TI 17.06.2025

 

Aurinko nousee 02.49 ja laskee kello 00.00. Päivän pituus 21 tuntia 11 minuuttia. Koko yön on satanut. Päivällä poutaantuu. Päivän lömpötila +11C – 15C: Melko pilvistä ja poutaa. Tuuli luoteesta 4m/s.

Terveystietoni Paino 98.4 Veren sokeri 6.5 Veren paine 126/77 pulssi 56.

Kalajoen ja Kalajoen seurakunnan historian muodostavat ne ihmiset, jotka ovat eläneet ja vaikuttaneet Kalajoella. Olen perehtynyt näihin henkilöihin tekemällä hautausmaakierrokset ja pyoräretkiä sekä kavelykierroksi ympäristöön . Lisäksi olen tutustunut historiatietoihin ja kirjoittanut n. 10 000 sivua paikkakunnan historiaa. Lisäksi Kalajoen ja Kalajoen seurakunnan historiaa vaikuttavat ne olosuhteet, joissa nämä henkilöt ovat eläneet ja asuneet. Joitakin asioita on noussut mieleeni, joita on tarkasteltava uudelleen. Käyn nyt läpi rakennusten historiatietoja.

Jokelan pappilan pienoismallin on rakentanut puuseppä Leo Takalo.

Jokelan pappila on rakennettu v.1802. Se peruskorjattu v. 1961. Rakennuksen runko on hirsiä ja ulkoseinä puuta. Pappila on ollut nykyisellä paikallaan jo 1600-luvun alkuvuosista lähtien. Isovihan jälkeen pappilan umpipihan rakennukset olivat huonossa kunnossa. Päärakennus määrättiinkin purettavaksi v.1751, Seuraavana vuonna rakennettu uusi pappila paloi 1700-luvun lopulla. V. 1802 valmistuneessa pappilassa oli alun perin sali, seitsemän kamaria, keittiö, eteinen ja kaksi vinttikamaria. Pappilan alkuperäinen muoto säilytettiin hyvin vuoden 1961 suuressa korjauksessa.

Jokelan pappilan palo syttyi vähän ennen iltakymmentä sunnuntaina 24.04.2011. Palokunta sai palon rajatuksi päärakennukseen. Tulipaloa sammutettiin 45 palomiehen ja usean sammutusyksikön voimin.

Palosta levisi niin runsaasti savua, että Kalajoen keskustan asukkaita kehotettiin välttämään ulkona liikkumista. Yön mittaan savu hälveni, eikä haitannut enää likkumista. Pelastuslaitoksen tietojen mukaan palossa ei vahingoittunut ihmisiä. Tulipalon jälkeen pappila kunnostettiin. Nykyisessä pappilassa on virastot ja pappien työhuone.

Kalajoen seurakunta kertoo omilla sivuillaan Jokelan pappilasta seuraavaa tietoa:

Historiaa

- Pappiloita ollut tällä paikalla 1600-luvulta lähtien.

- Tämä pappila valmistui 1802, Jakob Simeliuksen ollessa kirkkoherrana.

- Jokelan suunnitteli Helena Simelius (Jakobin vaimo ja Antti Chydeniuksen nuorin sisko, oikeasti siskopuoli, sillä Antin isä oli kahdesti naimisissa, ensimmäisestä liitosta syntyi Antti ja toisesta Helena).Rakennuspiirustuksia ei ole löytynyt.Rakentajaksi arvellaan Jakob Simeliuksen veljenpoikaa.

- Pihalla säilyneitä rakennuksia: maakellari, paakari, väentupa ja Malmbergin tupa.

- Ennen pihalla oli monenlaisia talousrakennuksia ja mm. khra Frosterus rakennutti niitä lisää omilla varoillaan.

- Pappilassa alkujaan avokuisti (1802-1882). Nykyisen lasikuistin piirsi laivanrakennusmestari Anders Östman (suunnitteli myös mm. Kalaja-laivan).

- Karoliininen pohjakaava: rakennuksen keskellä suuri sali ja eteinen, muut huoneet kahdessa rivissä niiden molemmin puolin.

- Vuonna 1959 pappilan kohtalo vaakalaudalla, puretaanko vain säilytetäänkö? Vuonna 1960 tehtiin laajoja korjauksia ja rakennusta nykyaikaistettiin sen ajan mukaiseksi. Tehtiin mm. avotakka.

- Toisena pääsiäispäivänä 2011 pappilassa syttyi tulipalo, jonka aiheutti metallikuorinen sähköjohto. Suuret korjaustyöt. Suunnitelmat arkkitehtitsto Jorma Teppo, valvonta Aarne Nikula.

- Tapetit laitettu samanalaisilla kuvioinneilla kuin ennen.

SALI:

- Kattomaalaukset ehkä Mikael Toppeliuksen tekemät. Hän yöpyi pappilassa 1814, mutta oli silloin jo 80-vuotias. Keskikuvio on alkuperäinen, mutta restauroitu. Nurkkakuviot (lehtikuviot ja lyyra) on tehty sabloonilla alkuperäisen kuvion mukaisesti. Katto on tuettu. Maalaukset olivat piilossa noin 100 vuotta ja tulivat näkyviin, kun palon jälkeen purettiin kattoa.

- Kattomaalauksen keskikuvion halkaisija 1,35 metriä.

- Maalauksen kuviot tehty liimamaalilla, maalari ollut mestari, sillä liimamaali kuivuu nopeasti, eikä maalia voi enää korjata maalaamisen jälkeen.

- Pigmentit (värit) olivat kalliita. Pigmenttinä käytetty preussinsinistä, koska se kesti valoa ja ilmanvaihteluita hyvin.

- Venäläisten sotapäällikkö Kulnev yöpyi piispankamarissa 1808 ja salissa yöpyi hänen hevosensa.

- Venäjän keisari Aleksanteri ensimmäinen vieraili pappilassa vuonna 1819. Lahjoitti khra Frosterukselle briljanttisormuksen.

KATTOKRUUNU:

- Saatu lahjoituksena.

MIEKKA:

- Pellosta löydettiin kaksi miekkaa, joita säilytettiin kirkon sakastissa. Toinen miekoista varastettiin 1970-luvulla.

- Ruotsin jalkaväen upseerin vuodelta 1760, miekka entisöity.

- Ollut käytössä Suomen sodassa 1808 - 09.

- Miekan pituus 92,5 cm ja paino 448 g, ilman tuppea ja tupsua.

KASTEMEKKO:
Kalajoen seurakunnalle vuonna 1971 lahjoitti Mannerheimin lastensuojeluliitto Puheenjohtajana tällöin toimi Irene Pöyhtäri. Kangas (pellavaista hienopalttinaa) hankittiin Wetterhoffilta Hämeenlinnasta. Puvun valmisti Kalajoen Kotiteollisuuskoulun oppilas Kaija Siipola (nykyisin nimeltään Kaija Uola e. Siipola).

YLÄKERTA:

- Tehty työhuoneiksi ja sosiaalitilaksi. Kaikista ikkunoista näkymä ulos. Vanhat ikkunat ja seinärakenteet jätetty näkyviin.

KUULANREIKÄ-HUONE:

- Kuulat peräisin venäläisestä kanuunasta, jota käytettiin Suomen sodassa.

- Katosta tuli sisään neljä kuulaa, seinästä kaksi (räjähtäneet kuulat).

"BOOKSTAAVI"-HUONE:

- Seinässä vanhoja nimikirjoituksia, mm. Johan Frosteruksen nuorimman pojan Gustav Wilhemin nimikirjoitus. Hänestä tuli merikapteeni.

MALMBERGIN TUPA:

- Niilo Kustaa Malmberg asui siellä 1830-33.

- Petsamolaiset evakot tulivat Kalajoelle 1944 ja heidän kirkkoherransa P. Elovaara asui tuvassa.

- Toiminut mm. äitiys- ja lastenneuvolana sekä asuntoina.

- Malmberg sanoi Frosteruksesta: "Hän kuuluu epäilemättä pappissäädyn parhaimpiin, sillä HÄN USKOO ITSE SIIHEN, MITÄ OPETTAA, SEHÄN ON VALITETTAVASTI HARVINAISTA MEIDÄN PÄIVINÄMME."

• Myöhemmin, ristiriitojen kärjistyessä herrojen välillä, Malmberg perui sanansa!

Pappilassa on seinässä pyöreät reiät osoittamassa tykin kuulien reikiä, kun kuulat ovat tulleet seinästä ja katosta läpi. Onko fysiikan lakien mukaista, että tykin kuula aiheuttaa pyöreän reiän rakennuksen seinään tai kattoon? Jos tykin kuula putoaa rakennuksen katolle ja katon läpi, niin aiheuttaako se pyörän reiän? Kyllä nämä selostukset tykin kuulan pyöreistä rei`istä ovat fysiikan lakien vastaisia. Meitä on huijattu. Reiät on tehty jälkeen päin. Näin uskon ja väitän näin.

Kalajoen kolmannen kirkon muistomerkki on Kalajoen joen törmällä terveyskeskuksen kohdalla.  Kalajoen kolmas kirkko rakennettiin Pohjankylän alapäähän Kirkko-ojan ja Tapuliojan välille nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle. Kalajoen kolmannen kirkon paikka osoittautui kuitenkin ennen pitkää kelvottomaksi. Tämä johtui siitä, että joki syövytti kirkon kohdalla savista rantatörmää, jossa oli hautausmaa ja joka alinomaa vyöryi veteen. Kolmas kirkko lienee rakennettu Ljungo Tuomaanpojan aikana. Ei auttanut muu kuin siirtää kirkko Etelänkylään sille hiekkakummulle, jolla Kalajoen nykyinen kirkko seisoo. Kirkko ei vyörynyt jokeen vaan hautausmaa vyöryi osittain jokeen. Kirkon alta maa vyöryi jokeen päin.  Kirkko kallistui jokeen päin ja purettiin.

Alice ja Vilho Kiviojan nimikkopuisto avataan sunnuntaina heinäkuussa 2022 Kalajoella – Mukana myös Kiviojien tyttären tytär, ministeri Anna-Maja Henriksson

https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/alice-ja-vilho-kiviojan-nimikkopuisto-avataan-sunnuntaina-kalajoella-mukana-myos-kiviojien-tyttare

Puisto avattiin heinäkuun alussa 2022. Erikoista on se, mihin puisto on rakennettu. Se on rakennettu osittain Kalajoen kolmannen kirkon hautausmaan päälle. Jos rovasti Vilho Heikki Kivioja tämän tietäisi, niin kääntyisikö hän haudassaan?

Kallan kirkon pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo.

Kalajoen seurakunta kertoo omilla sivuillaan Kallan kirkosta seuraavaa:

Perämerellä noin 18 kilometrin päässä mantereesta sijaitsevalla Maakallan luodolla on ollut oma kalastajien kirkko vuodesta 1680 lähtien. Nykyisen puukirkon on suunnitellut ja rakentanut vuonna 1780 kalajokinen kirkonrakentaja Simo Jylkkä (Silvén).
Kirkko on kahdeksankulmainen, hirsiseinäinen ja sisältä maalaamaton. Ulkoseinät on maalattu punamullalla. Kivijalka on koottu luodon kivistä. Kirkon vieressä on yksinkertainen kellotapuli, sekä pieni pappila. Kirkossa tehtiin peruskorjaus vuonna 1952.

Wikipedia kertoo Kallan kirkosta seuraavaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakallan_kirkko

Olen kirjoittanut seuraavan blogikirjoituksen Kallan karien itsehallinnosta. Kallan karit unohtui pois Suomen EY-jäsenhakemuksesta 18.03.1992. Se on EY:n ulkopuolinen alue. Ahvenanmaa oli hakemuksessa mukana mutta Kallan karit eivät olleet.

Kallan karien itsehallinto

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kallan-karien-itsehallinto.html

Tiedättekö kuka omistaa Kallan kirkon ja pappilan? Niitä ei omista Kalajoen seurakunta kuten muut Kalajoen kirkot. Kallan kirkon omistaa Kalastajayhdyskunta.

Lentäjä-ässät ja kaksoisagentit

F-19 Ruotsalaislaivue Suomen puolesta

https://areena.yle.fi/1-66020450

Dokumenttisarja ruotsalaisista vapaaehtoisista lentäjistä, jotka taistelivat Suomen rinnalla toisessa maailmansodassa.(F19 - Flygaress och dubbelspioner, Ruotsi 2023)

Maailmanmestari ja Marskin Ritari - Olavi Alakulppi

https://www.youtube.com/watch?v=3gg4OjjG9fU&t=57s

MA 16.06.2025

Aurinko nousi aamulla kello 02.50 ja laskee kello 23.59. Päivän pituus on 21 tuntia 09 minuuttia. Päivän lämpötila +9C-+20C. Tuuli idästä 3-4 m/s.

Terveystietoni: Paino 98.2 kg, Veren sokeri 6.8 Veren paine 123/79 Pulssi 59

Kävin eilen polkupyörälälenkillä ja samalla kävin katsomassa Tapion Tuvan taidenäyttelyt. https://tapiontupa.fi/

Alakerrassa oli muun muassa taiteilija Hilkka Isokäännän nämä maalaukset

Hilman hotelli hinta 1500 euroa

Ansio-laiva hinta 2000 euroa

ja yläkerrassa oli Päivi Suomen taidenäyttely

tämän maalauksen hinta 3500 euroa.

Kävin tänään tekemässä hautausmaakierroksen Vuorenkallion hautausmaalla. Kierros on n. 4500 askelta. Vuorenkallion hautausmaalla oli paljon tuntemieni henkilöiden hautoja. Muistot henkilöistä palautuivat mieleeni, Siellä on myös 1949-1940 evakkotaipalelle uupuneiden Karjala, Lapin ja Petsamon siirtoväen muistomuistomerkki.

Evakot nostivat Kalajoen väkimäärän 14 000

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2016/12/evakot-nostivat-kalajoen-vakimaaran-14.html

Rovasti Vilho Heikki Kiviojan hauta

Vilho Heikki Kiviojan kuva

Vilho Heikki Kiviojan muotokuva ja Jokelan pappila – taiteilija Markku Hakola

V. H. Kivioja - Kalajoen viimeinen kansanedustaja

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/9.htm

Muotokuva piirros V. H. Kiviojan vaimosta Alice Kiviojasta – taiteilija Tanja Luukkonen

Alice Kivioja

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/387.htm

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Paavo Saaren hauta

Paavo Saari oli minulle tuttu henkilö. Tutustuin häneen ollessa mukan Kalajoen Nuoren Keskustan liiton paikallisosaston toiminnassa. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli auto-onnettomuudessa. Paavo Saari siunattiin haudan lepoon 27.1.1980. Paavo Saari oli pidetty henkilö Kalajoella ja hänelle uimoiltiin menestyksekästä poliittista tulevaisuutta ja uraa, mutta kohtalo oli toista mieltä. Paavo Saaren jälkeen Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Untamo Sorasto.Paavo Saaren poika on professori Juho Saari.

Muotokuvan Juho Saaresta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva,

Santaholman sahan perustajan Ismo Junikkalan hauta Vuorenkallion hautausmaalla

Junnikkalan Sahan historiaa

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/junnikkalan-sahan-historiaa.html

Sahateollisuuden historiaa Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2014/10/sahateollisuuden-historiaa-kalajoella.html

Kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken hauta on Vuorenkallion hautausmaalla.

Muotokuvapiirroksen kunnanjahtaja Torsti Kalliokoskesta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ke-04102023-muotokuvapiirros.html

Pyöräilijä Mauno Kärjän hauta on Vuorenkallion hautausmaalla

Mauno Kärjä - omituiset olympiavalinnat

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/427.htm

Martti Lindvallin hauta on Vuorenkallion hautausmaalla

Martti Lindvall on tunnettu kalajokinen vasemmistopoliitikko. Kävin nuorempana seuraamassa valtuustonkokouksia, jotka olivat värikkäitä, kun vasemmiston Martti Lindvall ja SMP:n Heino Myllymäki käyttivät värikkäitä puheenvuoroja,

Martti Lindvall lahjoitti arkistonsa maakunta-arkistolle : erinomainen esimerkki

https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.014135847

Toiminnan vuosi 1978 Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2009/10/toiminnan-vuosi-1978-kalajoella.html

7-ottelija Enni Virjonen voitti Göteborgissa alle 20-vuotiaiden PM-kullan huippupistein 5842. Se on naisten tämän kauden kotimainen kärkitulos ja hänen ikäluokassaan

Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras junioreiden maailmanmestari Saga Vannisen jälkeen.

Pikkuhuuhkajien pelit jatkuivat sunnuntaina Ukrainaa vastaan. Suomi kärsi EM-kisojen toisessa ottelussa ikävän 2–0-tappion Ukrainaa vastaan Ukraina oli Pikkuhuuhkajia selvästi vahvempi, eikä paremmuudesta jäänyt epäselvyyttä.

TIMANTTILIIGA TUKHOLMA

N Seiväs

1. Sandi Morris USA 4,82

2. Angelica Moser SUI 4,63

3. Roberta Bruni ITA 4,53

Elina Lampela FIN NM

N Korkeus

1. Nicola Olyslagers AUS 2,01

2. Yaroslava Mahuchikh UKR 1,99

3. Maryia Zodzik POL 1,93

M Seiväs ME

1. Armand Duplantis SWE 6,28 ME

2. Kurtis Marschall AUS 5,90

3. Menno Vloon NED 5,80

N 400 m aj

1. Femke Bol NED 52,11

2. Dalilah Muhammad USA 52,91

3. Gianna Woodruff PAN 53,99

M 200 m

1. Reynier Mena CUB 20,05

2. Joseph Fahnbulleh LIB 20,32

3. Kyree King USA 20,49

N 3000 m

1. Linden Hall AUS 8.30,01

2. Sarah Chelangat UGA 8.31,27

3. Innes FitzGerald GBR 8.32,90

N Pituus

1. Tara Davis-Woodhall USA 7,05

2. Larissa Iapichino ITA 6,90

3. Jasmine Moore USA 6,76

N 100 m aj

1. Grace Stark USA 12,33

2. Ackera Nugent JAM 12,37

3. Nadine Visser NED 12,49

M 800 m

1. Emmanuel Wanyonyi KEN 1.41,95

2. Djamel Sedjati ALG 1.42,27

3. Joshua Hoey USA 1.42,43

M Kiekko

1. Kristjan Ceh SLO 69,73

2. Daniel Ståhl SWE 69,53

3. Matthew Denny AUS 68,14

N 400 m

1. Isabella Whittaker USA 49,78

2. Henriette Jäger NOR 50,07

3. Amber Anning GBR 50,17

M 5000 m

1. Andreas Almgren SWE 12.44,27

2. Kuma Girma ETH 12.57,46

3. Ky Robinson AUS 12.58,38

N 800 m

1. Georgia Bell GBR 1.57,66

2. Mary Moraa KEN 1.57,83

3. Prudence Sekgodiso RSA 1.58,00

N 100 m

1. Julien Alfred LCA 10,75

2. Dina Asher-Smith GBR 10,93

3. Marie-Josee Ta Lou CIV 11,00

M 400 m aj

1. Rai Benjamin USA 46,54

2. Alison dos Santos BRA 46,68

3. Karsten Warholm NOR 47,41

Kultainen liiga lentopallo

Montenegro 18 10 23 0

Suomi 25 25 25 3

KULTAINEN LIIGA

Suomi 4 4 0 12-1 12

Kreikka 4 4 0 12-3 12

Israel 4 4 0 12-5 11

Romania 3 3 0 9-0 9

Tshekki 4 2 2 8-7 6

Espanja 4 2 2 7-8 6

Portugali 4 1 3 7-10 4

Slovakia 4 1 3 5-9 3

Latvia 4 1 3 6-11 3

P-Makedonia 4 1 3 3-11 2

Montenegro 4 0 4 2-12 1

Kroatia 3 0 3 3-9 0

Sodan varjossa

https://areena.yle.fi/1-3858066

Elämä rintamalla ei ollut vain taistelemista vaan myös arkea ja rutiineja. Rintamalla oli myös naisia monissa tehtävissä, mm. kanttiinin ja terveydenhuollon henkilökuntana. Toisen maailmansodan aikana sadattuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan kodeistaan. Eikä evakkoja otettu aina vastaan avosylin. Kun sota loppui, edessä oli paluu normaaliin elämään. Monesta

Suomen puolustus murtuu! Tilanne kesäkuussa 1944

https://www.youtube.com/watch?v=sI3_PKgoeBs

Kesäkuussa 1944 Suomi yllätettiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys ei alkanutkaan Saksan vastaisella rintamalla, vaan Karjalan kannaksella. Esitys Suomen puolustuksen tilanteesta ja sen murtumisesta kesäkuussa 1944.

Asekätkentä eli hajavarastointioperaatio (1944 - 1945)

https://www.youtube.com/watch?v=Q6Lwswf7LAM&t=188s

Jatkosota oli lähellä loppua ja Suomi viimein palaamassa rauhantilaan. Merkkejä Suomen neuvostomiehityksestä oli kuitenkin ilmassa.. riippuen tulkinnasta ja tulkitsijasta. Ainakaan merkit Romanian ja Neuvostoliiton välisestä sopimuksesta ja sitä seuranneesta miehityksestä eivät olleet rohkaisevia. Niinpä Päämajan upseerit eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti käynnistivät salaisen operaation ase- sekä muun materiaalin kätkemiseksi ympäri maata. Tarkoituksena oli turvata kyky sissisodankäyntiin mahdollista miehittäjää vastaan...

SU 15.06.2025

Aurinko nousee kello 02.51 ja laskee 23.58. Päivän pituus 21 tuntia 07 minuuttia. . Päivän lämpötila + 12 C - +16 C. Selkeää ja poutaa. Tuuli pohjoisesta 4 m/s.

Terveystietoni. Paino 98.6 kg, veren sokeri 7.7, verenpaine 121/77, pulssi 55.

Riikka Purran vahva ja kova avauspuheenvuoro puoluekokouksessa 2025. Suomi on rakas!

https://www.youtube.com/watch?v=0Y01dDamg20

Perussuomalaisessa politiikassa on odotettavissa muutoksia ja järjen ääntä. Kuitenkin jos resepti perussuomalaisten pelastamiseen on pelkkä maahanmuuton vastustaminen, niin puolueelle voi ennustaa heikkoa vaalitulosta. Perussuomalaisen puoluejohto on unohtanut äänestäjät. Perussuomalaiset ovat epäonnistuneet oikeusvaltion puolustamisessa ja korruption kitkemisessä poliisin toiminnasta, mutta he ovat onnistuneet tuhoamaan sairaalaverkoston yhdessä kokoomuksen ja muiden puolueiden kanssa. Perussuomalaisten tulisi keskittyä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiseen eikä niiden tuhoamiseen.

Tohtori Teemu Keskisarjan puhe

https://www.youtube.com/watch?v=_DvRYsw1AwY

Perussuomalaisten kannatus ei näillä puheilla ja teoilla lähde järisyttävään nousuun. Perussuomalaisten kansanedustajien on varauduttava siihen, että eduskuntaryhmä vähintäänkin puolittuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Erinomainen tapahtuma Kalajoen Hiekkasärkillä. Kiitokset järjestäjille ja osallistujille.

Beach Futis Finnish Open Kalajoki 2025 13-14.06.2025

https://beachfutiskalajoki.fi/

Täältä tulossivuille

https://bf2025.torneopal.fi/

Olen seurannut Jukolan viestiä läpi yön.

https://areena.yle.fi/1-74550591

VENLOJEN VIESTI

1. IFK Göteborg SWE 3.16.59

2. OK Linne SWE + 8.47

3. IFK Göteborg 2 SWE + 9.33

4. Tampereen Pyrintö FIN +10.09

5. Kalevan Rasti FIN +10.32

6. Halden SK NOR +13.17

7. Nydalens SK NOR +13.35

8. Västerviks OK SWE +13.51

9. IFK Lidingö SOK SWE +15.08

10. NTNUI NOR +15.34

12. Paimion Rasti FIN +17.34

13. MS Parma FIN +18.11

14. Helsingin Suunnistajat FIN +19.16

17. Tampereen Pyrintö 2 FIN +19.42

19. SK Pohjantähti FIN +20.40

24. Suunta Jyväskylä FIN +25.35

Jukolan viesti

1. Stora Tuna OK SWE 8.24.01

2. NTNUI NOR + 8.14

3. Helsingin Suunnistajat FIN +16.22

4. OK Ravinen SWE +17.21

5. IFK Göteborg SWE +18.11

6. Tampereen Pyrintö FIN +19.37

7. IL Tyrving NOR +28.19

8. Farum-Tisvilde OK DEN +31.47

9. MS Parma FIN +33.23

10. Koovee FIN +35.00

11. Kalevan Rasti FIN +36.21

13. Turun Metsänkävijät FIN +38.49

Lentopallo Kultainen liiga

Suomi         20 25 25 25     3
Tshekki       25 14 22 23     1

KULTAINEN LIIGA

Suomi 3 3 0 9-1 9

Romania 3 3 0 9-0 9

Kreikka 3 3 0 9-2 9

Israel 3 3 0 9-3 9

Tshekki 4 2 2 8-7 6

Espanja 4 2 2 7-8 6

Portugali 3 1 2 5-7 3

Latvia 3 1 2 5-8 3

Slovakia 4 1 3 5-9 3

P-Makedonia 4 1 3 3-11 2

Montenegro 3 0 3 2-9 1

Kroatia 3 0 3 3-9 0

Olen seurannut NHL:n finaalin viidettä ottelua.

NHL-finaalit ensimmäistä kertaa katkolla – Edmontonin kannattajalta hulvaton reaktio Brad Marchandin unelmamaaliin

https://yle.fi/a/74-20167821

0–1 FLA, Brad Marchand
0–2 FLA, Sam Bennett
0–3 FLA, Brad Marchand
1–3 EDM, Connor McDavid
1–4 FLA, Sam Reinhart
2–4 EDM, Corey Perry
2–5 FLA, Eetu Luostarinen

NYRKKEILY: Pihla Kaivo-oja on voittanut kultaa 51-kiloisten naisten gp-kilpailussa Tshekissä. Tamperelainen

voitti finaalissa japanilaisen Yuna Nishinakan kehätuomarin keskeytyksellä.

Valitettavasti tämä tapahtuma jäi minulta väliin. Hannu Tiluksen kuvat tapahtumasta-

https://htphoto.1g.fi/kuvat/Autotapahtumat/Trucks+on+the+beach+2025+Kalajoki/

Eilen tein hautausmaa kierroksen Kalajoen kirkon hautausmaan oikealla puolella olevalla hautasmaan osalla. Hautausmaalla oppii tuntemaan paikkakunnan historiaa. Jokaisen elämä on arvokas. Joidenkin elämä on lisäksi merkityksellinen.

Kirkonrakentaja A. G. Östmanin hauta

A.G. Östman valokuva

A. G. Östman – Kalajoen kirkonrakentaja ja laivojen rakentaja

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2017/01/a-g-ostman-kalajoen-kirkonrakentaja-ja.html

Kalajoen seitsemäs kirkko
Kirkon palon jälkeen kalajokiset päättivät rakentaa kirkkonsa tiilestä. Kirkon suunnitteli arkkitehti F. W: Luhow. Kirkon rakentamisessa oli lukuisia kiistoja mitä erilaisimmista asioista. Kirkon rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus.

Kalajoen kirkko

Kalajoen nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen, naisen, nuoren, aikuisen.  Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?

Lisäksi piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät näin velkaa heille.

Tiilet tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin "jäniksenä", eli selässä muurareille.

Se oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana, että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi tarvittu kaikki energia.

Ja kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä, kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei vältytty.

Kirkko puhuttelee.  Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein, miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se joillekin näytön paikka? 

Kirkkoa katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931, ja yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016. 

Kalajoen kirkko puhuttelee.  Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko Jumalaan ja rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi esi-isämme jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.

Sirkka-Liisa Myllymäki

Untamo Soaraston hauta Kalajoen hautausmaalla

Untamo Soraston muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola

LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html

Untamo Sorasto - lääkäri ja kunnallispoliitikko

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-sairaalan-historiaa.html

Lääkärinä ja kuntalaisena Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/laakarina-ja-kuntalaisena-kalajoella.html

Kanteleentekijä Efraim Kilpisen hauta Kalajoen hautausmaalla

Efraim Kilpisen muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola

Efraim Kilpinen - kalajokinen kanteleentekijä

https://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/efraim-kilpinen-kalajokinen.html

Kalajoen apteekin historiaa

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/kalajoen-apteekin-historiaa.html

Apteekkari Karl Ulrik Relanderin hauta Kalajoen hautausmaalla

Apteekkari Johan Jurvelius hauta Kalajoen hautausmaalla

Apteekkari Väinö Grandlundin hauta Kalajoen hautausmaalla

Professori Juhani Kärjän hauta Kalajoen hautausmaalla

Professori Juhani Kärjä muotokuvan on maalannut taiteilja Tanja Luukkonen

LA 02.03.2024 Professori Juhani Kärjä 1934–2024

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/02/la-02032024-professori-juhani-karja.html

Kauppias Johan Löfqvistin hauta Kalajoen hautausmaalla

Valokuva kauppias Johan Löfqvististä, kauppias Johan Löfqvistin poika lääketieteen tohtori Requel Löfqvist perusti 3 muun lääkärin kanssa Mehiläinen sairaalan. Requel Löfgvist toimi Mehiläisen ensimmäisenä johtavana lääkärinä.

Löfqvistin/Poukkulan talon pienoismallin on tehnyt puuseppä Leo Takalo

Tuomas Pohjanpalon hauta Kalajoen hautausmaalla

Tuomas Pohjanpalo

Kolmesta Friisin, sittemmin Pohjanpalon veljeksestä - Tuomas, Juhani ja Matti - vanhin eli vuonna 1861 syntynyt Tuomas oli kaikista kuudesta sisaruksesta selvästi yhteiskunnallisesti aktiivisin ja muutenkin energisin.

Veljesten työnjaossa Juhani toimitusjohtajana keskittyi johtamaan Weljekset Friisein konepajaa ja valimoa ja Matti puolestaan köysitehdasta. Tuomas sen sijaan oli yhtiön kauppamies ja yhteiskuntasuhteiden hoitaja. Hän matkusti Pietarit ja Tukholmat hankkimassa tilauksia ja etsimässä yhteistyökumppaneita ja saikin melkoiset kontaktit.

Hänen kirjeenvaihdossaan vilahtelee maamme itsenäisyyden alkuvuosikymmenten merkkimiehiä: tehtaanjohtajia, patruunoita kuten Raf. Haarla, Fritiof Tikanoja, Siivertti Santaholma, poliitikkoja kuten Kyösti Kallio, Jalo Lahdensuo jne.

Tuomas Friis syntyi vuonna 1861 Himangan Pöntiössä, jossa perhe tuolloin asui. Suku muutti nimensä Pohjanpaloksi vuonna 1906. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän kuitenkin vietti Kalajoella, jonne isä Johan siirtyi lukkariksi. Koulunsa Tuomas kävi Kokkolassa, jossa hän suoritti ruotsalaisen alkeiskoulun ja yläalkeiskoulun - suomalaisia kun ei ollut - ja myöhemmin Oulussa kauppakoulun samoin kuin Juhani-veljensäkin.

Veljesten kaupallinen ja teollinen toiminta ei ehkä ollut yllättävää, kun tuntee heidän taustaansa ja sukujuuriaan. Kalajoella oli jo kauan ennen heidän aikojaan toiminut useita pientä metalliteollisuutta harjoittaneita talollisia, joista nimekkäimpänä Olli Helander poikineen. Helanderien messinkitöitä: kynttilänjalkoja, kattokruunuja, mortteleita ym. myytiin sekä kotimaan markkinoilla että Pietarissa. Juhanin oltua oppipoikana sukulaismiehensä Leander Helanderin pajassa, ei ole yllättävää, että hän jo 17-vuotiaana aloitti oman teollisen toiminnan.

Isä-lukkari, Johan Pohjanpalo oli jo oman toimensa ohella harjoittanut kauppaliikettä ja tähän liikkeeseen lähti mukaan myös Tuomas. He ostivat ja myivät lähes mitä irti saivat: nahkoja, niistä valmistettuja tuotteita, valutuotteita, taontatuotteita, tervaa, tärpättiä, puutavaraa.

Johan Pohjanpalon hauta Kalajoen hautausmaalla

Muotokuvapiirroksen Johan Pohjanpalosta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Johan Pohjanpalo

Juhani Pohjanpalo varttui Kalajoella, jossa hänen isänsä Johan Friis oli lukkari sekä harjoitti myös liiketoimintaa. Alkeisopetuksen hän sai yksityisessä koulussa, ja 11-vuotiaasta saakka hän harjoitteli loma-aikoina messinginvalajan pajassa, jonka työt kiinnostivat häntä oppikoulua enemmän. Hän pääsi oppilaaksi Helanderin metallipajaan, jossa hän sitten työskenteli muutamia vuosia. Käytyään Oulun kauppakoulun 1884 hän perusti 17-vuotiaana Kalajoelle oman metallipajayrityksen. Pian hän sai kumppanikseenT uomas-veljensä, jonka kanssa hän 1885 vahvisti yrityksen toiminimeksi Weljekset Friis. Vuonna 1886 hän perusti Kalajoelle tiilitehtaan. Veljesten yrityksessä vaikutti myös isä Johan Friis, ja ennen pitkää yritykseen liittyi myös Matti-veli. Liikettä laajennettin vähitellen, kunnes ulkomaisen kilpailun kasvaessa siihen yhdistettiin myös rautavalimo. Seuraavan laajennuksen tuhosi tuli, mutta veljekset uurastivat nopeasti uuden pajan, jossa 1893 työskenteli 40 miestä.

Kasvua hillitsi suoran rautatieyhteyden puute. Yritys perusti uuden konepajan Kokkolan Ykspihlajaan, jossa oli rautatieyhteyden lisäksi satama. Juhani Pohjanpalo siirtyi uuden konepajan johtoon. Tuomas Pohjanpalon muutettua Ykspihlajaan 1897 Juhani Pohjanpalo sai keskittyä tekniseen johtamiseen. Tehtaassa valmistettiin höyrypursia, pannuja, kirkonkelloja, tervauuneja, lämmityslaitoksia ja rautatievaunuja. Liike omisti useita patentteja terva- ja maaliteollisuuden sekä meijeri- ja maatalouslaitteiden alalla.

Kalajoella konepajan yhteydessä toimi pari vuotta ammatillinen koulu, jossa myös Juhani Pohjanpalo toimi opettajana. Hän perusti Kalajoelle myös yksityisen tytöille tarkoitetun kansakoulun.

Perheyhtymään perustettiin Suomen Köysitehdas 1901, siihen liittyvä kookosmattokutomo 1908 ja laivatelakka 1910; nämä toimivat myös Ykspihlajassa. Toiminimi monipuolisti tuotantoaan: se harjoitti maataloutta ja sille perustettiin myös rautakauppa, höyrymylly, tiilitehdas sekä graniittilouhimo (Pohjanmaan myllynkivitehdas), jonka tuotteet suunnattiin lähinnä vientiin Englantiin. Köysitehdas, jonka rakennukset olivat laajuudeltaan Pohjoismaiden suurimpia, tuhoutui tulipalossa 1910-luvulla. Friis-nimi säilyi yritysten nimissä, vaikka omistajat suomensivat sukunimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 1906. Pohjanpalot alkoivat valmistaa myös vene- ja muita moottoreita erityisesti Venäjän markkinoita silmällä pitäen. Tuotantohaaran otti johtaakseen Juhani Pohjanpalo. Yrityksen kärsivät vaihtelevissa suhdanteissa myös takaiskuja, ja 1913 emoyhtiön omaisuus piti luovuttaa velkojille. Veljekset perustivat seuraavana vuonna uuden osakeyhtiön, minkä jälkeen Ykspihlajaan rakennettiin uusi konepaja sekä rauta- ja pronssivalimo. Vuonna 1914 Juhani Pohjanpalo oli perustamassa myös Pohjanmaan Insinööritoimistoa ja oli suunnittelemassa sahalaitoksia, myllyjä ja maalitehtaita. Vuonna 1928 Friisin Ykspihlajan tehdasrakennukset tuhoutuivat tulipalossa, mutta tien toiselle puolelle rakennettiin kohta uudet tuotantotilat.

Olof Helanderin hauta Kalajoen hautausmaalla

Muotokuvapiirroksen valtiopäivämies metallivaluri Olof Helanderista on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Kalajoen Helanderit – messinkivalun mestarit

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-helanderit-messinkivalun.html

 

Kuva Martti Rahjasta

Martti Rahjan hauta Kalajoen hautausmaalla

PE 10.11.2023 Kalajoen Sataman historiaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/pe-10112023-kalajoen-sataman-historiaa.html

Kauppias Jeeli Ojan hauta Kalajoen hautausmaalla

Kalajoen neljännen kirkon muistomerkki

Kalajoen neljäs kirkko

Neljäs kirkko rakennettiin vuonna 1636 ja maalattiin kaksi vuotta myöhemmin. Kirkon sisustus oli ennen Isoa vihaa pääpiirteissään samanlainen kuin nykyäänkin vanhoissa kirkoissa. Kirkossa oli lehteri. Saarnastuolin reunalla oli tiimalasi, josta saarnaa pitävä pappi näki ajan kulun. Köyhienlipas oli kirkon ovensuussa. Sillä kerättiin rahaa kunnan köyhille. Eteisessä oli jalkapuu, jossa kirkkorangaistukseen tuomittujen seurakuntalaisten täytyi istua häpeämässä. Emäseurakunnan vanhassa kirkossa suoritetut korjaustyöt eivät voineet estää rakennuksen jatkuvaa rappeutumista. Kirkon seinät olivat pahin vahingoittuneet ja pienet eteisen itäisin pilari ja sakastin pilari olivat pahoin vahingoittuneet ja moneen kertaa paikatut. Heikoista seinistä ja kannatinpilareista johtuen kattokin oli pahoin vioittunut keskeltä alas

Kirkkoherra Johan Frosterus hauta

Juhana Frosterus toimi Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1809-1838. Frosterus oli oikea vanhanajan kirkkoruhtinas, joka halusi alistaa kaikki muut valtansa alle. Frosterus suhtautui vihamielisesti herätysliikkeisiin, jotka pyrkivät kaventamaan hänen valtaansa. Frosterus julkaisi runsaasti omaa kirjallisuutta. Lukuisten ansioittensa jälkeen hän sai rovastin arvon vuonna 1805. Juhana Fosterus oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta oli yhdeksän lasta ja toisesta kuusi.

Kirkkoherra Juho Anton Heilalan hauta

Jaakko Pohjonen toimi Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1901-1919. Kalajoelta hän siirtyi Laihialle, jossa hän kuoli vuonna 1922. Oskari Torvela toimi kirkkoherrana vuosina 1919-1920. Sen jälkeen virkaan astui Juho Anton Heilala, joka toimi Kalajoen kirkkoherrana vuoteen 1927 saakka jolloin hän kuoli.

Kirkkoherra Berhard Ingmanin hauta Kalajoen hautausmaalla

Nälkävuosien aikaan seurakunta joutui olemaan monta vuotta ilman kirkkoherraa. Berndt Enoch Ingman toimi kirkkoherrana 1869-1879.

Kruununvouti Johan Gråstenin hauta

Kruununvouti Johan Gråstenin kuva

Taistelu työväentalosta

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2011/04/taistelu-tyovaentalosta.html

Lääkäri Walter Fabritius hauta

 

Kalle ja Erkki Sorvari Mehtäkylän pelimannit - hauta Kalajoen hautausmaalla

Kävin pyöräilemässä n. 30 km. Kalajoella hyvät pyörätiet. Kun ei ole minkään kiire niin voi pysähtyä kuuntelemaan lintujen laulua ja tarkastelemaan alueen kasvillisuutta.

Katovuosia ja voivuoria

https://areena.yle.fi/1-3919370

Katovuosia ja voivuoria -sarja esittelee maatalouden historiaa Suomessa. Neliosainen sarja käy läpi, miten maanviljely ja karjatalous sekä niihin liittyvä elämänmuoto ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Aiemmin väestön tärkein toimeentulon lähde on nykyään pienen joukon erittäin säädelty elinkeino. Tuotanto: Yle Oppiminen ja Tiede 2007.

Suur-Suomi murskataan: tilanne 1944 suurhyökkäyksen alkaessa ja venäläisten tavoitteet

https://www.youtube.com/watch?v=GMzSIsB_ab0

Kesäkuussa 1944 suurhyökkäys Suomea vastaan alkoi. Vastoin odotuksia ensimmäisenä kohteena ei ollut jokin Saksan hallussa ollut alue, vaan Karjalan kannas. Esitys Karjalan kannaksen suurhyökkäystä edeltäneestä tilanteesta sekä Moskovan tavoitteista.