Erkki Ahon blogi: LA 16.10.2021 Irvokasta toimintaa – Nyt on kansalaisten syytä herätä!

Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi

https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-on-valittu-yk-n-ihmisoikeusneuvoston-jaseneksi

Kolmevuotinen kausi 2022–2024 on Suomen ensimmäinen täysimittainen jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa. Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Suomi sai 180 ääntä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pidetyssä vaalissa 14. lokakuuta. Suomi valittiin neuvoston jäseneksi länsimaiden ja muiden maiden ryhmässä yhdessä Luxemburgin ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on aiemmin ollut neuvoston jäsen yhden vuoden ajan vuosina 2006–2007, kun ihmisoikeusneuvosto perustettiin.

”Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi. Toimiva monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat avain niin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle kuin myös globaalin rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Lisätietoja:

suurlähettiläs, johtava asiantuntija Paula Parviainen, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, puh. +358 295 350 425
tiiminvetäjä Ann-Mari Fröberg, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, puh. + 358 295 350 896
ulkoministerin erityisavustaja Jeri Aalto, puh. +358 50 472 0725

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Olaus Petrin 1500- luvulla kokoamat tuomarin ohjeet löytyvät edelleen lakikirjojen, myös Suomen Laki -teoksen, alkusivuilta. Tunnetuin näistä ohjeista kuuluu: “mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan”. Suomalaiset ovat tunnetusti rehellistä ja lainkuuliaista kansaa ja lait ovat yleisesti ottaen selvärajaisia.

Valitettavasti poliittinen johtomme on ja on ollut epärehellistä.

Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Valtiopetos on tosiasia

http://valtuustoaloite.blogspot.com/

1980-luvun talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseenoli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen1986 ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.

Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.

Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.

Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html

Vladimirov oli tyytymätön siihen, että Suomessa KGB-upseerit eivät pystyneet luomaan riittävää vaikutusvaltaa Suomessa sanomalehtien päätoimittajiin ja yhteiskunnassa vaikutusvaltaa nauttiviin journalisteihin. Poikkeuksena tietenkin oli Tiedonantaja ja jossain määrin Suomenmaa. Tavoitteena oli, että kuka hyvänsä KGB:n agentti pystyi tyrkkäämään lehteen juuri sitä tietoa, mikä oli KGB:lle edullista. Oikeammin sanottuna väärää tietoa, jonka kyhäämisessä KGB oli mestari. Viktor Vladimirovin tilalle tuli Helsinkiin Feliks Karasev, josta tuli Koiviston kotiryssä. Oikea nimi on Satyrin. KGB:n Helsingin osastossa Valetin Kosov kannatti alusta lähtien ajatusta, että Kekkosen virasta vetäytymisen jälkeen tuli tukea sosiaalidemokraattien ehdokasta Mauno Koivistoa. Koivisto oli KGB:n koukussa. Helsingissä työskennelleistä KGB-henkilöistä mainittakoon Albert Akulov, Vladimir Silvestrov, Sergei Guskov, Nikolai Sosnikov, Vladimir Ivlev, Aleksandr Pereletov, Aleksandr Gusalov, Vjatseslav Tihonov, Valeri Dmitriev, Stefan Smirnov, Igor Makeitsev ja mahdollisesti myös Vladimir Fjodorov työskenteli KGB:n kanssa. Tässä vain muutama esimerkki. Arvoituksesi on jäänyt oliko Kekkonen KGB:n agentti.

Suomettuminen ja KGB:n toiminta

http://www.erkkiaho.com/blogarchive/437.htm

Jukka Seppisen kirja Koiviston aika on mielestäni paras kuvaus Mauno Koiviston toimista Suomen presidenttinä. Suomi pyrki Kekkosen jälkeen pääsemään Neuvostoliiton ikeen alta, mutta se ei onnistunut vielä Koiviston aikana, sillä Koivistolla oli oman ns. kotiryssä Felix Karasev, joka piti huolen Neuvostoliiton eduista Suomessa. Koivisto onnistui estämään Karjalan palautuksen ja suhtautui Baltian maiden itsenäistymiseen nihkeästi. Koiviston toimista kertovat myös presidentti Mauno Koivisto omissa muistelmateoksissaan Historian tekijät ja kaksi kautta. Juhani Suomen kirjat Pysähtyneisyyden Vuodet, Epävarmuuden vuodet ja Kohti Sinipunaa kuvaavat hyvin ajan toimintaa. Myös Paavo Väyrysen kirjat On Totuuden aika 1 ja 2 sekä Alpo Rusin kirjat Vasemmalta ohi, Tiitisen lista ja Mariankadun puolelta valottavat ajan henkeä. Kirjat Tehtaankatu 1 , Ratakatu 12 ja Viktor Vladimirovin kirja Näin se on sekä Risto Hyvärisen Virkamiehiä, viekkautta ja vakoilua, Seppo Hentilän Harppi-Saksan haarukassa sekä Jukka Seppisen kirja Mies, joka sanoi KGB:lle Ei ovat mielenkiintoisia kirjoja. Jukka Seppisen kirja valottaa jonkin verran vakaan markan politiikkaa ja sen seurauksia. Kysymyshän oli Suomen ikiomasta pankkikriisistä, jonka aiheutti suomalaiset poliittiset johtajat.

LA 24.11.2018

http://kalajokinen.blogspot.com/2018/11/la-24112018.html

Lähetin sähköpostiviestin tuntemilleni ja tapaamilleni kansanedustajille. He varmasti tietävät kuka olen

Terveisiä Kalajoelta!

Olen Erkki Aho. Olemme tavanneet ja olemme keskustelleet asioista. Huolen aiheenani on se, ettei Suomen 1990-luvun kotitekoisen laman asioita ja siitä johtuvaa pankkikriisiä ole vieläkään selvitetty. Vakaan markan politiikka johti siihen, että Suomen pankkien talous oli kuralla. Suomi pyrki kaikin keinoin pois Neuvostoliiton ikeen alta ja pyrki länsimaistumaan väärin opein. Vakaan markan politiikka oli myrkkyä Suomen taloudelle. EY edellytti tiettyä vakavaraisuutta Suomen pankeilta jotta Suomi voisi liittyä EY:n jäseneksi. Tässä tilanteessa presidentti Mauno Koivisto, joka oli vakaan markan politiikan johtohahmo, päätti pelastaa Suomen pankit. Hän kutsui tasavallan presidentin linnaan oikeuslaitoksen edustajia ja siellä päätettiin antaa pankeille suosituimmuusasema oikeudenkäynneissä. Tämä merkitsi sitä, että pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa. Näin on myös käynyt. Kun on tutkittu 5000 pankkioikeudenkäyntiä, niin ainoastaan yhdessä tapauksessa pankki on hävinnyt. Kun tasavallan presidentti puuttuu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toimintaan , niin kysymyksessä on valtiopetos. Pankit pelastettiin ja samalla tuhottiin kymmeniä tuhansia yrityksiä jotta saatiin pankkien vakavaraisuus EY:n edellyttämälle tasolle.

LA 11.09.2021 Terveisiä Kalajoelta

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/09/la-11092021-terveisia-kalajoelta.html

Lähetin sähköpostiviestin pääministeri Juha Sipilälle ja Suomen viranomaisille

Terve Juha!

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html

Valitettavasti on syytä epäillä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin rehellisyyttä. Katso seuraava linkki

TO 14.10.2021 Vilho Heikki kääntyisi haudassaan jos saisi tietää, mitä ....

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/10/to-14102021-vilho-heikki-kaantyisi.html

SU 03.10.2021 Valtiosyyttäjä Jukka Rappe

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/10/su-03102021-valtiosyyttaja-jukka-rappe.html

TO 30.09.2021 Suomi ei ole oikeusvaltio

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/09/pe-30092021-suomi-ei-ole-oikeusvaltio.html

Olen pitänyt oikeustaistelustani kirjaa blogieni ja videoideni kautta yl 20 vuoden ajan

http://www.erkkiaho.com/blogit.html

Johtopäätökseni on se, että Suomen johtava poliitikot ovat syyllistyneet yli 10 000 murhaan ja kymmeniin tuhansiin kidutusrikoksiin mahdollistaessaan Suomen virkakoneiston rikollisuuden. Pankit pelastettiin ja rikollisille annettiin syytesuoja.

Minä en toimi yksin vaan myös seuraavat tahot taistelevat sen puolesta, että kansalaiset saisivat oikeutta ja että kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva toteutuisi. Suomessa on tehty valtiopetos, kun on korjattu Suomen poliittisen johdon virheitä ja pelastettu pankit. Maksajiksi on valittu tiettyjen alojen yritykset, niiden omistajat ja takaajat sekä heidän omaisuutensa. Se on tehty siten, että tasavallan presidentti Mauno Koiviston johdolla puututtiin riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Valtiopetos muodostuu kolmesta tapahtumasta

Ns. Koiviston konklaavi
SSP-sopimus
Aktiv-Hansa-kauppa.

Valtiopetoksella aiheutettiin yli 10 000 murhaa ja kymmeniä tuhansia ihmsiä kidutettiin eli syyllistyttiin kidutusrikokseen, josta lain mukaan on tuomittava 2-12 vuotta vankeutta. Murha ja valtiopetos eivät vanhene koskaan.

Koiviston konklaavi: VAIETTU RIKOS

https://www.youtube.com/watch?v=-ZTx-SwVYDQ

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat seuraukset - Liisa Mariapori

https://www.youtube.com/watch?v=yIzuxVsuEzI&t=50s

Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&t=126s

Suomessa tehdyt valtiopetokset

https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk&t=64s

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=101s