SU 06, 04.2025 Kalajoen seurakunnan ja kirkkoherra Kari Laurin toiminnasta – en ymmärrä

 

Kalajoen kirkkovaltuusto hyväksyi 3.12.2024 seurakunnan toimintasuunnitelman ja talousarvion ja hautainhoitorahaston talousarvion juhlavuodelle 2025. Tuleva vuosi on seurakunnan ja kaupungin yhteinen juhlavuosi. Vuosi pitää sisällään lukuisia tilaisuuksia ja juhlavuoden kuluihin on varattu yhteensä 110.000 €. Vuoden 2025 aikana seurakunta arvioi saavansa verotuloja 2,7 milj. euroa, tuulivoimasta 509.000 € ja metsätaloudesta 200.000 €. Käyttötalouden menot ovat yhteensä 3,1 milj. euroa. Sen lisäksi seurakunta investoi ensi vuonna kunnostamalla Kalajoen kirkon vanhat urut, laajentamalla Ruonan saunarakennusta ja osallistumalla juhlavuoden muistomerkin hankintaan Kirkkopuistoon. Investointeihin on varattu yhteensä 355.000 €. Erilaisia avustuksia seurakunta antaa 100.300 €, joista noin puolet menee lähetysjärjestöille omien nimikkolähettien työn tukemiseen.

Khra Kari Lauri toteaa, että tuleva vuoden tarkoituksena on yhdistää meitä ja kasvattaa meissä yhteisöllisyyttä. Jeremian kirjan sanoin: "Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne."

Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä 160 A3-kokoista historiataulua, joissa kerrotaan historiatiedot. Taidenäyttelyssä on Kalajoen, Raution ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä taideteokset ovat korkeatasoisia ja historiatiedot poikkeuksellisen runsaita.

Tavoitteeni on saada taidenäyttely esille Kohtaamispaikka Loistoon Hiekkasärkille mahdollisimman pian. Minulla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa taidenäyttelyä omilla varoilla. Käännyin asiassa Kalajoen seurakunnan puoleen. Lähetin kirkkoherra Kari Laurille sähköpostiviestin, jossa kerroin Kalajoki 500 taidenäyttelystä. Lähetin myös linkin virtuaalisesta taidenäyttelystä.

MA 01.07.2024 Virtuaalinen taidenäyttelyni on avoinna ympäri vuorokauden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/ma-01072024-virtuaalinen.html

Kirkkoherra Kari Lauri ei vastannut sähköpostiviestiini. Siksi menin kirkkoherran virastoon neuvottelemaan kirkkoherran kanssa ja varmistamaan, että hän on saanut sähköpostiviestit. Kerroin kirkkoherra Kari Laurille, että tarvitsen seurakunnan tukea 4000 euroa jotta voin rakentaa taidenäyttelyn pöydät ja rakenteet. Kerroin, että olen anonut Kalajoen kaupungilta 10 000 euroa näyttelyn toteuttamiseen näyttelyn toteuttamiseen ja näyttelytilojen vuokriin.

Kävin juttelemassa kirkkoherra Kari Laurin kanssa Kalajoki 500 vuotta juhlanäyttelyn rahoittamisesta sillä perusteella, että. Kalajoen seurakunta kertoo sivuillaan seuraavaa:

Papin puheille

Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikesta: elämästä ja kuolemasta, uskosta ja epäuskosta, rakkaudesta ja vihasta, surusta, ilosta ja masennuksesta. Papeilla on pitkä ja perusteellinen koulutus ihmisten kuuntelemisessa ja auttamisessa. Monilla on myös melkoisesti kokemusta kohtaamisesta ja siitä, minkälaisten asioiden kanssa ihmiset usein painiskelevat.

Älä siis arastele kääntyä papin puoleen: soittaa, laittaa sähköpostia, mennä tapaamaan tai nykäistä hihasta jonkin kirkollisen tilaisuuden yhteydessä. Oman paikallisseurakunnan pappi on lähellä, mutta pappeja toimii myös muun muassa työpaikoilla, sairaaloissa, oppilaitoksissa ja armeijassa.

Pyysin kirkkoherra Kari Lauria ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaa historian asiantuntijaa Teuvo Tuorilaa tulemaan asuntooni katsomaan taidenäyttelyäni ennen kuin seurakuntaneuvosto tekee asiassa päätöstä. Teuvo Tuorila kieltäytyi kohteliaasti kutsusta vedoten mielestäni tekosyihin ja ilmoitti, että luottaa kirkkoherra Kari Laurin päätökseen asiassa. Kirkkoherra Kari Lauri ei vastannut kutsuuni eikä tullut katsomaan taidenäyttelyäni.

Kalajoen kirkkoneuvosto teki 18.3.2025 kirkkoherra Kari Laurin esityksestä päätöksen, ettei Kalajoen seurakunta osallistu taidenäyttelyni rahoitukseen. Kokous pidettiin syntymäkunnassani Rautiossa. Kokouksesta poissa olivat rautiolainen Kullervo Niemelä ja Soile Autio. Minun on vaikea ymmärtää kirkkoherra Kari Laurin toimintaa. Ei euroakaan Kalajoki 500 taidenäyttelyn rahoittamiseen.

Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana

”Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle.”
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä.
Käytännössä kaikki rautiolaiset. "
"Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei seurakuntia yhdistetä."
"Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin"

Oulun tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä. Käytännössä kaikki rautiolaiset paitse ne, jotka eivät vielä osanneet kirjoittaa.

Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei yhdistetä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4 esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa, työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä, koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei liitetty.

Kirkkohallitus yhdisti

Kirkkohallitus teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat. Rautiolaiset eivät tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja Kalajoen seurakuntaan perustettiinn kanttorin virka, johon Raution kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.

Ylimääräiset seurakuntavaalit

Ylimääräiset seurakuntavaalit järjestettiin 22-23.1.2006 seurakuntien yhdistämisen vuoksi. Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi ja Sari Hihnala eivät asettuneet enää ehdokkaaksi yhteisissä seurakuntavaaleissa.

Vaalien tulokset olivat seuraavat:

• Marja-Liisa Kakko 73 ääntä

• Juhani Yli-Parkas 48

• Ulla Mäntymäki 47

• Pentti Haapakoski 42

• Juha Siermala 42

• Reino Hihnala 40

• Tuula Liias 34

• Anna-Maija Lapinoja 32

• Esa Rahja 31

• Torsti Kalliokoski 31

Uusina valtuutettuina valittiin:

• Sirkka Piippo 69

• Rauno Kotiaho 65

• Anita Pentti 56

• Pekka Prittinen 50

• Elina Tuura 50

• Jukka Stolp 48

• Götha Peltola 45

• Heikki Nikula 43

• Eino Suomala 36

• Leena Verronen 35

• Sari Liias 34

• Juha Heikkilä 34

• Jukka Isokääntä 33

Raution viihtyisä kirkollinen ympäristö

Noin tuhannen hengen Raution seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokeen laskevan Vääräjoen varressa. Seurakunnan ylpeys, 223-vuotias kirkko, on keskellä kylää. Sen viihtyisissä hoivissa kasvaa uusia seurakuntalaisia turvallisessa luterilaisen kotikirkon hengessä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa ovat seurakuntakoti ja hautausmaa uusine lisäalueineen. Vähän matkan päässä kirkosta sijaitsee lähetyskahvila Juttutupa ja siitä edelleen kivenheiton päässä kirkkoherranvirasto takkahuoneineen. Kaunis Pappilanpuisto kutsuu ihailemaan Pappilankosken kuohuja kirkkoherranviraston läheisyydessä keväästä syksyyn.

Raution suuri metsäpalo paljasti totuuden

Oikeus: Kalajoen suuri metsäpalo sai alkunsa savukkeesta – miehelle sakkoja yleisvaaran tuottamuksesta

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-kalajoen-suuri-metsapalo-sai-alkunsa-savukkeesta-miehelle-sakkoja-yleisvaaran-tuottamuksesta/8464498#gs.vt2q9v

Oulun käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen sakkoihin viime kesänä Kalajoella riehuneesta laajasta metsäpalosta.

Oikeus katsoi näytetyksi, että palo sai alkunsa miehen maastoon jättämästä palavasta savukkeesta. Oikeuden mukaan kyse ei ollut tahallisesta toiminnasta vaan huolimattomuudesta.

Oikeus tuomitsi miehelle 30 päiväsakkoa, joista kertyy hänen tuloillaan maksettavaa 1  020 euroa.

Oikeus piti muita syttymissyitä epätodennäköisinä

Metsäpalo alkoi Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta Mutkalammin tuulipuiston työmaalta heinäkuussa 2021. Paloa oli edeltänyt pitkä helle- ja kuivuuskausi.

Tuomittu mies työskenteli työmaalla. Hän kiisti syytteen ja sanoi, että ei ollut polttanut savuketta maastossa kulkiessaan. Myös miehen työnantaja katsoi, että metsäpalo ei johtunut työntekijän huolimattomuudesta.

Koska tapahtuneella ei ollut silminnäkijöitä, oikeuden piti riittävällä varmuudella sulkea pois muut mahdolliset syttymissyyt.

Puolustus nosti yhdeksi mahdolliseksi tapahtumankuluksi sen, että metsäpalo olisi saanut alkunsa turvemaassa jo jonkin aikaa kyteneestä palosta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei se ollut kovin todennäköistä.

Oikeudessa kuultu asiantuntija kertoi, että maastopalo voi otollisissa olosuhteissa syttyä esimerkiksi maastossa olevasta lasinpalasta joka taittaa valoa niin, että kuiva maasto syttyy palamaan. Käräjäoikeuden mukaan lasinpalasen oleminen syttymispaikassa oli kuitenkin siinä määrin epätodennäköistä, ettei sitäkään voitu pitää varteenotettavana vaihtoehtona.

Kolmanneksi oikeus arvioi sitä vaihtoehtoa, että palon olisi aiheuttanut joku muu ihminen. Myös tämä oli oikeuden mukaan epätodennäköistä.

Syyte yleisen hengen tai terveyden vaaran aiheuttamisesta hylättiin

Oikeuden mukaan miehen syyllisyyden puolesta puhui ennen kaikkea palon syttymisen ajallinen ja paikallinen yhteys miehen maastossa kulkemiseen.

Oikeuden mukaan näytön perusteella mies oli ollut vain joitakin minuutteja ennen savun nousemista niillä paikkeilla, mistä savua sitten alkoi nousta. Lisäksi miehellä oli todistettavasti maastossa mukanaan savukkeita ja tulentekovälineet, oikeus sanoi.

–  Näytössä esille tulleita seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus toteaa, että kun aihetodistelun vahvuutta verrataan vaihtoehtoisten syttymissyiden (kytöpalon metsäpaloksi kehittyminen, lasinpalasesta syttyminen tai sivullisen varomattomuus) epätodennäköisyyteen, (miehen) syyllisyydestä ei sittenkään jää varteen otettavaa epäilyä, oikeus lausui tuomiossaan.

Käräjäoikeuden mukaan mies aiheutti huolimattomuudellaan yleisen ja erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaran. Koska metsäpaloalueella tai sen läheisyydessä oli vain vähän ihmisiä tai asutusta, oikeus hylkäsi syytteen siltä osin, kun se koski yleistä hengen tai terveyden vaaran aiheuttamista.

Päiväsakkojen lisäksi mies ja hänen työnantajansa velvoitettiin korvaamaan kolmelle asianomistajalle palon aiheuttamista vahingoista yhteensä vajaat 16  000 euroa niin, että miehen vastuu korvauksista rajoittuu kymmeneen prosenttiin.

Kalajoen suuresta metsäpaloalueesta suojellaan lähes puolet – metsän omistava seurakunta päätöksestään: "Tämä on meille imagokysymys"

https://yle.fi/a/3-12193991

Seurakunta suojelee suuren metsäpaloalueen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla 20 vuodeksi. Alue on yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.

Kalajoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen suojella 106 hehtaaria metsää heinä-elokuussa riehuneelta Raution maastopaloalueelta. Aluksi seurakunta kaavaili jopa 140 hehtaarin suojelua.

Lue seuraavaksi: Viime kesänä Kalajoella palanut valtava metsäpaloalue ehkä suojellaan osittain – nokeentuneet puut tarjoaisivat hyvät olosuhteet monille eliölajeille

Kaikkiaan tuli tuhosi 230 hehtaaria metsää Kalajoella viime kesänä ja alueesta valtaosan omistaa Kalajoen seurakunta. Palo on lähihistorian toiseksi suurin.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esitti seurakunnalle kahta eri vaihtoehtoa suojeluun: 106 ja 126 hehtaarin alueita. Äänestyksessä kirkkoherran esitys 126 hehtaarin suojelualueesta hävisi 106 hehtaarin vastaesitykselle äänin 7–3.

"Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta"

Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri perusteli suurempaa suojelualuetta sillä, että siitä olisi saatu merkittävästi isompi korvaus eli 90 000 euroa. Laajempi alue olisi rajautunut Laurin mukaan myös selkeämmin tiestöön.

– Lisäksi seurakunnalla on metsänhoidollisia alueita jo runsaasti eli vajaat 2 000 hehtaaria, huomauttaa Lauri.

Kirkkoherran mielestä suojelu on seurakunnalle myös imagokysymys.

– Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta, sanoo Lauri.

Palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille hyvät elinolosuhteet. Kun seurakunta suojelee Metso-ohjelmalla 106 hehtaaria metsää, jää loppu paloalueesta metsätalouskäyttöön.

Seurakunta saa ely-keskukselta korvaukseksi alueesta 62 000 euroa.

Näin luonto paljasti Kalajoen seurakunnan suorittaman ryöstön. Raution seurakunnan maat oli siirretty Kalajoen seurakunnalle Kalajoen seurakunnan, tuomiokapitulin, kirkkohallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden toimesta vastoin Raution seurakuntalaisten tahtoa.

Piispa Jukka Keskitalo antoi sekä kehuja että moitteita Kalajoen seurakunnan taloustilanteesta: "Rahaa ei saa hautoa määräänsä enempää sukan varteen" – Lue tästä, mikä oli piispantarkastuksen lopputulos

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/piispa-jukka-keskitalo-antoi-seka-kehuja-etta-moitteita-kalajoen-seurakunnan-taloustilanteesta-rah

Kiitän arkkipiispa Tapio Luomaa vastauksestaan minun sähköpostiviestiini. En kuitenkaan ole tyytyväinen vastaukseen. Minun mielestäni arkkipiispan yhteiskunnan arvojohtajana tulisi toimia aktiivisemmin yhteiskunnassa oikeuden ja totuuden puolustajana. Mielestäni arkkipiispa ei saa panna päätä pensaaseen ja paeta vastuuta. Minä olen tyytymätön Kalajoen seurakunnan ja kirkkoherra Kari Laurin toimintaan. Arkkipiispa ja Oulun piispa Jukka Keskitalo voivat vaikuttaa asiaan, jos tahtoa on.

Terv. Erkki Aho eläkeläinen, seurakunnan jäsen