Hillilässä on perinteisesti toimittu ripeotteisesti silloin kun asiat ovat sitä vaatineet. Näin tapahtui myös kansakouluasiassa. Ensimmäinen kouluasiaa käsittelevä kyläkokous pidettiin nuorisoseuran talolla 16.helmikuuta 1916. Kokouksessa kirjattiin pöytäkirjaan vain kaksi pykälää, mutta ne olivat sitäkin vaikuttavampia – päätettiin vetäytyä kirkonkylän koulun rakentamisesta ja sen sijaan rakentaa oma koulu. Kuntakokoukselle asiaa ehdottamaan valittiin Juho Hekkala. Kokouksessa oli paikka kymmenkunta kylän isäntää: Josua Hekkala, Heikki Kinare, Juho Hankonen Hannes Puusaari, Juho Hekkala, Matti Hekkala, Sakri Anttihilli, Ensti Saarenpää, Jaakko Hillilä ja Matti Kinaret.
Himangan kunnan väliaikainen kuntakokous otti asian käsittelyyn jo 4.maaliskuuta 1916. Ehdotuksessaan hillilänkyläläset lupautuivat rakentamaan kansakoulun piiriinsä omilla varoillaan ja samoin ylläpitämään sen. Ehtona oli, että kyläläiset ”luonnollisesti” vapautettaisiin muiden piirien kansakoulurasituksista. Ilman avustuksia eivät sentään Hillilän koulun rakentajatkaan selvinneet, rahoitusta tuli viinaverorahoista, Keckmanin rahastosta ja vuonna 1918 vielä valtion rakennusavusta.
Kyläläiset ottivat kouluasian todella omakseen, sillä 25. huhtikuuta nuorisoseuran talolla pidetyssä koulupiirin kokouksessa oli läsnä yli sata piirin äänivaltaista henkilöä. Puheenjohtajana toimi Juho Hekkala ja sihteerinä Efferi Kinaret. Kokous oli täysin yksimielinen koulun tarpeellisuudesta, mutta koulun alkamista päätettiin lykätä siihen saakka kun uudisrakennus valmistuisi, koska sopivia vuokratiloja ei ollut saatavissa. Uusi koulu päätettiin avata 1.8.1917, joten aikaa koulun rakentamiselle oli vain 15 kuukautta. Kokous hyväksyi koulun piirustukset ja päätti, että tarvittava puutavara kootaan piiriläisiltä tulovaron mukaan, samoin kuin muutkin rakennus- ja ylläpitokustannukset. Aikataulu piti sikäli hyvin, että opetus voitiin nipin napin aloittaa 1. syyskuuta 1917.
Piirikokousvetoisena koulun johtaminen hiipui jo kymmenessä vuodessa, kun kehittyvän koululainsäädännön johdosta tehtävät siirtyivät yhä enemmän johtokunnan vastuulle, Vuonna 1927 oltiin tilanteessa, jolloin piirikokousta ei enää saatu pidettyä. Viimeinen kirjaus piirikokousten pöytäkirjassa toteaa koruttomasti vallinneen tilanteen: Piirikokous yritettiin pitäää 11 pnä joulukuuta 1927, mutta kokoukseen saapui vain kolme henkilä ja kokous jäi pitämättä. Tarkoituksena oli käsitellä menoarvio vuodelle 1928 ja neuvotella toimenpiteistä lisärakennuksen rakentamistöiden jouduttamiseksi. Tuntuu niin kuin itsenäisen Hillilän koulupiirin asiat rupeavat luisumaan siihen suuntaan, että käy välttämättömäksi liittää kouupiiri kunnan yhteyteen. Omituinen ilmio, sillä kunnan asiat ovat hoidettu Hillilän kylältä päin ja oma huusholli on rempallaan.
Pöytäkirjan allekirjoituksena nimikirjaimet P.J ( Paavo Jokivartio) Parin vuoden kuluttua koulu siirtyikin kunnan vastuulle jota ratkaisua myös lain henki edellytti.
Vuonna 1921 saapui Hillilän koululle opettajapariskunta Paavo ja Fanny jokivartio. Paavo Jokivartio viihty Pahkalan kansakoulun opettajana vain kaksi vuotta, mutta Hillilässä hän toimi vuoteen 1944 saakka, jolloin äkillinen kuolema katkaisi toimeliaan miehen elämän 50-vuotiaana. Fanny Jokivartion opettajan ura jatkui Hilllässä vuoteen 1956. Paavo Jokivartio osallistui opettajana toimensa ohella paikkakunnan monien yhteisten asioiden hoitoon, joista merkittävin oli kunnanvaltuuston puheenjohtajuus vuosina 1937-1944. Hän oli myös Hillilän sähköosuuskunnan puuhamies ja toimi KPO:n hallintoelimissä. Kiinnostuksesta tekniikkaa kohtaan kertoo sekin, että hän hankki kylän ensimmäisen radion vuonna 1926 eli samana vuonna kuin Suomen yleisradio aloitti toimintansa. Urheilu, suojeluskuntatyö ja nuorisoseuratyö olivat myös lähellä hänen sydäntään.
Pisimpään Hillilän koulun opettajista on toiminut Linnea Puumala, yhteensä 37 vuotta, jääden eläkkeelle vuonna 1974. Annikki Juusoa teki myös pitkän rupeaman Hillilän koulun opettajana, yhteensä 34 vuotta, jääden eläkkeelle 1990. Annikin tehtäviin kuului kolmannen ja neljännen luokkien opetus. Hän oli tomera ja reipasliikkeinen opettaja, joten jo olemuksestakin voi päätellä, että hän oli kiinnostunut urheilusta. Pekka Pitkäsen tulo Hillilän koulun johtajaopettajaksi syksyllä 1962 vaikutti myönteisellä tavalla koko koulun toimintaan. Pekka oli täsmällinen, asiallinen ja monitaitoinen opettaja. Pekan kättentaito näkyy sekä puutöissä että siveltimen käytössä, joten se näkyy myös opetuksessa.
Hillilän uuden koulun rakentamisasiasta kertoo kunnanjohtaja Jorma Tikkanen seuraavaa: Tuli syksy ja joulukin oli jo ovella. Silloin edelleen oli työministerin Paavo Väyrynen. Hän soitti minulle ja kertoi, että työministeriö voisi antaa työllisyysvaroista valtionavustuksen Hillilän koulun rakentamiseen sillä ehdolla, että työt aloitetaan jo ennen vuoden vaihdetta. Minulle tuli pieni hätä, kun tajusin, että tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä, vaikka konkreettista valmiutta rakentamiseen ei ollut. Ei ollut piirustuksia eikä muuta kuin tontti. Lupasin kuitenkin kylmän rauhallisesti ministerille, että rakennustyöt alkavat ennen uutta vuotta. Vaikka rakentamisesta oli vain valtuuston periaatepäätös kuntasuunnitelmassa. Luotin siihen, että päättäjät ovat kunnanjohtajansa takana, kuten sitten olivatkin.
Työministeriö ilmoitti Hillilän koulun rakentamisesta opetusministeriölle, joka ilmoitti siitä kouluhallitukselle ja sen edelleen läänin kouluosastolle. Siitä alkoi vipinä. Edessä oli joulunpyhät ja vain muutama arkipäivä. Kouluhallitukselle riitti, kun aiotun koulurakennuksen paikalle tehtiin kuoppa, jonka vierellä oli rautakanki ja lapio sekä betonimylly ja että kunnan rakennustarkastaja antaa töiden aloittamisesta todistuksen.
Kirjoituksen pohjana Alpo Puusaaren ja Jorma Tikkasen kirjoitukset.
Hillilän
koulun lakkautusprosessi eteni lainvastaisesti
https://pienetkoulut.blogspot.com/2007/11/hilliln-koulun-lakkautusprosessi-eteni.html
Kouluvalitus kaatui
Hillilän koulu
Hillilä on kylä entisen Himangan kunnan, nykyisen Kalajoen kaupungin alueella. Hillilä sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Himangan keskustasta Kannukseen päin seututie 775:n varrella. Kylässä on noin 300 asukasta ja se tunnetaan perunanviljelystä. Hillilässä oli aikoinaan kaksi kauppaa, postikonttori ja ala-aste, mutta ne kaikki on sittemmin lakkautettu.
Himangan kouluhistoriaa
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/07/himangan-kouluhistoriaa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti