Minun oikeustajuni mukaan kuluttajansuojelulaki suojelee kuluttajaa sähkön siirtohintojen perusteettomilta korotuksilta. Siis ne sähköyhtiöt, joilla ei ole perustetta nostaa sähkön siirtohintoja ovat minun näkemykseni mukaan velvoitettava palauttamaan asiakkailleen takaisin perusteettomat sähkön siirtomaksut.
Marja Sannikka: Sähkönsiirto on laillista riistoa
https://yle.fi/uutiset/3-11225613
Kuluttajansuojalaki
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
3 § (29.8.2008/561)
Menettelyn sopimattomuus
Menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on:
1) elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen; ja
2) omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.
Sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat 4–14 §:n vastaisia.
Jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta. Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta.
4 § (29.8.2008/561)
Markkinoinnin tunnistettavuus
Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan.
5 § (29.8.2008/561)
Sekaannuksen vaara
Vertaileva mainonta tai muu markkinointi ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa elinkeinonharjoittajan ja kilpailijan tavaramerkkien, toiminimien tai muiden erottavien tunnusten taikka hyödykkeiden kesken, jos se on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman tällaista markkinointia olisi tehnyt.
6 § (29.8.2008/561)
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti:
1) kulutushyödykkeen olemassaoloa, saatavuutta, lajia, laatua, määrää ja muita keskeisiä ominaisuuksia;
2) kulutushyödykkeen alkuperää, valmistustapaa ja -aikaa, käyttöä ja käytön vaikutuksia sekä hyödykkeelle tehtyjen testien tuloksia;
3) kulutushyödykkeen hintaa tai sen määräytymisen perusteita, erityistä hintaetua ja maksuehtoja;
4) kulutushyödykkeen toimitusaikaa ja muita toimitusehtoja;
5) myyntimenettelyn luonnetta, asiakaspalvelua sopimuksen teon jälkeen ja asiakasvalitusten käsittelyä;
6) huollon, korjausten ja varaosien tarvetta ja saatavuutta;
7) elinkeinonharjoittajan tai hänen edustajansa henkilöllisyyttä, yhteystietoja, ominaisuuksia ja asemaa markkinoilla sekä heidän saamiansa palkintoja ja tunnustuksia;
8) elinkeinonharjoittajan oikeuksia ja velvollisuuksia, mukaan lukien sitoumusta noudattaa käytännesääntöihin sisältyviä velvoitteita;
9) kuluttajan oikeuksia, velvollisuuksia ja riskejä.
7 § (29.8.2008/561)
Olennaisten tietojen antamatta jättäminen
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt.
Arvioitaessa tietojen riittävyyttä otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille.
Kuluttajan terveyden ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot on aina annettava.
Tiedonantovelvollisuus tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä
Tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä ilmi:
1) kulutushyödykkeen pääominaisuudet siinä laajuudessa kuin on asianmukaista ottaen huomioon kulutushyödyke ja käytetty viestin;
2) elinkeinonharjoittajan nimi ja maantieteellinen osoite sekä, jos elinkeinonharjoittaja toimii toisen elinkeinonharjoittajan asiamiehenä tai edustajana, samat tiedot hänen päämiehestään;
3) kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei hyödykkeen luonteen takia kohtuudella voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet;
4) tarvittaessa kokonaishintaan sisältymättömät toimituskulut tai, jos näitä kuluja ei voida kohtuudella laskea etukäteen, tieto siitä, että tällaisia kuluja voi aiheutua;
5) maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevat käytännöt, jos ne poikkeavat siitä, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa;
6) mahdollinen oikeus peruuttaa tai irtisanoa sopimus.
8 a § (30.12.2013/1211)
Ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään tiedonantovelvollisuudesta, elinkeinonharjoittajan on muussa kuin kulutushyödykkeiden koti- ja etämyynnissä ennen kulutushyödykesopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi seuraavat tiedot, elleivät nämä tiedot ilmene muutoin asiayhteydestä:
1) kulutushyödykkeen pääominaisuudet siinä laajuudessa kuin on asianmukaista ottaen huomioon kulutushyödyke ja käytetty viestin;
2) elinkeinonharjoittajan nimi, sijaintipaikan maantieteellinen osoite sekä puhelinnumero;
3) kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei hyödykkeen luonteen takia kohtuudella voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet;
4) tarvittaessa kokonaishintaan sisältymättömät toimituskulut tai, jos näitä kuluja ei voida kohtuudella laskea etukäteen, tieto siitä, että tällaisia kuluja voi aiheutua;
5) tarvittaessa maksua, toimitusta ja muuta sopimuksen täyttämistä koskevat ehdot ja asiakasvalituksia koskevat käytännöt;
6) maininta tavaroita koskevasta lakisääteisestä virhevastuusta sekä tarvittaessa maininta asiakastuesta, muista kaupanteon jälkeisistä palveluista ja takuusta sekä niitä koskevista ehdoista;
7) tarvittaessa sopimuksen kesto tai, jos sopimus on voimassa toistaiseksi tai sitä jatketaan automaattisesti, sen päättämistä koskevat ehdot;
8) tarvittaessa digitaalisen sisällön toimivuus, mukaan lukien digitaalisen sisällön yhteentoimivuus laitteistojen ja ohjelmistojen kanssa siltä osin kuin elinkeinonharjoittaja siitä tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa siitä tietävän.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta:
1) välittömästi täytettävään päivittäiseen kulutushyödykesopimukseen;
2) rahoituspalvelua tai -välinettä koskevaan sopimukseen;
3) kiinteän omaisuuden kauppaa tai vuokraamista taikka muuta oikeutta kiinteään omaisuuteen koskevaan sopimukseen;
4) asuntokauppalain (843/1994) soveltamisalaan kuuluvaan sopimukseen;
5) asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitettuun asumisoikeuden luovuttamista koskevaan sopimukseen;
6) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa (481/1995) tarkoitettuun huoneenvuokrasopimukseen;
7) 10 luvun soveltamisalaan kuuluvaan sopimukseen;
8) valmismatkalain (1079/1994) soveltamisalaan kuuluvaan sopimukseen;
9) matkustajaliikenteen palveluja koskevaan sopimukseen;
10) sopimukseen, joka koskee arpajaislain (1047/2001) soveltamisalaan kuuluvaa palvelua;
11) jakeluautomaatin avulla tai automatisoidussa liiketilassa tehtävään sopimukseen.
ValmismatkaL 1079/1994 on kumottu L:lla matkapalveluyhdistelmistä 901/2017.
8 b § (30.12.2015/1699)
Velvollisuus antaa tietoja tuomioistuimen ulkopuolisista riidanratkaisuelimistä
Jos elinkeinonharjoittajalla on verkkosivusto, hänen on pidettävä sivustolla kuluttajien saatavissa helposti, selkeästi ja ymmärrettävästi tieto vähintään yhdestä sellaisesta riidanratkaisuelimestä, joka on ilmoitettu kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan komissiolle ja joka on toimivaltainen käsittelemään elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä riita-asioita. Sivustolla on pidettävä saatavilla myös riidanratkaisuelimen verkkosivuston osoite. Vastaavat tiedot on mainittava myös elinkeinonharjoittajan laatimissa ja kuluttajalle annettavissa vakioehdoissa.
Jos kuluttaja on tehnyt elinkeinonharjoittajalle kulutushyödykettä koskevan virheilmoituksen eivätkä osapuolet ole päässeet sopimukseen asiassa, 1 momentissa mainitut tiedot on annettava kuluttajalle kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.
9 § (29.8.2008/561)
Kielto käyttää aggressiivisia menettelyjä
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa käyttää aggressiivista menettelyä.
Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt.
Menettelyn aggressiivisuutta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti:
1) menettelyn ajoitus, paikka, luonne ja kesto;
2) uhkaava tai halventava kielenkäyttö tai käyttäytyminen;
3) kuluttajan vastoinkäymisten tai muiden sellaisten henkilöön liittyvien seikkojen hyväksikäyttö, jotka heikentävät kuluttajan arvostelukykyä;
4) sopimukseen tai lakiin perustuvien kuluttajan oikeuksien käytön hankaloittaminen;
5) uhkaus ryhtyä toimiin, jotka eivät ole lain mukaan sallittuja.
10 § (29.8.2008/561)
Kulutushyödykkeiden toimittaminen ilman tilausta
Markkinoinnissa ei saa tarjota kulutushyödykkeitä toimittamalla niitä kuluttajille ilman nimenomaista tilausta ja edellyttämällä kuluttajalta maksua, hyödykkeen palauttamista tai säilyttämistä taikka muuta toimenpidettä.
10 a § (30.12.2013/1211)
Lisämaksujen periminen
Ennen sopimuksen tekemistä elinkeinonharjoittajan on pyydettävä kuluttajan nimenomainen suostumus kaikkiin lisämaksuihin, jotka eivät sisälly kulutushyödykkeestä perittäväksi ilmoitettuun hintaan. Nimenomaisena suostumuksena ei pidetä sitä, että kuluttaja ei ole hylännyt elinkeinonharjoittajan käyttämää oletusvalintaa lisämaksun hyväksymisestä.
Jos kuluttaja ei ole antanut nimenomaista suostumusta lisämaksuun, hänellä ei ole velvollisuutta sitä maksaa.
11 § (29.8.2008/561)
Hinnanalennusilmoitukset
Kulutushyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan.
12 § (29.8.2008/561)
Yhdistetyt tarjoukset ja kylkiäistarjoukset
Jos markkinoinnissa tarjotaan kulutushyödykkeitä yhteisellä hinnalla tai niin, että ostamalla hyödykkeen saa alennetulla hinnalla toisen hyödykkeen tai muun erityisen edun, markkinoinnissa on selkeästi ilmoitettava:
1) tarjouksen sisältö ja arvo sekä yhteisellä hinnalla tarjotuista hyödykkeistä lisäksi niiden erilliset hinnat, jollei hyödykkeen hinta erikseen hankittuna ole pienempi kuin kymmenen euroa;
2) tarjouksen hyväksi käyttämistä koskevat ehdot, erityisesti tarjouksen kesto sekä määrälliset ja muut rajoitukset.
13 § (29.8.2008/561)
Markkinointiarpajaisten ehtojen selkeys
Jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niihin osallistumisen ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä helposti saatavilla.
14 § (30.12.2013/1211)
Puhelinasioinnista perittävät kulut
Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa palvelua, jonka käyttämisestä kuluttajalta peritään hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan ylittäviä kuluja tai kuluja, jotka ylittävät liittymäsopimuksen mukaista hintaa vastaavan laskennallisen perushinnan.
Laskennallinen perushinta on teleyritysten vähimmäishinnoitteluun ja markkinaosuuksiin perustuva hinta lisättynä 20 prosentilla. Viestintävirasto laskee ja julkaisee laskennallisen perushinnan vuosittain. Perushinnan laskentatavasta ja julkaisemisesta säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
Jos elinkeinonharjoittaja rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla on oikeus saada elinkeinonharjoittajalta korvaus 1 momentissa tarkoitetun enimmäishinnan ylittäneistä puhelinkuluistaan.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta rahoituspalvelua tai -välinettä koskevaan sopimukseen
On kuitenkin muistettava virren 440 sanat
Nyt viekas vilppi täällä
on noussut kunniaan,
on valhe vallan päällä
ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää
vääryyttä puoltamaan.
Virsi 440
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
Turkistarhaajien kohtelu Kalajoella
Otin tuolloin yhteyttä Kalajoen kaupungin elinkeinojohtajaan ja pyysin häntä hoitamaan asian kuntoon. Olen tottunut luottamaan Kalajoen kaupungin elinkeinotoimiston toimintaan. Valitettavasti asia ei tullut kuntoon. Miten sitten olisi tullut menetellä?
Kalajoen kaupungin olisi tullut selvittää pankin kanssa millä ehdoilla pankki jakaa rahaa turkistuottajille. Valtio oli luvannut 80 % ja pankin osuus olisi ollut 20 %. Kalajoen kaupunki olisi voinut poliittisella päätöksellä taata turkistuottajien tarvittaessa tuo 20 % osuus lainoista ja näin olisi pelastettu turkistuottajien toiminta Kalajoella.
Valitettavasti Kalajoella Keskustan valttuustoryhmä Kalajoela on kahtia jakautunut riitelevä valtuustoryhmä. Vihreiden merkittävin Kalajoella saattaa olla Keskustan valtuustoryhmän onnistunut kahtiajako, mikä tulee vaikuttamaan myös tulevaisuudessa Kalajoen valtuuston toimintaan. Jotta turkistuottajien toiminta Kalajoella olisi voitu pelastaa niin siihen olisi tarvittu Kalajoenkapunginvaltuuston eri valtuustoryhmien yksimielistä toimintaa. Olen todella surullinen Kalajoen päättäjien toiminnasta ja Kalajoen turkistarhaajien kohtelusta.
Keskipohjanmaa-lehti ei julkaise mielipidekirjoitustani
Miksi Esko Aho vaikenee SSP-sopimuksesta?
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1992 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun vuoden 1997 loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä on poistettu yrityksiä markkinoilta ja niiden kokonaismäärä Velallisten Turkirymän mukaan on n.60 000 kappaletta ja itsemurhan tehneiden määrä n. 16 000. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&list=UUYDxoEzvz_VQ_HnFKXRkrZA&index=6
Keskipohjanmaa ei halua paljastaa totuutta eli valtiopetosta eli SSP-sopimuksen sisältöä, mikä on oa pankkien pelastamisoperaatiota. Tämä on jatkoa ns. Koiviston konklaaville, jossa tasavallan presidentin johdolla päätettiin pelastaa pankit ja oikeuslaitoksen toiminta ohjeistettiin antamaan suosituimmuusasema pankeille eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa. Kysymyksessä on valtiopetos, mikä ei vanhene koskaan, mutta se paljastuminen saattaisi vaikuttaa ratkaisevasti muun muassa kunnallisvaalien tulokseen.
Elintarvikkeiden terveellisyys
Laamanni Hannu Krogerus kysyy EU:lta
Isäntänä Tapani Ruokanen
https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=71158461
Kausi 8. 5/12. Laamanni Hannu Krogerus kysyy EU:lta, miksi poliisi ei tutki 25 000 ihmistä työllistäneen suomalaisen kännykkäyhtiö Elcoteqin konkurssia? Juristi epäilee peiteltyä petosta.
Elcoteqin Hannu Krogerus: Nokian petos ja miten pankkisyndikaatti teurasti elektroniikkateollisuuden Suomen ja Luxembourgin tuella
Suomessa eletään erikoisia aikoja.. Valtiopetosta ei voi enää salata.
Finlandia - Oulun poliisi onnittelee satavuotiasta Suomea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti