen (päärata) ja länteen (Turun tunnin juna). Sekä henkilö- että tavaraliikennettä kehitetään mahdollistaen työssäkäyntialueiden laajentaminen ja elinkeinoelämän kasvu.
On oltava valmiutta edetä hankkeissa kunnianhimoisesti suunnittelun ja rakentamisen osalta. Suurimpien liikennehankkeiden rahoituksessa hyödynnetään hankeyhtiömallia. Hankkeita suunniteltaessa arvioidaan eri toimijoiden intressit ja rahoitusmallien kestävyys pitkällä aikavälillä.
Kokoomus on sitoutunut parlamentaarisen liikennejärjestelmätyöryhmän työn mukaisesti turvaamaan perustienpidon rahoituksen.

Kristillisten vastaus
  1. Elinvoimainen Suomi Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että koko maata kehitetään ja pidetään asuttuna. Elinvoimaisessa Suomessa pidetään huolta turvallisuudesta, panostetaan koulutukseen ja edistetään työllisyyttä, yritysten syntymistä sekä kansallista kilpailukykyä. Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava huomioiden luonnonolosuhteet koko maassa.
    a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat? Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ympäristö- ja ilmastokysymyksissä panostamalla uusien puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja vientiin. Suomalaisen vähäpäästöisen energiateknologian mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti myös liiketoiminnan kehittämisessä. Uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tehtävä Suomen vientiteollisuuden kilpailuvaltteja. Laaja-alainen siirtyminen kiertotalouteen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja raaka-aineiden tuontia. Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja. Globaalisti tulee pyrkiä löytämään yhteistyömuotoja ja kansainvälisiä sääntöjä kiertotalouden lisäämiseksi. Kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi on hyvä laatia strategia ja sen pääkohdiksi tulee ottaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä kiertotalouden edistämiseen.
    b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita? Kaupunkialueet kilpailevat parhaista työntekijöistä ja yrityksistä kansainvälisillä markkinoilla. Alueiden menestystä rajoittaa kohtuuhintaisten asuntojen puute, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kasvukeskusten asuntotuotantoa pitää lisätä. Tarvitaan sekä perheasuntoja että kohtuuhintaisia pieniä asuntoja. Asuinalueiden eriytymiskehitykseen pitää puuttua. Suurten kaupunkialueiden sisällä on pidettävä huoli, että julkiset liikenneyhteydet ovat sujuvia, eivätkä matkustusajat kasva kohtuuttomiksi. Koulutuspolitiikka on myös aluepolitiikkaa. Korkeakouluverkon on oltava kattava, jotta osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvataan joka puolella Suomea. Lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta tulee olla tarjolla alueellisesti riittävästi ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä varmistaen. Kristillisdemokraatit haluavat nähdä koko maan elinvoimaisena ja houkuttelevana asumisen ja yrittämisen kannalta. Riittävien peruspalveluiden säilyminen, liikenneyhteydet ja yrityspalvelut vaikuttavat maaseudun elinvoimaisuuteen. Palveluiden järjestämisessä pitää kehittää uudenlaisia vaihtoehtoisia palvelumuotoja, ja on muun muassa tutkittava mahdollisuus Ruotsin mallin mukaiseen kyläkauppatukeen. Haja-asutusalueiden asukkaat ovat riippuvaisia yksityisautoilusta, mikä on otettava huomioon liikenteen ratkaisuissa. Kotimaisen ruuantuotannon säilyminen ja maatalouden kannattavuuden tukeminen on keskeinen edellytys maaseudun elinvoimalle. Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että Suomen pohjoiset erityisolot huomioidaan.
    c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi? Teiden, rautateiden ja vesiliikenneväylien korjausvelkaa pitää vähentää suunnitelmallisesti yli vaalikausien parlamentaarisesti sovitun mallin mukaisesti. Nykyistä suurempi osuus liikenteestä kerätyistä veroista tulee kohdentaa infran ylläpitoon ja kehittämiseen. Suhtaudumme avoimesti uusiin rahoitusratkaisuihin suurten liikenneinvestointien yhteydessä. Hankkeiden suunnittelussa pitää ottaa huomioon niiden alueelliset kokonaisvaikutukset muun muassa elinkeinoelämälle.
Keskustan vastaukset

  1. Elinvoimainen Suomi a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on kyllä ja seuraavassa perustelut: Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan Suomessa kehitettyjä teknologioita ja sovelluksia, joiden vienti maailmalle luo työtä suomalaisille. Myös kaupungistumiseen, puhtaan ruuan ja veden saatavuusongelmien sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Näin ollen on jatkettava toimia elinkeinopohjamme vahvistamiseksi bio- ja kiertotalouteen sekä digitalisaation ja palveluihin pohjautuen. Kestävän matkailuteollisuuden ja luovan alan kasvun mahdollistamiseksi on jatkettava työtä. Fossiilitaloudesta on siirryttävä bio- ja kiertotalouteen, mikä edellyttää julkista tukea uusien ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin. Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Se pitää jalostaa mahdollisimman korkean lisäarvon vientituotteiksi. Tulevalla vaalikaudella on toteuttava muovitiekartan toimenpiteet, jonka avulla Suomi toimii suunnannäyttäjänä siirryttäessä kestävään muovitalouteen. Uudet fossiilista muovia korvaavat biopohjaiset ratkaisut tarjoavat vientimahdollisuuksia. Perinteisen vientiteollisuuden uusiutumiseen vähäpäästöiseksi tarvitaan yhdessä toimialojen kanssa valmisteltu monivuotinen ohjelma, joka rakentuu vähäpäästöisyydelle ja vähäpäästöisiin investointeihin kannustamiselle. Näin pystymme säilyttämään suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja olemaan teknologinen edelläkävijä. Luomme siis uusia teknologisia ratkaisuja, joita kysytään maailmalla säilyttäen suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn. Liikenteen sähköistyminen ja energianvarastointiratkaisut lisäävät kysyntää akkumineraaleille. Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittää akkuklusteria uudeksi vientialaksi paitsi maaperämme mineraalien myös energia- ja kemianalan osaamisen johdosta. Voimme jalostaa akkumineraaleja Suomessa valmiiksi akuiksi asti. Myös akkujen kierrätys ja alan tuotekehitys tarjoavat mahdollisuuksia. Ruokaketjun on investoitava yhä enemmän puhtaan suomalaisen ruuan vientiin. Näin voidaan parantaa myös maataloutemme kannattavuutta. Pärjäämme maailmalla erikoistumisella, laadulla ja korkealla jalostusastella. Suomalaisten elintarvikejalostajien on tiivistettävä yhteistyötään elintarvikeviennissä. Suomen on oltava edelläkävijä uusien maatalouden tuotantoteknologioiden kehityksessä. Elinvoimainen vientisektori tarvitsee tuekseen vahvaa kotimaista omistajuutta ja kasvuhakuista yrittäjyyttä. Yritysten on voitava kasvaa kannattavasti Suomesta käsin. PKyritysten vientiä ja kansainvälistymistä on vauhditettava ohjelmallisesti. Tulevalla vaalikaudella on laadittava myös ohjelma omistajuuden edistämiseksi. Valtion tasetta on käytettävä uusien teollisten mahdollisuuksien hyödyntämisen edistämiseen, kuten akkuklusteri, bio- ja kiertotalous tai ilmastonmuutosta torjuva uusi teknologia.
    4 b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään Metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita? Keskustan mielestä koko Suomen tasapainoinen kehittäminen on yhteinen etu. Keskusta pitää olennaisena, että suomalaisille taataan peruspalvelut ja perusturvallisuus asuinpaikasta riippumatta. Aluekehitys monimuotoistuu ja erikoistuu, mutta Keskustan mielestä se ei saa eriarvoistua. Monimuotoisen aluekehityksen turvaamiseksi tarvitaan uutta suunnitelmallisuutta alueellisen läsnäoloon. Valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää myös määrälliset tavoitteet valtion työpaikkojen alueellistamisesta. Keskusta haluaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää alue- ja kaupunkikehitystä. Pääpainopisteiksi metropolialueen ja laajemmin kasvavien kaupunkiseutujen kehityksessä on asetettava muun muassa kaupunkien vähähiilisyyden, sujuvan liikkumisen ja älykkään infran, lähiluonnon ja helppojen liikkumismahdollisuuksien, edullisemman asumisen, terveiden sisä- ja ulkotilojen edistäminen sekä eriarvoisuuden kaventaminen. Asuntopolitiikalla on keskeinen sija kaupunkikehityksessä. Asumisen tukemisessa on painopistettä siirrettävä asuntotuotannon tukemiseen. Tämä helpottaa edullisten asuntojen tuottamista markkinoille, mikä puolestaan vähentää tarvetta tukea asukasta asumisen ketjun loppupäässä. Asumistukijärjestelmä on uudistettava. Keskusta katsoo, että asuntopolitiikassa asunto-osuuskuntamallia pitää edistää uutena edullisena asumisen muotona. Keskustan mielestä kaupunginosien eriarvoisuutta on vähennettävä ja koulujen ja päiväkotien kehittämiseen sekä perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin on kohdennettava erityistukea. Pääkaupunkiseudun ja laajemmin koko metropolialueen menestyminen on koko Suomelle tärkeä. Keskustan mielestä metropolialueen merkitystä maanosien välisen talouden, matkailun ja tietoliikenteen solmukohtana on tuettava. Helsinki-Vantaan ja muun Suomen lentokenttien keskinäisiä vastuita on jaettava erityisesti kansainvälisen liikennöinnin ja matkailun erityistarpeet huomioiden. Yhteydet on turvattava kaikista maakunnista maksimissaan kolmessa tunnissa pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun kaupunkien on pystyttävä nykyistä parempaan yhteistyöhön etenkin maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikassa sekä joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa. Metropolialueen MAL-kasvusopimuksia on uudistettava ja sopimuksen laajentamisen on koskettava kaikkia maakuntakeskuksia. Maakuntakeskuksilla, korkeakoulu- ja seutukaupungeilla on keskeinen asema omasta ja ympäröivän maakuntansa kehityksestä. Seutukaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista on tuettava. Vahvistetaan alueyhteisöjen yhteisöllisyyttä kuten kylä- ja lähiöyhteisöjen toimintaa. Eri aluetyyppien kehittämisen merkittävä rahoitusvastuu tulee niiden omien vastuiden ohella olla valtiolla, osin EU:lla. Seutukaupunkien vetovoimaa on vahvistettava myös maankäytön suunnittelulla. Kaavoitusprosesseja tulee yksinkertaistaa nykyisestä. Harvaan asuttujen alueiden kehityksen kannalta on tärkeää tasata älykkään ja toimitusvarman sähköverkon rakentamiskustannuksia. Sähkövero tulisi porrastaa alueellisesti siten, että siirtohintojen nousun vaikutusta hillitään. Niin ikään kiinteistöverolle tulee asettaa maksukyvyn huomioiva katto. Veron tulisi olla kohtuullinen suhteessa kiinteistön omistajan käytettävissä oleviin tuloihin. Kiinteistön ja tontin verotusarvon tulee olla suhteessa alueen kauppahintatasoiseen markkina-arvoon. Kiinteistöveroa ei saa ulottaa maa- ja metsätalousmaahan. Harvaan asuttujen alueiden elinvoiman turvaamiseksi Keskusta esittää, että perusteellisen selvityksen jälkeen otetaan erillinen verokannustin käyttöön. Kannustin voitaisiin antaa ihmisille, jotka asuvat eniten asukkaita menettävillä alueilla. Saaristokunta- ja osakuntalisät on säilytettävä vähintään nykytasolla. Heikon väestökehityksen alueilla työskenteleville tulee ottaa käyttöön erillinen opintolainan hyvitysjärjestelmä, joka edistäisi osaavan työvoiman saatavuutta. Väestöään menettävien alueiden asuntopolitiikan tervehdyttämistoimenpiteitä on jatkettava. Valtion budjettirahaa on ohjattava selvästi nykyistä enemmän alemman asteisille teille. Tieverkon kunnossa pitämisen lisäksi on satsattava toimiviin laajakaistayhteyksiin. Tätä voitaisiin vauhdittaa ulottamalla kotitalousvähennys koskemaan laajakaistojen rakentamiskustannuksia. Harvaan asuttujen alueiden asukkaiden arkea sujuvoittaa myös kyläkauppojen palveluavustuksen vakiinnuttaminen ja laajentaminen koko maahan. Niin ikään maaseudun kehittämistuet on turvattava ja pidettävä nykytasolla maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden valmistelun yhteydessä. Keskusta haluaa, että tulevan hallituksen ohjelmassa huomioidaan laajasti Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän ehdotukset.
    c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi? Keskustalle liikennepolitiikan tärkein tavoite on varmistaa Ihmisten, tavaroiden ja tiedon sujuva liikkuminen koko maassa. Uusien liikennehankkeiden tulee perustua käyttöön otettavaan 12 vuoden pituiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Siinä on tarkasteltava kaikkia kulkumuotoja kokonaisuutena. On otettava huomioon kaupunkiseutujen, työssäkäyntialueiden, pitkämatkaisen liikenteen ja haja-asutusalueiden erilaiset tarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi ja väylien kunnossa pitämiseksi tarvitsemme normaalin valtion budjettirahoituksen lisäksi myös muita rahoitusmuotoja. Hankkeet on suunniteltava myös niin, että Suomi pärjäisi paremmin EU:n väylärahojen jaossa. Keskustan mielestä ratkaisu suurien hankkeiden rahoittamisen uudistamisessa ovat valtion ja kuntien yhteisesti omistamat hankeyhtiö tai hankekohtaisesti rakennettavat yhtiöt. Uusien väylärahoitusmallien käyttöön ottaminen antaa mahdollisuuden kohdentaa valtion budjettirahoitusta aiempaa enemmän perusväylänpitoon, korjausvelan vähentämiseen ja muiden kuin mittavien liikennehankkeiden toteuttamiseen, minne markkinaehtoista rahoitusta ei saada. Hankeyhtiöiden avulla tulee toteuttaa Suomi-rata, Turun tunnin juna ja Itärata. Vaalikaudella 2015-2019 toteutettua huonokuntoisten väylien kunnostamista (korjausvelkaohjelma) on jatkettava tekemällä perusväylänpidon rahoitukseen vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron lisäys. Tämä on kirjattu yksimielisesti parlamentaarisesti valmisteltuun raporttiin. Keskusta on valmis jatkamaan Sipilän hallituksen aikana aloitettua korjausvelan pienentämistä miljardiluokan investointiohjelmalla ja rahoittamaan sen omaisuustuloilla. Soratieverkoston kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ne turvaavat koko maan asumisen ja elinkelpoisuuden. Yksityisteiden valtionavustuksissa on vaalikauden 2015-2019 korotettua tasoa jatkettava. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi rautateiden kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Henkilöraideliikenteen avaaminen kilpailulle on toteutettava vaiheittain niin, että se antaa aidon mahdollisuuden yritysten lisäksi myös julkisille toimijoille järjestää junaliikennettä. Nopeiden, maan sisäisten liikenneyhteyksien kannalta lentotoiminta ja sitä palvelevat lentoasemapalvelut on varmistettava. Yhteydet on turvattava kaikista maakunnista maksimissaan kolmessa tunnissa pääkaupunkiseudulle. Keskusta ei hyväksy supistuksia lentokenttäverkostoon. Merellä ja sisävesillä tapahtuvan vesiliikenteen tulee säilyä kilpailukykyisenä ja toimivana. Meriliikenteen ympärivuotisuus on turvattava. Haluamme kehittää koko satamaverkostoamme ja myös veneilyn toimintaedellytykset tulee turvata. Erilaiset kutsutaksijärjestelmät, yhdistelmäkuljetukset sekä mahdollisuus yhdellä lipulla matkustamiseen kaikissa liikennevälineissä ovat tulevaisuuden palveluliikennettä, jolla turvataan eri tilanteissa olevien suomalaisten liikkumistarpeet. Myös haja-asutusalueiden autottomien asukkaiden oikeus kohtuuhintaiseen liikkumiseen ja asiointiin on turvattava. Kävelyn ja pyöräilyn yhä parempi mahdollistaminen tulee huomioida ympäri maata maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunniteltaessa. Nopeiden ja kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien rakentamista koko maahan on jatkettava. Rakentamisen kustannukset kansalaisille tulee olla tasapuoliset. Valtiovallan on poistettava viimeiset esteet saada koko Suomi nopeiden ja kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien piiriin. Myös langattomien 5G-yhteyksien nopea laajentuminen on tärkeää 

RKP:n vastaukset
  1. Elinvoimainen Suomi a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat? Kyllä. Suomen tulisi luoda yrityksille edellytyksiä innovatiiviseen toimintaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se edellyttää pitkän tähtäimen politiikkaa, jotta yritykset uskaltavat investoida, kehittää, työllistää ja edistää vientimahdollisuuksia. Siksi on tärkeää, että Suomi panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin. Tarvitsemme innovatiivisemman ekosysteemiajatteluun pohjautuvan innovaatiotukijärjestelmän. Suomen pitää edistää Pohjoismaiden kehitystä maailman johtavaksi cleantech-sektorin innovaatioalueeksi. Ilmastoteknologia ja cleantech ovat osa kasvavia markkinoita. Haluamme, että Suomi on edelläkävijä ja asennoituu edistyksellisesti uusiin teknologiamuotoihin. Edistämme myös vientimahdollisuuksia luomalla edellytyksiä toimintaympäristölle, jossa on sijaa teknologisille innovaatioille ja vahvoille kotimarkkinoille. Ilmastonmuutoksen vastainen työ avaa uusia markkinoita suomalaiselle huipputeknologialle, joka on jalostusarvoltaan ja osaamiseltaan korkeatasoinen. Esimerkiksi teollisuus- ja osaamisklusterien avulla voimme avata Suomelle uusia vientimahdollisuuksia. Kiertotalous on yksi tulevaisuuden toimialoista, joka luo kasvupotentiaalia suomalaisyrityksille ja tekee yhteiskunnastamme ekologisesti kestävämmän.
    b) Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita? Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, josta voi seurata monia etuja varsinkin talouden ja ilmaston kannalta. Etenkin kaupunkien kehityksellä on talouden, kasvun ja työllisyyden osalta ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle. Kehityksessä on tärkeää, että se tapahtuu kestävästi. Turhaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä tulisi välttää. Suomi tarvitsee vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. Nykyinen politiikka ei ole tarpeeksi ottanut huomioon esimerkiksi kasvavien kaupunkien investointitarpeita. Koko maan kannalta on välttämätöntä, että kaupunkien kehitystä tuetaan koko Suomen talouden, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. On myös erittäin tärkeää huomioida, että kaikilla kaupungeilla ja kunnilla on omat erityistarpeensa ja mahdollisuutensa. Tarvitsemme vahvaa metropolipolitiikkaa, jolla voimme kilpailla kansainvälisesti. Metropolialueen menestyksestä hyötyy koko Suomi. Yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä helpotetaan antamalla kaupungeille enemmän päätäntävaltaa omien työnvälitystensä suhteen. Tarvitsemme myös päätöksentekoa, joka mahdollistaa muiden kaupunkien ja seutukaupunkien kehityksen. Seutukaupunkien kehitykselle on luotava hyvät edellytykset esimerkiksi seutukaupunkiohjelman kautta. Tarvitsemme nykyaikaista alue- ja maaseutupolitiikkaa, joka antaa alueille mahdollisuuden kehittää omia erityispiirteitään ja vahvuuksiaan. Valtio on tässä työssä avainasemassa voidessaan luoda edellytyksiä esimerkiksi infrastruktuurin ja hyvien liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittämiseen. Koko Suomelle tulee antaa mahdollisuus kehittyä, myös harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa. Suomessa on voitava harjoittaa kestävää ja kannattavaa maa- ja metsätaloutta. Kotimaisen elintarviketuotannon turvaamisen lisäksi tämä on tärkeää elävän maaseudun turvaamiseksi.
    c) Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi? Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri ovat Suomen elinvoiman rakennuspalikoita. Siksi liikenneinfrastruktuurin kehittämisen tulee tapahtua pitkäjänteisesti sekä kansallisten että alueellisten liikenne- ja kehityssuunnitelmien kautta. Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti, huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Liikenneinfrastruktuurin keskiössä ovat perustieverkon nykyistä parempi ylläpito ja raideverkoston kehittäminen. Satama- ja lentokenttäverkoston tulee palvella elinvoimaisuuden ylläpitämisen tarpeita. Joukkoliikenteen merkitys tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Valtion tuleekin kannustaa sen käyttämiseen tekemällä esimerkiksi raideliikenteen käytöstä entistä houkuttelevampi vaihtoehto, mikä siirtäisi myös fokusta kohti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Julkinen sektori on keskeinen tekijä ja myös rahoittaja liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tästä huolimatta katsomme, että uusien rahoitusmallien käyttöönoton selvittämistä on jatkettava, jotta kannatettavia hankkeita voidaan toteuttaa huomattavasti nykyistä nopeammalla aikataululla. Suomen on aikaisempaa paremmin pystyttävä saamaan EU-rahoitusta infrastruktuurihankkeisiin

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
  1. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Perussuomalaisten vastaus

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
Yhteiskuntarauha luo uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Eurooppa on voimakkaassa myllerryksessä. Siksi on tärkeää, että työmarkkinoille saadaan aikaan ennustettavuutta ja työrauhaa vahvistavat ratkaisut useammaksi vuodeksi. Samalla rakennetaan polkua uuteen työmarkkinatoimintaan.

a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
Ainoastaan yleissitovuudella varmistetaan yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille. Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen polkemisella.
Halpatyömarkkinoiden syntymistä ei saa sallia. Työvoiman saatavuusharkinnasta ei tule luopua – päinvastoin sen porsaanreikiä pitää tukkia.
Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yrityskohtaista kilpailukykyä. Nämä mahdollistuvat ainoastaan yleissitovien työehtosopimusten kautta. Kaikilla toimijoilla on oltava samat oikeudet ja velvoitteet.

b) Miten uudistaisitte perhevapaita?
Perhevapaamallissamme pidennetään ansiosidonnaisen kauden pituutta. Sekä äidin että isän vapaiden kesto olisi kumpikin 3 kuukautta ja vanhempainvapaa, jonka perheet voivat halutessaan jakaa, olisi 9 kuukautta. Kokonaispituus olisi siis 15 kuukautta (3+9+3-malli).
Hoitovapaata ei lyhennetä, mutta siitä maksettu korvaus porrastetaan laskemaan sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt noin kaksi vuotta. Hoitovapaan alkuosa olisi paremmin tuettua kuin nyt.
Luotamme perheeseen siinä, että vanhemmat osaavat itse päättää, miten haluavat lapsensa hoitaa. Perhevapaiden uudistamisessa pitää lisätä erilaisia joustoja, jotta perheet voivat helpommin sovittaa yhteen työelämän, perheen ja omat periaatteensa. Mielestämme perhepolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista ja perheistä – ja mahdollisesti parantaa syntyvyyttä – eikä tehdä työllisyyspolitiikkaa.
Perhevapaamallin uudistamista tärkeämpi asia on saada päiväkotien asiat kuntoon.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Palkka ei saa riippua sukupuolesta – tämän pitäisi olla itsestään selvää. Naisten ja miesten välisen palkkaeron selittää lähes kokonaan kiinnostus erilaisille aloille sekä työtuntien määrä. On hyvä, että tyttöjä ja poikia ohjataan avoimesti kaikille aloille, riippumatta sukupuolesta, mutta emme kannata minkäänlaisia kiintiöitä tai pakkoja. Vapaassa maassa ihminen saa itse päättää, mihin haluaa kouluttautua.
Julkisen sektorin toimintaa pitää priorisoida niin, että tärkeillä, usein naisvaltaisilla aloilla on palkanmaksuvaraa. Työllä pitää tulla toimeen, myös hoitotyössä ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien.
Mitä tulee koulutukseen, poikien ja miesten asema on paikoin hyvin huolestuttava.
Keino korjata perhevapaista ja lyhyemmästä työurasta johtuvaa eroa naisten ja miesten tulevissa eläkkeissä olisi ottaa paremmin huomioon lastenhoitoon käytetyn ajan eläkekertymä. Mikäli isän ja äidin eläkekertymä lastenhoidon ajalta (esimerkiksi 2 vuotta) jaettaisiin kokonaisuudessaan kahtia, olisi lopputulos tasapuolisempi. Ehdotus olisi varsin helppo toteuttaa ja lisäksi se olisi kustannusneutraali eikä vääristäisi kannustimia.


Vasemmistoliiton vastaus

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
Työelämän uudistamisen lähtökohdiksi tulee ottaa tasa-arvo, reilu kohtelu ja uusien työn muotojen huomioiminen. Työpaikoilla ilmeneviä väärinkäytöksiä tulee kitkeä uusilla keinoilla, ja lainsäädäntöä päivittää vastaamaan työn muutosta huomioiden epätyypillisiin työsuhteisiin, itsensätyöllistämiseen ja alustatalouteen liittyvät tarpeet. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla.
Vasemmistoliitto haluaa nostaa Suomen seuraavan hallituskauden aikana tasa-arvoisen työelämän kärkimaaksi. Työelämän sukupuolittuneisiin ongelmiin, kuten palkkaepätasa-arvoon, työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen, epätyypillisten työsuhteiden kasaantumiseen, raskaussyrjintään ja häirintään on puututtava. Uusia toimia tarvitaan myös etnisen syrjinnän ja ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytöksien kitkemiseksi.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
Erityisesti edellinen hallituskausi osoitti, että työmarkkinakysymyksissä on viisasta pyrkiä etenemään kolmikantaisesti ja hakemaan yhteistä näkemystä. Sopimiseen perustuvat uudistukset, joihin sitoudutaan laajasti, myös kestävät paremmin kuin yksipuoliset ratkaisut. Vasemmistoliitto sitoutuu työehtosopimuksien yleissitovuuteen, jonka puitteissa paikallista sopimista voidaan laajentaa siten, että sopiminen tapahtuu järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa.
Uusien työn muotojen huomioiminen ja tasa-arvon edistäminen ovat tärkeitä lähtökohtia työelämän kehittämisessä. Haluamme puuttua tehokkaasti palkkadumppaukseen ja muihin väärinkäytöksiin mm. kriminalisoimalla alipalkkauksen ja antamalla järjestöille kanneoikeuden. Kolmikannan toimintakyvystä riippumatta työn minimiehdot ja työntekijöiden riittävä suojelu ovat kuitenkin julkisen vallan vastuulla.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
Vasemmistoliiton tavoitteena on tasa-arvoinen perhevapaauudistus, jossa perheiden valinnanvapaus lisääntyy ja isille erikseen osoitettujen vapaiden määrä kasvaa. Vasemmistoliiton 6+6+6-mallissa nykyiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat päivitettäisiin 18 kuukauden vanhempainvapaaksi. Vapaa jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi olisi korvamerkitty kummallekin vanhemmalle, ja kolmannen he jakaisivat keskenään. Yksinhuoltaja voisi pitää yksin koko 18 kuukauden jakson.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Toteutetaan kunnianhimoisen palkkatasa-arvo-ohjelma, jossa linjataan erikseen matalapalkka-aloille sunnatuista korotuksista (ns. tasa-arvoerät) ja palkka-avoimuutta edistetään takaamalla luottamushenkilöille riittävät tiedonsaantioikeudet. Luodaan palkkaeroja anonyymisti seuraava tietokanta esimerkiksi tulorekisteriä hyödyntämällä, josta saatava tieto mahdollistaa sukupuolten välisten palkkaerojen korjaamisen. Sukupuolivaikutusten seuraavan arvioinnin (suvaus) rinnalla suoritetaan työmuodosta johtuva vaikutusarviointi työn hinnanmuodostukseen määräaikaisen ja osa-aikaisen työllistymisen sekä itsensä työllistämisen osalta. Tasa-arvovaltuutetun toimintaan lisätään resursseja. Pyritään suunnitelmallisesti kaventamaan alojen sukupuolittuneisuutta ja muuttamaan asenteita yhteistyössä oppilaitosten, opinto-ohjaajien, opettajakoulutuksesta vastaavien tahojen ja viranomaisten kanssa.
(Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma, Vasemmistoliiton kärkitavoitteita ja kynnyskysymyksiä seuraaviin hallitusneuvotteluihin)

Vihreiden vastaus

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
Yhdessä sopiminen on tuottanut Suomessa hyviä tuloksia. On tärkeää pyrkiä rakentamaan sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollistaa asioista sopimisen myös jatkossa. Vaalitaan luottamusta ja kehitetään hallituksen ja työmarkkinoiden välille neuvottelutapoja, jotka mahdollistavat yhteiskunnan uudistamisen. Viimeinen suuri eläkeuudistus on hyvä esimerkki onnistuneista neuvotteluista.
Tasa-arvon edistämisessä on vielä tehtävää. Nyt tarvitaan feministinen hallitus, joka purkaa epätasa-arvon rakenteet myös työmarkkinoilta. Edistämällä palkkatasa-arvoa ja uudistamalla perhevapaat lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Samaan aikaan työn on joustettava paremmin yksilön elämäntilanteen mukaan: lasten ollessa pieniä, ikääntyvien vanhempien tarvitessa hoivaa, työkyvyn heikentyessä tai eläkeiän lähestyessä. Nyt on aika rikkoa lasikatot ja rakentaa tasa-arvoa työelämään.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma)

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
Vihreät suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen valmisteluun ja toivomme, että työelämän sääntelyä kehitetään hyvässä yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa. Toteutetaan laaja työkykyohjelma, vahvistetaan henkilöstön asemaa yritysten hallinnossa, uudistetaan yhteistoimintalaki ja lisätään siinä yhteydessä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kilpailukieltojen käyttöä tulee rajoittaa siten, että niitä voidaan käyttää vain tilanteissa, joissa kielto on aidosti perusteltavissa. Palkansaajajärjestöille on saatava kanneoikeus, jotta järjestöt voisivat puolustaa työelämässä heikommassa asemassa olevien työehtoja ja oikeussuojaa.
Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin niin, ettei sosiaaliturva katkea tilanteen muuttuessa. Parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa muun muassa lisäämällä YEL- vakuutuksen joustavuutta ja edistämällä yhdistelmäturvaa, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä. Säädetään myös yritysvastuulaki, joka velvoittaa yrityksiä huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
Lähtökohtaisesti hyväksymme työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta. Työehtosopimuksilla on työlainsäädännön rinnalla keskeinen tehtävä työelämän sääntelyssä. Näkemyksemme mukaan TES:eillä on merkittävä rooli työelämän vähimmäisehtojen sääntelyssä, emmekä toistaiseksi ole nähneet tarvetta siirtää esimerkiksi minimipalkkasääntelyä TES:eistä lakiin. TES:ien etuna on vähimmäisehtojen alakohtainen sääntely. Paikallisen sopimisen osalta selvittäisimme laajentamista järjestäytymättömiin työnantajiin siten, että työntekijäosapuolten oikeuksista ja neuvottelukyvystä huolehditaan.
(Talouden ja työllisyyden tiekartta)

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
Perhevapaat tulee uudistaa tasa-arvoisemmiksi ja joustavammiksi. Ansiosidonnaista osaa perhevapaista on pidennettävä ja molemmille vanhemmille on kiintiöitävä niistä yhtä suuri osa: esimerkiksi synnyttäjälle varatun osuuden lisäksi molemmille vanhemmille kiintiöidään oma 6 kuukauden vapaansa, minkä lisäksi vanhemmat voivat jakaa keskenään 6 kuukautta. Kotihoidontuki uudistetaan 6 kuukauden hoitorahaksi. Kaikkia perhevapaita voi pitää osissa ja pidentää niiden kestoa nostamalla puolikasta tukea, kuitenkin niin, että ansiosidonnainen vanhempainraha pidetään siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolme ja hoitoraha siihen mennessä, kun lapsi täyttää seitsemän.
Perhevapaauudistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota perheiden monimuotoisuuteen. Taataan esimerkiksi yhden vanhemman perheille samat oikeudet perhevapaisiin ja sateenkaariperheille mahdollisuus jakaa perhevapaita perheen kaikkien vanhempien kesken.
(Perhepaketti, Eduskuntavaaliohjelma)

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
Palkkatasa-arvoa edistetään lisäämällä sukupuolivaikutusten arviointia julkisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi avaamalla palkkatiedot, mikä tekee sukupuolten väliset palkkaerot näkyviksi. Toteutetaan tasa-arvosuunnitelmat sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamiseksi, edistetään samapalkkaisuusohjelmaa ja tuodaan esimerkiksi kaikkien työntekijöiden näkyville tasa-arvoselvitykset, joissa on julkiset palkkatiedot ja -perusteet, sekä esimerkiksi velvoittamalla suuret yritykset seuraamaan ja raportoimaan henkilöstönsä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja soveltamalla pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin sukupuolikiintiötä. Valmistellaan Islannin mallia seuraten palkkatasa-arvon osoittava sertifikaatti, jonka yritys voi ennalta määritellyin ehdoin saada määräajaksi.  Parannetaan perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa. Ennaltaehkäistään naisten eläkeläisköyhyyttä uudistamalla perhevapaajärjestelmä sekä huolehtimalla naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä.
Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen vahvasti jakautuneet ns. miesten ja naisten aloihin, mikä osaltaan lisää työelämän syrjiviä rakenteita. Kannustetaan kaikkia sukupuolia kykyjään ja taitojaan vastaaville aloille koko koulutuspolun matkalla. Anonyymia rekrytointia julkisissa työhönotoissa tulee edistää ja muun muassa tällä tavoin purkaa maahanmuuttajien ja kotoperäisten etnisten vähemmistöjen kokemaa rakenteellista syrjintää työmarkkinoilla. Naiset tekevät edelleen enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Varmistetaan myös osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. Työssä jaksamisen edistämiseksi ja työuran päättymisen ja keskeytymisen ehkäisemiseksi mahdollisuutta osa-aikatyöhön tulee helpottaa.
Vihreät haluaa rakentaa feminististä Suomea, jossa sukupuolten väliseen tasa-arvoon puututaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja jo lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi sukupuolisensitiivinen kasvatus on sisällytettävä opetussuunnitelmiin ja koulujen toimintakulttuuriin ja luovutaan sukupuoleen perustuvista ryhmäjaoista ja muista sukupuolittavista käytännöistä. Ulotetaan laadukas ja sukupuolinormeja purkava seksuaalikasvatus kaikille koulutusasteille.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Perhepaketti, Talouden ja työllisyyden tiekartta)

Kokoomuken vastaus

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
Työ muuttuu nopeasti. Siksi suomalaista työelämää on uudistettava uuteen aikaan. Kokoomus haluaa työelämän, joka tukee tuottavuutta, korkeaa osallistumisastetta, alhaista työttömyyttä ja hyvää työhyvinvointia. Kokoomus haluaa työelämän, joka perustuu luottamukseen ja joka mahdollistaa reilun paikallisen sopimisen.
Jokaisen jo töissä olevan, työtä etsivän ja vasta työelämään tulossa olevan on voitava päivittää ja täydentää osaamistaan muuttuvan työelämän tarpeita vastaavaksi. Työelämän uudistukset korkean työllisyyden kannalta ovat aivan välttämättömiä.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?


Työelämän sääntelyä on kehitettävä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa ja niitä kuullen. Hallitus määrittelee uudistusten tavoitteet, joiden pohjalta valmistelua tehdään tarvittaessa yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi vastuu on myös ja erityisesti työelämän osapuolilla.
Jos työelämän osapuolet eivät pääse tyydyttävään yhteisymmärrykseen, hallituksen on oltava valmis luomaan, muokkaamaan ja viemään esityksiä eteenpäin itsekin.
Työelämän vähimmäisehtojen toteutumisen valvonta ei ole Suomessa tyydyttävää. Työntekijöiden huonon kohtelun tapaukset osoittavat, että vähimmäisehtojen suojelua tulee vahvistaa niin järjestäytyneiden, kuin järjestäytymättömienkin palkansaajien osalta.
Reilun paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää lakimuutoksia, joilla varmistetaan tasapainoinen paikallinen neuvotteluasetelma ja vahvistetaan henkilöstön asemaa.
Haluamme varmistaa kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja oman työpaikkansa asioihin vaikuttamiseen. Hallituksen ei tule yrittää vaikuttaa työehtosopimusten sisältöön. Esitämme osaamisen tulevaisuussopimusta jatkuvan oppimisen mallin rakentamiseksi.

b.Miten uudistaisitte perhevapaita?


Suomi tarvitsee kunnianhimoisen, lapsi- ja perhemyönteisen perhevapaauudistuksen, joka tuo vapautta ja joustavuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmarkkinoilla sekä edistää erityisesti naisten työllisyyttä. Kokoomus pitää tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan perheiden erilaiset tilanteet.
Perhevapaiden tulee mahdollistaa lasten hoitaminen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja uudessa elämäntilanteessa. Samalla perhevapaauudistuksen tulee kannustaa vanhempia palaamaan perhevapaalta joustavasti takaisin työelämään ja lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?


Sukupuolten tasa-arvon edistämisen on oltava yksi keskeinen tavoite hallitusohjelmassa. Tulevan hallituskauden aikana laaditaan muun muassa tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvoselonteko. Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa nykyistä tasaisemmin äitien ja isien työnantajien välillä.
Edistämme samapalkkaisuuden periaatetta työpaikoilla tarkistamalla tasa-arvolakia yksityisyyden suoja huomioiden.
Helpotetaan lyhennetyn työviikon ja osa-aikatyön tekemistä erityisesti pienten lasten vanhempien osalta sukupuoleen katsomatta. Näin madallamme erityisesti naisten kynnystä palata perhevapaalta takaisin töihin ja parannamme molempien vanhempien mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe.

Kristillisten vastaus
  1. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Kristillisdemokraatit korostavat jokaisen ihmisen oikeutta kouluttautua ja kehittää itseään sekä tehdä työtä ja yrittää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain vahvistamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
    a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta? 6/13 KD pitää tärkeänä, että työmarkkinoita uudistetaan. Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Työlainsäädäntöä uudistettaessa on paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Työvoiman liikkuvuutta on parannettava ja pyrittävä paremmin yhdistämään työnhakijat avoimiin työpaikkoihin. Välityömarkkinoita on kehitettävä sosiaalisten yritysten lainsäädännön uudistamisella ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Osatyökykyisten tuen on oltava nykyistä pitkäkestoisempaa. Työelämän viimeisiin vuosiin pitää saada joustavuutta ja työajan kevennyksiä. Kuntakohtaisia työvoiman moniammatillisia palvelukeskuksia on vahvistettava. Kolmannelle sektorille on ohjattava resursseja nuorten sekä vaikeimmin työllistyvien, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Starttirahakautta pitää pidentää ja tarjota aloittaville yrittäjille tukea ja neuvoja maksuttomasti. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä. Pystymme sitoutumaan laissa oleviin vähimmäisehtoihin, mutta pidämme tärkeänä, että mahdollisia muutostarpeita selvitetään avoimesti ja arvioidaan tarpeellisten ja työmarkkinoita edistävien uudistusten tekoa.
    b. Miten uudistaisitte perhevapaita? Perhevapaauudistuksen on lähdettävä lasten hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulmasta. Lastenhoidosta päättää perhe ja yhteiskunnan on tuettava eri hoitomuotoja tasaveroisemmin. Perheiden etuuksissa on lisättävä joustoja ja niissä tulee paremmin huomioida perheiden erilaiset tarpeet. Kannustavalla ja perheiden omia valintoja mahdollistavalla perhepolitiikalla edistetään syntyvyyttä ja kestävää väestökehitystä. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joka sujuvoittaa lapsiperheiden arkea ja lisää perheiden valinnanvapautta. Ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Perheille pitää taata mahdollisuus hoitaa tuetusti lasta kotona vähintään kolmeen ikävuoteen saakka. Vanhempainvapaiden kustannukset tulee tasata kaikkien työnantajien kesken Ruotsin mallin mukaisella rahastoinnilla.
    c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi? On tarpeen selvittää, onko esimerkiksi lainsäädännöllisillä muutoksilla mahdollista lisätä palkkatasa-arvoa, vaikka keskeisessä asemassa ovat työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien toimenpiteet.
Keskustan vastaus

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Työ muuttuu talouden kansainvälistymisen ja teknologian muutoksen vuoksi. Siksi myös työmarkkinoiden pitää uudistua. Keskusta ajaa reilua, tasa-arvoista, turvallista ja joustavaa työelämää. Siinä työntekijä ja työnantaja voivat hyvin, luottavat toisiinsa ja sopivat yhdessä. Työstä on saatava kunnollinen korvaus. Itsensä työllistävien asemaa pitää parantaa.
Keskusta hakee tulosvastuullista kolmikantaa, jossa sitoudutaan yhteisesti tavoitteisiin (esimerkiksi 75 prosentin työllisyysaste) ja etsitään keinot niihin pääsemiseksi. Lopullinen vastuu uudistusten etenemisestä on aina hallituksella.
Keskusta haluaa edistää vientivetoiseen palkanmuodostusmalliin siirtymistä ja paikallista sopimista sekä työrauha- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näin turvataan suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.
Paikallista sopimista on laajennettava. Kaikkien yritysten mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti on lisättävä tasapainoisella tavalla, myös järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen esteitä on purettava. Sopiminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimisen pelisäännöt on rakennettava yhdessä.
Keskusta haluaa kehittää työelämää ja johtamista työn tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö on uudistettava työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi työpaikkojen toiminnan kehittämisessä. Keskusta haluaa edistää lomapankin käyttöönottoa, joka mahdollistaisi vuosittaisen loman myös pätkätyöläiselle. Keskusta haluaa parantaa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön aina koulupolun alkuvuosiin asti. Keskusta haluaa parantaa työn ja yrittämisen yhteensovittamista.
Jakamistalous muuttaa työn teettämisen tapoja. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä kolmikantaisesti työn murroksen vaikutuksia työlainsäädäntöön ja mahdollisesti tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.
Työehtosopimisten normaali- ja yleissitovuus ovat tapoja turvata työntekijälle minimityöehdot.Jatkossakin työntekijöiden vähimmäisehdot on turvattava. Nykyisen järjestelmän muuttamiseen ei ole akuuttia tarvetta, mutta tulevalla vaalikaudella olisi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa käynnistettävä työ vähimmäisehtojärjestelmän ajantasaisuuden ja yleissitovuusjärjestelmän arviointiin työntekijän, elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta.
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaauudistuksen on lähdettävä lasten ja perheiden tarpeista. Sen keskeisimpänä tavoitteena pitää olla lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Mallin on joustettava erilaisiin elämäntilanteisiin, kuten yhden huoltajan talouksiin.  Perhevapaauudistus ei saa olla ensisijaisesti työllisyysuudistus eikä se saa heikentää perheiden valinnanvapautta lastenhoidossa. Oikeus kotihoidontukeen on säilytettävä lapsen kolmeen ikävuoteen saakka.
Keskusta haluaa pidentää ansiosidonnaisen perhevapaakauden isien osuutta, mutta se ei saa vaikuttaa äitien osuuteen lyhentävästi. Perhevapaiden uudistaminen on toteutettava siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti myös kaikkia monimuotoisia perheitä.
Uudistamisessa on otettava nykyistä paremmin huomioon myös yrittäjyyden eri muodot sekä kannusteet osa-aikatyöhön. Joustava perhevapaajärjestelmä auttaa monimuotoistuvassa työssä itsensätyöllistäjiä, yksin- ja pienyrittäjiä sekä esimerkiksi alustatalouden kautta työtä tekeviä yhdistämään perheen ja työn. Isovanhemmilla pitää olla mahdollista hoitaa jatkossakin alle 3-vuotiaita lapsia perhevapaaetuuksien turvin. Keskusta haluaa edistää perheystävällisten työpaikkojen käytäntöjä.
Keskusta siis haluaa perhevapaauudistuksen, joka on nimenomaan parannus lasten ja perheiden kannalta. Keskusta näkee perhevapaauudistuksen niin tärkeänä, että se on yksi niistä menokohteista, jonka rahoitusta haluamme lisätä. Tarvitaan kolmikantainen yhteinen tavoite rahoitusvastuusta. Rahoitusvastuu on jatkossakin työtulovakuutuksen kautta valtion lisäksi työnantajilla ja työntekijöillä.
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Työelämän pitää olla tasa-arvoista. Siihen tarvitaan luottamusta ja avoimuutta, jossa palkkakartoitukset ja -avoimuus ovat keskeisiä toimia.
Yhteistyötä samapalkkaisuuden vahvistamiseksi on jatkettava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta samapalkkatyöhön on löydettävä uusia keinoja ja uutta puhtia. Keskusta korostaa työmarkkinaosapuolten vastuuta samapalkkaisuuden edistämiseksi ja olemme valmiita tukemaan työmarkkinajärjestöjä tässä työssä. Samapalkkatyössä voidaan hyödyntää palkka-avoimuutta käsitellyttä selvitystä sekä kolmikantaisen työryhmän työtä. Ammattialojen eriytyminen sukupuolten mukaan vaatii jatkuvaa huomiota.
Isien osuutta ansiosidonnaisissa perhevapaissa kasvattava perhevapaauudistus vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä myös palkkatasa-arvoon.

RKP:n vastaus
  1. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
    a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta? Työelämää on uudistettava. Työelämää tulee kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa nykyisten vähimmäisehtojen sääntelyn puitteissa. Tulevaisuuden työelämän kannalta on hyvä, jos työntekijöille ja työnantajille annetaan mahdollisuuksia käydä enemmän vuoropuhelua ja tehdä päätöksiä nykyistä paikallisemmin. Tiedämme, että paikallinen sopiminen toimii varsin hyvin suurilla aloilla kuten esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja paperiteollisuudessa. Suuri haaste on saada toimivat ja joustavat pelisäännöt myös pienemmille työpaikoille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Nyt tarvitaan luottamusta osapuolten kesken. Paljon hyvää on saatu aikaan tässä maassa pitkäjänteisellä kolmikantayhteistyöllä. Tarvitsemme panostuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Olemme esittäneet kansallisen ohjelman työhyvinvoinnin parantamiseksi. Parempi työhyvinvointi toisi mittavia säästöjä yhteiskunnalle ja tuottavuus paranisi samalla, kun ihmisten elämänlaatu paranisi.
    b) Miten uudistaisitte perhevapaita? Tarvitaan riittävän kattava perhevapaauudistus. Uudistuksen tulee antaa selkeät puitteet, joilla parannetaan työelämän tasa-arvoa ja lisätään joustoa ja perheiden valinnanmahdollisuuksia. Tarvitsemme nykyistä enemmän isiä, jotka jakavat vastuun kodista ja lapsista, ja tarvitsemme joustavia keinoja, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat osallistua työelämään. RKP on pitkään ajanut ns. 6+6+6-mallia, jonka myös THL ja naisjärjestöt yli puoluerajojen ovat esittäneet parhaana mallina. Se voidaan myös toteuttaa asteittain. Emme esitä kotihoidontuen poistamista, mutta kokonaisuudistuksessa olemme valmiita lyhentämään sen kestoa hieman. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös oikeus neljään tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle.
    c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi? Perhevapaauudistus on tärkeä askel naisten ja miesten välisen palkka- ja eläketasa-arvon edistämiseksi. On myös tärkeää, että kustannukset perhevapaiden rahoittamiseksi tasataan mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteuttamisessa. On myös tärkeää kiinnittää huomiota yksinhuoltajaperheiden asemaan. Ylipäätänsä tasa-arvonäkökulmat on otettava keskeisesti mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Olennaista on myös etukäteen arvioida eri päätösten vaikutukset sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)