Raahenseudun
ulosottovirasto, Valtakunnanvoudinvirasto, valtioneuvoston kanslia,
tasavallan presidentti
Kiitän
vastauksestanne 31.5.2019 nro 376/311/19 jossa kirjoitatte muun
muassa, että Valtakunnanvoudinvirasto toimii
ulosoton keskushallintoviranomaisena, joka vastaa ulosttotoimen
hallinnollisesta johdosta, ohjauksesta ja valvonnasta.
Valtakunnanvirastosta annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaan
Valtakunnanvoudinvirasto ratkaisee sille kuuluvat ulostoimintaa
koskevat kantelut. Valtakunanvoudinvirasto ei suorita käytännön
ulosottoperintää tai tee käytäntöönpanotoimia.
Valtakunnanvirastolla ei ole lainkäyttövaltaa eikä se voi muuttaa,
kumota tai keskeyttää ulosottomiehen täytäntöönpanotoimia.
Valtakunnanvoudinvirastolla
ei myöskään ole rikosoikeudellista toimivaltaa, eikä sillä ole
kirjelmänne perusteella saattaa asiaanne esitutkinnan tai
oikeudenkäynnin kohteeksi. Valtakunnanvoudinvirastolla ei myöskään
ole toimivaltaa tutkia valtakunnanvoudin toimivaltaa.
Kirjoituksenne
johdosta totean, että Suomessa on hyvä perustuslaki. Minulla,
Erkki
Johanes Aholla,
on Suomen perustuslain
15 §:n
mukaan omaisuuden suoja. Ulosottomies toimii ulosottokaaren
mukaisesti. Ulosottokaari
on tavallinen laki.
Perustuslain
106 §:n
mukaan jos tuomioistuimen
käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen
olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen
on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Siis ulosottomiehellä ei ole oikeutta puuttua minun omaisuuteeni.
Te,
ylitarakstaja Ylva Norrgård, kirjoitatte toimivanne
Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain
mukaan. Valtakunnanvirastosta annettu laki on
tavallinen laki. Perustuslain
106 §:n
mukaan jos tuomioistuimen
käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen
olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen
on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Katson,
että kun ulosottomies perii minulta ulosotossa saatavia, jotka hän
tietää hänelle lähettämieni sähköpostiviestien perusteella
syntyneen vakavien rikosten (Valtiopetos, törkeä petos, törkeä
prosessipetos, kidutus, mikä on ihmisoikeusrikos) avulla ja
saatavien olevan perintäkelvottomia, niin häntä on syytä epäillä
perustuslain 15 §:n ja 106 §:n
rikkomisesta sekä rikoslain 40 luvun
7 §:n ja 10 §:n rikkomisesta. Jos
virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka
aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1)
rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin
perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon
tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa
virkatehtävissään taikka
2)
käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä
valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet
on tuomittava virka-aseman
väärinkäyttämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies
voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet
ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Jos
virka-aseman väärinkäyttämisessä
1)
tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai
2)
pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
3)
rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja
virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä
virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi
sekä viralta pantavaksi.
Ja
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden
rikkominen
Jos
virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä
tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin
perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen
haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava
virkavelvollisuuden
rikkomisestasakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)
Virkamies
voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1
momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai
olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen
sopimattomaksi tehtäväänsä.
Tai
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen
virkavelvollisuuden rikkominen
Jos
virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5
§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa
noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan
virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja
vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena
arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen
tai sakkoon.
Ulosottomies
toimii ulosottokaaren vastaisesti, koska ulosottokaaren mukaan
ulosottomiehellä ei saa olla omaa intressiä ulosotossa.
Ulosottomies toimii provisiopalkalla ja siksi ulosotosta
provisiopalkkaa. Ulosottokaaren 1 luvun 15
§:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa.
Lain mukaan ulosottomies on esteellinen:"jos ulosottomiehellä
tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä"
Koska
te kaikki ylitarkastaja Ylva Norrgård, valtakunnanvouti Juhani
Toukola, kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala, ja kihlakunnan ulosottomies
Eveliina Nissilä tiedätte ja teille on todistettu, että
ulosottosaatavani ovat syntyneet törkeiden rikosten avulla ja
virheellinen ulosotto on kestänyt yli 24 vuotta, niin katson, että
te olette syyllistyneet Euroopan
Ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaiseen toimintaan eli
kidutukseen. Kidutuksen
kielto. Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista
epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Katson, että he ovat
toimineet YK:n
ihmisoikeusjulistuksen 5.
artiklan
vastaisesti.Ketään
ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti,
epäinhimillisesti tai alentavasti. Te olettet myös syyllistyneet
YK:n
Ihmisoikeusjulistuksen 17.
artiklan vastaiseen toimintaan.1.
Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten
kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen
omaisuuttaan.
Valtiopetos
ei vanhene koskaan. Koska ette ole reagoineet rikoslain
edellyttämällä tavalla valtiopetokseen niin silloin olette
hyväksynneet valtiopetoksen ja olette osallistuneet sillä tavalla
valtiopetoksen toteuttamiseen ja ihmisoikeusrikokseen.
Rikoslaki
15 luku
10
§ (24.7.1998/563)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka
tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen
ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan,
hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen,
törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon
rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen,
jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden
vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun,
törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen,
raiskauksen, törkeän raiskauksen, lapsen törkeän seksuaalisen
hyväksikäytön, törkeän lapsenraiskauksen, murhan, tapon, surman,
törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan,
törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön,
törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen,
kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun
terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön
turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä
ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos
tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (12.4.2019/486)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita
rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt
antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen
avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen
parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde.
(12.6.2015/735)
Rikoksentekijän
suojeleminen
Joka
saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän
pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää
rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava
rikoksentekijän
suojelemisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä
1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n
2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä,
eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi
kuukautta vankeutta.
Valtiopetoksen
( ns. Koiviston konklaavi ja SSP-sopimus sekä Aktiv Hansa-kauppa)
seurauksena pankit pelastettiin ja markkinoilta poistettiin 48 000
yritystä, yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi, yli 280 000
ihmistä ylivelkaantui ja 11 500 yrittäjää teki itsemurhan vuoden
1997 loppuun mennessä. Oikeudensaannin vaikeuttamiseksi korkein
oikeus ja alioikeudet eivät noudata Suomen perustuslakia eikä
Ihmisoikeussopimuksia.
Entinen
korkeimman oikeuden jäsen Jukka
Kemppinen kirjoittaa
kirjassaan ”Taistelu oikeudesta”, että ”Korkein oikeus on
tällä hetkeää todellisessa ahdingossa ja luottamus
tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen
korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta. Monet kansalaiset
eivät käytä enää sanoja ”korkein oikeus” naureskelematta, ja
varmaan moni oikeusneuvos on ammattia kysyttäessä häpeissään
valehdellut soittavansa pianoa pornobaarissa, koska se kuulostaa
hienommalta kuin jäsenyys Korkeimmassa oikeudessa.”
Vaasan
hovioikeuden eläkkeelle jäänyt presidentti
Erkki Rintala totesi
haastattelussaan Ilkka-lehdessä 12.6.1998, että ”kuilu kansan ja
oikeuslaitoksen välillä kasvaa”. Rintalan
mukaan
Suomi on oikeuvaltioiden takarivissä yhdessä Puolan ja Italian
kanssa.
Käräjätuomari
Jussi Nilsson kirjoitti Lakimies-lehdessä 2/2002, että tuomarikunta
on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
YK:n
Ihmisoikeuskomissio on huomattunut Suomea 10.4.2004 siitä, että
poliitikot puuttuvat oikeuslaitoksen toimintaan.
Laillisuusvalvojille
tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea aiheuttaa huomatuksen
vastaisen varalle. Siksi valtion ja kuntien viranomaiset voivat tehdä
villisti ja vapaasti rikoksia, koska laillisuusvalvonta ei toimi.
Valtioneuvosto on vastuussa Suomen oikeusvaltiotilanteesta ja
valtiovaltaa edustaa tässä tapauksessa oikeusministeri Antti
Häkkänen.
Asiakirjojen
hankkinen todistusaineistoksi valtiopetokseen
Asian
paremmaksi hoitamiseksi Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen ja
totuuskomission. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten
muissa maissa.
Perustuslakituomioistuin
Erkki
Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti