TI 07.06.2022 Kalajoen kuudennen kirkon palo

 

Tänään aurinko nousi Kalajoella kello 03.04 ja laskee kello 23.42. Päivän pituus on 20 tuntia 38 minuuttia. Tulee aurinkoinen päivä ja lämpötila on +13C - +16 C. Aamulla tuulee lännestä 5 metriä sekunnissa, mutta iltaa kohden tuuli laantuu. Todella kaunis päivä on tulossa.

Painon oli aamulla 106.9 kg. Veren sokeri 6.8. Vernenpaine 134/83 pulssi 54. Kunto näyttää parevan koko ajan. Pulssi kertoo sen.

Olen pitkään seurannut Kalajoen ja Suomen historiaa. Seuraavan uutisen teen iltapäivälehtien uutisointia mukaillen.

Kuka oli Kalajoen ensimmäinen ihminen. Katso tästä!

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx

Museovirastossa on tiedot siitä millaisia muinaismuistoja Kalajoelta on löytynyt. Nyt olisi selvitettävä mitä niistä voidaan päätellä ja onko Museovirastossa tehty mitään erillistä selvitystä asiasta.

Minä olen miettinyt miksi ruotsalaisten sotajoukkojen johtajan Olof von Schwerinin piti polttaa Kalajoen kirkko ja tapuli 6.11.1808. Vaikuttiko asiaan se, että päällikön poika 16-vuotias Wilhelm von Schwerin kuoli Kalajoella ja haudattiin kirkon viereen? Onko näillä asioissa syy-yhteys? Mitä pahaa kirkko oli tehnyt Olof von Schwerinille?

Olen miettinyt miksi Kalajoella käytiin herännäiskäräjät 1838 -1839. Syynä lienee se, että Kalajoen kirkkoherrana oli Juhana Frosterus. Hän toimi Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1809-1838. Frosterus oli oikea vanhanajan kirkkoruhtinas, joka halusi alistaa kaikki muut valtansa alle. Frosterus suhtautui vihamielisesti herätysliikkeisiin, jotka pyrkivät kaventamaan hänen valtaansa. Frosterus julkaisi runsaasti omaa kirjallisuutta. Lukuisten ansioittensa jälkeen hän sai rovastin arvon vuonna 1805. Juhana Fosterus oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta oli yhdeksän lasta ja toisesta kuusi.

Kalajoen kuudennen kirkon historia on seuraava:

Kalajoen emäseurakunnan v. 1815 rakennettu Anton v. Arppen suunnittelema ja vuonna 1858 uudistettu kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa 26.7.1869. Palon sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan, Kun oli heinänteon aika ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä saatu ajoisssa eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai hätäkelllojen soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä voitiin siirtää ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin varjeltua tulelta sen ansiosta, että muun muassa vähämielinen Elieser Roos uskaltautui kävelemään kellonluukkujen alla tapulia kiertävällä kaltevalla reunakkeella ja roiskia vettä kuumentuneeseen seinään. Itse kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan. Oli ihmisiä, jotka uskoivat, ettei vedellä saada salaman sytyttämää kirkkoa sammutetuksi. Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja piimää. Siitä huolimatta kirkko paloi perustuksiaan myöten.

Kävin tänään pyöräilemässä Hiekkasärkillä ja samalla kävin uimassa Sanifanissa 1000 m. Kävin vielä illalla pyöräilemässä ja tämän päivän pyöräilykilometrien määrä on 30 km.

Tein sotapäiväkirjaani Sodan 104. päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2022/06/ti-07062022-sodan-104-paiva.html