Luonnollisesti
syöpäpotilaaksi joutuminen on herättänyt mielenkiintoni siihen
löytyyko tietoa siitä miten eturauhassyöpä syntyy ja toiseksi
siitä miten eturauhassyöpä etenee. Eturauhassyövän kerrotaan
internet-lähteiden mukaan yleistyneen Suomessa 1990-luvun alussa.
Syövän kehittymiseen vaikuttavat stressin kuormitus ja sietokyky.
Ihminen
on sitä mitä hän syö ja miten hän elää. Löysin paljon tietoa
siitä, miten eturahassyöpäpotilaan tulee ruokailla ja mitkä ruuat
edistävät eturauhassyövän etenemistä.
On
todennäköistä, että pankkikriisin osuutta eturauhassyövän
lisääntymiseen ei ole tutkittu. En kuitenkaan voi välttyä
ajatukselta, että pankkikriisi ja sen seuraukset ovat olleet erittän
merkittävä tekijä eturauhassyövän lisääntymisessä. Toinen
asia on se, että ruokavaliolla ja elintavoilla voidaan hidastaa
syövän etenemistä.
Pankkikriisin
pitkä varjo
Omalta
osaltani eturauhassyövän syntyy voidaan epäillä
pankkikriisiä
ja PR-talojen konkurssivyyhteä
Syöpätaudit
ovat Suomessa verenkiertoelinten sairauksien jälkeen yleisin
kuolemansyy. Useampi kuin joka neljäs suomalainen sairastuu elämänsä
jossain vaiheessa syöpään.
Syöpä
on heterogeeninen ryhmä tauteja, joiden yhteinen piirre on solujen
kontrolloimaton jakautuminen. Eri syöpämuotojen syyt ja kulku
vaihtelevat suuresti. On arvioitu, että kolme neljästä - tai jopa
yhdeksän kymmenestä - teollistuneiden maiden syöpätapauksesta
johtuu osittain tai kokonaan ulkoisista tekijöistä (ympäristö,
elintavat). Siten on ainakin periaatteessa mahdollista ehkäistä
suuri osa syöpätapauksista joko poistamalla haitallisia tekijöitä
tai vahvistamalla syövältä suojaavien tekijöiden vaikutusta.
Eturauhassyöpä
yleistyi
tasaisesti, kunnes 1990-luvun alkupuolella tapahtui käänne:
ilmaantuvuus alkoi nopeasti suurentua. Syynä on mitä ilmeisimmin
seerumin PSA-pitoisuuden (PSA = prostataspesifinen antigeeni)
määrittämisen lisääntynyt käyttö, joka johtaa aikaisempaa
useammin pienten piilevien eturauhassyöpien löytymiseen. Vuonna
1993 Suomessa todettiin ensimmäisen kerran eturauhasen syöpiä
enemmän kuin keuhkosyöpiä. Sen jälkeen eturauhassyöpä on ollut
miesten yleisin pahanlaatuinen kasvain, ja nykyään uusien
eturauhassyöpien vuosittainen määrä on jo reilusti
kaksinkertainen keuhkosyöpätapausten määrään verrattuna.
Vaikka
taipumus sairastua syöpään olisikin yksilön perimään liittyvä
ominaisuus, taudin syntymiseen tarvitaan yleensä myös ulkoisia
tekijöitä. Tärkeitä syövän syntyyn vaikuttavia elintapa- ja
ympäristötekijöitä ovat tupakointi, ravinto, alkoholin käyttö,
seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytyminen, mikrobit, työ- ja
asuinympäristön syöpää aiheuttavat tekijät sekä säteily.
Näiden muutokset vaikuttavat ajan mittaan syöpäsairastuvuuteen.
Syövän
synty jaetaan klassisesti kolmeen eri vaiheeseen. Alku, jolloin
yksittäiset solut erilaistuvat (degeneroituvat, rappeutuvat),
edistyminen, jolloin erilaistuneet solut lisääntyvät voimakkaasti
sekä eteneminen, jolloin syöpäsolut muodostavat pahanlaatuisia
kasvaimia. Koska eturauhassyöpä on yleensä hormoniriippuvainen
ikääntymisen myötä syntyvä syöpä, sen kasvun edistymiseen
vaikuttavat ennen kaikkea henkilökohtaiset tekijät. Syöpäsolun
hormoni ja reseptoritila, oksidatiivisen stressin kuormitus ja
sietokyky sekä tulehdusprosessit vaikuttavat merkittävästi
potilaan kohtaloon. Yksilöllinen tilanne riippuu sekä geneettisistä
tekijöistä että ravinnosta ja elämäntavoista.
Tulehdusprosesseilla on
tärkeä rooli muiden kantasolujen muuttumisessa syöpäkantasoluiksi.
Tässä yhteydessä tumatekijä kappa B aktivoituu joka johtaa
apoptoosin (ohjelmoitu solukuolema) estymiseen ja sen mukana solujen
muuttumiseen ”kuolemattomiksi”. Syöpää aiheuttavina,
karsinogeenisina aineina voivat vaikuttaa kaikki aineet jotka
muuttavat solujen geneettisiä tietoja tai häiritsevät solujen
signaalireittejä. Esimerkiksi tulehdukset, vapaat radikaalit,
epäpuhtaudet, krooniset infektiot (virukset, bakteerit, parasiitit)
ja säteily. Myös psyykkisillä tekijöillä ja stressillä on
vaikutusta.
Elämän aikana voi
eturauhaseen ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta kertyä
huomattavia määriä karsinogeenisia aineita kuten esimerkiksi
heterosyklisiä amiineja (grillatut, paistetut ruoat) ja aromaattiset
hiilivedyt (esim. grilliruoat, ks. polysykliset aromaattiset
hiilivedyt eli PAH-yhdisteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polysykliset_aromaattiset_hiilivedyt
), tupakka, alkoholi ja ennen kaikkea estrogeenisesti vaikuttavat
aineet (Xenobiotika) (hormoonit ruoassa – nykyiset maito- ja
lihatuotteet
http://www.rzuser.uni-heidelberg.de/~h05/Vorlesung/BoltHormone.pdf
). Viimeksi mainitut vaikuttavat suoraan syövän syntyyn, toisaalta
ne vaikuttavat solunjakautumiseen estrogeenisen vaikutuksensa vuoksi.
Myös metallit kuten kupari (vesijohdot) nikkeli ja rauta vaikuttavat
tulehduksia edistävästi.
Syöpäsolujen
pH taso on yleensä hapan. Syöpäolun sisäinen pH taso on yleensä
alkalinen koska solu pumppaa happamuuden sen ulkopuolelle ja hapottaa
näin ympäristöään. Näin ne saavuttavat etuja lisääntyessään
ja suojelevat itseään. Happamuus ei ole pelkästään syövän
seuraus vaan edesauttaa syövän kasvua ja etäpesäkkeiden
syntymistä heikentämällä terveitä soluja. Ennen kaikkea se
edistää luuston heikentymistä ja helpottaa näin luuetäpesäkkeiden
syntymistä.
Eturauhassyövässä
suositellaan periaatteessa rasvaköyhää ruokavaliota. Sen mukana
tulee myös välttää sokerin ja valkoisen viljatuotteiden
nauttimista koska ne muuntuvat elimistössä tyydyttyneiksi
rasvahapoiksi. Eturauhassyövän ehkäisyn kannalta eläinvalkuaisten
kuten voin, juuston ja makkaran tyydyttyneet rasvahapot nostavat
sairastumisriskiä kun taas kala- ja kasvisöljyt alentavat sitä.
Onko
eturauhassyövän kehittyminen genettinen, kohtalo- vai
elämänpituinen ravintotekijä? Varmasti tämä voi riippua
geneettisistä taipumuksista, kuitenkin 70 % siitä on meidän
käsissämme. Tosin perinnöllinen taipumus kaksinkertaistaa
mahdollisuuden sairastua eturauhassyöpään. Kuitenkin geeniperimän
vaikutukseen voi vaikuttaa ravinnolla joko positiivisesti tai
negatiivisesti.
Eturauhassyövän
synty
Mikä
on syöpä?
Syöpä
Syöpätaudit
Säteily
ja syövän synty
Ympäristö
ja perimä syövän synnyssä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti