Aluesyyttäjä Juha Karikoski, tiedoksi ja toimenpiteitä varten oikeuskansleri, valtakunnansyyttäjä, keskusrikospoliisi ja oikeusministeri
Minä edelleenkin prostestoin sitä, ettei asianomiastajakuulustelua ole suoritettu asiassa R20/2978 jossa minua syytetaan syytteen mukaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Kaiken lisäksi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen on tunnustanut esteellisyytensä ja esteellisyys on virkarikos. Minä olen lähettänyt tutkinnanjohtajalle Hannu Mensoselle ja tutkija Pekka Niskakankaalle todistusaineistot erikseen, koska varsinaisa asianomistajakuulustelua ei ole tehty. Kaikki nämä todistusaineistot on jätetty syyttäjälle toimittamatta ja kuten myös loppulausuntoni asiassa. Myöskään todistajaani ei ole kuultu asiassa lainkaan.
Rikostutkinta on tehty on vastoin esitutkintalakia, poliisilakia, perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia.
Syyte on syytteen mukaan nostettu sellaisen asiakirjan perusteella mikä ei kuulu mitenkään asiaan. Lisäksi vastapuolta vastaan on jätetty syyte nostamatta perättömästä ilmiannosta. Syyttäjähän on jättänyt syytteen nostamasta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, koska siitä ei ollut minkäänlaista näyttöä. Kysymys on varmasti perättömästä ilmiannosta. Mielestäni nyt on keksitty syyte minua vastaan kunnianloukkauksesta.
loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-karajasihteerin.html
Jos syyttäjä olisi lukenut käräjäsihteerin kuulustelukertomuksen ja minun vastauksestani siihen niin syyttäjällekin olisi varmasti selvinnyt tilanne. Käräjätuomari on menetellyt virheellisesti, kun tärkein osa todistusaineistosta oli poissa asian käsittelystä. Lisäksi sähköpostitse läheteety aineisto oli väärin tulostettu. Valitettavasti käräjätuomarilla oli ennakkoasenne asiaan, mikä paljastui käymässämme keskustelussa Raahen käräjäoikeuden kansliassa.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että syyte on tehty kuin juosten kustu eli ei ole perehdytty asiaan ja on toimittu huolimattomasti. On hyväksytty poliisin rikolliseksi epäiltävät toiminta syytteen pohjaksi.
Kaiken tämän täydentää se, että asia käsitellään Oulun käräjäoikeudessa, Rikosilmoituksen asiassa on tehnyt Oulun käräjäoikeuden tuomari. Yhteisöjääviys on enemmän kuin kiistaton asia.
Todellisuudessa käräjätuomari Ervastia on minun oikeustajuni mukaan syytä epäillä virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, virka-aseman väärin käytöstä, perättömästä ilmiannosta, rikollisten suojelusta ja rikosten peittelystä, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin estämisestä, kidutuksesta ja perustuslain vastaisesta ja ihmisoikeussopimusten vastaisesta toiminnasta.
Käytännössä nyt pitäisi minun oikeustajuni mukaan olla käräjätuomarin vangitsemisoikeudenkäynnistä kysymys.
Asiat selviävät tästä toimittajalle pyynnöstä lähettämästäni aineistosta
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/pe-30102020-tervehdys-toimittaja-timo.html
Ensin pitää suorittaa KRP:n asianomistajakuulustelu ja sitten nostetaan vasta syytteet. Nyt ei voi välttyä ajatukselta, että syyttäjä on toiminut täysin puolueellinen asian käsittelyssä. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön. On myös tunnettava yhteiskunnallinen vastuu. Kun rikostutkinta on tehty päin mäntyä, niin silloin käytetään yhteiskunnan varoja ja oikeuslaitoksen toiminaa väärin.
Minulla on yhdeksän todistajaa asiassani. Lisäksi minulla on tarvittaessa 7 banaanilaatikollista asiakirjoja, jotka todistavat Suomen valtion rikollisen toiminnan asiassani sekä toista metriä pankkikriisikirjallisuutta sekä pankkikriisiblogini http://pankkikriisi.blogspot.com/ , oikeuslaitos ja poliisiblogini http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/ , suomen historiablogini http://suomenhistoriaa.blogspot.com/ , missä käydään tarkasti läpi 1990-luvun tapahtumat
Minä vaadin, että asiassa suoritetaan asianomistajakuulustelu KRP:n toimesta ja syyteharkinta suoritettaan valtakunnansyyttäjän ja oikeuskanslerin toimesta.
Minä vaadin kiireellistä toimintaa laillisuusvalvojilta ja valtakunnansyyttäjä ja oikeusministeriltä. Nämä instanssit kuuluvat oikeusministeriön toimialaan.
Kalajoki 30.10.2020
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
PS. Tärkeä asia on myös rikoksilla aikaan saadun ulosoton keskeytys oikeuden käsittelyn ajaksi.
Rikoskomisario Hannu Mensonen Raahesta hakee Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa. Oulun poliisilaitoksen Raahen poliisiasemalla työskentelevä Mensonen väitteli vuonna 2012 hallintotieteiden tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa käsittelee aineettoman pääoman hyödyntämistä Oulun alueen paikallispoliisin johtamisessa vuonna 2008 alkaneessa poliisin rakenneuudistuksessa.
Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa hakee kuusi henkilöä. Poliisihallituksen tiedotteen mukaan virka pyritään täyttämään marraskuun alusta lukien enintään viiden vuoden määräajaksi.
Hannu Mensosen lisäksi virkaa hakevat Mika Heinilä (oikeustieteen maisteri), Johanna Kiviniemi (oikeustieteen maisteri), Piotr Lehtonen (Doctor of Business Administration), Antti Luoto (valtiotieteiden maisteri) ja Juha Pietarinen (oikeustieteen kandidaatti).
Poliisipäällikkö johtaa poliisilaitosta ja vastaa laitoksen toiminnasta sekä toiminnan vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Hän vahvistaa poliisilaitoksen toimintalinjat ja toiminnan painopisteet sekä vastaa poliisilaitoksen valmiudesta ja varautumisesta. Hän huolehtii myös poliisilaitoksen sidosryhmätyöstä ja yhteistyöstä sekä vaikuttavasta viestinnästä.
Erkin kommentti: Esteettömän rikostutkinnan esteenä Oulun poliisilaitoksella ovat olleet seuraavat poliisihenkilöt: Hannu Mensonen, Johanna Kiviniemi, Tiina Sarparanta, Ilkka Piispanen.
Siksi on tärkeää, että nyt KRP suorittaa rikostutkinnan asiassani valtakunnansyyttäjän johdolla oikeuskanslerin määräyksestä. Kysymyksessähän on henkilöitä, jotka ovat hakeneet Oulun poliisipäälliköksi. Mika Heinilä on valittu Oulun poliisipäällliköksi.
Tässä on selostettu asia, jossa Oulun poliisiviranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/pe-30102020-tervehdys-toimittaja-timo.html
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Johtava aluesyyttäjä Ilpo Virtanen
Te vastaatte Pohjois-Suomen aluesyyttäjien toiminnasta. Vaadin asiassa R20/2978 uutta rikostutkintaa, koska rikostutkinta on tehty asiassa päin mäntyä. Tutkinnanjohtaja tunnustaa esteellisyytensä. Minä en ole ollut saanut asianomistajakuulustelua vaikka olen rikoksesta epäilty. Minun todistusaineistoani asiassa ei ole toimitettu syyttäjälle. Syyte on nostettu sellaisen asiakirjan perusteella, mikä ei liity asiaan. Koska en saanut asiallista asianomistajakuulustelua niin tein loppulausunnot asiassa. Niitä ei ole toimitettu syyttäjälle eikä myöskään todistusaineistoani asiassa.
Tiedote - vapaa julkaistavaksi 19.10.2020
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/tiedote-vapaa-julkaistavaksi-19102020.html
TO 28.10.2020 Tuomioistuimia valvova laillsuusvalvoja Jarmo Hirvonen
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/to-28102020-tuomioistuimia-valvova.html
PE 30.10.2020 Tervehdys toimittaja ”Timo Terävä”
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/pe-30102020-tervehdys-toimittaja-timo.html
Pohjois-Suomen syyttäjälaitos
https://syyttajalaitos.fi/pohjois-suomi
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Ilpo Virtanen.
pohjois-suomi.syyttaja@oikeus.fi
Syyttäjälaitoksen työjärjestys
7 § Yksiköiden päälliköiden tehtävät
Yksiköiden päälliköt ovat yksiköidensä henkilöstön esimiehiä, jotka johtavat, valvovat ja kehittävät yksiköidensä toimintaa ja vastaavat niiden tuloksellisuudesta.
Yksiköiden päälliköt voivat työkuormien tasaisemmaksi jakamiseksi tai muun sellaisen tarpeen vaatiessa sopia työtehtävien hoitamisesta tilapäisesti toisin kuin yksiköiden tehtäviä koskevissa 2, 3 ja 4 §:ssä määrätään.
Syyttäjän rooli
Rikosprosessissa syyttäjällä on viranomaisista laajin rooli. Se ulottuu käsittelyketjussa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn saakka. Syyttäjä voi myös itse määrätä sakkorangaistuksen lievemmistä rikoksista.
Syyttäjän tehtävät painottuvat syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää siitä, mitkä asiat hän vie nostamansa syytteen perusteella tuomioistuimen käsiteltäviksi. Syyttäjän vastuulla oikeudenkäynnissä on näyttää toteen, että syytteessä kuvattu rikos on tehty.
Syyttäjä huolehtii myös siitä, että ennen syyteharkintaa tehtävä esitutkinta suoritetaan riittävässä laajuudessa. Syyttäjä perehtyy vaativampiin rikosasioihin jo esitutkintaa aloitettaessa ja voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös lopettaa esitutkinnan ennen syyteharkintavaihetta.
Syyttäjän merkitys esitutkinnassa korostuu, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta. Silloin myös esitutkintaa johtavana tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä.
Minä vaadin asiassani esteetöntöntä rikostutkintaa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. En ole tyytyväinen aluesyyttäjä Juha Karikosken toimintaan. Hän on mielestäni puolueellinen ja rikostutkinta asiassa on tehty vastoin esitutkintalakia, poliisilakia, perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia. Teidän tehtävänne on estää asian vieminen oikeuskäsittelyyn ilman perusteellista rikostutkintaa. Tässä tapauksessa rikostutkinta pitää alkaa minun, syytetyn, asianomistajakuulustelulla ja todistajaani tulee kuulla. Myös esittämäni todistusaineistot tulee ottaa vastaan. Syyttäjän tehtävänä ei ole rikollisten suojeleminen.
Erkki
Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti