lauantai 4. toukokuuta 2019

LA 04.05.2019 Eduskunta on saanut nyt näytteen SDP:n häikäilemättömästä valtapolitiikasta. Antti Rinteen häikäilemättömästä vallankäytöstä voi lukea täältä tarkemmin http://kalajokinen.blogspot.com/2019/04/ti-23042019-valtioneuvostoon-kuuluu.html


Antti Rinne vappupuheessaan: ”Lupaan myös 100 euroa nettona kuukaudessa, useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen, lisää alle 1400 euron eläkkeisiin.”Rinteen 100 euron korotus eläkkeisiin tulee taitetun indeksin korotuksilla 5 vuodessa 1300 euron työeläkkeeseen. Tuon suuruisen pienen eläkkeen korotus lisää veroja 41 euroa kuukaudessa ja YLE-veroakin joutuu maksamaan.Lisääntynyt eläke vähentää eläkkeensaajan asumistukea ja kansaneläkettä. Ainoat hyötyjät ovat tässäkin maahanmuuttajat, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä Suomessa ja saavat korotetun takuueläkkeen. Oliko tämä Rinteen vappupuhe kuin pääministeri Sipilän irakilaisille esittämä kutsu tulla Suomeen lupaamalla heille kotinsa asuttavaksi. SDP valehtelijoiden klubi

Kerrataanpa asioita hieman. Martti Ahtisaaren konfliktinratkaisutoimistossa CMI:ssä ilman mitään tutkintoa tai osoitettua pätevyyttä työskennellyt ja Irakista pakolaisena maahamme tullut rauhankyyhky Hussein al-Taeen valittiin Sdp:n kansanedustajaksi Uudeltamaalta.
Pian tämän jälkeen Sdp:n entinen jäsen ja niin ikään pakolaisena maahamme tullut kurdi Anter Yaşa paljasti, että al-Taeen oli haukkunut muun muassa juutalaisia ja homoseksuaaleja jyrkin äänenpainoin Facebookissa. Yaşa on sama henkilö, joka vuoti aikoinaan julkiselle sanalle myös Aleppon lelusalakuljettajana toimineen syyrialaistaustaisen Rami Adhamin jihadistiyhteydet, ja molemmat katosivat pian Sdp:stä.
Homo homini lupus est

Vaalikonevastausten perusteella perussuomalaiset ovat perinteisellä oikeisto-vasemmisto -akselillä aivan keskellä. Ja sillä paikalla puolue on ollut koko historiansa ajan. Kansanedustajilta edellytetään "arvokasta käytöstä". Tämän päiväinen käytös on kyllä lähinnä epäasiallista kiusantekoa. Lieneekö perussuomalaisten vaalimenestys ollut tempun pontimena.Perussuomalaiset kiusanteon kohteena

Talouspoliittisessa ohjelmassamme irtisanoudutaan sekä perinteisestä vasemmistosta, että oikeistosta kaikkein näpsäkimmin seuraavassa tekstinpätkässä: "Perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta. Niitä erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin taho on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon. Ero on lähinnä siinä, halutaanko itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla vai otetaanko väliin yksityinen sektori vetämään omat voittonsa välistä."
Perussuomalaisten talouspolitiikassa korostuu voimakkaasti myös kielteisyys ylivelkaantumista kohtaan. Puolueen puheenjohtajan, Halla-ahon toistuvasti sanomana "On elettävä suu säkkiä myöten." Tämä on järkevää ohjelmamme mukaan jo senkin vuoksi, että velanhoitokuluihin uppoavat kustannukset ovat pois julkisten palveluiden rahoittamisesta.
Entä sitten työttömien kyykyttäminen, jota kokoomus ja keskusta ovat harjoittaneet? Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kritisoineet aktiivimallia huonosti suunnitelluksi. Työttömille täytyy olla tarjolla mielekästä työtä, jolla he osoittavat aktiivisuutensa. Tässä kohdin perussuomalaiset ovat siten jälleen oikeiston ja vasemmiston välimaastossa, eivätkä radikaalia oikeistoa. Perustulolle taasen ei nähdä toteuttamismahdollisuuksia ainakaan nykyisellään holtittoman maahanmuuttopolitiikan yhä jatkuessa ja syödessä taloudellisia resurssejamme kumulatiivisesti ja peruuttamattomasti.
Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma on luettavissa täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_talouspoliittinen-ohjelma_2019_1.pdf
Perussuomalaiset ei ole oikeistopuolue

SDP saavutti 0,2 prosentin eli 6200 äänen vaalivoiton perussuomalaisista eduskuntavaaleissa. Vaalivoitto tuli ulkomaalaistaustaisen kansanedustajan valehtelun ja kansalaisten harhaanjohtamisen avulla. Ammattiliiton ja hoivayritys Tradekan vaalituella eduskuntaan päässyt SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on yhdessä jatkuvasti tunaroivan pääministeriehdokas Antti Rinteen kanssa ryhtynyt perussuomalaisten syrjimiseen yrittämällä siirtää perussuoomalaiset vastoin heidän tahtoaan eduskunnan oikeaan laitaan ja leimaamalla perussuomalaiset äärioikeistolaisiksi. Näyttää siltä, että tiistaina istumajärjestysäänestyksestä tulee äänestys siitä, ketkä haluavat tulla perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen ja ketkä haluavat mennä tunaroivien ja härskisti valtaakäyttävien SDP:n aisan kannattajaksi. Minulle on alkanut voimistua käsitys siitä, että Suomeen tulee oikeistohallitus, jossa ovat perussuomalaiset+ kokoomus + keskusta + kristilliset ja vielä joko rkp tai vihreät, mahdollisesti molemmat. Hallituksesta tulee todella vahva enemmistöhallitus.

Hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi linjaksi tulee perussuomalaisten, peruskokoomuslaisten, peruskeskustalaisten ja kristillisten noudattama linja. Petteri Orpo ja Kai Mykkänen joutuvat palaamaan peruskokoomuslaiselle linjalla ja Juha Sipilä joutuu palaamaan peruskeskustalaiselle linjalle. Jos Rkp ja Vihreät haluavat hallitukseen heidän on hyväksyttävä tämä linja.

Hallituksen ulkopoliittiseksi linjaksi tulee perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan, krisitilisten ja RKP:n linja, jonka Vihreät joutuvat hyväksymään jos aikovat hallitukseen.

Hallituksen talouspoliittiseksi linjaksi tulee perussuomalaisten, kristillisten, Rkp.n ja peruskeskustalaisten linja. Tämä tarkoittaa sitä että heikopiosaisista pidetään nykyistä parempaa huolta ja yritystukien sekä vetotukien tarkistukset ja lakkautukset suoritetaan järkevästi sekä ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin veronkierron ja veroparatiisien käytön estämiseksi ja lopettamiseksi. Tämän linjan joutuu kokoomus hyväksymään. Vihreät joutuvat hyväksymään tämän taloudellisesti järkevän talouspolitiikan linjan. Talous pidetään tasapainossa. Hallituksen tulee karsia virkamiesten määrää, joita on nyt kymmeniä tuhansia liikaa.

Hallituksen EU-poliittiseksi linjaksi tulee keskustalainen linja. Tämän joutuu perussuomalaiset nielemään, Kokoomuslaisille, kristillisille ja Rkp:lle sekä vihreille se on helpompaa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli Euroopan presidentin virkaan suomalaisilla täytyy olla oma ehdokas. Mielestäni paikka kuuluu keskustan Juha Sipilälle. Jos Juha Sipilästä tulee uuden hallituksen ulkoministeri, niin hänen valintansa Euroopan presidentiksi on helpompaa.

Hallituksen ilmastopoliittiseksi linjaksi tulee perussuomalaisten, peruskokoomuslaisten, peruskeskustalaisten, kristillisten sekä Rkp:n linja. Petteri Orpo ja Juha Sipilä joutuvat tarkistaamaan kantaansa asiaan. Vihreille tämä linja hyväksyminen voi olla vaikeaa.

Hallituksen oikeuspoliittinen linja tulee olla se, että Suomi palautetaan oikeusvaltioiden joukkoon. Perustetaan perustuslakituomioistuin ja totuuskomissio. Lakkautetaan nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet sekä korkein oikeus.

Hallituksen elinkeinopoliittinen linja on keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisten ja RKP:n yhteinen linja. Siitä ei liene suuria kiistoja. Suunnitellut puunjalostustehtaat toteutetaan ja ydinvoimainvestoinnit toteutetaan. Vihreille tämä linja voi olla vaikea hyväksyä.

Hallituksen sosiaalipoliittinen linja on perussuomalaisten, peruskeskustalaisten, kristillisten, RKP:n ja vihreiden linja, jonka kokoomus joutuu hyväksymään. Sote-uudistus toteutetaan ilman keksustalaista maakuntamallia ja kokoomuslaista valinnanvapausmallia. Sotu-uudistus toteutetaan byrokratiaa säästeliäästi käyttäen.

Olen käynyt puolueiden vastauksia lävitse ja olen aivan varma, ettei tunnin neuvottelussa voida käydä hallitustunnustelijan ja puolueen vastauksia lävitse perusteellisesti. Siksi neuvottelut ovat todennäköisesti teatteria. Jos keskusta lähtee mukaan Antti Rinteen johtamaan sdp:n, keskustan,vihreiden,vasemmistoliiton ja rkp:n hallitukseen, niin se merkitsee sekä keskustalle että sdp:lle itsemurhaa. Pidän todennäköisempänä hallituksena perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan, kristillisten ja rkp sekä vihreiden hallitusta.

Kalajoki

Kalajoen Marina

Alueuutiset

Kansanedustaja Petri Honkosella ja kansanedustaja Mikko Kinnusella on aloittanut yhteisenä eduskunta-avustajana toivakkalainen Juho Ikonen. Ikonen on koulutukseltaan metsänhoitaja (MMM). Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. metsäteollisuuden palveluksessa sekä Honkosen avustajana edellisellä vaalikaudella.Päätös yhteisestä avustajasta on osa Keskustan eduskuntaryhmän uudistusta kohti ryhmäkansliamallia, jossa kansanedustajien avustajat ovat työsuhteessa eduskuntaryhmäänsä eduskunnan sijasta.Eduskunta-avustaja Juho Ikonen avustaa sekä reisjärvistä kansanedustajaa Mikko Kinnusta että kansanedustaja Petri Honkosta

Dokumentti Isla J. Bravesta

Kotimaan uutiset

Poliisi epäilee: Vaalitulosta vääristettiin Oulussa

Ilta-Sanomat kertoi torstaina, että miehensä Paavo Lipposen (sd) omistaman konsulttiyhtiön toimitusjohtajana työskentelevän Lipposen kuukausipalkka on 1 800 euroa. Jos palkka olisi korkeampi, 50-vuotias Lipponen menettäisi eläkkeensä.Kaupparekisteriin toimitetun pöytäkirjan mukaan palkkauspäätöksen teki Paavo Lipponen, Cosmopolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja ainoa jäsen - ja vaimonsa esimies.Asiasta päätettiin toukokuussa 2015 Lipposten Helsingin Etu-Töölön kodissa pidetyssä hallituksen kokouksessa.Päivi Lipposelle on maksettu samaan aikaan sopeutumiseläkettä, toimitusjohtajan palkkaa ja opettajan palkkaa
Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd) kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa pyrkivänsä saamaan kokoon selkeän enemmistöhallituksen. Hän linjaa, ettei saa syntyä sellaista tilannetta, jossa yksi pieni puolue pystyisi vaa’ankieliasemassa dominoimaan.
Tulevaksi hallituspohjaksi on veikkailtu sdp:n ja kokoomuksen muodostamaa niin sanottua sinipunaa, jota vahvistaisivat vihreät ja rkp.”Mainitsemallasi koalitiolla olisi 108 paikkaa. Kansanrintamalla rkp:lla vahvistettuna olisi 117 paikkaa”, Rinne vastaa toimittajan kysymykseen sinipunasta.Antti Rinne vihjasi hallituspohjasta HS:lle: ”Kansanrintamalla rkp:lla vahvistettuna olisi 117 paikkaa”

Entinen kokoomusministeri Suvi Lindén luotsaa useita yrityksiä, jotka ovat jättäneet toistuvasti antamatta tilinpäätöksiään viranomaiselle. Nyt häneen voi kohdistua uhkasakkoja, Talouselämä kertoo. Lindén on mukana useiden yhtiöiden liiketoiminnassa, vaikka hän on nauttinut samaan aikaan entisten kansanedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä yli 5000 euroa kuussa. Ei ole varmuutta, kuinka hyvin Lindénin luotsaamat bisnekset ovat sujuneet, koska useat yhtiöistä ovat toistuvasti jättäneet luovuttamatta taloustietonsa.
Lain mukaan osakeyhtiöiden on toimitettava jäljennökset tilinpäätöksestä kaupparekisteriin jokaiselta tilikaudelta, mutta yhtiöissä on laiminlyöty velvollisuutta useana vuonna. Ex-ministeri Suvi Lindénin johtamat yhtiöt ovat pimittäneet taloustietojaan vuosikausia - nyt viranomainen uhkaa kovilla uhkasakoilla

Ulkomaan uutiset

Pohjois-Korea on ampunut useita lyhyen kantaman ammuksia Japaninmereen, kertoo Etelä-Korean puolustusvoimien neuvosto.Aiemmin puolustusvoimien neuvosto puhui useista lyhyen kantaman ohjuksista, mutta tarkensi myöhemmin lausuntoaan.Uutistoimisto Yonhapin mukaan ammukset laukaistiin aamuyhdeksältä paikallista aikaa maan itäosissa sijaitsevasta Wonsanin kaupungista kohti Japaninmerta.Sekä Etelä-Korean että Yhdysvaltain viranomaiset analysoivat parhaillaan tietoja ammuksista.
Pohjois-Korea ampui useita lyhyen kantaman ammuksia kohti Japaninmerta

Gazan kaistalta on ammuttu lähes sata rakettia Israelin puolelle, kertoo Israelin armeija. Maan ilmatorjunta pysäytti kymmeniä raketteja.Israel vastasi iskemällä takaisin sekä ilmaiskuin että panssarivaunujen tulituksella.Gazan turvallisuuslähteiden mukaan Israelin iskut osuivat ainakin kolmelle erilliselle alueelle kaistalla.Gazan terveysministeriön mukaan yksi palestiinalainen mies on kuollut ja useita on loukkaantunut iskussa.Gazasta laukaistiin lähes sata rakettia Israeliin – neljä palestiinalaista kuoli eilisissä yhteenotoissa

Suomen seuraavan hallituksen yksi keskeisimmistä päätöksistä liittyy hävittäjiin. Hallituksen pitäisi päättää, minkä maalaisilla hävittäjillä Suomi jatkossa pitää yllä puolustusvalmiuttaan.Tarjouskisassa on mukana usean maalaisia yrityksiä ja ruotsalainen Saab on mukana omalla Jas Gripen -hävittäjällään. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että ruotsalaishävittäjien hankinta helpottaisi Suomen ja Ruotsin yhteistyötä.Stefan Löfven Ylen Ykkösaamussa: Maiden yhteistyö helpottuisi, jos Suomi ostaisi ruotsalaishävittäjiä – "Gripen on fantastisen hyvä kone"

Talousuutiset

Maaseudun tulevaisuuden teettämässä kyselyssä 41 prosenttia vastanneista kannattaa EU:n Venäjän pakotteista luopumista, jos Venäjä luopuu samalla omista vastapakotteistaan.
Maaseudun tulevaisuuden kysely: Yli 40 prosenttia haluaa eroon Venäjä-pakotteista

Euroalueen inflaatio eli yleisen hintatason nousu vauhdittui huhtikuussa 1,7 prosenttiin vuositasolla, ilmenee EU:n tilastokeskuksen Eurostatin kertomista ennakkotiedoista.
Analyytikot olivat ennustaneet huhtikuulle hieman hitaampaa 1,6 prosentin inflaatiota markkinatietoyhtiö Factsetin kyselyssä. Maaliskuussa inflaatiovauhti oli 1,4 prosenttia.
Euroalueen inflaatio kiihtyi odotuksia enemmän huhtikuussa

Nostureita nosturien perään. Katukuvan täyttävät haalaripukuiset rakentajat. Uusia asuntoja valmistuu eniten 27 vuoteen. Mihin tämä kaikki päättyy?Joko asunnot jäävät rakentajien käteen, firmojen kurssit romahtavat ja sijoittajat häipyvät vähin äänin pois markkinoilta. Tai sitten tavalliset asunnonostajat palaavatkin markkinoille asuntosijoittajien rinnalle, ja kauppa käy.Spesialistin analyysi: Asuntokaupassa on nyt edessä kohtalon kesä – raju rakennusbuumi voi jättää markkinoille arvaamattomat arvet

Urheilu-uutiset

Ruotsin kiekonheittäjäjätti Daniel Ståh  heitti kovatasoisen sarjan yleisurheilun Timanttiliigan kauden ensimmäisessä kilpailussa Dohassa.
Ståhl viskasi kolmannella kierroksella voittotuloksen 70,56. Hän ylitti 70 metriä myös toisella ja kuudennella heitollaan. Hän ylitti jokaisella heitollaan 69 metriä.
No nyt lensi kiekko pitkälle! Ruotsin jätti viskoi ennätyslukemat Timanttiliigassa

Sebastian Ahon ja Teuvo Teräväisen Carolina Hurricanes on voittanut New York Islandersin NHL:n pudotuspelien toisen kierroksen ottelussa lukemin 5–2.
Aho ja Teräväinen loistivat maalintekijöinä – NY Islandersin kausi päättyi tylysti

Sebastian Ahon ja Teuvo Teräväisen Carolina Hurricanes on voittanut New York Islandersin NHL:n pudotuspelien toisen kierroksen ottelussa lukemin 5–2. Sekä Aho että Teräväinen keräsivät ottelusta 1+1-tehot. (Kuvalähde: Viasat)
Aho ja Teräväinen lähettivät Islandersin kesälomalle

Suurimman mielenkiinnon keräsi naisten 800 metriä, jossa Caster Semenya dominoi matkaa kovalla kädellä - mutta mahdollisesti jopa viimeistä kertaa. Etelä-Afrikan yleisurheilutähti on voittanut nyt 30 viimeisintä 800 metrin kilpailuaan. Semenyan voittoaika oli kauden avaukseen nähden uskomattoman kova ja kaikkien aikojen kahdeksanneksi nopein naisten 800-metrinen - 1.54,98. Burundin Francine Niyonsaba oli toinen ajalla 1.57,75 ja Yhdysvaltojen Ajee Wilson kolmas 1.58,83.
Semenya rykäisi huiman ajan Dohassa – nähtiinkö olympiavoittajan jäähyväiset paraatimatkalla?

Suomen miesten ykköshiihtäjä Iivo Niskanen vaihtaa suksitallia. Vielä viime kaudella Rossignolilla hiihtäneen Niskasen uusi talli on Fischer. MM-kultaa tavoitellut Niskanen itse pettyi Seefeldissä pahasti jäätyään miesten 15 kilometrillä pronssille. Mitali oli Suomen ainoa koko kisoista.– Tämä oli pitkän linjan päätös. Katseet ovat kohti Pekingiä. Tietysti takana on välinetestausta ja pitkä yhteistyö aiemman suksimerkin kanssa, mutta varsinkin Seefeldin kisat osoittivat, että uusi talli on ottanut ison napsun eteenpäin ja asettanut uusia juttuja, missä pitää olla mukana, Niskanen sanoi Yle Urheilun haastattelussa.
Raskaasti suksiinsa Seefeldissä pettynyt Iivo Niskanen vaihtaa kilpailijan leiriin: "Tämä oli pitkän linjan päätös"

Jääkiekkoliiton lisenssikomitea on jättänyt LeKin ilman Mestis-lisenssiä. Yksitoista muuta joukkuetta sai lisenssin, mutta suomalaisen jääkiekkoilun toiseksi korkeimmalla sarjatasolla viime kauden runkosarjassa toiseksi sijoittunut LeKi ei. Jääkiekkoliiton liittohallituksen aiemman päätöksen mukaisesti LeKilta vapautuvaa sarjapaikkaa tarjotaan Suomi-sarjan voittajalle, Hokki Kainuulle. Hokki Kainuu Oy on ylimääräisessä yhtiökokouksessaan päättänyt hakea paikkaa Mestiksessä. LeKi jäi ilman Mestis-lisenssiä - Hokki Kainuu hakee paikkaa Mestiksestä

Leijonat kaatoi nimivahvan Venäjän 3–1 EHT-turnauksessa Tshekissä. Suomen maalit viimeistelivät ylivoimalla Harri Pesonen, Mikko Lehtonen jaOliwer Kaski. Suomen maalivahdin Kevin Lankisen orastanut nollapeli peruuntui loppuhetkillä Aleksandr Ovetshkinin kavennusmaaliin. Leijonilta hurja myrskyvaroitus! Venäjän NHL-tähdet jäivät tylysti jalkoihin – ”Tuntuu hyvältä!”

Maailmalla tapahtuu

Thaimaassa kruunataan seuraavat kolme päivää uutta kuningasta. Uusi kuningas Maha Vajiralongkorn eli Rama X, 66, aloitti kruunajaisseremonioihin valmistautumisen puhdistautumisrituaalilla kello 6.09 Suomen aikaa.Rituaalissa kuningas vaihtoi valkoisen sotilasunivormunsa valkoiseen kaapuun, jonka jälkeen hänet voideltiin eri puolilta Thaimaata tuodulla pyhällä vedellä.Rituaali symboloi muutosta ihmisestä jumalhahmoksi.
Thaimaan kuninkaan kruunajaiset alkoivat: Puhdistautumisrituaali muutti kuninkaan symbolisesti jumalhahmoksi, luvassa myös kuninkaalliset tohvelit

Paikallisten viranomaisten mukaan sairaalaan vietiin 21 aikuista, mutta vakavia loukkaantumisia ei ole raportoitu. Sairaalaan vietyjen kerrotaan olevan hyvässä kunnossa.
Eri lähteiden mukaan 737-800-tyypin kone yritti laskeutua lentokentälle, mutta suistui kiitoradan päästä St. Johns -jokeen. Tietoa turman syystä ei toistaiseksi ole, mutta alueella oli laskeutumisaikaan ukkosmyrsky.Matkustajakone suistui kiitoradalta jokeen Floridassa – "Oli mahdotonta sanoa, olimmeko joessa vai meressä"

Puu-Vallila on yksi monikasvoisen Helsingin pisimpään säilyneistä koreista helmistä, joiden olemassaolo ei ole suinkaan selviö. Vastikään ilmestyneessä kirjassaan Puutalojen Vallila Kari Varvikko kirjoittaa, kuinka Puu-Vallilan koettivat ensin tuhota neuvostoliittolaiset ja sen jälkeen Helsingin virkamiehet.
HS-analyysi: Puu-Vallilan selviytyminen on pieni ihme

Vuonna 1934 syntynyt mies löi poliisin mukaan vuonna 1939 syntynyttä miestä useita kertoja päähän kirveen hamarapuolella. Uhri sai vakavia vammoja
80-vuotiasta miestä lyötiin useita kertoja päähän kirveellä keskellä katua Tuusulassa – 85-vuotias mies vangittu murhan yrityksestä

Siikajokelaistilalle 28. huhtikuuta 2018 tehdyssä tarkastuksessa löydettiin kymmeniä kuolleita nautoja, joiden arvioitiin kuolleen syksyn 2017 ja kevään 2018 välillä. Lumien sulettua ja asioiden auettua poliisin esitutkinnassa kuolleita nautoja löydettiin 95.
– Karjan kuolinsyyt liittyvät karjan huolenpitoon liittyviin seikkoihin, ruokintaan ja juomaan liittyviin seikkoihin, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Mensonen.
Karmea löytö siikajokelaiselta tilalta vuosi sitten: lähes sata kuollutta rotunautaa – tapaus etenee syyteharkintaan

Uusi Kairo on nousemassa erämaahan ja sinne rakennetaan muun muassa Afrikan korkein pilvenpiirtäjä. Egypti saa uuden pääkaupungin - Kairo jää historiaan

Yle Areena

Raportti tieteestä, jolla ilmastokatastrofin uhkaa perustellaan. Toimittaja Martti Backman. (9.11.2009) MOT: Ilmastokatastrofi peruutettu

Ohjelmassa pureudutaan laaja-alaisesti muistin toimintaan. Onko muisti absoluuttisen luotettava vai tuottaako se mielleyhtymiä asioista, joita ei ole oikeasti tapahtunut? Kysymys on tärkeä, sillä esimerkiksi oikeuslaitos ja käsitys minuudesta nojautuvat pitkälti siihen, mitä ja miten ihminen muistaa näkemänsä. Prisma: Muisti - totta vai tarua?

Pystyykö ihminen olemaan täysin rehellinen ja onko rehellisyys aina hyvä asia? Ohjelmassa testataan rehellisyyden rajoja eri keinoin ja moni joutuu pohtimaan omaa käyttäytymistään uudessa valossa. Prisma: Tutkimuskohteena rehellisyys

Youtube

Talvisota - Ensimmäinen torjuntavoitto

Törni - Sotilaan tarina

Silminnäkijä: Tuntematon ratkaisija

JR8 - Tuntemattoman Sotilaan rykmentin miehet kertovat

Honkajoen rukous | Tuntematon sotilas

Mielipiteet

Toivottavasti kaikki yhä vielä muistavat, miksi Neuvostoliitossa oli niin ankara sensuuri.
Syyhän oli se, että se oli maailman vapain maa ja sen vuoksi sen vapaus oli jatkuvasti uhattuna riistojärjestelmän edustajien ja kätyrien taholta.Sellaisten kanssa ei ruvettu eikä voitukaan ruveta keskustelemaan ja niinpä omaa vapautta suojeltiin kaikin mahdollisin keinoin. Mikään keino sinänsä ei ollut liian alhainen eikä häpeällinen, sillä itse aate oli niin suuri ja pyhä.
Sananvapauden puolesta

Keskustan eduskuntaryhmän enemmistö on kallistunut hallitukseen lähtemisen kannalle.
Ryhmässä on Katri Kulmunin, Antti Kurvisen, Jouni Ovaskan, Eeva Kallin ja Hilkka Kempin kaltaisia nuorehkoja kansanedustajia, jotka ovat vapaita Juha Sipilän puheenjohtajuuskauden politiikasta.
Kun päälle lisätään se, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja ministeri Annika Saarikko ovat tottuneet vallan makuun, halukkuus lähteä hallitukseen on noussut keskustassa viime päivien aikana kohisten.
Hallitustunnustelija Antti Rinne todennäköisesti tarjoaa sunnuntaina keskustalle mahdollisuutta osallistua hallitukseen, jonka muodostaisivat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Näkökulma: Yllätyskäänne hallituspelissä - nämä asiat työntävät keskustaa hallitukseen ja vihertävään kansanrintamaan

Kotimaan matkailu

Matkailun vartti #001

Matkailun vartti #002

Ulkomaan matkailu

10 Best Places to Visit in Italy 2019 - Travel Video

Top 10 Best Beaches in Europe

Top 10 Best Greek Islands

Korfu - Grecja, Corfu - Greece

Musiikki

RICHARD CLAYDERMAN - Love Song in Winter

Kari Rydman - Niin kaunis on maa

Riikka Lindfors - Äideistä parhain

Loppukevennykset

Spede Naisten Logiikka - Kevät Sää

Video: Suomen urbaaneimmat lehmät pääsivät kesälaitumelle – "Kirmaavat, hyppivät ja pukittelevat"

Kuntoilu

The Most Important PUSH UP You'll Ever Do

Scientists Reveal the Indispensable Exercises That Can Help Us Live Longer.

10 Benefits Of SQUATS For Women

5 Workouts That Burn belly fat Like Crazy

Liikunta ja terveys

Verenpaine 136 / 88, pulssi 58 , Paino 103.0 kg. Jumppa 40 /2480 min, kuntosali 0/ 2420 min, kävely 0/334 km , uinti 0/8600 m, pyöräily 4/395 km

Puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksiin

6. Kestävän talouden Suomi
a.Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b.Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Perussuomalaisten vastaus

6. Kestävän talouden Suomi
Tärkein toimi on huolehtia sellaisesta vero-, talous- ja yrityspolitiikasta, että maassa on elinvoimaisia yrityksiä, jotka voivat työllistää ja kasvaa. Uusien työpaikkojen pitää syntyä erityisesti yksityiselle sektorille, tuottavaan työhön. Kaikki muut toimet ovat näihin nähden selvästi toissijaisia. Myös ilmastopolitiikka liittyy tähän läheisesti.

a) Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
Pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei ole mielekästä. Palkalla pitää tulla toimeen, ja uuden työn pitää erityisesti syntyä yksityiselle sektorille. Maahanmuuton lisääminen on kestävän talouden kannalta turmiollista. Maahanmuutto ei helpota kestävyysvajetta, päinvastoin.
Pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyöllisten työllistämiseen on silti myös syytä puuttua, vaikka varsinainen tavoite ei olisikaan avoimille markkinoille työllistyminen. Suosisimme mielellämme (esimerkiksi palkkatuella) suomalaisia vajaatyöllisiä kotoutettavien maahanmuuttajien sijaan. Myös ennenaikaisesti eläköityneisiin voitaisiin keskittää toimia. Suomessa on yli 206 000 työikäistä ennenaikaisesti eläköitettyä henkilöä, jotka ovat jääneet ilman kuntoutusta kunnallisen perusterveydenhoidon toimimattomuuden ja Kela-rahoitteisen pirstaloituneen ja projektiluontoisen kuntoutusjärjestelmän takia.
Kuluneella hallituskaudella työllisyysaste on noussut myös muun muassa siksi, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on eläköitynyt. Toinen syy on ollut osa-aikaisen työn kasvun. Vaikka osa-aikainen työ sopii joillekin, suuri joukko osa-aikaisista on alityöllistettyjä. Tällä on merkityksensä myös julkisen talouden kannalta. Mielestämme työllä pitäisi tulla toimeen, ilman sosiaaliturvaa.
Samasta syystä emme kannata työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille.
Julkisrahoitteinen työllisyyskoulutus tulisi suunnata työttömien työnhakijoiden ja osatyökykyisten ammatillisten ja työmarkkinataitojen parantamiseen.
Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen parantaa myös työllisyysastettamme, sillä useissa merkittävissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen huomattavan alhainen, mittavista kotouttamistoimista huolimatta.

b) Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Tärkeintä on priorisoida. Koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden takia, täytyy raha kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Menoja on merkittävästi leikattava, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan.
Tehtävämme on huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hyvinvoinnista. Sen takia tärkein ja suurin säästökohde on maahanmuutto. Suomelle haitallinen maahanmuutto on julkiselle taloudelle valtava rasite, ja sen vaikutukset tulee nähdä kokonaisvaltaisemmin kuin vain välittömien kulujensa kautta.
Taloutemme ja hyvinvointimme perustuvat pitkälti vientiteollisuuteen, ja sen kilpailukyvyn turvaamisen tulee olla etusijalla. Suomalaiselle teollisuudelle ei saa sälyttää kilpailukykyä heikentäviä lisäkustannuksia.

Vasemmistoliiton vastaukset

Pidennetään oppivelvollisuusikää ja lisätään ammatillisen koulutuksen resursseja. Panostetaan jatkuvaan oppimiseen esim. kehittämällä muuntokoulutuksia ja avointa ammatillista toisen asteen koulutusta (lisää keinoja vastauksessa 8 c).Helpotetaan työn vastaanottamista purkamalla sosiaaliturvan byrokratialoukkuja. Mahdollistetaan työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen, luovutaan sovitellun päivärahan työaikatarkastelusta ja korotetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa (esim. vasemmistoliiton esitys 500 euroa). Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja.
Panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja osoitetaan lisämäärärahaa esimerkiksi palkkatukeen, jonka käyttöä tulee kehittää ja helpottaa. Säädetään kaikille yli 24 kuukautta työttömänä olleille subjektiivinen oikeus palkkatuettuun työhön yrityksissä, kunnissa tai kolmannella sektorilla.

Kehitetään osatyökykyisten tuen ja palveluiden laatua, helpotetaan etuuksien ja palkkatulojen yhteensovittamista ja toteutetaan kokonaisvaltainen työkykyohjelma.
Torjutaan ylivelkaantumista laajalla keinovalikoimalla ja parannetaan ulosottoon joutuneiden työnteon kannusteita nostamalla ulosoton suojaosaa (esim. vasemmistoliiton esitys vähintään 800 euroa kuussa). Ulosoton toimitusmaksuja kohtuullistetaan ja sosiaalisen luototuksen saavutettavuutta lisätään.

Nopeutetaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien työlupaprosesseja lisäämällä ELY-keskusten resursseja. Kaikkien ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa parannetaan vahvistamalla aluehallintoviranomaisten resursseja.
Varmistetaan, että kaikki saavat tarvitsemansa terveyspalvelut (ml. mielenterveyspalvelut) ja että kansalaisten työkykyä tuetaan ennakoivasti.
Harjoitetaan sellaista finanssipolitiikkaa, joka tukee myönteistä työllisyyskehitystä, eikä päästä työttömyyttä räjähtämään mahdollisen laskusuhdanteen aikana.

b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Julkisen talouden kestävyys edellyttää mm. myönteistä tuottavuuskehitystä, panostuksia osaamiseen (koulutus, tutkimus ja kehitys), investointeja talouden kestävään rakenneuudistukseen, korkean työllisyysasteen varmistamista, syrjäytymisen ehkäisemistä, eriarvoisuuden vähentämistä ja satsauksia kansanterveyteen. Siirtolaisuuden lisääntyminen on yksi mahdollisuus tasapainottaa huoltosuhdetta.

Veropohjaa tulee laajentaa ja tiivistää niin, että verotuksen neutraalisuus ja oikeudenmukaisuus paranevat ja mahdollisuudet aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verovälttelyyn vähenevät. Varallisuuden, pääomien ja ympäristöhaittojen verotusta tulee kiristää. Työn verotusta voidaan samalla keventää varsinkin pieni- ja keskituloisten osalta. Koko verojärjestelmän kykyä tasata tulo- ja varallisuuseroja ei pidä heikentää, pikemminkin päinvastoin. Harmaata taloutta on suitsittava, ja tähän on varattava myös riittävät resurssit.

Finanssipolitiikka on mitoitettava kulloiseenkin suhdannetilanteeseen sopivaksi ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä tukevaksi niin, ettei lyhytnäköisellä finanssipolitiikalla syvennetä taantumia, pahenneta työttömyyttä, kasvateta eriarvoisuutta ja heikennetä kansantalouden tuotantopotentiaalia pysyvästi, kuten edellisen kriisin aikana tehtiin.
(Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma, tulevaisuusohjelma, vaihtoehtobudjetti, vastalauseemme valtiovarainvaliokunnan mietintöihin talousarviosesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta, Vasemmistoliiton Kestävä verouudistus, Mistä rahat -julkaisu)

Vihreiden vastaukset

6. Kestävän talouden Suomi
Kestävä talous toimii ihmisten hyvinvoinnin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä luonnon ja ympäristön kantokyvyn turvaamiseksi.
Suomessa on aiemmin uskallettu panostaa koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin, ja se on tuonut meille menestystä ja hyvinvointia. Niin kannattaa tehdä myös nyt, sillä tulevaisuus tulee palkitsemaan osaajat. Meillä voi olla paljon kokoamme suurempi rooli maailman polttavimpien ongelmien ratkaisemisessa, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös taloudellista menestystä.
Talouden kestävyyttä tulee vahvistaa mm. uudistamalla yritystuet, ottamalla haltuun digitalisaatio,  käyttämällä julkisia hankintoja edistämään vähäpäästöisiä ratkaisuja ja käynnistämällä vihreä verouudistus, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristön kuormituksen verotukseen.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Talouden ja työllisyyden tiekartta)

a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
Työllisyysasteen kasvua voidaan varmistaa huolehtimalla työntekijöiden ja yrittäjien osaamisesta. Kaikille nuorille tulee taata vähintään toisen asteen koulutus. Perustetaan kansallinen osaamisohjelma takaamaan kaikille työikäisille vähintään toisen asteen tutkinto ja kehitetään osaamisturvamalli jatkuvan oppimisen tueksi. Tavoitellaan, että vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
Korvataan ikääntymisestä seuraavaa työvoiman vähenemistä edistämällä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Poistetaan työlupien tarveharkinta ja nopeutetaan työlupakäytäntöjä. Vihreät näkee mittavan työvoimapotentiaalin myös täällä jo olevissa maahanmuuttajissa, joiden työllisyysaste on selvästi alle muun väestön. Jo 10 %-yksikön parannus työllisyydessä tarkoittaisi 27 000 työllistä lisää. Tämä edellyttää sujuvaa kotouttamista, johon päästään palveluja kehittämällä ja koko prosessia tehostamalla. Puututaan myös työmarkkinoiden rakenteelliseen syrjintään mm. lisäämällä nimetöntä työnhakua.
Työvoimapalveluita tulee uudistaa niin, että lähtökohdaksi otetaan ihmisen yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne sekä henkilökohtainen, yksilöllinen palveluote. Luovutaan nöyryyttäväksi koetusta aktiivimallista. Samalla huolehditaan työssä olevien työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä helpottamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä. Jatketaan työelämä 2020-hanketta, jossa työelämän kehittämistä on viety työpaikoille.
Tehdään työnteosta kannattavampaa. Kevennetään ansiotulojen verotusta pieni- ja keskituloisia painottaen, uudistetaan sosiaaliturva ja helpotetaan ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Hyödynnetään reaaliaikaisen tulorekisterin tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti niin, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sujuu ilman turhia viivästyksiä ja byrokratiaa. Parannetaan perheellisten mahdollisuuksia työntekoon.
Kehitetään välityömarkkinoita väylänä työelämään. Pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllistymistä voidaan helpottaa esimerkiksi palkkatukea kehittämällä. Osatyökykyisten työllistymistä ja avoimilla työmarkkinoilla pysymistä voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä työkykykoordinaattoreiden ja henkilökohtaisen työhönvalmennuksen palveluita. Työllisyysastetta parannetaan myös purkamalla tarpeettomasti kilpailua rajoittavaa sääntelyä.
(Talouden ja työllisyyden tiekartta)

b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeimmät toimet ovat rakenteellisia ja ylittävät hallituskauden. Hyvinvoinnin pitkän aikavälin edellytyksiä ei kannata tuhota lyhyen aikavälin säästöjen toivossa.
Toimet työllisyyden parantamiseksi lisäävät verotuloja ja vähentävät kuluja ja vahvistavat sitä kautta julkista taloutta. Huoltosuhteen heikentyessä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei kukaan työikäinen jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle.
Lisäksi tarvitaan erityisesti ikäsidonnaisten menojen kasvuvauhtia hillitsevä sote-uudistus. Riittävän vahvat sote-järjestäjät voivat hillitä menojen kasvuvauhtia huolehtimalla ongelmien ja sairauksien hoidosta hyvissä ajoin ja ennaltaehkäisevästi, hyvin yhteensovitetuilla hoitoketjuilla, tiedolla johtamisella ja uudenlaisilla digitaalisilla palvelukonsepteilla.
(Poliittinen ohjelma)

Kokoomuksen vastaukset

Kestävän talouden Suomi
Kestävä julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Hyvinvointivaltio voidaan turvata korkealla työllisyydellä ja kestävällä talouskasvulla. Nämä edellyttävät työikäisen väestön, osallistumisasteen, työpanoksen ja sen tuottavuuden kasvattamista.
Kokoomuksen keskeinen tavoite hallituskaudella on työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin.
Ympäristötavoitteisiin päästään tekemällä tilaa korkean lisäarvon palveluille ja resurssitehokkaalle teollisuudelle. Tuottavuuskasvu edellyttää kilpailun esteiden purkamista, talouden kansainvälistä avoimuutta, työmarkkinoiden joustavoittamista ja kannustavaa verojärjestelmää.

a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?


Lisätään työnteon kannustimia. Sosiaaliturvaa ja verotusta uudistetaan siten, että tarjottu työ kannattaa aina ottaa vastaan. Kehitetään ansiosidonnaista suuntaan, joka aktivoi voimakkaammin työnhakuun ja työn vastaanottamiseen työttömyyden alussa.
Perhevapaat uudistetaan niin, että molemmilla vanhemmilla on vahva taloudellinen kannustin palata työmarkkinoille osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. Työuria pidennetään purkamalla varhaisen eläköitymisen kannusteita ja tehostamalla opintoaikoja.
Parannetaan yrittämisen edellytyksiä. Työn verotusta kevennetään ja verotuksen painopistettä siirretään haittoihin ja päästöihin. Palkkaamisen kynnystä madalletaan. Paikallista sopimista laajennetaan lakisääteisesti ja tasapainoisesti siten, että kaikki yritykset ja niiden työntekijät ovat yhdenvertaisessa asemassa. Avataan suljettuja markkinoita kilpailulle. Mahdollistetaan yrittäjän uusi alku nykyistä paremmin.
Parannetaan työvoiman kohtaantoa. Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastataan rakentamalla työelämään jatkuvan oppimisen malli. Kokeillaan koulutustiliä. Panostetaan pitkäaikaistyöttömien TE-palveluihin. Maahanmuuttajien integrointi otetaan työvoimapolitiikan painopisteeksi. Vähennetään syrjäytymistä turvaamalla kaikille perustaidot, lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista.
Sujuvoitetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan ja työlupaprosessia sujuvoitetaan. Ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen jälkeen myönnettävää työnhakulupaa pidennetään kahteen vuoteen.

b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.


2020-luvun alussa Suomea haastavat ennätyskorkea huoltosuhde, hiipuva talouskasvu ja alhainen investointiaste. Kestävyysvaje on yhdeksän miljardia euroa. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve ja julkiset menot kasvavat, vaikka tuleva hallitus ei tekisi yhtään uutta menopäätöstä. Seuraavan taantuman koittaessa julkinen talous ei kestä raskasta lisävelkaantumista.
Taantumaan varaudutaan käynnistämällä kasvua ja työllisyyttä tukevat rakenneuudistukset hallituskauden alussa ja keräämällä julkiseen talouteen rahoituspuskuri. Työllisyysaste tulee nostaa 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Pidetään verotus kansainvälisesti kilpailukykyisenä tavoittelemalla laajoja veropohjia ja matalia verokantoja.
Pyritään kuntien ja valtion talouden rahoitusaseman tasapainottamiseen. Mikäli talouden keskeisissä tavoitteissa ml. työllisyysasteen nostamisessa, ei edetä, tulee hallituksen tarvittaessa ryhtyä toimiin julkisen talouden rahoitusaseman tasapainon saavuttamiseksi menosopeutuksin.

Kristillisten vastaukset

  1. Kestävän talouden Suomi Kristillisdemokraatit pitävät talouden perustana yksityisiä yrityksiä ja avoimelle kilpailulle perustuvaa sosiaalista markkinataloutta, jossa heikoimmistakin huolehditaan. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksissä. Valtion vastuulla on luoda yritysten kasvua ja työllistämistä tukevat olosuhteet. Liian korkealla verotuksella ja raskaalla sääntelyllä ei saa heikentää taloudellista toimeliaisuutta.
    a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana? Tarvitaan useita toimenpiteitä, joilla tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Tärkeintä on se, ettei työnteon ja yrittäjyyden kannattavuutta heikennetä hallituksenpäätöksin. Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava, mikä lisää yrittäjyyden houkuttelevuutta ja madaltaa yrittäjäksi ryhtyvän riskejä erityisesti mahdollisten työttömyysjaksojen aikana. Starttirahakautta pitää pidentää ja tarjota aloittaville yrittäjille tukea ja neuvoja maksuttomasti. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä. Työlainsäädäntöä uudistettaessa on lisättävä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Työelämän viimeisiin vuosiin pitää saada joustavuutta ja työajan kevennyksiä. Pidämme arvokkaana työhaluisten eläkkeensaajien osallistumista työelämään ja toimimista yrittäjinä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä työnteon vastaanottamiseen kannustavaksi. Esitämme, että 100 viimeistä ansiosidonnaista työttömyysrahapäivää voi käyttää palkkatukeen tai starttirahana, mikä helpottaa työttömän työllistymistä. Välityömarkkinoita on kehitettävä sosiaalisten yritysten lainsäädännön uudistamisella ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Vaikeimmin työllistyvien kohdalla työttömyysturvan käyttö palkkatukena on mahdollistettava. Osatyökykyisen ja iäkkään tuen on oltava nykyistä pitkäkestoisempaa. Pidemmällä tähtäimellä työnteon kannustavuutta on parannettava uudistamalla sosiaaliturva niin, että työn vastaanottamisesta tulee aina kannattavaa.
    b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen. Heikkoa väestökehitystä ei pidä nähdä välttämättömänä kehityksenä pitkällä aikavälillä. Syntyvyyttä voidaan nostaa nykyisistä historiallisen alhaisista luvuista. Alhaiseen syntyvyyteen pitää pyrkiä vaikuttamaan lapsi- ja perhemyönteisellä politiikalla. Kristillisdemokraateilla on useita ehdotuksia, joilla parannetaan lapsiperheiden asemaa ja kannustetaan perheitä kasvattamaan lapsilukua. Lisäksi hyvällä koulutuspolitiikalla on pidettävä huolta siitä, että nuoret valmistuvat ammatteihin ja pääsevät kiinni työelämään. Työllisyyden lisääminen on ratkaisevaa julkisen talouden kestävyyden kannalta. Työvoiman lisäämiseksi ja osaajapulan helpottamiseksi Kristillisdemokraatit ovat valmiita asteittain purkamaan ja keventämään työvoiman saatavuusharkintaa. Kausityöntekijöiden lupabyrokratiaa on kevennettävä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on panostettava, jotta ihmiset pystyisivät jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Välityömarkkinoita on kehitettävä. Yrittäjyyteen on kannustettava ja purettava yrittäjyyden esteitä. Yritysten sukupolvenvaihdoksia on helpotettava. Työllisyystilanteen parantamisen lisäksi tarvitaan aidosti vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia, kuten sote- ja sotu-uudistukset, joiden avulla voidaan rajata julkisten menojen kasvua.

Keskustan vastaukset

6. Kestävän talouden Suomi a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana? Keskusta tavoittelee 75%:n työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pitäminen vahvana edellyttää, että työllisyysaste nousee vielä tästäkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tavoitteen toteutumista pitää seurata huolellisesti vuosittain kehysriihessä ja tarvittaessa matkan varrella on tehtävä lisätoimenpiteitä. Normaalissa kansainvälisen talouden kysyntätilanteessa 75%:n prosentin tavoitteeseen päästään seuraavin Keskustan esittämin toimenpitein: · Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena on vahvistettava. · Yritysten hintakilpailukyky pitää säilyttää ja palkanmuodostuksessa pitää paremmin näkyä yritysten erilainen palkanmaksunvara. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi palkat eivät nouse enempää kuin kilpailijamaissa, tuottavuuskehitys huomioiden. Palkkakehitys on mitoitettava vientisektorin määrittämään raamiin. · Työehtojen määräytymisen osalta erityisen tärkeätä on paikallisen sopimisen laajentaminen. Sen esteitä ja kieltoja on purettava. Sopimisen pelisäännöt on rakennettava yhdessä. · Yritysten rakenteellista kilpailukykyä parannetaan tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiojärjestelmän kehittämisen kautta siten, että julkiset ja yksityiset TKIpanostukset nousevat asteittain neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. · Työllistymisen ja työllistämisen edistämiseksi sekä talouskasvun tukemiseksi kevennetään ansiotulojen verotusta maltillisesti kohdentaen kevennykset erityisesti pieni- ja keskituloisille muun muassa työtulovähennystä korottaen. · Kotimaisen pk-yrittäjyyden tukemista pitää jatkaa korottamalla yrittäjävähennys 8 prosenttiin. Yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka. · Keskusta on valmis nostamaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja alarajahuojennuksen ylärajaa. · Osaamisen panostetaan. Aloitetaan miljoonan suomalaisen uudelleen kouluttamisen urakka. Se pitää tehdä vuoteen 2029 mennessä. Samalla luodaan jatkuvan oppimisen kehikko, mikä tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa. · Työvoiman kohtaanto-ongelmaa ratkaistaan palkkaamalla 1000 opettajaa tai ohjaajaa tukemaan työpaikoilla tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta. · Työelämän ovet pitää avata kaikille. Etenkin pitkäaikaistyöttömät, nuoret työttömät, osatyökykyiset ja muut heikommassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja polun löytämiseksi työelämään. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tuetaan työttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. · Pitkään perhevapaalla olleiden vanhempien työllistämisen tueksi kehitetään toimintamalli, jossa neuvoloiden yhteyteen tuodaan työelämä- ja urapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. · Laaditaan työkykyohjelma, jonka tavoitteena on edistää toimia, joilla tuetaan työssäjaksamista, työkyvyn ylläpitoa ja työurien kestoa. Yrittäjien jaksaminen on huomioitava osana työkykyohjelman laatimista. · Edistetään ikääntyneiden työllisyyttä sekä parannetaan eläkkeelle jäävien työn tekemisen ja yrittämisen edellytyksiä. Yhtenä keinona arvioidaan työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nostamista vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. · Suomi tarvitsee hallittua, työperäistä maahanmuuttoa. Työehtojen täytyy tietysti olla kaikille samat. Työlupa- ja oleskelulupakäytäntöjä on edelleen yksinkertaistettava ja saatavuusharkinnasta on luovuttava asteittain. · Selvitetään muutosturvakoulutuksen siirtämistä työllisyysrahaston kautta tapahtuvaksi ja sen ulottamista kaikenkokoisiin työnantajiin. · Yrittäjyyttä edistetään laatimalla toimenpideohjelma yrittäjän sosiaaliturva uudistamisesta osana perusturva- ja perustulouudistusta, ennakoitavasta yritysverotuksesta ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisesta konkurssin jälkeen. b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen. Julkisen talouden kestävyysvaje on olennainen talouspolitiikan rajoite. Tavoitteena tulee olla, että velan määrän suhteessa bkt:hen jatkaa laskuaan normaalin talouskasvun oloissa. Tämä edellyttää suurta pidättyvyyttä julkisten menojen kasvattamisessa. Menojen leikkauksiin ei alkaneella vaalikaudella kuitenkaan ole tarvetta, jos tulopohjaa vahvistavat ja menojen kasvu hillitsevät rakenneuudistukset etenevät riittävän hyvin. Julkisen talouden kestävyyden turvaamisen tarvitaan työllisyysasteen nostamista edellä todetulla tavalla 75 prosenttiin jo vaalikauden aikana, tuottavuuden kasvun edellytysten parantamista ja julkisen hallinnon reformeja. Reformeista olennaisempia ovat SOTE-uudistus ja aiemmin sovitut julkisen talouden tasapainoa noin miljardilla tasapainottavat toimet. Myös sosiaaliturvauudistus on aloitettava. Sen tavoitteena on oltava paitsi perusturvan aukkopaikkojen korjaaminen myös järjestelmä, joka omalta osaltaan tukee mahdollisimman hyvin kaikkien kansalaisten osallistumista työmarkkinoille. Kysymys on menojen kasvun hillinnästä, ei julkisten menojen leikkauksista. Edellä mainituista reformeista huolimatta julkisen sektorin menot kasvavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden (sisältäen kuntatalous) on oltava tasapainossa vuonna 2023 ja sitä on seurattava huolellisesti vuosittain.

Rkp:n vastaukset

  1. Kestävän talouden Suomi a) Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana? Vastuullinen ja sosiaalisesti kestävä pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvointimme perusta. Työpaikkojen määrän kasvu edistää hyvinvointia. Työllisyysasteen olisi oltava selkeästi yli 75 prosenttia. Tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sekä poliittisessa päätöksenteossa että työmarkkinajärjestöiltä. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi tarvitsemme yritysystävällisen yhteiskunnan, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä ja jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa. Lainsäädännön on tuettava yrittämistä. Verotuksen tulisi kannustaa työntekoon ja yritystoimintaan. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti välillistä verotusta, erityisesti haittaverotusta. Yrittäjyyden ja muun palkkatyön yhteensovittamista tulisi helpottaa. Viranomaisten päätöksentekoa kehitetään joustavammaksi yrittäjyyden helpottamiseksi. Tarvitsemme parempaa työhyvinvointia. Töissä on voitava viihtyä. Saavutamme merkittäviä säästöjä ja parannamme monien suomalaisten arkea vähentämällä sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja sairauseläkkeelle siirtymisiä. Joka neljäs sairauspoissaolo johtuu mielenterveysongelmista. Siksi mielenterveyden edistämisen tulisi olla kansallinen kärkihanke. Mielenterveyspalvelujen saatavuus ja laajuus on turvattava. Mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Pitkäaikaistyöttömillä on annettava aito mahdollisuus palata työelämään. Työnvälitystä on kehitettävä ja työnhakijoita tuettava, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat paremmin kohtaavat toisensa. Osatyökykyisten työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä tai palata työelämään parannetaan. Välityömarkkinoita kehitetään. Työelämä muuttuu koko ajan. Kaikille on annettava mahdollisuus jatkokoulutukseen uuden työn saamiseksi. Jatkuvaa oppimista on edistettävä. Tässä tarvitaan kolmikantayhteistyötä. Vanhempien pitää myös helpommin voida joustavasti yhdistää perhe- ja työelämä. Tässä perhevapaauudistus ja varhaiskasvatus ovat tärkeässä asemassa.
    b) Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen. Korkea työllisyysaste on välttämättömyys, jotta talouden kestävyys voidaan varmistaa. Syntyvyys on Suomessa saatava nousuun. Tämän edistämiseksi tarvitaan lapsi- ja perheystävällisempää politiikkaa. Suomen tulee olla maailman lapsiystävällisin maa. Lapsiperheiden arkea tulee helpottaa. Vanhempien pitää joustavammin voida yhdistää perheja työelämä. Perhevapaiden tulisi entistä paremmin vastata lapsiperheiden arjen todellisuuteen ja vanhempien työtilanteisiin. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi palauttaa ja kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille antaa oikeus neljään tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä. Väestön ikääntyessä on myös välttämätöntä, että edistämme työperäistä maahanmuuttoa eri keinoin esimerkiksi poistamalla ulkomaisen työvoiman tarveharkinta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen on panostettava enemmän. Suomessa valmistuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen tulisi kannustaa helpottamalla oleskeluluvan saamista valmistumisen jälkeen. Positiivisemman yhteiskunnallisen ilmapiirin ja hyvän perhevapaajärjestelmän kautta voimme vähentää suomalaisten maastamuuttoa ja houkutella suomalaisia muuttamaan takaisin Suomeen. Ennaltaehkäisevään ja kansanterveyttä edistävään toimintaan on panostettava, huomioiden erityisesti ikäihmiset.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a.Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b.Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c.Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Perussuomalaisten vastaus

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Oikeudenmukaisessa Suomessa ei kansalaisten tarvitse jonottaa leipäjonoissa ja elää vuosikausia toimeentulotuen varassa. Ikääntyvien ei tarvitse pelätä vanhenemista eikä nuorten jäämistään yhteiskunnan ulkopuolelle.
Mukaan ottava Suomi mahdollistaa ihmisten osallistumisen yhteiskunnan rakentamiseen sellaisen työn ja tekemisen kautta, josta saadulla palkalla pärjää ja pitäen samalla huolen niistä kansalaisistamme, jotka eivät siihen itse pysty.

a) Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
Meillä on varaa laadukkaampaan hyvinvointivaltioon, kunhan se pidetään rajattuna. Valtion tulee huolehtia perusasioista ja niistä (suomalaisista) ihmisistä, jotka eivät siihen itse pysty.
Perusterveydenhuolto, ikääntyneiden koti- ja laitoshoito, peruskoulu ja ammattikoulutus tarvitsevat lisää resursseja. Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tärkeintä on poistaa kannustinloukkuja niin, että sosiaaliturvalta on kannattavaa, myös pääkaupunkiseudulla, siirtyä töihin. Asumisen hinta vaikuttaa tähän merkittävästi.
Haluamme vähentää veroja ja maksuja, jotka kohdistuvat etenkin pienituloisiin. Myös esimerkiksi omavastuuosuuksia kohtuullistamalla voidaan parantaa kaikkein pienituloisempien ihmisten pärjäämistä.
Edellä mainittu pätee myös lapsiperheköyhyyteen, jota on poliittisilla päätöksillä lisätty.
Maahanmuutto lisää merkittävästi maamme lapsiperheköyhyyttä, sillä suuri osa saapuvista joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan, elää joko kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella tai työskentelee matalapalkka-aloilla ja on muutenkin ansioiltaan pienituloisia. Tämän lisäksi maahanmuuttajaperheissä on keskimäärin enemmän lapsia.
Lapsiperheköyhyys liittyy hyvin usein vanhempien tai vanhemman sirpaleiseen työmarkkina-asemaan, matalapalkkaisuuteen tai pitkittyneeseen työttömyyteen. Näitä olemme käsitelleet edellä.

b) Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
Tärkeintä on tehdä sellaista politiikkaa, jolla varmistetaan uuden tuottavan työn syntyminen. Vain työllisyyttä lisäämällä syntyy jaettavaa. Toimenpiteitä on kuvattu edellä.
Menoja leikkaamme lopettamalla julkiselle taloudelle haitallisen maahanmuuton ja huolehtimalla siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme on ensisijaisesti tarkoitettu suomalaisille.

c) Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
Maan eri osien välillä on suuria eroja esimerkiksi palveluiden saatavuudessa. Täysin näitä ei tietenkään voida poistaa, mutta kannatamme silti koko maan asumiskelpoisena pitämistä.
Suomelle haitallinen maahanmuutto lisää maamme hyvinvointieroja, koska suuri osa maahanmuuttajista jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, sosiaaliturvan varaan, eriytyneille asuinalueille, päiväkoteihin, kouluihin ja niin edelleen.
Mielestämme on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on koulutusjärjestelmä, joka pitää kaikki mukana. Alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä syrjäytymisen estäminen ovat oleellisessa roolissa.

Vasemmistoliiton vastaus
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Suomen on jatkossakin oltava maa, jossa kaikilla perhetaustaan ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta on mahdollisuus hyvään elämään. Kattavat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset julkiset palvelut, maksuton koulutus, reilut työelämän pelisäännöt sekä oikeudenmukainen verotus- ja tulonjakojärjestelmä takaavat, että ketään ei jätetä heitteille ja että yhteiskunnan voimavarat saadaan valjastettua kaikkia hyödyttävällä tavalla.

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
Vasemmistoliitto peruisi viime hallituskaudella tehdyt perusturvaa heikentäneet indeksileikkaukset ja -jäädytykset. Korottaisimme esimerkiksi työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, sairauspäivärahoja, vammaistukea ja opintorahaa. Peruisimme ansiosidonnaisen heikennykset. Nostaisimme työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa ja laajentaisimme sen kattamaan esimerkiksi pääomatulot, apurahat, palkkiot ja tekijänoikeuskorvaukset. Nostaisimme asumistukea (leikkauksen peruminen ja palautus indeksiin) ja kasvattaisimme rahoitusta tuetun asumisen sekä erityisratkaisuja tarvitsevien ihmisten asunto-olojen parantamiseen.
(Sosiaaliturvan uudistamisen osalta ks. myös vastauksemme kysymykseen 9.)
Ottaisimme käyttöön julkisen terveydenhoidon “viikossa hoitoon” -hoitotakuun ja luopuisimme terveyskeskusmaksuista koko maassa. Säätäisimme yhden 760 euron vuosittaisen maksukaton lääkkeille, terveyspalveluille ja Kelan korvaamille matkakustannuksille (jotta kenenkään maksut eivät nouse nykyisestä, uuteen maksukattoon sisällytetään myös erilliset maksukatot lääkkeille, terveyspalveluille ja matkakustannuksille).
Parantaisimme mielenterveyspalveluiden saatavuutta kaiken ikäisille ja ottaisimme käyttöön terapiatakuun, joka takaisille kaikille nopean pääsyn psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.
Palauttaisimme tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille lapsille ja ulottaisimme velvoittavan maksuttoman esiopetuksen viisivuotiaisiin lapsiin. Pienentäisimme yli kolmevuotiaiden lasten ryhmäkokoja niin, että päiväkodissa työskentelee yksi koulutettu ammattilainen seitsemää lasta kohti. Myös osa-aikaisesti päivähoidossa olevilla lapsilla on oikeus samaan määrään kasvattajia.
Takaisimme lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa mm. tukemalla koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa, kunnallista harrastusvälineiden lainausta, taiteen perusopetuksen saavutettavuutta, kuntien liikuntapalveluiden kehittämistä sekä seuratukea.
Tekisimme toisesta asteesta maksuttoman, pidentäisimme oppivelvollisuusikää 18-vuoteen ja ottaisimme käyttöön koulutustakuun.
Korottaisimme yksinhuoltajien lapsilisää 50 eurolla ja turvaisimme lapsilisät myös toimeentulotukea saaville. Vahvistamme lapsiperheiden palveluita, kuten kotipalvelua. Varmistaisimme päiväkoti- ja alakouluikäisille räätälöidyt hoitojärjestelyt iltapäivä-, viikonloppu- ja ilta-ajoille.
Vanhuspalveluissa ottaisimme käyttöön 0,7-hoitajamitoituksen ja vahvistaisimme kotihoidon resursseja. Korottaisimme sekä takuu- että kansaneläkettä että ja luopuisimme puolisovähennyksestä. Parantaisimme lääke- ja matkakorvauksia. Myös edellä mainitut maksukatot lääkkeille, palveluille ja matkoilla parantaisivat ikäihmisten toimeentuloa. Myös kotiin vietäviä palveluita on vahvistettava ja kehitettävä nykyistä monipuolisempia yhteisöllisen asumisen ja tuen muotoja ikäihmisille.

b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
Uudistuksillemme esittämämme rahoituspohja koostuu veropohjan laajentamisesta ja tiivistämisestä, aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamisesta, suurten pääomien ja varallisuuden verotuksen kiristämisestä, pääomatulojen kohtuuttomien veroetujen karsimisesta (esim. listaamattomien yritysten osingot), ympäristöverojen kiristämisestä, ympäristölle haitallisten ja taloudellisesti tehottomien yritystukien karsimisesta sekä harmaan talouden suitsimisesta.
Esittämämme investoinnit talouden ekologiseen jälleenrakennukseen, tuottavuuteen, osaamisen vahvistamiseen ja työllisyyden parantamiseen vahvistaisivat myös julkistalouden rahoitusasemaa. Finanssipolitiikan mitoituksen tulee olla sellainen, ettei lyhytnäköinen säästöjen tavoittelu syö tulevaisuuden hyvinvoinnin edellytyksiä.
Edellä mainitut hyvinvointipanostukset myös rahoittavat osin itsensä, kun entistä useampi pystyy olemaan entistä pidempään yhteiskunnan täysivaltainen, aktiivinen ja hyvinvoiva jäsen.
Vasemmistoliiton uudistusten rahoitus on avattu yksityiskohtaisesti esimerkiksi vaihtoehtobudjetissamme sekä vaalien alla julkaisemassamme Mistä rahat -paperissa.

c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
Eriarvoistuminen on moniulotteinen ilmiö, joka näkyy paitsi varallisuudessa ja tulonjaossa, myös esimerkiksi terveydessä, koulutuksessa, työllisyydessä sekä todellisissa ja koetuissa mahdollisuuksissa. Elinpiirit erkanevat, ja ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan. Niin syrjäyttävät tekijät kuin sosioekonomiset valtaresurssit kasautuvat. Hyvinvointivaltiolle ominainen sosiaalinen liikkuvuus ei toimi kuten sen pitäisi.
Eriarvoistumisen eri ulottuvuudet edellyttävät erilaisia toimia. Esimerkiksi varallisuuserojen kasvua voidaan suitsia verotuksen keinoin (suurten pääomien, varallisuuden ja perintöjen verotus, osinkoverouudistus), kun taas terveys-, koulutus- ja työllisyyseroihin voidaan puuttua vahvistamalla edellä mainittuja hyvinvointipalveluita: ilmainen koulutus ja varhaiskasvatus kaikille, mahdollisuus uudellenkouluttautumiseen, lisäpanostuksia julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön, erityistukea sitä tarvitseville, harrastusmahdollisuuksia nuorille ja niin edelleen. Oikeudenmukainen palkkapolitiikka ja kohtuulliset työehdot ovat myös tärkeitä reilun tulonjaon näkökulmasta. Pienituloisten toimeentuloa on parannettava. Asuinalueiden eriarvoistumista on ehkäistävä tasapainoisella asuntopolitiikalla ja panostuksilla alueiden julkisiin palveluihin.
(Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti, eduskuntavaaliohjelma, Mistä rahat -julkaisu, eläkepoliittinen ohjelma)



Vihreiden vastaus
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Köyhyys tuntuu monen suomalaisen elämässä. Perusturva ei tällä hetkellä riitä elämiseen, liian moni lapsi kasvaa köyhässä perheessä, eivätkä yhteiskunnan turvaverkot ole kunnossa. Vihreät haluaa pysäyttää eriarvoistumisen. Köyhyyden kitkeminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kaikki voivat paremmin. Erityisesti huono-osaisuuden kierteet ja ylisukupolvinen syrjäytyminen pitää pysäyttää. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus riittävään toimeentuloon sekä hyvään koulutukseen ja hyvinvointiin.
Suomalaisten terveys- ja hyvinvointierot kasvavat. Väestö jakautuu hyvin ja huonosti voiviin. Lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten riskit jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ovat muita suuremmat. Tasa-arvoisen maan perusta on jokaisen lapsen yhtäläinen mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään.
Luodaan Suomi, jossa ei ole “meitä” ja “heitä”, vaan yhdenvertaisia ihmisiä sukupuoleen, ihonväriin, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin inhimillisiin ominaisuuksiin katsomatta. (Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Eroon lasten luokkayhteiskunnasta -avaus, Pelastetaan pojat -avaus)

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentuloa vahvistettaessa tulee panostukset osoittaa kaikkein heikommassa asemassa oleville. Vähimmäisetuuksia tulee yhdistää ja korottaa sekä sitoa ne KEL-indeksiin. On huolehdittava siitä, että asumistuki seuraa asumisen kustannuksia. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa ja asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten maksukatot yhdistää. Erityistä tukea tarvitsevien alueiden neuvoloille tulee myöntää lisärahoitusta. Mielenterveyden hoitotakuuta pitää vahvistaa ja taata pääsy perustason mielenterveyshoitoon kuukauden sisällä. Siirretään päihdepolitiikan painopiste haittojen vähentämiseen. Kaikkien opiskelijoiden opintorahaa tulee korottaa kolmanneksella.
Oikeus hyvään vanhuuteen on ihmisoikeus. Jokaisella tulee olla oikeus kohtuullisen toimeentulon turvaavaan eläkkeeseen – myös tulevilla sukupolvilla. Työeläkkeiden verotusta tulee arvioida sukupolvi-ja kestävyysnäkökulmasta. Takuueläkettä tulee edelleen korottaa. Ikäihmisten hoitajamitoitus on säädettävä lailla vähintään 0,7 hoitajaan hoidettavaa kohti. Hoidossa on myös vahvistettava valvontaa, rajoitettava voiton tavoittelua hoivapalveluissa ja luotava valtakunnallinen hoivahälytysjärjestelmä, jolla työntekijät ja läheiset voivat ilmoittaa turvallisesti ja nimettömästi laiminlyönneistä ja rikkomuksista. Lisäksi tulisi perustaa vanhusasiainvaltuutetun virka.
Lapsiperheköyhyyden torjuminen tulee aloittaa kaikista heikoimmassa asemassa olevista lapsista. Alaikäisten lasten toimeentulotuen perusosia korottamalla parannetaan kaikista köyhimpien lapsiperheiden tilannetta. Alle 25-vuotiaille nuorille tulee tarjota maksuton ehkäisy, joka sisältää kaikki modernit ehkäisyvälineet ja korkeatasoisen seksuaalineuvonnan. Lastensuojeluun tulee säätää sitova henkilöstömitoitus niin, että yhdellä työntekijällä on kerrallaan enintään 25 asiakasta. Muita keinoja ovat muun muassa opintotuen huoltajakorotuksen korottaminen ja sen varmistaminen, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen tulee palauttaa, ryhmäkokoja pienentää ja henkilöstömitoitusta päiväkodeissa kohtuullistaa niin, että varhaiskasvatuksen työntekijöille jää aikaa tehdä työnsä hyvin. Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä maksutonta 5-vuotiaiden ikäluokasta alkaen. Kuntia tulee velvoittaa takaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Edistetään harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää myös alentamalla aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ja vapauttamalla pienituloiset maksuista kokonaan sekä kehittämällä iltahoitoa yhden vanhemman perheiden lapsille.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma, Köyhyyspaketti, Eroon lasten luokkayhteiskunnasta -avaus)

b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
Yllä mainittujen tärkeiden hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi olemme valmiita leikkaamaan ympäristölle haitallisia tukia ja tehottomia yritystukia vähintään miljardin verran seuraavan vaalikauden aikana.
Lisäksi olemme valmiita kiristämään olemassa olevia ja ottamaan käyttöön kokonaan uusia ympäristö- ja haittaveroja sekä omistamisen tuottamiin tuloihin kohdistuvia veroja.
(Vihreä tulevaisuusbudjetti)

c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
Koulutus periytyy edelleen merkittävästi, se täytyy pysäyttää. Jokaiselle taustasta ja varallisuudesta riippumatta tulee tarjota yhtäläinen mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin tahto ja taidot riittävät. Koulutukseen ja tutkimukseen tulee tehdä miljardiluokan panostukset kattaen kaikki koulutusasteet sekä erityisopetuksen. Poikien syrjäytymiseen tulee puuttua. Lisäksi tulee lisätä ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa ja vahvistaa etsivää nuorisotyötä.
Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jokaisella suomalaisella tulee olla edellytykset hyvään elämään. Eriarvoisuutta voidaan vähentää ottamalla tavoitteeksi poistaa asunnottomuus vuoteen 2026 mennessä. Turvataan vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaiseen ja itsenäiseen elämään sekä osoittamalla vammaispalveluihin riittävät resurssit. Vammaisten elinikäisten palveluiden kilpailuttamista tulee rajata ja lisätä lakiin viranomaisille velvoite tuottaa keskeiset palvelut ja asiakirjat myös selkokielellä. Vammaiset tulee nähdä työmarkkinoilla aktiivisesti osallisina toimijoina, joille kuuluu oikeus työhön ja siitä saatavaan palkkaan. Saamelaisten sekä kielivähemmistöjen oikeudet, asema ja palvelujen saatavuus tulee turvata.
Maahanmuuttajille on turvattava tehokkain kotoutumistoimin pääsy yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Kotoutumiskoulutuksen kokonaisvaltaisuus ja vaikuttavuus on varmistettava paremmin: keskeisimmät kotoutumispalvelut on tarjottava yhdenvertaisesti kaikille työmarkkinastatukseen katsomatta. Panostetaan maahanmuuttajien kielikoulutuksen laatuun. Kotoutumiskoulutus tulisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisuuteen ja tehdä toiminnasta järjestämisluvan alaista. Perheenyhdistämistä on helpotettava mm. kohtuullistamalla tulorajoja. Erityisesti on huomioitava naisten kotoutumistoimien tarve sekä tuettava lasten oman kielen oppimista varhaiskasvatuksesta lähtien.
Yhteiskuntamme syrjii edelleen sateenkaarivähemmistöjä, joiden itsemääräämisoikeutta tulee vahvistaa. Intersukupuolisten lasten tarpeeton ja kosmeettinen kirurgia tulee kieltää ja lisätä mahdollisuus valita kolmas vaihtoehto juridiseksi sukupuoleksi. Samalla uudistetaan henkilötunnukset sukupuolineutraaleiksi.
Translaki tulee uudistaa ja samalla muuttaa lain nimeksi “laki sukupuolen vahvistamisesta”. Juridinen ja lääketieteellinen sukupuolen korjaus tulee erottaa toisistaan. Juridisen sukupuolen perustaksi tulee ottaa henkilön oma ilmoitus ja itsemäärittely. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, lääketieteelliset ehdot ja vaatimus pysyvästä sukupuoliroolissa elämisestä tulee poistaan sukupuolen vahvistamisen ehdoista. Sukupuolen korjaushoidot pitää mahdollistaa myös niille, jotka eivät tunne sopivansa kaksijakoiseen sukupuolimalliin. Juridisen sukupuolen vahvistamisen 18 vuoden ikäraja pitää poistaa. Translasten asemaa tulee parantaa mahdollistamalla murrosikää lykkäävän blokkerihoidon saatavuus.
(Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma, Sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma, Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen, Koulutuspoliittinen ohjelma)

Kokoomuksen vastaus
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Suomen on oltava maa, jossa jokainen voi elää arvokasta ja hyvää elämää varallisuudesta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Apua on saatava, kun sitä tarvitsee. Kaikki on pidettävä mukana, hyvinvointia on lisättävä ja turvattava riittävät palvelut.

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?


Kokoomus haluaa kehittää palveluita ja yhdistää niitä nykyistä enemmän myös taloudellisiin etuuksiin. On vahvistettava sekä sosiaali- että työllisyyspalveluiden saatavuutta ja tuettava osaamisen päivittämistä. Eläkeläisköyhyyden vähentämisessä takuueläke on avainasemassa. Eniten sairastavien eläkeläisten asemaa voidaan parantaa lääkekorvausjärjestelmää ja terveydenhuollon asiakasmaksuja uudistamalla.
Elinkustannusindeksin perusteena olevan kulutuskorin on vastattava eri ikäisten eläkeläisten todellista kulutusta. Ansiotulojen ja eläkkeiden verotusta on alennettava. 

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava tarvetta vastaavaksi. Molempiin on lisättävä sekä henkilöstöä että osaamista. Palvelujen on oltava kuntouttavia.
Hoitotakuuta on tiukennettava, ja luotava sen rinnalle hoivatakuu. Vanhuspalvelulain velvoittavuutta on vahvistettava. Omaishoitajien asema on turvattava tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Varmistetaan työntekijälle oikeus tuettuun hoivavapaaseen.
Lapsiperheistä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajien perheet.  Perusturvan lisäksi on turvattava perheiden tarpeista lähtevät palvelut. Köyhyyttä vähennetään myös puuttumalla ylivelkaantumiseen, edistämällä kohtuuhintaista asumista, alentamalla asiakasmaksuja mukaan lukien varhaiskasvatuksessa, ja edistämällä työllisyyttä. Tulevalla kaudella laaditaan myös kansallinen lapsistrategia.

b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.


Vahva valtiontalous ja korkea työllisyysaste luovat edellytykset palveluiden rahoittamiselle. Työllisyysasteen on noustava 75 prosenttiin ja edelleen sen yli. Työllisyysasteen nostaminen on ainoa kestävä keino rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Veronkevennykset katetaan kiristämällä haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta.

c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?


Köyhyys, yksinäisyys ja pitkäaikainen työttömyys aiheuttavat eriarvoisuutta. Myös terveyserot ja alhainen koulutustaso ovat yhteydessä huono-osaisuuteen. Niin ikään alueellisella eriytymisellä ja asunnottomuudella on eriarvoistavia vaikutuksia.
Liian usein ongelmat myös periytyvät sukupolvelta toiselle. Eriarvoisuuden vastaista työtä on tehtävä läpi elämänkaaren, monipuolisin keinoin ja eri hallinnonalojen laajassa yhteistyössä.
Panostamalla lasten varhaisiin vuosiin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen torjumme eriarvoistumista kaikkein vaikuttavimmin. Tehdään harrastustakuusta totta ja mahdollistetaan jatkuva oppiminen. Kansalaisjärjestöjen rooli demokratian, vapaaehtoistyön ja osallisuuden vahvistajina on niin ikään tunnustettava paremmin.
Työllisyysastetta on nostettava, koulutusta ja osaamista on vahvistettava ja varmistettava hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus. Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että työnteon kannustimet paranevat. Näin edistämme kaikkien pärjäämistä.

Kristillisten vastaus

  1. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Kristillisdemokraatit haluaa rakentaa Suomea lapsiystävälliseksi ja ikäihmisiä kunnioittavaksi. Tahdomme vähentää eriarvoisuutta. Samalla pidämme tärkeänä, että työnteko ja yrittäminen kannattavat aina. a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi? KD haluaa yhtenäistää miminietuudet yhdeksi perusturvaksi. Työikäisten ja -kykyisten minimietuustasoa pitää tarkastella osana työnteon kannattavuutta. Jokaiselle tukea tarvitsevalle on turvattava henkilökohtainen palveluohjaaja, jonka tukena on moniammatillinen tiimi. Tämä vähentää väliinputoamista, köyhyyttä ja pompottelua eri tukimuotojen välillä. Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava. Indeksijärjestelmää on kehitettävä turvaamaan erilaisten eläkkeiden ostovoima ja eläkeläisten tulotason säilyminen oikeudenmukaisena. On tarkennettava hintaindeksin laskutapaa, jotta eläkeläisten todellinen kulurakenne huomioidaan paremmin. Tahdomme parantaa ikäihmisten kotiin tuotavien palvelujen määrää ja laatua. Vanhusten niin koti- kuin laitoshoidonkin puutteet ja laiminlyönnit on korjattava. Vanhustenhoitoon tarvitaan selkeästi lisää voimavaroja ja henkilökuntaa. Tarvitaan yhteinen maksukatto lääke-, matka- ja palvelumaksujen omavastuille. Omaishoidon tukea on korotettava ja muutettava se verovapaaksi tuloksi. Hyvä saattohoito tarjoaa tukea ja apua myös omaisten ja läheisten tarpeisiin. Vaadimme vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista. Lapsiperheiden köyhyyttä torjutaan korottamalla lapsilisiä, opiskelijaperheiden vuositulorajoja sekä huoltaja- ja lapsivähennyksiä. Verotuksen lapsivähennys tulisi palauttaa ja ottaa käyttöön ensimmäisen lapsilisän yhteydessä maksettava vauvaraha. Lapsiperheitä on autettava tarjoamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea, kuten kotiapua lähipalveluina. Lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on oltava riittävät resurssit.
    b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti. Tärkeimmät rahoituskeinot ovat työllisyysasteen nosto ja sosiaaliturvan uudistaminen työntekoon kannustavammaksi sekä välityömarkkinoiden kehittäminen, jotta yhä useampi voi osallistua työmarkkinoille. Verotuksessa on huolehdittava työnteon ja yrittämisen kannattavuudesta verokertymän varmistamiseksi. KD on esittänyt vuosittain vaihtoehtobudjetissaan keinoja, joilla saadaan valtiolle lisää tuloja. Olemme esittäneet sokeriveron käyttöönottoa. Keinovalikoimassamme on myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden rajaaminen. Sotuuudistuksen yhteydessä toteutettavan asumistukijärjestelmän uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä. c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta? Lapsiköyhyys ja eläkeläisköyhyys sekä alueiden välinen eriarvoisuus ovat suurta. Eriarvoisuutta lisää koulupudokkuus ja syrjäytyminen. Eriarvoisuutta vähennetään pitämällä huolta mahdollisuuksien tasa-arvosta, koulutuksen hyvästä tasosta, hyvistä ja kattavista terveys- ja hyvinvointipalveluista sekä työllisyyden nostamisesta. Kristillisdemokraatit haluavat nähdä koko maan elinvoimaisena ja houkuttelevana asumisen ja yrittämisen kannalta. Riittävien peruspalveluiden säilyminen, liikenneyhteydet ja yrityspalvelut vaikuttavat maaseudun elinvoimaisuuteen.
Keskustan vastaus
  1. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi? Romahtanut syntyvyys on laaja ongelma kansakunnan tulevaisuudelle. Siksi Suomesta on kehitettävä lapsimyönteinen yhteiskunta, johon lapset ovat tervetulleita. Tarvitsemme laajan perhepaketin perheiden aseman parantamiseksi. Suomen ikääntyminen on niin merkittävä yhteiskunnallinen muutos, että se vaikuttaa kaikkeen. Suomi tarvitsee useamman vaalikauden mittaisen ikästrategian. Ikäihmisiä pitää kuulla heitä koskevissa asioissa ja kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Jokainen vanhuksen on päästävä sellaisen hoivan ja asumismuodon piiriin, joka parhaiten tukee hänen hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Hoivateknologian käyttöönottoa on edistettävä hoivan tukena. Suomi tarvitsee vanhusasiavaltuutetun. Eläkkeelle siirtymisen nivelvaiheeseen tarvitaan lakisääteinen hyvinvointi- ja terveystarkastus. Myöhemmin 75 ikävuodesta lähtien ihminen kutsutaan säännöllisin väliajoin ikäkausineuvolaan. Tarvitaan vahva valtiovetoinen suunnitelma ikäihmisen asumisratkaisujen monipuolistamiseksi ja yhteisöllisten asumismuotojen lisäämiseksi. Perhe- ja omaishoidon asemaa ikäihmisten hoidossa pitää vahvistaa. Työelämän pitää joustaa nykyistä paremmin omaishoidon tarpeisiin. Omaishoitosopimuksille ja -palkkioille on luotava yhtenäiset kriteerit ja varmistettava, että entistä useampi omaistaan hoitava pääsee tuen piiriin. Vanhuspalvelulaki tulee päivittää. Henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä tulee olla vähintään 0,7 hoidettavaa kohden. Tämä periaate tulee kirjata osaksi vanhuspalvelulakia. Henkilöstön määrää on myös täydennettävä esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Hoivapalvelujen tuottajan on huolehdittava palvelun laadusta. Mikäli näin ei tapahdu, tuottajaa on voitava sanktioida. Palvelujen tilaajan on huolehdittava hyvästä hankintaosaamisesta ja valvojan riittävästä valvonnasta. Kotihoidon henkilöstön päivittäinen asiakasmäärä on mitoitettava niin, että hoitajalla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja kotihoidon asiakkaalla on oikeus tulla kohdatuksi ilman ylenpalttista kiirettä. Apua on oltava tarjolla vuorokauden kaikkina aikoina ja myös päivystysluonteisesti. Heikko ja vajaa ravitsemus alentaa ikäihmisten toimintakykyä. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava vähintään yksi lämmin ateria päivässä. Erityisesti pienimpiä eläkkeitä on korotettava. Viime vaalikaudella aloitettua lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa tulee jatkaa. Sen ytimessä on palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään suuntaan ja perheiden tilanteiden monimuotoisuuden parempi huomioiminen. Vaikeuksien kohdatessa perhettä pitää auttaa kokonaisuutena, ajoissa ja joustavasti eikä viipaloida apua erikseen lapsille ja aikuisille. Tavoitteena pitää olla vahvempi ja nopeampi tuki myös parisuhteelle kriisiytyvissä tilanteissa. Jokaiseen kuntaan tarvitaan perhekeskus. Kehitetään harkinnanvarainen, ylimääräinen lapsilisä pienituloisille perheille esimerkiksi työttömyyden tai vakavan sairauden kohdatessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja opintotuen huoltajakorotusta vahvistetaan. Monilapsiset perheet huomioidaan lapsiperheiden etuuksissa. Asuntolainojen korkovähennystä ei pidä nykyisestä heikentää. Jokaisella nuorella ja lapsella pitää olla oikeus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen. Kouluruokailua laajennetaan tarjoamalla lounaan lisäksi välipala kaikille koululaisille. Lapsiperheiden kotipalvelu on nostettava takaisin perheiden avuksi. Sitä on saatava nykyistä nopeammin ja helpommin esimerkiksi neuvoloiden ja päiväkotien kautta. Sosioekonomisesti haastavien kaupunginosien koulujen ja päiväkotien kehittämiseen ja perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdennetaan erityistukea. Lastensuojelulain uudistamista pitää jatkaa lapsen edun vahvistamiseksi. Erityistä kehittämistä vaatii lastensuojelun jälkihuolto. Erityistä huomiota tulee kohdentaa myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen. Työllisyyden vahvistumiseen edelleen panostaminen ehkäisee perheiden köyhyyttä.
    b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti. Keskustan tavoitteena on osaava ja osallistava talouskasvu, jonka myötä tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Keskustan näkemyksen mukaan työllisyystavoitteen saavuttaminen yhdessä talouskasvun kanssa luo julkiseen talouteen jonkin verran liikkumavaraa. Merkittävä osa näin syntyvästä liikkumavarasta pitää kuitenkin varata pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvajeongelman ratkaisemiseen väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä. Keskustan mielestä runsas miljardi euroa valtion budjetista voidaan kuitenkin osoittaa yhtäältä sosiaalisesti kestävän talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen ja toisaalta kasvun sekä työllisyyden vaatimiin panostuksiin. Muut pysyvät menonlisäykset tulee rahoittaa budjettikehyksen sisältä uudelleenkohdennuksin. Keskusta ei ole ohjelmissaan erikseen kohdentanut rahoitusta, jonkin tietyn yksittäisen toimenpiteen toteuttamiseen, vaan kyse on kokonaisuudesta. Osa menolisäyksissä on ehdollistettava työllisyysasteen nousuun ja ajoitettava vaalikauden lopulle. Keskusta haluaa panostaa hallitusneuvotteluissa tunnistettuihin kärkihankkeisiin edellisellä vaalikaudella toteutetun hallitusohjelman tapaan myös kärkihankerahoituksella. Keskusta haluaa myös jatkaa vakaata, ennustettavaa sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävää veropolitiikkaa, joka ottaa huomioon erityisesti pieni- ja keskituloiset. Keskustan osaavan ja osallistavan talouskasvun verolinjaus pitää sisällään veronkevennyksiä muun muassa työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen perusvähennykseen ja eläketulovähennykseen sekä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan ja liukuman ylärajan nostoon. Keskusta haluaa porrastaa sähköveron alueellisesti ja ottaisi kiinteistöverossa käyttöön maksukyvyn huomioivan katon. Keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. Keskusta uudistaisi yrittäjävähennystä korottamalla vähennysoikeuden 8-10 prosenttiin, mutta samalla rajoittaisi vähennysoikeutta siten, että sitä voisi saada enintään 75 000 euron tuloihin saakka. Vastaavasti keskustan linjaus pitää sisällään julkisen talouden tilannetta vahvistavia veronkorotuksia, kuten solidaarisuusveron jatkamisen sekä tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomien verojen korotuksia. Keskusta selvittäisi terveydelle- ja ympäristölle haitallisten verojen käyttöönottoa, kuten pakkausveroa. Keskusta selvittäisi myös edellytyksiä laajentaa sijoittamisen veropohjaa ja poistaisi EU:n ulkopuolelta tuotavien vähäarvoisten esineiden arvonlisäverovapauden. Keskusta ei hyväksy korotuksia ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroon. Veronkannon tehostamista harmaata taloutta karsimalla tulee jatkaa myös tulevalla hallituskaudella, mutta näistä toimenpiteistä saatavat verotuotot ovat siinä määrin epävarmoja, ettei keskusta ole huomioinut niiden vaikutuksia laskelmissaan.
    c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta? Suurimmat eriarvoisuusongelmat liittyvät vanhus- ja lapsiperheköyhyyteen, pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoilta ulosjäämisen aiheuttamaan syrjäytymiseen, sekä ihmisten erilaisiin mahdollisuuksiin saada terveys- ja sosiaalipalveluita riippuen asuinpaikasta ja siitä, onko työterveyshuollon piirissä. Työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan. Aluekehityksen eriytyminen entisestään uhkaa lisätä eri alueilla asuvien ihmisten eriarvoisuutta mm. palvelujen heikentymisen ja esimerkiksi asuntohintojen laskun takia väestöä nopeasti menettävillä alueilla. Eläkeläisköyhyyden osalta takuueläkkeen nostaminen hallituskauden aikana reilulla 100 eurolla on hyvin tehokas ja kustannuksiltaan edullinen keino. Pitkäaikaistyöttömyyden pienentämisen välttämätön edellytys on hyvän työllisyyskehityksen jatkuminen aiemmin mainituilla työllisyysasteen nostamiseen tähtäävillä toimilla. Erityisesti tarvitaan räätälöityjä toimia vajaatyökykyisten ja esimerkiksi päihdeongelmaisten työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen kaikille suomalaisille on niin ikään välttämätöntä sen estämiseksi, että merkittävä osa nuorista ei lainkaan pääse mukaan työelämään ja sen mukanaan tuomaan osallisuuteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen maakuntamallin pohjalta on paras tapa vähentää sote-palveluihin liittyvää eriarvoisuutta. Se auttaa osaltaan myös tasapainottamaan aluekehitystä, koska tasavertaiset sote-palvelut tukevat mahdollisuuksia asua maan kaikissa osissa. Aluekehityksen tasapainottamiseen tarvitaan kuitenkin laaja joukko myös muita toimia. Näiden täytyy sisältää mm. liikenneinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja, laajakaistaverkon laajentamista, koulutuspalveluiden turvaamista kaikilla tasoilla maan kaikissa osissa, kiinteistöverolle maksukaton asettamista sekä sähköveron alueellista porrastamista.
RKP:n vastaus
  1. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi a) Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi? Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on turvattava. Kaikkien tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi arjessaan ja ikääntyessään. Hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita tulee vahvistaa muun muassa sote- ja sotu-uudistuksien kautta. Niiden avulla tulee parantaa ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Erityisesti koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulisi panostaa. Asiakasmaksuille tulisi luoda yhteinen kustannuskatto, jotta ne eivät muodostu kohtuuttomiksi pienituloisille. Lähisuhdeväkivalta ja väkivalta naisia kohtaan on merkittävä ongelma Suomessa, jonka akuutteja seurauksia voi lieventää perustamalla uusia turvakoteja ja osoittamalla enemmän voimavaroja väkivallan ehkäisyyn. Nuorten syrjäytymisen riskiä tulee pienentää panostamalla ennakoivaan ja etsivään nuorisotyöhön. Ylivelkaantuneisuuteen tulee tarttua entistä määrätietoisemmin. Vanhustenhoidossa tarvitaan monia eri parannuksia, sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa asumisessa. Yhteiskuntamme on turvattava, että jokaisella on oikeus turvalliseen ja hyvään vanhustenhuoltoon. Sitova hoitajamitoitus on säädettävä lakiin. Myös potilaiden hoitoisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ikäihmisille hoidosta aiheutuvien kustannusten tulee pysyä kohtuullisella tasolla. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa ja yhtenäistää. Myös saattohoitoa on parannettava. Tukitoimintoja ja yksilölähtöisia palveluja tulee kehittää. Kuten äitiys- ja lastenneuvolat, myös ikääntyneille olisi mahdollista kehittää neuvolatoimintaa, jossa matalalla kynnyksellä tarjottaisiin tietoa ja tukea ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Kannatamme vanhusasiainvaltuutetun tehtävän perustamista. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen tulevaisuuden kysymys on varmistaa riittävä, osaava henkilökunta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. On koulutettava riittävä määrä osaajia. Työn houkuttelevuuteen sekä osallisuuteen työn sisällön suunnittelussa on panostettava. Pienituloisten eläkeläisten tilannetta tulee vahvistaa korottamalla pienimpiä eläkkeitä. Myös eläkeläisten verotusta tulisi kohtuullistaa ja eläkeläisten ostovoima on turvattava. Opiskelijoiden toimeentuloa tulee parantaa. Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa ja kaikkein yleisintä se on yksinhuoltajaperheissä. Jos haluamme tehdä Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan, tulee lapsiperheiden asemaa parantaa. Siksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta tulee nostaa ja sääntelyä tulee muuttaa niin, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus ei enää pienennä toimeentulotukea. Myös yhdenvertainen koulutus ja maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentaminen on tärkeää.
    b) Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti. Kaikkein keskeisin keino hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamiseksi on luoda enemmän työpaikkoja. Työllisyysaste on nostettava 75-80 prosenttiin. Enemmän ihmisiä työelämässä tarkoittaa myös enemmän verotuloja, jolloin verojen kiristykselle tai menoleikkauksille ei ole tarvetta. Ensi vaalikaudella on tärkeää uskaltaa panostaa erityisesti koulutukseen ja esimerkiksi kunnianhimoiseen perhevapaauudistukseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tämä voi väliaikaisesti kasvattaa menoja. Toimenpiteet ovat kuitenkin perusteltuja, sillä lisäpanostusten avulla työllisyys paranee ja työllisyysaste nousee.
  2. c) Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta? Yhteiskunnan eriarvoistuminen on pysäytettävä. Eriarvoisuutta aiheuttaa merkittävästi yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi syrjintä, pitkäaikaistyöttömyys, mielenterveysongelmat, yksinäisyys, ylivelkaantuneisuus, lapsiköyhyys, syrjäytyneisyys ja pakolaisuus. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva rooli eriarvoistumisen ennaltaehkäisemisessä ja yhdenvertaisten edellytysten luomisessa. Paperittomille tulee tarjota riittävät terveyspalvelut. Vähemmistöjen ja heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksia erityisesti päätöksentekoon tulee edistää. Ylivelkaantuneisuuteen tulee tarttua entistä määrätietoisemmin muun muassa kohdentamalla riittävästi resursseja velkaneuvontaan ja kohtuullistamalla maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaikaa. Kotouttamista tulee edistää auttamalla maahanmuuttajia työ- ja koulutuspaikkojen saamisessa, mikä edistää yhteenkuuluvuutta ja kielitaidon kehittymistä. Eriarvoisuuden ehkäisemisessä kolmannella sektorilla on tärkeä rooli osallisuuden lisäämisessä. Suomessa tehtävä vapaaehtoistyö on arvokasta ja sen toimintaedellytykset on turvattava.
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a.Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b.Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c.Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d.Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Perussuomalaisten vastaus

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Suomalaisen yhteiskunnan tärkeä kansallinen ja kansainvälinen menestystekijä on osaaminen ja koulutus. Valitettavasti viime vuosina kehitys on alkanut heiketä. Meidän tulee parantaa opetuksen ja koulutuksen perusasioita kaikilla oppiasteilla, huolehtia osaamistason saavuttamisesta ja tukea koulutusvalintoja, jotka ovat hyödyllisiä sekä yksilöille että Suomelle.

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Kyllä. Sisäilmaongelmat on korjattava, ja oireilevat siirrettävä välittömästi turvallisiin tiloihin. Sairastuneille pitää antaa kiireellinen apu heti. Lisäksi on luotava pysyvä mekanismi, jolla sisäilmaongelmien syntymistä ja sairastumista ehkäistään.
On tärkeää säilyttää lähikoulut. Erityisoppilaille pitää antaa opetusta erillisissä luokissa. Kieltä taitamattomille maahanmuuttajalapsille tarjotaan ensin kielikoulu, eikä kouluarvosanoja saa myöntää positiivisen erityiskohtelun vuoksi helpommin.
On tärkeää huolehtia ammatillisesta koulutuksesta, lisätä lähiopetusta ja vahvistaa muuntokoulutusta.
Laadukkaalle perustutkimukselle ja opetukselle tulee taata riittävä ja vakaa rahoitus. On tärkeää painottaa sekä matemaattis-luonnontieteellistä ja teknillistä osaamista että aidosti sivistyksellistä oppia.

b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
Tunnistamme tarpeen puuttua nuorten syrjäytymiseen, koulupudokkaisiin ja heikolle koulupohjalle jäävien tilanteeseen. Emme kuitenkaan kannata koko ikäluokkaa koskevan koulumuotoisen oppivelvollisuuden jatkamista, koska se olisi toimena tehoton. Mielestämme on syytä panostaa lisää voimavaroja niihin nuoriin, jotka erityisesti ovat tuen tarpeessa.

c) Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
Elinikäinen oppiminen on nostettava kokonaisuutena hallituskauden yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta pirstoutunutta koulutussektoria on yhtenäistettävä.
Heikoimmalla koulutuspohjalla olevat henkilöt ovat usein vähemmän aktiivisia kehittämään omaa osaamistaan, vaikka tarve olisi suuri. Yli 50-vuotiaiden työttömien osaaminen on saatava paremmin uudestaan työmarkkinoiden käyttöön.

d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Erityisesti matalan kynnyksen kulttuuripalvelut ja osallistuminen tukevat ihmisen elinikäistä oppimista ja antavat monenlaisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Esimerkiksi kattava ja laadukas kirjastoverkko on tärkeässä roolissa suomalaisen sivistyksen ja kansalaisten tasa-arvon näkökulmista. Suomalaisen kulttuurin tulee olla läsnä myös koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa.
Myös alueellisen taide- ja kulttuuripalvelujen kehitystyön jatkuvuus tulee taata maanlaajuisesti.

Vasemmistoliiton vastaus
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen ja koko kansan sivistykseen. Vasemmistoliitto haluaa panostaa koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, vahvistaa tutkimus- ja kehitysresursseja ja mahdollistaa jokaisen suomalaisen elämänmittaisen osaamisen päivittämisen. Työn murros kiihtyy ja koulutus on paras suoja sen aiheuttamaa epävarmuutta vastaan. Vasemmistoliitto näkee koulutukseen ja osaamisen panostamisen välttämättömänä hyvinvoivan yhteiskunnan turvaamisessa. Tämän pitää näkyä tuntuvina panostuksia tutkimus- ja kehitysmenoissa, ja vasemmistoliitto tavoittelee pidemmällä aikavälillä TKIE-menojen viiden prosentin osuutta BKT:sta (julkisen rahoituksen osuus 1 %).

b. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Kyllä. Vasemmistoliitto haluaa panostaa koulutukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Varhaiskasvatuksessa on tärkeintä mielestämme perua viime kauden rajaus subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen sekä pienentää ryhmäkokoja niin, että päiväkodissa työskentelee yksi koulutettu ammattilainen seitsemää lasta kohti. Myös osa-aikaisesti päivähoidossa olevilla lapsilla on oikeus samaan määrään kasvattajia. Tavoittelemme pitkällä aikavälillä kaksivuotista velvoittavaa esiopetusta 5–6-vuotiaille ja maksutonta varhaiskasvatusta. Voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa tulisi kieltää. Varhaiskasvatuksen taso ja henkilöstön asema turvataan riittävillä koulutusmäärillä ja muuntokoulutuksen rahoituksella.
Peruskoulussa niin ikään ryhmäkokoja tulisi pienentää (1/20) sekä vahvistaa kolmiportaisen tuen resursseja. Toisella asteella erityisesti ammatillinen puoli kaipaa kipeästi resursseja, jotka olisi kohdennettava kiireimmin lähiopetuksen turvaamiseen sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen. Lisäisimme opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resursseja toisella asteella.
Korkeakouluissa rahoituksen indeksejä ei tule leikata tai jäädyttää seuraavalla vaalikaudella ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen tasoa tulee nostaa ja painopistettä siirrettävä tulosrahoitteisesta ja kilpailutetusta rahoituksesta perusrahoituksen vahvistamiseen. Korkeakouluista tulisi saada houkuttelevampia työpaikkoja ja niiden sisäistä demokratiaa vahvistaa (erit. yliopistot)
Vasemmistoliitto haluaa toteuttaa koko koulutuspolun kattavan koulutuksen tasa-arvosuunnitelman, jossa huomioidaan erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen.
Toisen asteen ja korkeakoulun välisessä nivelvaiheessa ja sujuvoitettaisimme  opintoihin pääsyä esim. maksuttomilla avoimen korkeakoulun opinnoilla ja vahvistaisimme pääsykoemuotoista opiskelijavalintaa todistusvalinnan sijaan.
Yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä tehtävä tutkimus- ja kehitystoiminta on kestävän talouskehityksen perusedellytys. Suomen TKI-rahoitusta tulisi kasvattaa selvästi. Samalla yritystukijärjestelmää tulisi laajemmin uudistaa niin, että se tukisi enemmän uusien innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Ympäristölle haitallisia ja taloudellisesti tehottomia yritystukia pitäisi karsia ja uudelleensuunnata ensi hallituskaudella vähintään 500 miljoonan euron edestä.
Vasemmistoliitto haluaa tukea kuntien home-, kosteus- ja muista sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten korjaus- ja korvausrakentamista.
Nostaisimme korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
Kyllä. Kannatamme oppivelvollisuusiän nostoa ja maksutonta toista astetta, mutta aito koulutustason nosto ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttävät toimenpiteitä myös alemmilla koulutusasteilla (kts. edellinen vastaus). Haluamme myös kehittää nuorille paremmin sopivaa oppisopimuskoulutusta.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
Jatkuvan oppimisen rahoittamisen raamit pitää mielestämme sopia hallitusohjelmassa. Tekisimme opinto-ohjauksesta jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeuden avaamalla opintoklinikoita, joista kuka tahansa voisi pyytää apua elämäntilanteeseensa sopivien opiskelumahdollisuuksien kartoittamiseen. Resurssit saataisiin nykyisestä työttömien kontrollijärjestelmästä, jossa tähän asti on keskitytty enemmän opiskelun estämiseen kuin sen mahdollistamiseen. Samalla on myös vahvistettava opinto-ohjauksen resursseja läpi nykyisen koulutusjärjestelmän.
Kannustaisimme osa-aikaisten työntekijöiden opintoseteleiden sekä työaikajoustojen laajempaa käyttöä. Laajentaisimme  työttömyystuella tapahtuvaa omaehtoista opiskelua ja poistaisimme opiskelun kuukausikohtaisen maksimiopintopistemäärän.
Mahdollistaisimme avoimen ammatillisten opintojen suorittaminen tutkintoja pienempinä kokonaisuuksina samaan tapaan kuin korkeakouluissakin. Kannustaisimme myös korkeakouluja avaamaan opintotarjontaansa muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille. Opinnoista tulisi tehdä maksuttomia sellaisille, joilla ei ole vielä tutkintoa.

d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Vasemmistoliitto on esittänyt kulttuuribudjetin kasvattamista siten, että kulttuurimenot olisivat yksi prosentti valtion budjetista.
Haluamme toteuttaa kulttuurin valtionosuusuudistuksen ja sen tavoitteet valtionosuusjärjestelmän joustavuudesta ja uusien taiteenalojen rahoituksen piiriin pääsystä aluepoliittisesti tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla, mikä edellyttää rahoituksen lisäämistä. Valtion taiteilija-apuraha ja siihen sidottu verovapaan apurahan määrä tulisi korottaa 30 000 euroon vuodessa ja niiden määrää tulee lisätä. Taiteenaloille pitäisi määritellä yhdessä taiteilijajärjestöjen kanssa minimikorvaukset erilaisista töistä, jotta kohtuulliset taiteellisesta työstä maksettavat korvaukset vakiintuisivat yleiseksi käytännöksi.
(Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma, tulevaisuusohjelma, kulttuuripoliittinen ohjelma, koulutuspoliittinen ohjelma, vasemmistoliiton suuntaviivat jatkuvan oppimisen yhteiskunnalle)

Vihreiden vastaus

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Vihreät haluaa taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen päiväkodista korkeakouluihin. Koulutuspolun tulee kannatella jokaista, ja oikeus koulutukseen on jakamaton varhaiskasvatuksesta alkaen. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, ja tuon oikeuden tulisi toteutua jokaisessa kunnassa.
Peruskoulussa valetaan lisää perustaa uuden oppimiselle. Meidän valttimme on ollut vahva ja tasa-arvoinen peruskoulu, ja sille on annettava riittävät resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Oppimistulosten ja lukutaidon eriytyminen on pysäytettävä: vahvistetaan myös oppimisen tukea ja ohjausta. Koulujen ja alueiden eriytymistä torjutaan erillisellä lisärahoituksella.
Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä suomalaisesta koulutuksesta maailman paras, jos niin valitsemme. On varmistettava, että koulut kykenevät nostamaan heikommin pärjääviä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia ja antamaan kaikille hyvät eväät elämään. Hyvä, kannustava ja saavutettava koulutus on paras turva niin yksilön kuin yhteiskunnankin hyvinvoinnille.
(Poliittinen ohjelma)

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
Kyllä. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus. Tarvitaan miljardiluokan panostukset koulutukseen ja tutkimukseen. Perusrahoitusta tulee lisätä kaikille koulutusasteille ja korkeakoulujen rahoitus palauttaa indeksiin.
Suomi tulee säilyttää kansainvälistä osaamista houkuttelevana maana. Sen vuoksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut korkeakouluissa pitää poistaa. Samalla tutkimusrahoituksen painopistettä pitäisi siirtää lyhytjänteisestä, kilpaillusta rahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen ja perustutkimuksen vahvistamiseen.
TKI-panostusten lisäämiseksi tulee laatia tiekartta, jossa tavoitteena on nostaa niiden osuus neljään prosenttiin BKT:sta kahden vaalikauden aikana. Osana tätä korotettaisiin Suomen Akatemian myöntövaltuuksia, samoin Business Finlandin määrärahoja. Lisäksi valtion tutkimuslaitoksille myönnetään lisärahoitusta.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma, Vihreä tulevaisuusbudjetti)

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
Kyllä. Toisen asteen koulutus on välttämätön minimitaso kaikille nykyisille ja tuleville sukupolville. Ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruttava -- ja lähiopetuksen määrää lisättävä.  
Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamisessa ovat toisen asteen opintojen tekeminen maksuttomiksi kaikille, koulutuspaikan ja riittävien tietojen ja opiskelutaitojen varmistaminen jokaiselle peruskoulun päättävälle sekä oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle tai vähintään 18 vuoden ikään. Lisäksi opiskelijoiden roolia kouluyhteisössä on vahvistettava ja opiskelumotivaatiota edistettävä.
Toisen asteen keskeyttävien opiskelijoiden määrä puolitetaan takaamalla riittävästi ohjausta ja laadukasta lähiopetusta sekä mahdollistamalla yksilölliset opintopolut. Lisäksi perustetaan kansallinen osaamisohjelma, jolla  pidetään huolta siitä, että myös aikuiset, joilla ei toisen asteen tutkintoa ole, voivat sen saada.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma)

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
Elinikäisestä oppimisesta tulee tehdä arkipäivää kaikille ja täydennyskoulutuksesta osa työuraa työssä oleville ura- ja koulutustilijärjestelmän tai aikuiskoulutustuen avulla. Koulutusta tulee tarjota myös työttömille, jotta työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
Yksi keskeinen keino on jo aiemmin mainittu osaamisohjelman perustaminen, jonka tavoitteena on, että jokainen työikäinen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppisopimusopiskelua tulisi lisätä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä. Korkeakoulujen rahoitusmallia tulisi uudistaa niin, että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja. Muita keinoja ovat muun muassa vahvistaa työpaikkojen roolia ja mahdollisuuksia osaamisen tuottajina sekä purkaa jatkuvan oppimisen maksullisuutta ja mahdollistaa siten osaamisen kehittäminen kaikissa elämäntilanteissa sekä parantaa vapaan sivistystyön edellytyksiä jatkuvan oppimisen mahdollistajana.
(Poliittinen ohjelma, Eduskuntavaaliohjelma, Koulutuspoliittinen ohjelma)

d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Kulttuurin asemaa tulisi edistää vahvistamalla taiteen ja kulttuurin rahoitusta sekä taiteilijoiden toimeentuloa. Kulttuurin rahoituksen tulisi olla 1% valtion budjetista. Muita keinoja voivat olla muun muassa taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen sekä apurahojen määrän ja tason kasvattaminen. Lisäksi tulee parantaa vähemmistökulttuurien kulttuurillisia oikeuksia ja kehittää kulttuurin saavutettavuutta maksuttomien peruspalveluiden keinoin.
(Poliittinen ohjelma)



Kokoomuksen vastaus
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
Kokoomus katsoo, että tulevaisuuden kestävän kasvun, menestyksen ja hyvinvoinnin perusta rakennetaan vahvalla yleissivistyksellä, korkealla osaamisella sekä kansainvälisesti kilpailukykyisellä tieteellä ja tutkimuksella.
Suomessa jokaisen on saatava oppia ja kouluttautua mahdollisimman hyvin ja pitkälle varallisuudesta, perhetaustasta tai asuinpaikasta riippumatta.

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.


Suomen tulee olla maailman osaavin maa ja pitää kaikki mukana. Tähän tavoitteeseen pääsemme takaamalla jokaiselle hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Pidämme tärkeänä investointeja koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen.
Haluamme käynnistää suunnitelmallisen ohjelman TKI-panosten nostamiseksi 4%:iin BKT:sta. Alkavalla vaalikaudella tämä tarkoittaa 300 miljoonan euron lisäpanostuksia. Haluamme myös turvata yliopistoille ja ammattikorkeakouluille vakaan perusrahoituksen.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.


Kokoomus pitää tärkeänä, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja puolet ikäluokasta myös korkea-asteen tutkinnon. Tavoitteeseen päästään vain varmistamalla jokaiselle riittävät perusvalmiudet varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Koulutusinvestoinnit ovat vaikuttavimmillaan, kun ne tehdään varhaisiin vuosiin.
Haluamme luoda kaksivuotisen esiopetuksen, lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista ja huolehtia varhaiskasvatuksen laadusta.

Haluamme vahvistaa peruskoulua. Jokaisen oppilaan on saatava peruskoulusta tarvitsemansa tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Haluamme varmistaa varhaisen tuen sekä uudistaa kolmiportaisen tuen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain.
Jokaiselle nuorelle tulee löytyä peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka myös jatkossa. Peruskoulun loppuvaiheessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa on panostettava henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yksilöllisempiin opintopolkuihin. Toisen asteen suorittamisen keskeyttämisen syihin on puututtava kohdennetuin toimin.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?


Koulutus on paras muutosturva sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Jatkuvan oppimisen ratkaisuissa on huomioitava eri ikäisten ja eri koulutustaustan omaavien erilaiset tarpeet. Koulutusjärjestelmän tarjontaa on päivitettävä. Opiskelun on tapahduttava jatkossa joustavasti ja enemmän myös työn rinnalla. Haluamme osaamisen tulevaisuussopimuksen, joka laadittaisiin yhdessä työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
Haluamme, että kulttuuri on saavutettavaa ja sen merkitys yhteiskunnassamme tunnistetaan vahvemmin. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on nostaa taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus 1%:iin valtion budjetista. Kulttuurin rahoitusjärjestelmä on uudistettava niin, että se on kannustava ja huomioi kaikki taiteen muodot.
Taiteen perusopetusta on vahvistettava. Luovan talouden kasvua ja kansainvälistymistä tulee tukea. 

Haluamme myös korostaa liikunnan merkitystä. Haluamme vahvistaa kaiken ikäisten arkiliikunnan, lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä huippu-urheilun edellytyksiä.

Kristillisten vastaus
  1. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Suomen suurin kilpailuvaltti on korkea osaaminen. Panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen huolehdimme maamme kilpailukyvystä. Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne. KD tunnistaa kestävän talouden investointitarpeet. Suomen on panostettava aiempaa enemmän koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiset innovaatiot mahdollistavat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen energiantuotannossa ja tehokkaamman talteenottotekniikan. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä. Koulutuspaikkoja pitää kohdentaa kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet. Suomessa vahvaa kasvua on etenkin digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation ja terveysteknologian sektoreilla. Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen edellyttävät vahvaa julkista panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista. Suomen on oltava edelläkävijä liikenteen, viestinnän ja palveluiden digitalisaatiossa. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille. Samalla on ehkäistävä etenkin ikääntyvien digisyrjäytymistä. Liikenneinfrastruktuurilla on tärkeä rooli ihmisten liikkuvuuden ja teollisen toiminnan mahdollistajana. Suomessa on teiden, rautateiden ja vesiliikenneväylien osalta valtava korjausvelka, jota pitää vähentää suunnitelmallisesti yli vaalikausien parlamentaarisesti sovitun mallin mukaisesti. Suhtaudumme avoimesti uusiin rahoitusratkaisuihin suurten liikenneinvestointien yhteydessä. Toimiva joukkoliikenne pitää turvata alueellisesti tasapuolisesti. Suomen raideliikennettä on kehitettävä osana Euroopan ydinverkkoa. Raideliikenteen rooli onkeskeinen niin liikenneyhteyksien parantamisessa kuin myös päästötavoitteiden saavuttamisessa.
    b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi. Tunnistamme tarpeen. Koulutus ja ammattiosaaminen estävät parhaiten syrjäytymistä. Panostamalla koulutuspaikkojen lisäämiseen, opinto-ohjaukseen, etsivään nuorisotyöhön, kymppiluokkiin, koulutusmateriaalitukiin ja muihin toimenpiteisiin saadaan nuoret pysymään mukana. Toisen asteen koulutuksen riittävästä rahoituksesta ja alueellisesta tarjonnasta on huolehdittava. Opintososiaalisten etujen leikkaaminen on pysäytettävä. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisätä lähiopetuksen määrää ja mahdollisuuksia ottaa huomioon työelämässä opittuja taitoja. Riittävät koulupsykologi- ja kuraattoriresurssit on turvattava. Palvelujen painopistettä pitää siirtää entistä varhaisempaan tukeen.
    c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran? Elinikäisen oppimisen tarve korostuu työelämässä. Uudelleenkouluttautumisen sekä koulutuksen täydentämisen ja laajentamisen pitää olla houkuttelevaa ja joustavaa. Niitä edistetään muun muassa opintopolkumahdollisuuksia sekä joustavia täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia lisäämällä.
    d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa? Kulttuurilla on terveyttä edistävää, ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta on huolehdittava, samoin taidelaitosten resursoinnista. Luovien alojen ja kulttuuriviennin mahdollisuudet tulee huomioida päätöksenteossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on merkittävä rooli kansalaisten oman kulttuurinharrastuksen tukemisessa. Näiden rahoitusta on vahvistettava, jotta mahdollisuus opiskella vapaatavoitteisissa opinnoissa paranee. Korostamme liikuntaa ja urheilua hyvinvointia ja terveyttä edistävänä toimintana. Tuemme Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on pysäyttää liikkumattomuuteen liittyvien haittojen lisääntyminen lyhyellä aikavälillä ja puolittaa haittakustannukset pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksia on tuettava ja mahdollisuuksien tasa-arvonparannuttava. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Keskustan vastaus
  1. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne. Tulevalla vaalikaudella on tehtävä toimia, jotka vahvistavat tuottavuutta, mikä on kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Yritysten uudistumisen tukemiseksi on edistettävä uusien ideoiden syntymistä, leviämistä ja hyödyntämistä tuotannossa. Suomen on investoitava houkuttelevaan liiketoimintaympäristöön: tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta koko maassa, kehittää entistä parempi TKI-ympäristö koko maahan sekä turvata ennakoitava ja vakaa verotusympäristö. Yhteiskunnan vastuu korostuu varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen kehittämisessä. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettava siten, että myös alhaisen syntyvyyden kunnissa voidaan tarjota laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus lapsille. Koulutuksen ja osaamisen perusta on saatava kuntoon edistämällä toisen asteen oppioikeutta, kehittämällä pienten lasten koulua ja varmistamalla riittävä osaamisen taso kaikille peruskoulun käyneille. Keskustan tavoitteena on lisätä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia lähiopetuksen lisäämiseksi ja oppilaanohjauksen vahvistamiseksi kouluissa ja työpaikoilla. Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut eivät saa karata liian kauas nuorten luota. Keskusta haluaa pienentää kaupunginosien välistä eriarvoisuutta kouluissa ja päiväkodeissa. Korkeakouluopintojen suorittamiseen on kehitettävä paikasta ja ajasta riippumaton oppimisympäristö. Yritysten ja kansalaisten oma vastuu korostuu koulutuspolun edetessä elinikäisessä oppimisessa. Yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa on valmisteltava uusi rahoitusmalli jatkuvalle oppimiselle ja otettava käyttöön esimerkiksi osaamisturva, osaamisvakuutus tai osaamisseteli. Lisäksi on varmistettava, että oppilaitosten yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa vahvistuu. Keskustan tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit nousevat asteittain kohti vision 4% -BKT- tavoitetta vuonna 2030. Tärkeää on antaa yrityksille ennakoitava ja vakaa näkymä julkisen TKI-rahoituksen kehittymisestä. Julkisella lisärahoituksella on vahvistettava erityisesti soveltavaa tutkimusta (Business Finland, VTT) sekä korkeakoulujen perusrahoitusta. Yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on lisättävä ja tutkimustulosten kaupallistamista on edistettävä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen rahoitusta on jatkettava sekä voimistettava korkeakoulujen roolia alueellisen voimavarojen vahvistajina. Keskustan tavoitteena on kehittää innovaatiomyönteistä sääntelyä eri hallinnonaloilla sekä lisätä innovatiivisia julkisia hankintoja. Koko Suomessa on kehitettävä ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti liikenneväyliä ja myös alemman asteiset liikenneyhteydet on pidettävä kunnossa. Tarvitsemme koko maahan nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Langattomien yhteyksien lisäksi tarvitaan myös kiinteää laajakaistaa, valokuitua. Ratkaisu isojen väylähankkeiden rahoittamiseksi on uusi valtioenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaisesti perustettavat yhtiöt.
    8b Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi. Keskustan tavoitteena on, että koulutuksen kehittäminen ei jää pelkästään toisen asteen maksuttomuuden edistämiseen. Meidän tavoitteena on, että koulutuksen ja osaamisen perusta laitetaan kuntoon varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Olemme esittäneet peruskoulun kehittämisessä ja perustan vahvistamisessa yhdeksi ratkaisuksi pienten lasten koulua. Siinä esiopetus ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostavat nykyistä tiiviimmän kokonaisuuden. Erityistä ja tehostettua tukea kohdennetaan riittävästi alkuopetusvuosiin. Ennen kolmannelle luokalle siirtymistä arvioidaan lapsen perustaitoja. Lapsi siirtyy joustavasti eteenpäin kolmannelle luokalle, kun hän on omaksunut riittävät perustaidot. Pienten lasten koulu olisi mahdollista suorittaa myös nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Näin voidaan tasata myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden lasten välisiä oppimiseroja. Yläkoulun puolelle esitämme tsekkauspisteitä, joissa arvioidaan nuoren osaamistasoa ja varmistetaan, että hän saavuttaa peruskoulun päättäessään riittävät valmiudet toisen asteen opintojen suorittamiseen. Valmiudet tsekataan ensimmäisen kerran jo seitsemännellä luokalla. Oppilaalle annetaan tarvittaessa riittävästi tukea, jotta oppimistavoitteet saavutetaan peruskoulun päättymiseen mennessä. Peruskoulun oppimäärän suorittamisen lisäksi nuorelta edellytettäisiin myös valmiuksia jatko-opintoihin. Esitämme oppivelvollisuusikärajan nostamista nykyisestä seitsemästätoista vuodesta kahdeksaantoista ikävuoteen ja muuttaisimme käsitteen oppi-oikeudeksi, koska jokaisella nuorella on oikeus saada koulutus, jonka avulla selviytyy elämässä eteenpäin. Opintoja voidaan räätälöidä tarvittaessa yhdistämällä kymppiluokkien oheen myös vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen valmentavan koulutuksen, työpajojen ym. tarjontaa kouluopetukseen. Ohjaamo-toimintaa olisi laajennettava myös harvaan asutuille seuduille. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan nuorelle olisi räätälöitävä tukitoimet, jotka auttaisivat häntä eteenpäin koulutukseen, työelämään ja muutoinkin yhteiskuntaan. Esitämme opinto-ohjauksen ja oppilashuollon lisäresursseja ja haluamme uudistaa opintoohjausta tukemaan aiempaa paremmin nuorten sujuvaa siirtymistä koulutusasteiden välillä ja edistää nuorten oman paikan löytämistä jatko-opinnoissa ja edelleen murroksessa olevassa työelämässä. Arjenhallinta- ja taloustaitojen oppimiseen sekä yrittäjyyskasvatukseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota peruskoulussa ja toisella asteella, jotta nuorilla olisi paremmat valmiudet pärjätä jokapäiväisessä arjessaan, hoitaa omaa talouttaan ja välttää ylivelkaantumista ja syrjäytymistä. Tavoitteenamme on, että jokainen nuori saa suoritettua vähintään toisen asteen tutkinnon. Emme esitä tässä vaiheessa toisen asteen maksuttomuutta, mutta olemme sitoutuneita siihen, että edetään asteittain siihen suuntaa, että toisen asteen opinnot lukiossa ja perusopinnot ammatillisessa koulutuksessa ovat tulevaisuudessa opiskelijalle aidosti maksuttomia. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää resursseja työssä tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen. Olemme esittäneet tuhatta uutta opettajaa ja ohjaajaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tueksi. Tätä resurssia voitaisiin hyödyntää myös työssäkäyvän väestön muuntokoulutukseen. On harkittava myös tarvetta asettaa minimitaso lähiopetukselle. Lisäisimme ammattikouluille jälkiohjausvelvoitteen vastaavasti kuin lukiolakiin on kirjattu lukioiden osalta. Lukiota tulee kehittää edelleen yleissivistävänä kouluna, josta saa riittävät jatkoopiskeluvalmiudet korkeakouluopintoihin.
    8c Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran? Työelämän nopeassa murroksessa ihminen tarvitsee uudenlaisia taitoja, valmiuksia ja tukea. Ikäluokkien pienentyessä koulutusta tulee suunnata työikäisen väestön elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tämä tarkoittaa mittavaa, jopa miljoonan ihmisen uudelleen kouluttamista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Esitämme, että yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa valmistellaan uusi rahoitusmalli jatkuvalle oppimiselle ja otetaan käyttöön esimerkiksi osaamisturva, osaamisvakuutus tai osaamisseteli, jonka avulla työssäkäyvät ihmiset voisivat hankkia haluamiaan palveluita koulutuksen tarjoajilta osaamisensa kehittämiseksi. Koulutuksen rahoituksessa painopiste tulee siirtää tutkintojen sijasta osaamisen painottamiseen jatkuvan oppimisen periaatteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tukintojen merkitys katoaisi ja monella alalla muodollisen tutkinnon pitää olla edelleen osoitus kelpoisuudesta tehtävään ja osoitus osaamisesta. Monimuotoista muunto-, uudelleen- ja täydennyskoulutusta pitää vahvistaa. Korkeakoulujen pitää edistää nykyistä tehokkaammin jatkuvaa oppimista. Oppimisessa on edistettävä myös rajatonta, jatkuvaa ja paikasta riippumatonta opiskelua. Yksi uusi ratkaisu on tarjota korkeakoulutusta yhdeltä digitaaliselta alustalta. Portaalista voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta sopivia opintokokonaisuuksia. Ehdotamme, että vaalikauden aikana valmistellaan laki osaamiskaaresta. Muuntokoulutuksen satsataan tuomalla koulutusta lähemmäksi ihmisiä muun muassa parantamalla ammattikorkeakoulutuksen seutukunnallista saavutettavuutta. Korkeakoulutuksen tulee olla jokaisen saavutettavissa. Ehdotamme kansallista korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu eikä Keskusta näe tarvetta nykyisen korkeakouluverkon supistamiselle. Korkeakoulujen, alueen toisen asteen oppilaitosten ja yritysten ja muiden alueen toimijoiden välistä yhteistyötä tulee lisätä ja kehittää. Korkeakoulutuksen tulee vastata joustavasti ja nopeasti alueen tarpeisiin ja vahvistaa alueen voimavaroja sekä elinvoimaa. Tällä hetkellä korkeakoulutuksen puolella on mahdollisuus suorittaa opintoja avoimen korkeakoulun kautta. Ehdotamme myös ammatilliseen koulutukseen avoimia opintoja, joilla osaamisen täydentäminen on mahdollista työssäkäynnin ohessa. Myös vapaan sivistystyön mahdollisuuksia on kehitettävä vastaamaan työelämän muutostarpeisiin. Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistot ja kansanopistot voisivat ottaa vastuuta työssäkäyvän väestön täydennys- ja muuntokoulutuksesta. 8d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa? Kulttuurin ja taiteen itseisarvon lisäksi sen roolia voidaan yhteiskunnassa kasvattaa nykyisestä suuremmaksi esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä hoiva- ja hoitotyössä. Keskusta näkee kulttuurin ja luovan talouden myös yhtenä tärkeimmistä kasvualoistamme sekä merkittävänä vetovoimatekijänä ja Suomi-kuvan luojana maailmalla. Keskustan kulttuuripolitiikan tärkeimpiä lähtökohtia on taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuudet harrastaa ja nauttia kulttuurista omista lähtökohdistaan ja asuinpaikkaan katsomatta. Haluamme vahvistaa Suomen monipuolista kulttuuritarjontaa tuomalla taidetta yhä useampien ihmisten saataville. Siksi kulttuurin tarjoajien alueellista verkostoa ei pidä harventaa vaan pikemminkin vahvistaa. Keskusta haluaa, että jokainen pääsee jo lapsuudessa nauttimaani kulttuurin eri muodoista ja niiden tekemisestä. Tavoitteena pitää olla, että jatkossa jokaisesta koulusta löytyy toimiva ja monipuolinen kulttuurikasvatussuunnitelma. Koulupäivän yhteyteen on tuotava lisää harrastetunteja sekä tiloja ja välineitä omatoimiseen ja maksuttomaan harrastamiseen. Luovan alan sisältöjä hyödyntävien verkkopalvelujen on maksettava sisällöntuottajille kohtuullinen korvaus. Suomen on huolehdittava tekijänoikeuksien toteutumisesta ja sisältömarkkinoiden oikeudenmukaisuudesta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tarkistettuna on saatettava loppuun. Uudistukseen jäi tarkistettavaa paitsi riittävän rahoituksen myös eri taiteen alojen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Suomalainen luovuus tarvitsee myös kokonaan uutta rahoitusta. Keskusta ehdottaa, että valtio perustaisi ja pääomittaisi uuden kulttuuria ja luovia aloja tukevan rahaston Olympiarahaston tavoin. Kansalaisia tulee kannustaa tukemaan tiedettä, taidetta sekä suomalaista kulttuuriperinnettä laajentamalla lahjoitusvähennys koskemaan pääomatuloja ja verohallinnon nimeämiä yleishyödyllisiä tahoja. Kannustetaan yhteisöjä tukemaan korkeakouluja sekä tiedettä, taidetta ja suomalaista kulttuuriperinnettä korottamalla yhteisöjen lahjoitusvähennysoikeuden ylärajoja. Kulttuurialla toimivien ja työskentelevien sosiaaliturva on saatava kuntoon osana tulevaa sosiaaliturvan uudistusta.
RKP:n vastaus
  1. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne. Kyllä. Tarvitsemme määrätietoisia panostuksia koulutukseen läpi koko opintopolun sekä tutkimukseen. Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatioihin kohdistuvan julkisen ja yksityisen rahoituksen tulisi vuonna 2025 olla neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Lyhyen aikavälin projektien sijaan tarvitaan riittävä perusrahoitus. Suomen talouskasvun takia infrastruktuuriin tulee panostaa.
    b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi. Kyllä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus toisen asteen opintoihin, kotipaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jokaiselle nuorelle tulee taata koulutus. Siksi toisen asteen koulutuksen tulee olla maksuton. Kaikkien opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetukseen lukiossa ja ammatillisissa opinnoissa on turvattava. Toisella asteella opiskelevat nuoret elävät herkässä elämänvaiheessa, joka muovaa heitä sekä sosiaalisten että muiden taitojen osalta. Opinto-ohjaus, monipuoliset tukimuodot ja hyvä oppilashuolto ovat entistä tärkeämpiä palveluja ja niiden saatavuus on turvattava. Tällä hetkellä noin 10 prosentilta yhdeksännen luokan päättävistä puuttuu riittävät taidot jatkaa opiskelua. Joustavia, yksittäiselle oppilaalle räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan, jotta jokainen voi saada päättötodistuksen sekä riittävät tiedot, taidot ja motivaation jatkaa opiskelua. Tämä on mahdollista nuorisopajojen, kolmannen sektorin ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta, erityisesti kun se yhdistetään aktiiviseen opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen oppilashuoltotiimeiltä saatavaan tukeen. Myös muita jo olemassa olevia opintopolkuja kuten kymppiluokkaa, oppisopimuskoulutusta ja kuntouttavaa toimintaa tulee kehittää.
    c) Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran? Mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja ammattiin kouluttautumiseen aikuisena on ratkaisevan tärkeää työelämän muuttuessa nopeasti. Jatkuvan oppimisen rahoituspohjaa on laajennettava luomalla kolmikantayhteistyössä uusi malli. Vapaa sivistystyö on keskeistä jatkokouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen kannalta ja sen toimintaedellytykset on turvattava. Samalla aikuisopiskelijoiden tulisi helpommin voida suorittaa sopivia opintokokonaisuuksia korkeakouluissa.
    d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa? Kulttuurilla ja kulttuuriperinnöllämme on keskeinen merkitys yhteiskunnallemme. Kulttuuri yhdistää ihmisiä ja kaventaa kahtiajakoa. Luovan alan ammattilaisten toimeentulomahdollisuuksia on vahvistettava. Tämä edistäisi myös koko alan kasvua ja voisi myös tukea kulttuurin vientimahdollisuuksia. Hyvät vapaa-ajan harrastukset ovat keskeisessä osassa hyvinvointia kehitettäessä. Tarvitsemme siksi riittävää liikunta- ja kulttuuritarjontaa molemmilla kansalliskielillä. Laaja kirjastoverkko vahvistaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Vapaaehtoistoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Kulttuuri-, urheilu-, kotiseutu- ja yhdistystoiminta vahvistavat identiteettiä ja sosiaalista pääomaa, ja niillä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme. Koulujen kulttuuriopetus ja kerhotoiminta sekä musiikkiopistot mahdollistavat kulttuurikokemuksia kaikille taustasta riippumatta. Kaikille lapsille tulisi antaa mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen, esimerkiksi ottamalla käyttöön harrasteseteli.

9.Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Perussuomalaisten vastaus

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Kyllä. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen pitää tehdä vaiheittain. Työllisyyden paraneminen ja työn vastaanottamisen helpottuminen ovat välttämättömiä tavoitteita. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että matalapalkka-aloilla palkkaa tuetaan verorahalla – aina on lähdettävä siitä, että työllä tulee Suomessa toimeen. Tärkeintä on huolehtia siitä, että yhteiskuntaan syntyy oikeaa työtä, josta saatavalla palkalla tulee työtä

Vasemmistoliiton vastaus

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
Kyllä. Vasemmistoliiton tavoitteena seuraavalle vaalikaudelle on syyperusteisten etuuksien yhdistäminen perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin. Perusturvaan tarvitaan lisäksi tasokorotus, jotta voidaan vähentää köyhyyttä ja riippuvuutta toimeentulotuesta, joka on pahin kannustinloukku.
Työllisyyttä voidaan edistää purkamalla byrokratialoukkuja, korottamalla nykyistä 300 euron suojaosaa esimerkiksi 500 euroon ja luopumalla sovitellun päivärahan työaikatarkastelusta. Aktiivimallista ja työvoimapoliittisista karensseista tulisi luopua ja kaikille työttömille taata oikeus omaehtoiseen opiskeluun.
Vasemmistoliitto tavoittelee pidemmällä aikavälillä perustuloa. Seuraavalla vaalikaudella tulisi toteuttaa laajempi ja tieteellisesti perusteltu kokeilu perustulosta, jotta sosiaaliturvauudistuksen tueksi saadaan lisää tutkittua tietoa.
(Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma, tulevaisuusohjelma, Vasemmistoliiton sosiaaliturvamalli – kohti vapaiden ihmisten luottamusyhteiskuntaa)

Vihreiden vastaus

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Ensimmäisenä askeleena kaikki vähimmäismääräiset päivärahat tulisi koota yhdeksi etuudeksi, perusturvaksi. Tämä selkiyttäisi järjestelmää olennaisesti ja tekisi turvasta kattavamman, kun väliinputoamiset vähenisivät.
Samalla otetaan käyttöön puolikas perustulo, jossa puolet yhdistetystä perusturvasta on saajalleen vastikkeetonta. Puolikas perustulo olisi universaali etuus, jonka saavat kaikki. Puolikaskin perustulo väliaskeleena tuo monia perustulolle ominaisia hyötyjä kuten paremman turvan epävarmassa työelämässä ja sosiaaliturvan nivelkohdissa.
Pidemmällä aikavälillä sosiaaliturvaa tulisi kehittää syyperustaisuudesta kohti vastikkeettomuutta, henkilökohtaisuutta ja täyttä kattavuutta. Uudistuksen tulee työllisyyden ja osallisuuden lisäämisen, koulutustason nostamisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen lisäksi nostaa ihmisten koettua hyvinvointia ja vähentää byrokratiaa.
Myös tulevalla hallituskaudella tarvitaan kunnianhimoinen perustulokokeilu, jossa on vähintään 10 000 satunnaisotannalla valittua henkilöä, joihin kuuluu riittävästi eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä kuten freelancereita, pätkätyöläisiä, itsensä työllistäjiä, opiskelijoita, kotivanhempia, maanviljelijöitä ja opiskelupaikkaa vailla olevia nuoria. Verotus tulisi huomioida kokeilussa, jotta tulokset ovat realistisia. Selvitetään mahdollisuus alueelliseen kokeiluun, jossa koko alue on perustulon piirissä. Kokeilussa tulee myös tutkia, millä keinoilla perustulon saajille tuodaan toimivia palveluja.
(Vaaliohjelma, Vihreä perustulo -avaus)

Kokoomuksen vastaus

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
Kokoomuksen mielestä sosiaaliturvajärjestelmämme pitää uudistaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Yhdymme kysymyksessä lueteltuihin tavoitteisiin. Haluamme yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, helpottaa työn ja turvan yhteensovittamista sekä purkaa kannustinloukkuja, jotta työnteko olisi kannattavampaa.
Uudistuksen tulee lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Työllisyyden kasvu vähentää eriarvoisuutta parantamalla työllistyvien toimeentuloa sekä vahvistamalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.
Kokoomuksella on puoluekokouksen hyväksymä sosiaaliturvamalli. Yleistuki yhdistää kysymyksessä esitetyllä tavalla perusturvan etuuksia (toimeentulotuki, yleinen asumistuki sekä Kelan työttömyysetuudet) yhdeksi yleistueksi, joka työtulojen kasvaessa vähenee tasaisesti ja ennakoidusti. Työnteko parantaisi aina henkilön toimeentuloa, ja tukien yhteensovituksen sekä toimeentulotuen kannustinongelmat helpottuisivat.
Suhtaudumme avoimesti muidenkin syyperusteisten tukien yhdistämiseen ja yhtenäistämiseen - huomioiden kuitenkin julkisen talouden kestävyyden sekä muutosten työllisyysvaikutukset.
Jatkuvan oppimisen tukemiseksi loisimme ensisijaisesti oman järjestelmän työmarkkinaosapuolten kanssa. Haluamme laajentaa perusturvan itsensä työllistäjille sekä yksinyrittäjille. Osatyökykyisille tulisi räätälöidä oma osallisuutta vahvistava tukimuoto yksilöllisemmillä ja joustavammilla palveluilla ja velvoitteilla.
Sosiaaliturvan tulee jatkossakin olla vastikkeellinen, yksilöperusteinen ja syyperusteinen. Tulorekisterin avulla voidaan automatisoida maksatusta ja vähennetään byrokratiaa. Täyden tuen saamiseksi on työttömän haettava aktiivisesti töitä, opiskeltava, tehtävä lyhyitä työkeikkoja tai osallistuttava työllistymisedellytyksiä parantaviin palveluihin.
Osana uudistusta palveluita on kehitettävä ja vahvistettava. Ne on myös integroitava tiiviimmin osaksi etuisuuksia. Velvoittavuus ja hyvät palvelut kulkevat aina käsi kädessä.
Suhtaudumme kielteisesti vastikkeettomaan ja passivoivaan perustuloon, jonka OECD on arvioinut lisäävän köyhyyttä. Jos haluamme pitää kiinni hyvästä sosiaaliturvan tasosta, julkisen talouden kestävyydestä sekä työnteon kannustimista, on työttömyysturvan oltava vastikkeellista.
Kokoomus pitää SDP:n yleisturvamallia, joka on sekä periaatteiden että arvovalintojen osalta lähellä kokoomuksen mallia, realistisena uudistussuuntana perustuloon ja vastikkeettomuuteen verrattuna.
Sosiaaliturvan uudistamisessa on edettävä vaiheittain useamman vaalikauden aikana. Prioriteetteina tulee olla työttömien etuuksien uudistaminen ja työllisyysasteen nostaminen.
Korkeampi työllisyys mahdollistaa muiden sosiaaliturvan osa-alueiden kehittämisen ja vahvistamisen. Toimi-hanke on luonut yhteiset edellytykset ja peruspilarit sosiaaliturvan uudistamiselle.

Kristillisten vastaus

  1. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta? Kyllä. Kristillisdemokraatit haluaa yhtenäistää minimiturvaetuudet yhdeksi perusturvalaiksi. Tämä vähentää väliinputoamista ja pompottelua eri tukimuotojen välillä. Uudistuksessa on syytä edetä vaiheittain. Aluksi tulee yhdistää Kelan maksamat etuudet peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa ja riteerit tuen saannille yhtenäistää. Tuen tarvitsijan tulotiedot haetaan tulorekisteristä, mikä helpottaa tuen laskentaa ja turvaa kuukausittaisen minimitoimeentulon nykyistä automaattisemmin. Mallissamme perusturvaa tarvitseva saa yhtä yleistukea korotusosineen yhdestä paikasta. Nykyiset työllistymistä edistävät monialaiset yhteispalvelu (TYP) –keskukset on uudistettava yhden luukun palvelukeskukseksi. Jokaiselle tukea tarvitsevalle on turvattva henkilökohtainen palveluohjaaja, jonka tukena on moniammatillinen tiimi. Tiimissä on mukana työllistämiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin erikoistuneita ammattilaisia ratkomassa tuen hakijan työllistymisen esteitä. Kuntien ja valtion työllistämisvelvollisuudet eivät katoa, vaan ne yhdistetään Norjan mallin mukaisella kumppanuusmallilla. Asiakkaalle tämä näyttäytyy yhden luukun uutena palvelukeskuksena. Minimietuuksien yhtenäistämisen ja palvelukeskusten perustamisen jälkeen uudistusta pitäisi syventää yhtenäistämällä muut minimiturvan muodot perusosaan, kuten minimisairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha. Tämä vähentää siirtymisiä ja katkoksia. Henkilökohtaisella palveluohjaajalla pystyy näin muodostumaan pitkäaikainen asiakassuhde tuen tarvitsijaan, kun eri elämänvaiheissa palveluammattilainen ei vaihdu. Kaikessa uudistamisessa tärkeintä on työllistyminen, työmarkkina-aseman parantaminen, työelämätaitojen jatkuva kasvu. Näin saadaan elämisen tukikokonaisuudet yhtenäistettyä. Asumisen tukikokonaisuuden ratkaiseminen olisi tehtävä perusturvan yhtenäistämisen jälkeen. Asumistuki ja toimeentulotuen perusosa asumiseen on yhdistettävä henkilökohtaiseksi asumistueksi nykyistä tiukemmin kriteerein. Uudistuksen viimeisenä osana tulee yksilökohtainen asumistuki yhdistetää minimiperusturvaan, koska on tarpeen parantaa työnteon kannattavuutta ja poistaa pahimmat veroasteet, mitkä johtuvat tukien ja niiden lisäosien yhteisvaikutuksista työtulojen kanssa. Veroasteelle on määriteltävä katto, jotta työnteosta tulee aina kannattavampaa, kuin perusturvan varassa olemisesta. Tuen määrään vaikuttavat tulorekisterin tulotiedot sekä osittain varallisuus. Perus- ja asumisosan ehdot on huomioitava tukea laskettaessa. Perusturvalain päämääränä on saada aikaan yksilökohtainen minimiturva, joka turvaa elämisen ja asumisen, mutta myös nykyistä parempi palvelurakenne, jossa tuen saajan työmarkkinaesteet ratkotaan yhdessä paikassa, yhden henkilökohtaisen palveluohjaajan kanssa. Tuen yksilökohtaisuus helpottaa saajan asemaa muuttuvissa perhetilanteissa. Henkilökohtainen tuki ja palveluohjaus turvaa sen, ettei ketään jätetä ongelmiensa kanssa yksin.
Keskustan vastaus

  1. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta? Keskusta haluaa uudistaa sosiaaliturvaa vahvan perusturvan kautta. Sosiaaliturvan täytyy olla moderniin työelämään helposti sovitettava, perustaltaan vahva ja kannustava. Keskusta tavoittelee perustulon kaltaista järjestelmää. Kannustavalla perustulolla on mahdollista poistaa byrokratialoukkuja ja voimaannuttaa ihmisiä osalliseksi yhteiskuntaan. Keskustan mielestä nykyisiä samansuuruisia perusetuuksia pitää yhdistää yhdeksi samansuuruiseksi perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat e työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa. Tukea maksetaan pienituloisille ilman erityistä syytä. Keskusta ei hyväksy köyhyyden luokittelua syyn perusteella. Mahdollisuutta myös pienimmän kuntoutustuen sekä työkyvyttömyyseläkkeen liittämiseen järjestelmään on syytä selvittää. Työtulot, tuet sekä verotus on yhteensovitettava siten, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Työ- tai muiden tulojen kasvaessa myös pienituloisuuden perusteella maksettava perustulo pienenee ja liukuu vähitellen kokonaan pois kuukausittaisten ansiotulojen kasvaessa. Avain tämän toteuttamiseen on kansallinen tulorekisteri, mikä täytyy saada toimivaksi siten, että sen avulla pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan tulojen, tukien ja verotuksen yhteensovittamista. Tukien takaisinperinnästä on tämän avulla päästävä eroon. Sosiaalipalveluiden osalta tulorekisteri mahdollistaa passiivisten, ammattihenkilön tukea tarvitsevien työttömien tunnistamisen keinoälyä käyttäen ja heihin panostamisen. Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta. Työvoimapalveluiden tehokkuutta täytyy parantaa asiakkaan nykyistä suuremmalla päätösvallalla omista työvoima-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista. Tämän pitää olla mahdollista ammattitaitoisen omavirkailijan opastuksella. Omavirkailija selvittää asiakkaan palvelutarpeen ja oikeudet ja ohjaa asiakasta läpi eri palveluiden. Omavirkalijan täytyy olla mahdollista saada asiakkaalle parhaalle soveltuvalta yhdeltä luukulta oli se sitten Kela, työvoima- tai sosiaalipalvelu. Omavirkailijan malli vaatii Kelan, kunnan ja tulevan maakunnan vastuulla olevien palveluiden yhteensovittamista. Tutkintoa vailla oleville nuorille sekä maahanmuuttajille säilytetään heitä koskevaa omaa lainsäädäntöä. Keskusta tavoittelee, että pidemmällä tähtäimellä myös opiskelijat voisivat siirtyä kannustavan perustulon piiriin. Keskusta haluaa, että Toimi-hankkeen tuloksia hyödynnetään sosiaaliturvan jatkovalmistelussa ja uudistus tehdään palastellen sekä kokeilujen kautta. Ensimmäisenä on aloitettava kokeilu käänteisestä tuloverosta. Keskusta on valmis toteuttamaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen parlamentaarisesti.
RKP:n vastaus
  1. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta? Kyllä. Suomen tarvitaan yksinkertaisempi, yhtenäisempi ja kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Sosiaaliturvan on taattava riittävä toimeentulo, kun elämäntilanne on sellainen, että henkilö ei ole tai ei pysty olemaan työelämässä. Kukaan ei saa jäädä väliinputoajaksi yhteiskunnassamme. Samalla tarvitsemme sosiaaliturvan, joka on kannustava. Työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin siitä kieltäytymisen. Työelämä uudistuu nopeasti ja siksi sosiaaliturvan on oltava ajan tasalla. Järjestelmästä on myös tehtävä yksinkertaisempi ja yhtenäisempi. Turhasta byrokratiasta on päästävä eroon. Sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa yhdistämällä eri tukimuotoja yhdeksi syyperusteiseksi yleistueksi. Sosiaaliturvan tulisi huomioida ihmisten eri elämäntilanteet, esimerkiksi yksinhuoltajuus. Siksi yleistukea olisi tärkeää täydentää eri lisillä. Tuen saajaa olisi hyvä palkita myös lisätuloilla oman aktiivisuuden johdosta, kuten työnhausta tai osallistumisesta opintoihin tai jatkokoulutukseen. Eri tukimuotojen yhtenäistämisen lisäksi työelämän ulkopuolella olevien työvoimapalveluja on tehostettava sekä jatkokoulutusta ja kuntoutusta parannettava. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on turvattava. Sosiaaliturva olisi tärkeää uudistaa osana suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös perhevapaat, varhaiskasvatus ja verotus. Samalla sosiaaliturvauudistus on hyvä valmistella siten, että se voidaan toteuttaa vaiheittain. Yksinyrittäjien sosiaaliturvaa on myös tarve parantaa. Yksi ratkaisu tähän voisi olla, että luotaisiin järjestelmä, jossa sama vakuutus koskee sekä yrittäjiä että palkansaajia eli eräänlainen yhdistelmävakuutus, jossa palkansaajana, yrittäjänä tai tehtäväperusteisesti suoritettu työ huomioitaisiin työttömyysvakuutuksen ehtona.
10.Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Perussuomalaisten vastaus

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Väestökehityksen takia sosiaali- ja terveydenhuollon menomme tulevat kasvamaan, ja maksajien suhteellinen osuus vähenee. Minkäänlainen soteuudistus ei tule muuttamaan näitä tosiasioita. Suurin säästöpotentiaali muodostuu käytännössä noin 20 tehottomimmasta kunnasta, jotka ovat pääosin suuria kaupunkeja. Digitalisaatiolla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa jonkin verran, mutta ihmeiden tekijäksi siitä ei ole.
Uudistus pitää tehdä vaiheittain ja niin, että ehjää ei rikota. Nykyiset sairaanhoitopiirit toimivat hyvänä pohjarakenteena leveämmille hartioille ainakin aluksi. Emme kannata menneellä hallituskaudella edistettyä maakuntamallia emmekä suuryrityksiä palvelevaa valinnanvapausajattelua. Perusterveydenhuollon resursseja pitää lisätä, erityisesti lääkäri- ja muita vakansseja. Varsinainen lääkärivaje on 15 vuodessa lähes puolittunut, mutta samaan aikaan virkoja julkiselle puolelle ei ole lisätty. Kansalaisista 41 prosenttia näkee ongelmia pääsyssä lääkärille.
Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa pitää olla julkisella puolella, ja yksityiset toimijat voivat tukea tätä. Mielestämme monien sotesektorien markkinaistuminen on kuitenkin mennyt liian pitkälle. Kunnilta menee suuria summia ostopalveluihin ja keikkalääkäreihin. Sijaisilla hoidettujen lääkärin vakanssien osuus on kasvanut terveyskeskuksissa huomattavasti – jopa joka viides vakanssi hoidetaan sijaisilla. Toisaalta esimerkiksi lastensuojelun kulut räjähtävät, kun perhepalveluista ja ennaltaehkäisystä säästetään, ja viimeisinä keinoina joudutaan turvautumaan huostaanottoihin.

Vasemmistoliiton vastaus

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on palautettava sote-uudistuksen päätavoitteeksi. Tämän lisäksi uudistuksessa on turvattava integraation ja riittävien väestöpohjien toteutuminen.
Julkisen sektorin tulee vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja pääosin niiden tuottamisesta. Järjestöt, osuuskunnat, säätiöt ja yritykset voivat täydentää julkista palvelujärjestelmää.
Terveydenhuollon tasa-arvon parantamiseksi vasemmistoliitto esittää hoitotakuuta: perusterveydenhuollon lääkäriin tulisi päästä viikossa ja maksutta. Ensi hallituskaudella, heti vuoden 2020 budjetista lähtien, terveyskeskusten, kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstö- ja muita resursseja on parannettava.
Vanhus- ja vammaispalvelujen saatavuus on turvattava ja niihin on säädettävä riittävä hoitajamitoitus. Myös mielenterveyspalveluiden saatavuutta pitää parantaa. Vasemmistoliitto ottaisi käyttöön terapiatakuun, jolloin kymmenen kerran lyhytterapiajaksoon pääsisi heti hoitoon hakeutumisen jälkeen. Myös lastensuojelun henkilöstömitoitusta ja resursseja on parannettava.
Sote-uudistuksen osana myös asiakasmaksulainsäädäntö ja lääkkeiden sairausvakuutuskorvausjärjestelmä on uudistettava. Tämä on keskeistä terveyserojen pienentämisen kannalta. Esitämme korvausjärjestelmän uudistamista niin, että pienituloiset ja paljon sairastavat pystyvät vaikeuksitta hankkimaan lääkkeensä.
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta on siirrettävä kuntia laajemmille itsehallinto-alueille. Maakuntahallinto on yksi vaihtoehto hallintorakenteeksi. Tärkeintä on kuitenkin, että perustuslain vaatimukset ja itsehallinto toteutuvat, tämä edellyttää riittävää rahoitusta sekä suoria vaaleja. Vasemmistoliitto kannattaa myös verotusoikeutta. Terveydenhuollon monikanavarahoituksesta olisi syytä luopua.
Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain valinnanvapaussäädöksiä tulee täydentää. Samalla sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden itsemääräämisoikeutta sekä osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa pitää vahvistaa.
Keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat neuvottelut tulee käydä kansan valitsemien edustajien ja virkamiesten voimin. Terveysyritysten lobbarit eivät kuulu neuvottelupöytiin.
Hyvinvointipalveluiden valvonnan valtuuksia ja resursseja tulee kasvattaa. Vasemmistoliitto haluaa myös tehdä selvityksen voiton rajoittamisesta julkisesti rahoitetuissa hyvinvointipalvelussa.
(Vasemmistoliiton tiekartta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle, Vasemmistoliiton keskustelupaperi Suomen perusterveydenhuollon hoitotakuusta, Li Anderssonin kannanotto 9.3.2019)

Vihreiden vastaus

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen ajankohtaiset ja saavuttamatta: terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen ja kustannuskehityksen hillitseminen.
Olemme valmiita etenemään parlamentaarisesti ja neuvottelemaan kaikista ratkaisuista, jotka parhaiten toteuttavat uudistuksen tavoitteita. Korostamme, että uudistus tulee valmistella huolellisesti ja perustuslain reunaehdot tunnollisesti huomioiden.
Järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut lähtökohtaisesti julkisina palveluina. Huolehditaan, että sosiaali- ja terveyspalveluista on vastuussa riittävän suuri järjestäjä, joka pystyy aidosti ohjaamaan palveluiden yhteensovitusta perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Sosiaali- ja terveyspalveluita johtavat vaaleilla valitut päätöksentekijät.  
Sote-palveluiden integraation myötä voidaan rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaiset saumattomat hoitoketjut ja estää osaoptimointi. Tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta on varmistuttava, jotta ne mahdollistavat tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuteen keskittymisen.
Valinnanvapauden lisäämisessä voidaan edetä vaiheittain ja hallitusti mm. palvelusetelijärjestelmää ja henkilökohtaista budjetointia käyttäen ja kokeilujen kautta. Järjestäjillä tulee kuitenkin olla valta päättää, missä laajuudessa valinnanvapautta on järkevää edistää.
Palveluiden parantamiseksi on tarpeen vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja perustason sosiaalipalveluita sekä siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin. On luotava toimivat yhteistyörakenteet kuntien ja järjestökentän suuntaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hoitoonpääsyn varmistamiseksi on tärkeä luoda ja vahvistaa hoitotakuuta eri palveluissa. Palveluiden laadun ja saatavuuden kannalta merkityksellistä on tiukentaa henkilöstömitoituksia esimerkiksi vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa sekä helpottaa terveysasemille ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsemistä.
Uudistuksen toteutuksessa on otettava huomioon metropolialueen ja muiden suurten kaupunkien erityishaasteet kuten esimerkiksi syrjäytymiskehitys, asunnottomuus ja maahanmuuttajataustaisen väestön suuri osuus. On varmistuttava myös siitä, että kasvukaupunkien voimavarat riittävät palveluiden ja infran lisärakentamiseen kaupungistumisen edetessä. Jos uudistuksessa päädytään muodostamaan kuntia suurempia järjestäjiä, tehdään aluejaot aidossa yhteistyössä suurimpien kaupunkien kanssa.
Pitkällä aikavälillä Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kestokyvystä on huolehdittava. Erityisesti osaavan henkilökunnan takaaminen tulevaisuudessa vaatii ripeitä ja pitkäjänteisiä toimia. Keinoja ovat ainakin riittävät koulutusmäärät, ulkomaisen työvoiman houkutteleminen, sote-alan sukupuolittuneisuuden purkaminen, alan arvostuksen lisääminen ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen kasvukeskuksissa.
(Sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma, Poliittinen ohjelma)

Kokoomuksen vastaus

Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettava nopeasti. Palvelujen saatavuutta ja laatua on parannettava, yhdenvertaisuutta lisättävä ja kustannusten nousua hillittävä. Ihmisten on päästävä nykyistä nopeammin jonoista hyvään hoitoon ja inhimilliseen hoivaan.
Haluamme kehittää palveluita ihmiset ja heidän tarpeensa edellä hallinnon sijaan. Palveluiden on vastattava ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Niiden on oltava riittäviä ja oikea-aikaisia sekä laadultaan vaikuttavia ja ennaltaehkäiseviä. Haluamme turvata sujuvat hoitopolut.
Uudistus tulee tehdä valtion ja kuntien vahvalla yhteisymmärryksellä. Uudistus tehdään kuntapohjaisesti vapaaehtoisuuteen nojautuen, mutta tarvittaessa velvoitteita ja kannusteita käyttäen.Palvelujen järjestämiseen tarvitaan asukasmäärältään vahvat järjestäjät.
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Riittävän vahva alueellinen yhteistyö voi rakentua esimerkiksi kuntayhtymille. Alueilla on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää valmistellun sote- ja maakuntauudistuksen työtä; sote-kuntayhtymiä on jo muodostettu.
Alan ammattilaiset pitää päästää keskittymään työhönsä eli ihmisten palveluihin ja niiden kehittämiseen.
Kuntapohjaisen uudistamisen rinnalle tarvitsemme sote-palveluille vahvemmin määritellyt kansalliset tavoitteet, laatukriteerit ja korvausperusteet. Hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa eli hoitotakuuaikoja kiristää, valintamahdollisuuksia lisätä sekä luotava hoivatakuu.
Ihmisten oikeuksien toteutumista valvomaan tarvitaan vahva valvontajärjestelmä. Julkinen sektori vastaa palveluiden järjestämisestä ja monituottajuutta vahvistetaan.  Sairauksien hoidosta pitää päästä enemmän kansansairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunnan avulla. Tarvitaan hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyötä.
Haluamme parantaa ihmisten oikeutta ja lisätä mahdollisuuksia valita itse. Palvelusetelilainsäädännön velvoittavuutta ja valtakunnallista yhtenäisyyttä on vahvistettava. Valinnanvapaus on keino vahvistaa ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta.
Valintamahdollisuuksien parantamisen lisäksi palvelusetelin käyttöä lisäämällä parannetaan pienten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia tuottaa palveluita sekä vältetään kilpailutuksien tuomia ongelmia esimerkiksi vammaisten asumispalveluissa. Palvelutuotannon monipuolisuus tuo täysimääräisesti alan ammattilaisten osaamisen asiakkaiden käyttöön.
Kokoomus haluaa lisätä keinoja, joilla vaikutetaan palveluiden laatuun, kustannusvaikuttavuuteen ja integraatioon. Tarvitsemme kansallisia laaturekistereitä ja vertailukelpoisen tietopohjan sote-palveluista, digitaalisten palveluiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yhteen toimivat tietojärjestelmät.
Sote-palveluiden kehittämisen tulee huomioida henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen, hyvä tiedolla johtaminen sekä toiminnallinen integraatio. Yliopistosairaaloiden ja nykyisten viiden erityisvastuualueen osaamista on hyödynnettävä. Sote-palvelujen rahoituksen ja ohjauskeinojen tulee kannustaa yhteistyöhön, laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Kristillisten vastaus

  1. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Sote-palvelujen uudistamisessa on kyse ihmisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamisesta. Ihmisten pitää saada samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus, alueellinen järjestämisvastuun toteutumisen toimintamalli sekä riittävä valvonta. Korostamme laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, jota tarjotaan lähipalveluina. Uudistuksen onnistumista mitataan palvelujen saatavuudella ja laadulla sekä sillä, miten ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Sote-uudistus pitää toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ehdoilla. Tarvitaan peruskuntia suuremmat järjestämisvastuussa olevat sote-alueet. Sote-alueiden lukumäärä ei ole olennainen, vaan se tulisi määritellä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen. Palveluintegraatioon tulee panostaa ja se toteutuu parhaiten, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat sote-alueen järjestämisvastuulla. Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostettuna yksityiseltä tuottajalta tai asiakkaalle annettuna palvelusetelinä palvelun ostamiseen. Kunnat voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta. Valinnanvapautta on laajennettava hallitusti asiakassetelijärjestelmän ja henkilökohtaisten budjettien avulla. Riittävä asiakasohjaus on varmistettava. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjauksen vahvistaminen on keskeistä parhaiden käytäntöjen levittämiseksi koko maahan. Työterveyshuolto ja Kela-korvaukset pitää pääosin säilyttää. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja kuntaveroon sisältyvään soteosuuteen. Suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen ei saa johtaa kotimaisten ja pienten yritysten karsiutumiseen. Tahdomme ulottaa yhteiskuntavastuun kaikille sote-palveluita tuottaville toimijoille. Vammaisella on oikeus omaan kotiin, pysyvään asumiseen ja riittävään tukeen omassa kodissa asumisen mahdollistamiseksi. Itsenäisen asumisen mahdollisuuksia on lisättävä niille vammaisille, joilla on kyky itsenäiseen asumiseen. Muut tuetut asumisen muodot on varmistettava niitä tarvitseville. Vammaispalvelujen asiakkaan valinnanvapautta, osallisuutta ja oikeusturvaa on vahvistettava ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetointi. Vammaispalvelut pitää tarjota lähipalveluina myös sote-uudistuksen jälkeen. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten turvallinen toimivuus on varmistettava. Viranomaisvalvontaa ei saa siirtää omavalvonnaksi, muutoin hoitovirheiden ja laatuongelmien seuranta vaikeutuvat. Tietojärjestelmien toimivuus, käytön helppous ja edullisuus ovat keskeisiä uudistuksen toteuttamisessa. Suomalaiset terveystiedot, kuten biopankit, on säilytettävä kansallisen valvonnan piirissä. Terveystietojen käytössä on turvattava henkilösuoja. Katsomme, että sote-uudistuksen kaltaiset suuret rakenteelliset uudistukset on valmisteltava aidosti parlamentaarisesti siten, että voidaan varmistaa mallin pohjaratkaisujen hyväksyttävyys myös hallituskauden vaihtuessa. Uudistukset on syytä aikatauluttaa realistisesti ja tarvittaessa toteutettava vaiheittain.

Keskustan vastaus

  1. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Keskusta kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, joka toteutetaan 18 maakunnan pohjalta. Malli on arvioitu perustuslaillisesti kestäväksi. Näin voitaisiin myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla menneellä vaalikaudella maakunnissa tehty kehittämistyö, jota ei tule heittää hukkaan. Helsingin erityistarve omaan alueelliseen ratkaisuun on arvioitava. Olemassa olevia rakenteita (HUS) ei pidä rikkoa. Keskusta haluaa turvata nopeasti ja tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle laadukkaaseen ja inhimilliseen hoitoon pääsyn koko Suomessa. Tavoitteemme on kaventaa ihmisten terveyseroja sekä ehkäistä ongelmia ja sairauksia ennalta. Hoidon vaikuttavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muutos palveluissa on kyettävä tekemään viivyttelemättä. Sotea on valmisteltu jo liiankin pitkään. Palvelujärjestelmän ongelmat ovat tällä aikaa syventyneet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen parempi yhteensovittaminen on olennainen osa uudistusta. Sote-uudistusta ei pidä kutistaa pelkästään terveydenhuollon uudistukseksi. Hallintorajat ylittävä yhteistyö ihmisten palvelemiseksi on mahdollistettava. Se tukee parhaiten paljon palveluita käyttävien ihmisten asemaa. Sosiaali- ja terveyskeskusten palvelujen on oltava ihmisten lähellä. Ne tuotetaan julkisena palveluna. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla laaja kirjo terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja perhekeskuksista hammashuoltoon sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin niin, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kuten terveelliseen ravintoon ja liikuntaan kiinnitetään suuri huomio. Hoitoketjujen on oltava saumattomia peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. Palvelujen saavutettavuudelle on asetettava tavoitteet. Maakunta vastaa siitä, että toimipisteet ovat lähellä ihmisiä ja että hoidon saatavuuden tavoitteita noudatetaan. Järjestämisvastuu on julkisella sektorilla. yksityinen sektori, järjestöt ja osuuskunnat täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Perustasolla osassa palveluista ihmisille taataan valinnan mahdollisuus. Asiakas- tai palveluseteliä käytetään palvelujen täydentämiseen ja jonojen purkuun. Paljon palveluja käyttäville mahdollistetaan monipuolisten palveluiden käyttö ns. henkilökohtaisella budjetilla. Ihminen itse voi tällöin asiakassuunnitelmansa puitteissa päättää siitä, mitä palveluita hän tietyllä rahamäärällä hankkii tai minkä hoitopaikan hän valitsee. Asiakasmaksut säädetään lailla yhdenvertaisiksi koko maassa. Maksujen tasosta päätettäessä on huomioitava pienituloiset. Palveluiden rahoituksen päävastuu on valtiolla. Alueelliset ja väestörakenteesta johtuvat erot on tasattava. Vaalikaudella toteutettavan uudistuksen on hillittävä kustannusten nousua. Palvelutuotannon rakenteiden ja taloudellisuuden läpinäkyvyyttä on lisättävä. Perustuslakivaliokunnan osoittamaan huoleen rahoituksen riittävyydestä voi olla ratkaisuna maakuntien verotusoikeus. Maakuntaveron vaikutukset on selvitettävä huolellisesti ja laajasti eikä se saa johtaa ansiotuloverojen kokonaistason kiristymiseen. Tietojärjestelmät on kansallisesti yhteensovitettava. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvua on mahdollista taittaa tietojärjestelmien hyödyntämisellä ja digitalisaation mahdollistamana. Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta. Se tarkoittaa sitä, että sote-palveluiden rinnalla maakunnat osaltaan vastaavat jatkossa myös muun muuassa elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista. Nyt yli 400 organisaation vastuulla olevat tehtävät kootaan 18 toimijalle. Maakunnat ovat kansanvaltaisia, päättäjät niihin valitaan suorilla vaaleilla.

RKP:n vastaus

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.Sote-palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja hoidon laadun sekä vaikuttavuuden on oltava sote-uudistuksen keskiössä. Julkisella sektorilla tulee olla päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta yksityisellä ja kolmannella sektorilla on tärkeä täydentävä rooli. Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat eri puolilla maata ovat hyvin erilaisia, ja siksi myös ratkaisujen on oltava erilaisia. Koko maata on vaikea laittaa samaan muottiin. Sellaista mikä toimii ei tule rikkoa, vaan uudistuksessa tulee keskittyä korjaamaan sote-palvelujen ongelmia. Perusterveydenhuolto voitaisiin esimerkiksi siirtää nykyisiin sairaanhoitopiireihin. Vanhustenhuolto ja sosiaalitoimi voitaisiin jättää kuntien vastuulle, ja ne voisivat itse valita järjestävätkö ne palvelut itse vai yhdessä muiden kuntien kanssa. Ihmisen tulee saada hoitoa nopeasti ja helposti. Hyvää hoitoa tulee saada kohtuullisen etäisyyden päästä ja hoitopaikkojen toimintaedellytykset tulee turvata paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, oikeudenmukaisella tavalla. Siksi esimerkiksi Vaasan keskussairaalan laaja päivystys ja pienempien sairaaloiden toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä. Ruotsinkielisillä on muun muassa pääkaupunkiseudulla suuria vaikeuksia saada palvelua äidinkielellään. Siksi esimerkiksi Uudellamaalla tarvitaan ratkaisuja, joilla turvataan kielellisten oikeuksien käytännön toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapaus terveydenhuollossa on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta sitä tulee lisätä järkevästi ja vaiheittain esimerkiksi kokeilujen kautta. Valinnanvapautta voidaan lisätä palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin avulla. Nämä mahdollistavat sen, että asiakas voi itse valita palveluntuottajan. Sote-uudistuksen valmistelussa on tärkeää varmistua siitä, että sosiaalipalveluissa myös jatkossa hyödynnetään paikallistuntemusta ja että palvelut ovat saatavilla lähellä. Myös ennaltaehkäisevää työtä tulee painottaa nykyistä enemmän. Ensisijaisen tärkeää on, että tukipalvelut, esimerkiksi potilastietojärjestelmät, ovat joustavasti käytettävissä kaikkien eri hoitotasojen välillä. Rakenteiden lisäksi tulee keskittyä myös käytännön hoitotyöhön. Lääkäriin pääsyä tulee helpottaa lisäämällä lääkärien ja hoitajien määrää, kehittämällä työtapoja ja vahvistamalla ruotsinkielistä asiakaspalvelua. Hoitotakuuta tulee parantaa siten, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin ilman pitkiä jonotusaikoja. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että se tehdään vaiheittain.

  1. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Perussuomalaisten vastaus

1. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Kyllä.
Kynnyskysymyksemme ovat seuraavat:
– Kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.
– Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.
  • Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan.

Vasemmistoliiton vastaus

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Vasemmistoliiton tavoitteena on paikka sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa. Lopullinen päätös hallitukseen osallistumisesta tehdään puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa hallitusneuvotteluiden lopputuloksen perusteella.
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto on linjannut, että voimme osallistua ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka
– tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa,
– pidättäytyy heikentämästä perusturvaa,
– purkaa niin sanotun aktiivimallin,
– toteuttaa terveyseroja kaventavan ja palveluketjujen yhteensovittamista parantavan sote-uudistuksen,
– asettaa ilmastopolitiikan raamit niin, että ne ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa,
– pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella sekä
– varmistaa työehtojen yleissitovuuden.

Vihreiden vastaus

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Olemme valmiita osallistumaan sellaiseen hallitukseen, jonka hallitusohjelma on riittävän kunnianhimoinen ilmaston, ympäristön, koulutuksen, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunnan sekä ihmisoikeuksien ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen suhteen. Tämä tarkoittaa erityisesti merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla asteilla ja köyhyyden vähentämiseen. Suomen ilmastotavoitetta on kiristettävä ja luonnonsuojelua on vahvistettava, mikä edellyttää merkittäviä päästövähennystoimia sekä lisäpanostuksia luonnonsuojeluun.
Emme osallistu hallitukseen,
joka suhtautuu kielteisesti Suomen EU- ja Euro-jäsenyyteen,
joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla tai
joka ei paranna vähemmistöjen asemaa Suomessa tai suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin tai oikeusvaltioperiaatteisiin.

Kokoomuksen vastaus

Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Kokoomus pitää seuraavia kynnyskysymyksiä oleellisina hallituspolitiikan kannalta:
1.Hallituksen on sitouduttava päätöksiin, joilla asiantuntija-arvioiden mukaan varmistetaan vähintään 75% työllisyysaste 15-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Työllisyystavoitteen saavuttamista tarkastellaan vuosittain ja tarvittaessa sovitaan lisätoimista.
2.Hallituksen tulee jatkaa julkistalouden vahvistamista ja pienentää kestävyysvajetta. Julkiseen talouteen on kerrytettävä puskureita tulevien haasteiden varalle.
3. Kokoomus pitää välttämättömänä investointeja koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen. Koulutusjärjestelmämme uudistamista on jatkettava.
4. Hallituksen pitää huolehtia kestävästä kasvusta niin ympäristön, ilmaston kuin taloudenkin osalta.
5. Työ- ja eläketulon verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen. Yrittämisen verotusta ei tule kiristää.
6. Sote-palveluiden kehittäminen ja saatavuuden parantaminen aloitetaan heti nykylainsäädännön pohjalta mm. hoitotakuuta kiristämällä ja palveluseteleiden käyttöä lisäämällä. Ei luoda tarpeettomia hallintorakenteita.
7. Kokoomus edellyttää, että hallitus toteuttaa työelämän tasa-arvoa ja työllisyyttä edistävän perhevapaauudistuksen.
8. Kokoomus ei hyväksy perustuloa tai muuten vastikkeettomuuteen perustuvaa työttömyysturvamallia. Vastikkeeton perustulo ei tue tavoitetta korkeasta työllisyysasteesta ja lisäisi heikossa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytymistä.
9. Hallituksen on edistettävä työperäistä maahanmuuttoa Suomen kilpailukykyä parantavalla tavalla.
10. Hallitus ylläpitää ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota. Turvapaikkapolitiikan tiukasta linjasta pidetään kiinni. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava.
11. Suomen on oltava aktiivinen kansainvälisen sääntöperusteisen järjestelmän puolestapuhuja ja kannettava globaali vastuunsa kehityskysymyksistä.
12. EU:ssa suomen tulee toimia aloitteellisesti yhteisiä ratkaisuja hakien. Yhtenäinen, oikeusvaltiota ja liberaalia demokratiaa puolustava toimintakykyinen EU tuottaa turvallisuutta ja hyvinvointia enemmän kuin kukin jäsenmaa yksin.
13.Hallituksen tulee sitoutua huolehtimaan puolustusselonteon (2017) mukaisesta resursoinnista. Suomen tulee pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa.

Kristillisten vastaus

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä? Kristillisdemokraatit ovat valmiita keskustelemaan kaikkien puolueiden kanssa ja on valmis osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteen sovitettavissa puolueemme arvojen ja ohjelmien kanssa. Pidämme epätodennäköisenä, että osallistuisimme hallitukseen, joka lähtökohtaisesti heikentää työnteon ja yrittämisen kannattavuutta tai kaventaa perheiden valinnanvapautta lasten hoidon suhteen. Hallituksen pitää myös panostaa vahvasti koulutukseen sekä edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Lainsäädännön sukupuolikäsitystä ei tule muuttaa ilmoitusluonteiseen itsemääräytymiseen perustuvaksi. Vanhustenhoidossa hoitajamitoitus pitää määritellä lain tasolla. Korostamme vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisen tärkeyttä. Hallitusneuvotteluissa nostaisimme neuvotteluun erityisesti vaalilain uudistamisen.

Keskustan vastaus

  1. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä? Keskusta katsoo, että ensisijaisesti hallitusvaihtoehdot on tunnusteltava vaalivoittajien kesken. Hallitusohjelman on oltava luonteeltaan strateginen. Hallitusohjelman kynnyskysymyksiä Keskustalle ovat:
    1. Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 %:n työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous (ml. kuntatalous) on tasapainossa vuonna 2023
    2. Yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää.
    3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 maakunnan pohjalta. Uudistuksessa maakunnista tehdään monialaisia.
    4. Toteutetaan perhepaketti, jonka osana perhevapaauudistus. Uudistuksen on oltava perheille parannus nykyiseen järjestelmään.
    5. Vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan muun muassa tiukemmalla lainsäädännöllä ja riittävillä resursseilla, eikä Keskusta hyväksy valtionosuuksien leikkauksia, joilla vaarannetaan kuntien peruspalveluita kuten sivistystoimi, varhaiskasvatus ja vanhushoiva.
    6. Edellytämme korotuksia pienempiin eläkkeisiin ja parannuksia köyhimpien lapsiperheiden asemaan ja perusturvaindeksijäädytys on purettava hallituksen päätöksen mukaisesti.
    7. Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja saavutettavuus on turvattava, panostettava oppisopimuskoulutukseen ja säilytettävä alueellisesti kattava korkeakouluverkosto.
    8. Maatalouden kannattavuutta on parannettava. Maa- ja metsätaloutta ei saa kuormittaa uusilla kustannuksilla.
    9. Sitoudutaan Keskustan johdolla tehtyyn kahdeksan puolueen ilmasto-ohjelmaan ja turvataan puunkäytön maltillinen lisääminen sekä kestävä metsien käyttö.
    10. Kaikkien päätösten täytyy tukea alueiden elinvoimaa ja voimavaroja sekä tukea koko Suomen yhteyksiä ja hyvinvointia
RKP:n vastaus

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä? Kyllä. RKP haluaa olla mukana toiminta- ja yhteistyökykyisessä hallituksessa, jossa vallitsee luottamus hallituskumppanien välillä ja jossa hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelman toteuttamiseen koko hallituskauden ajaksi. RKP:lle keskeisiä kysymyksiä ovat Suomen avoimuus ja kansainvälisyys, maamme kaksikielisyys, ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, yrittäjämyönteisyys, ilmastonmuutoksen torjuminen ja hyvinvointiyhteiskuntamme kehittäminen kestävän talouden pohjalta. RKP:n osallistuminen uuteen hallitukseen ratkaistaan hallitusohjelmakokonaisuuden perusteella.


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)