Aurinko nousi aamulla kello 02.57 ja laskee kello 23.57. Päivän pituus on 21 tuntia. Päivän lämpötila on +11 C - + 15C. Melkein selkeää ja poutaa. Tuuli pohjoisesta 5 m/s.
Terveystietoni Paino 97.1 kg. Veren sokeri 10.5 Verenpaine 135/85 Pulssi 85.
1. DIVISIOONAN EM-JOUKKUEKILPAILU,
PÄIVÄ 4/4
M Kuula
1. Leonardo Fabbri ITA 21,68
2. Wictor Petersson SWE 21,10
3. Konrad Bukowiecki POL 20,55
16. Nico Oksanen FIN 16,66
N Keihäs
1. Elina Tzengko GRE 62,23
2. Maria Andrejczyk POL 60,42 SB
3. Liveta Jasiunaite LTU 58,88
14. Pilke Kössi FIN 48,47
N 200 m
1. Jael Bestue ESP 22,19 CR,EL,NR
2. Helene Parisot FRA 22,42 PB
3. Sophia Junk GER 22,53 PB
16. Aino Pulkkinen FIN 23,59
M 200 m
1. Xavi Mo-Ajok NED 20,01 CR,EL
2. Eseosa Desalu ITA 20,18 SB
3. Toby Harries GBR 20,25
12. Samuel Purola FIN 20,86 SB
N 1500 m
1. Agathe Guillemot FRA 4,08,72
2. Salome Afonso POR 4,09,01
3. Revee Walcott-Nolan GBR 4,09,16
14. Siiri Rainio FIN 4,20,52
M 1500 m
1. Isaac Nader POR 3,39,08
2. Stefan Nillessen NED 3,39,97
3. Filip Rak POL 3,40,14
10. Joonas Rinne FIN 3,41,97
N korkeus
1. Jaroslava Mahutshih UKR 2,00
2. Maria Zodzik POL 1,97
3. Imke Onnen GER 1,94
13. Heta Tuuri FIN 1,80
N 3000 ej
1. Ilona Mononen FIN 9,49,21
2. Sarah Tait GBR 9,49,24
3. Kinga Krolik POL 9,49,80
N pituus
1. Larissa Iapichino ITA 6,92
2. Malaika Mihambo GER 6,84
3. Agate de Sousa POR 6,84 SB
15. Jessica Kähärä FIN 6,15
1. DIVISIOONAN EM-JOUKKUEKILPAILU,
PISTETILANNE, PÄIVÄ 4/4
1. Italia 431,5
2. Puola 405,5
3. Saksa 397
4. Alankomaat 384,5
5. Iso-Britannia 381
6. Espanja 378
7. Ranska 354,5
8. Portugali 300
9. Ruotsi 288,5
10. Sveitsi 286
11. Tshekki 283
12. Kreikka 253
13. Unkari 244,5
14. Ukraina 231
15. Suomi 220,5
16. Liettua 178,5
Ukraina, Suomi ja Liettua putoavat
divisioonaan.
Miksi Suomi putosi 2.disioonaan? Syitä on monia. Ulkomaisessa valmennuksessa olevat urheilijat olivat sairastuneet ja lisäksi oli muita sairastapauksia. Joukkueen valitsijan on mentävä peilin eteen ja katsottava kuka on osa syyllinen asiaan. Suomi jäi Unkarista 24 pistettä. Suomi menetti naisten seiväshypyssä ehkä 6-7 pistettä, kun Elina Lampela oli sairaana eikä voinut osallistua. Miesten moukarissa Aaro Kangas alisuoritui. Tavanomaisella tuloksella olisi tullut 4-5 pistettä enemmän. Naisten 100 metrillä Lotta Kemppisen sairastuminen merkitsi sitä, että Suomi menetti ehkä 4-6 pistettä. Miesten korkeudessa Daniel Kosonen alisuoritui ja siksi menetettiin 2-3 pistettä. Naisten kolmiloikassa Senni Salminen jäi ilman tulosta ja siinä menetettiin ehkä 10-12 pistettä. Miesten kuulassa Niko Oksanen alisuoriutui ja siinä menetettiin 3-4 pistettä. Naisten keihäässä Pilke Kössi alisuoriutui ja siinä menetettiin 7-8 pistettä. Naisten 1500 metrsin jouksussa menetettiin 4-5 pistettä Natali Blomqkvistin sairastumisen takia. Naisten 200 metrillä menettiin 1-2 pistettä Lotta Kempiisen sairastumisen takia. Naisten pituudessa menetettiin 4-5 pistettä Jessika Kähärän alisuoriutumisen takia. 3000 metrin estejuoksussa menetettiin 4-5 pistettä Topi Raitasen sairastumisen takia.
Sairastumisten takia menetettiin n. 20 pistettä ja alisuoriutumisten takia n. 20 pistettä. On todennäköistä, että parhaalla joukkueellakaan ja parhaalla onnistumisellaan Suomi ei olisi säilynyt 1. divisioonassa. Siksi on kriittisesti tarkasteltava mitä on tehtävä yleisurheilutason nostamiseksi seuraavan kahden vuoden aikana jotta noustaan takaisin 1.divisioonaan.
Pyörälenkillä tänään tein jälleen havaintoja kasveista. Tänään löysin vuorikaunokki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorikaunokki
koiranputki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiranputki
korpikastikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpikastikka
luhtalemmikki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luhtalemmikki
jauhosavikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhosavikka
Kurtturuusua on Kalajoen keskustan alueella aika paljon. Kurtturuusu on kestävä sekä helppohoitoinen, ja näiden ominaisuuksien vuoksi se on sekä suosittu koristekasvi että haitallinen vieraslaji.
Mikä on vieraslaji?
https://vieraslajit.fi/info/i-933
Erilaisia kasveja etsiessäni huomasin kirkkopuiston uudet istutukset. Rikkaruohot olivat valloittaneet ne. Ehkä nekin osoittivat mieltä hankkeen järjettömyydelle. Näyttää siltä, että kukaan ei huolehdi kirkkopuiston istutuksista. Katso tässä kuvat.
JR29 elokuva
JR29 rautiolaisten taistelut vielä uudelleen, koska ne on jätetty elokuvasta kokonaan pois. Huomenna elokuva nähtävissä Raution monitoimitalolla.
Jatkosodan
aikana Raution miehet osallistuivat sotaan siten, että reserviläiset
kuuluivat JR/29:ään, jonka komentajana oli evl. Paavo
Susitaival. Ne
miehet, jotka sodan kestäessä suorittivat asevelvollisuuttaan
kuuluivat JR/50:een, jonka komentajana oli evl. Aho.
Asevelvollisia oli myös JR/8:ssa, jonka komentaja oli
ev. Autti. Tämä
rykmentti on "tuntemattoman sotilaan
rykmentti".
Keskipohjalaisrykmentti
määrättiin liikekannallepanomääryksen mukaan perustettavaksi
18.6.1941. Tällöin lämpinä kesäpäivänä jaettiin Raution
reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n
III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset
marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.
Nämä kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat tulevissa sotatoimissa 11 divisioonan, jonka komentajan oli jalkaväenkenraaliksi myöhemmin noussut K.A.Heiskainen, joka sai lempinimen "Kylmä Kalle".
Kun III pataljoona oli Sievissä Ylitalojen pihoilla saatu koottua, sotilaspuvut ja varustukset aseineen jaettua, marssi se komppanioittain Sievin aseman KPO kaupan vieressä olevalle kentälle. Rykmentikomenttaja everstiluutnantti Paavo Susitaival piti voimakashenkisen puheen pataljoonalle.
20.6.1941 kolmas pataljoona, jossa rautiolaiset olivat sen seitsemännessä komppaniassa sekä osa kranaatinheitinjoukkueessa, kuormattiin niin sanottuihin härkävaunuihin. Ylivieska-Iisalmi-Pieksämäki kautta tultiin Joensuun lähelle Ylämyllyn aseman tienoille 23.6. Täällä otettiin telttamajoitus käyttöön, ja varsinainen stialselämä alkoi.
Seitsemännen komppanian ensimmäinen taistelu
Kolmas
pataljoona sai määräyksen 6.7.1941 vallata rajan läheisyydessä
oleva vihollisen tukikohta Ilomäki. Se kuului Värtsilän pitäjään.
Illalla 17.45 annettiin suomalaisten tykistökeskitys Ilomäkeen.
Hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa oli 8 komppania (Kalajoki).
Tässä ensimmäisessä hyökkäyksessä kävi niin, että oma krh
tulittaessa Ilomäkeä ampui vahingossa liian lyhyitä laukauksia.
Näistä osa putosi etenevään komppaniaan. Eteneminen pysähtyi.
Kaatuneita ja haavoittuneita tuli. Tämän johdosta 8 komppania
vedettiin takaisin ja nyt oli 7 komppanian vuoro. Komppanian kolmas
joukkue teki oikealta sivutalta kaarroksen ja karkoitti siellä
olleen vihollisen partion. Tämä käytti ensi kerran ns.
kiväärikranaatteja, jotka ammutaan tavallisella kiväärillä ja
ovat käsikranaatin kokoisia. Ne räjähtävät ilmassa. Näistä
kranaateista Jaakko
Yliverronen haavoittui
käteen ja joukkueenjohtaja vänrikki Eero polveen.
Ilomäen varustukset olivat niin vahvat, että ilman tykistön
tulivoimaa ja apua ei noille bunkkereille voitu mennä. Rinteessä
haavoittui muun muassa Kaarlo
Korhonen Rautiosta.
Seuraavana
aamuna hyökkäys uusittiin tykistötulen jälkeen ja nyt Ilomäki
vallattiin suuremmitta tappioitta.
Seitsemännen komppanian toinen taistelu
Ilomäen valtauksen jälkeen 12.7.1941 III pataljoona alistettiin osittain JR 50:lle ja JR 8:lle. Seitsemäs komppania hyökkäsi JR 8:n kanssa Koirivaaran maastossa. Kun lähdettiin metsätieltä hyökkäämään Koirivaaran kukkuloita kohti, oli 7 komppanian ryhmitys kantakolmio. Se tarkoitti sitä, että eturivissä etenivät I, II ja IV joukkueet, III joukkue, joka oli menettänyt joukkueenjohtajan Ilomäessä, oli hyökkäyksen reservinä ja eteni noin 50 metriä takana. Noin kilometrin jälkeen alettiin nousta ensimmäiselle kukkulan rinteelle. Rinteen päällä oli jotakin rakennelmia ja todettiin liikehdintää. Kun ei oltu varmoja, missä vihoillinen oli ja missä oli omat joukot, huudettiin rinnettä noustessa, että "Onko siellä suomalaisia?". Sieltä vastattiin "On suomalaisia". Mutta lähestyttäessä mäen ylärinnettä alkoivat konekiväärit laulaa ja käsikranaatteja lenteli mäeltä suomalaisia kohti. Komppania sai tuliylläkön niskaansa. Käsikranaatit lentelivät ja suorasuuntaustykin ammukset sekä kaukaisempi tyksitä yhtyi leikkiin. Rautiolaisista Vilho Hihnala haavottui konekiväärisuihkusta vaikeasti ja joukkosidontapaikalle kannettaessa hän menehtyi. Aukusti Pahkamaa haavoittui käsikranaatista jalkaansa. Kirivaaran valtauksen jälkeen seitsemäs komppania siirtyi metsämaastossa muutaman kilometsin päässä olevaan Helmelänvaaran tienoille.
Seitsemäs komppania ohittaa Soanlahden
Seitsemäs komppania sai marssia vapaasti Soanlahden maantietä etelään, Jääkärikomppania oli lähetetty pyörillä vihollisen perään. Rykmentti sai 18.7.1941 käskyn siirtyä marssien Uomaalle. Samalla kuljettiin talvisodan kuuluisan Lemetin mottialueen läpi.
Vanhan rajan ylitys
Uomaalta jatkettiin marssien melko vapaasti. Tilanne oli vihollisen puolella käynyt kestämättömäksi. Siksi se vetäytyi nopeasti. Uomaalta jatkettiin Käsnäselän kautta Kolatselkään. Tällä välin ylitettiin vanhan valtakunnan raja. Seutu oli rämeistä metsää. Pahaista maantietä jatkettiin Kolatselkään, jossa nähtiin harmaita Itä-karjalaisen rakennustyylin puoliksi lahonneita taloja.
Hyrsylän taistelut
Kolmas pataljoona saapui 24.7.1941 korpimaiseman halki monta vuorokautta marssittuaan Hyrsylän kylän lähistölle. Marssien aikana viholliseen yhteyttä oli pitänyt kevytosasto Riitesuo, jolta kolmas pataljoona otti etulinjan valvonnan vastuulleen. Seitsemäs komppania asettui asemiin itäänpäin menevän vähäisen tien molemmin puolin.
Rautiolaisten kolmas taistelu
Kolmas pataljoona sai 25.7.1941 määräyksen vallata Hyrsylän kylä. Pataljoona kiersi Hyrsylän itäpuolelle sitä polkua, jota se oli aikaisemmin partionut. Kylän valtauksen jälkeen pataljoona kokonaisuudessaan saapui Suonjoen rannalla Ignoilan kylän luokse. Igonoila asemavaiheen aikana ei ollut helppoa. Tällöin kaatuivat Heikki Perttula, Veikko Kola ja Erkki Toivanen. Heino Hillukkala, Onni Olkkonen, Vilho Murtoniemi, Jaakko Tokola, Eino Mustasaari, Osmo Tokola ja E. Pirttilahti haavoittuivat.
JR
50 otti 12.8.1941 Ignoilan asemat ja kolmas pataljoona siirtyi
kuorma-autoilla Yläjoelle, jossa I ja II pataljoona jo olivat. Ajoa
kesti nelisen tuntia.
Komppania majoittui 20.8.1941 Beskin
asemalta noin 1 km itään. Petroskoin rautatie oli saatu poikki.
Ratakiskoja oli räjäytetty ainakin kahdeksasta kohti. Panssarijuna
jäi mottiin.Saksalaiset pommikoneet saivat lopulta tuhottu
panssarijunan. Hyrsylän ja Yläjoen seudun taistelupäivät ja
viikot olivat JR 29:lle erittäin raskaat.
Somban kylän valtaus
JR29, jolle Raution komppania oli alistettu, sai käskyn vallata tulivalmistelun jälkeen Somban kylä. Iltamyöhällä seitsemäs komppnai sai käskyn saartaa kyl idästä. Viholliseen saatiin heti kosketus ikävällä tavalla, Yksi Raution mies surmattiin pistimellä. Siinä syntyneessa kahakassa Otto Saaronmaa sai kuitenkin tuhottua vihollisporukan. Seuraava päivä ja yö pidettiin motti kiinni. Motitus onnistus ja Somban kylä vallattiin. Vihollisia kaatui 53.
Ikävä yllätys
Somban jälkeen kauniin syyskesän päivän siirryttiin muutamia kilometrejä itään. Komppania sai muutaman kilometrin marssittuaan luvan pystyttää teltat. Oli lepohetken vuoro. Niinpä kolmas joukkuekin pystytti kaksi telttaa ja pojat hiipivät levolle,. Kolmannessa joukkueessa jäi vartioon aluksi Olavi Blomqvist. Eipä kestänyt monta minuuttia, kun telttaan kuului outoa huutoa ja laukaus. Sombasta harhailevia vihollisia oli metsässä pyrkimässä omille linjoilleen. Yksi yritti pistimellä surmata Olavin. Vihollinen saikin Olavin sydämen kohdalle osuman, mutta Olavi, joka tunnettiin erittäin nopeana ja toimintakykyisenä miehenä, sai survaistua pistimen sivuun. Pistin nirhaisi rintalastaan aikamoisen kolon. Olavin konepistooli lopetti pistämistä yrittäneen suuren miehenkoljatin. Olavi vietiin nopeasti JSP:lle.
Sombasta Pääsään
Somban valtauksen jälkeen Raution komppania eteni Suojärven-Petrsokoin leveän maantien tuntumassa. Kintaan kylä vallattiin III pataljoonan voimin ja jatkettiin kilometri kaksi eteenpäin. Saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Tässä tykistötulessa Jaakko Yliverronen, joka oli juuri palannut ensimmäiseltä toipumuslomaltaan, haavoittui heti uudestaan.
Teru eli Prääsä
Niiniselän kylään ryhtyivät hyökkäämään I ja II pataljoona. Prääsä oli siinä risteyksessä, jossa Kintaasta tuleva tie kohtaa Aunuksesta tulevan tien. Maasto oli suurimmaksi osaksi suota ja vaikeakulkuista rämettä. Matkaan meni koko yö. Kranaatinheitinmiehet ja konekiväärimiehet olivat lujimmilla kantamuksineen. Kukkulalla oli ruispelto, joka oli jo leikattu. Kuhilaita oli pystyssä. Pian alkoi kuulia tulla niskaan. Kylä näkyi hyvin kukkulalle. Ruispelto muuttui perunapelloksi. Siellä oli naapuri vastassa. Kylässä oli useita hyökkäysvaunuja, jotka ryhtyivät ampumaan kukkulalle. Tässä 7.9.1941 aloitetussa Prääsän hyökkäyksessä kaatuivat Niilo Saaronmaa, Matti Kivisaari, Lauri Huuha ja Arvi Hietamäki. Haavoittuneina poistuivat rivistä Lauri Haveri, Jaakko Tokola, Väinö Haapakoski ja Janne Haapasaari.
Prääsän
valtauksen aikana haavottuneiden saaminen jsp:ltä eteenpäin oli
vaikeaa. Monet haavoittuneet olisivat ehkä selviytyneetkin, jos apu
olisi ollut nopeampaa.
III pataljoona hivuuttautui vähän
kerralaan Prääsän kauppalaan. Prääsässä yhtyivät rykmentti II
ja pataljoona III. JR8 kävi raivoisia taisteluita Pyhäjären
asutuskeskuksessa. Täällä Armas
Vuorio haavoittui
vaikeasti.
Prääsästä Matroosaan ja Vilgaan
Prääsän jälkeen saatiin päivän parin lepo. Prääsästä itään oli vihollinen pesiytynyt metsäkukkulaan, jonka valtaus tuotti uusia tappioita Aale Petäjistö haavoittui vaikeasti. Hänen veljensä Veikko syöksyi auttamaan veljeään, mutta hän kaatui samalle paikalle. Aale saatiin kannettua pois, mutta hän menehtyi joukkosidontapaikalle. Valo Niska ja Kaarlo Verronen haavoittuivat. Pataljoona eteni aina Matroosan kylän laidalle. Matroosan jälkeen Raution komppania eteni vähäisin taisteluin Puolimatkan eli Polovinan kylään. Polivinan jälkeen oli vuorossa Vilgan valtaus. Raju tykistökeskitys osui 7 komppanian alueelle täsmällisesti. Kranaatti osui nuotioon ja Eino Kärkinen huusi apua. Eino menehtyi nopeasti ja Augusti Niiranen oli kaatunut. Keskitys pani komppania sekaisin. Hevosia kuoli ja kalustoa menetettiin. Erkki Kuoppala ja Yrjö Hakkarainen haavoittuivat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Eerola kaatui tarkka-ampujan luodista. Taistelussa kaatuivat Eero Yliverronen ja Väinö Hollanti. Saatiin uustista kuulla, että suomalaiset olivat valloittaneet Äänislinnan kaupungin.
Äänislinna
Äänislinnassa oleville sotilaskasarmeille siirtyi myös III pataljoona. Pataljoona oli niin loppuunkulunut, että sille annettiin kolmen viikon toipumisaika. Raution kirkkoherra Kalevi Vihma kävi komppaniaa tervehtimässä.
Syvärille
Lepokauden jälkeen pataljoona ja myöehmmin koko rykmentti siirrettiin junakuljetuksessa Petroskoissa Syvärin asemalle. Syvärin asemalta marssittiin 30-40 km pohjoispuolen heikkoa tietä Äänisjärvelle päin Homorovitsankylään. Täällä otettiin etulinjan vastuu. Homorovitsan rintamilla II ja III pataljoona miehittivät Kimjärven maaston. Talvi painoi päälle. Marras-joulukuun vaihteessa alettiin korsujen teko. Maaliskuun 10 päivänä rykmentin purkamiskäsky määräsi, että 1912 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset siirretään I pataljoonan alaisiksi ja osa Kevyt Osasto 10:een. Vuonna 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat pääsivät siviliin. Tähän päättyi rykmentti JR 29 vaiheet yhtenäisenä sotilasyksikkönä. Raution komppaniasta suurin osa siirtyi I pataljoonan yhteyteen.
Suomalainen partio kävi 21.7.1942 Kiipuron takan. Partiossa oli 14 miestä. Paluumatkalla linjojen ylitys epäonnistui. Olavi Pokela kaatui ja yhdeksän haavoittui. Vain neljä säilyi terveenä. Omat joukot tulivat apuun.
Osmo Tokolan sotaa kuvaavat maalaukset taidenäyttelyssäni
Kieltolaki
https://areena.yle.fi/1-60972364
Suomessa tuli voimaan kieltolaki kesäkuussa 1919. Sen piti lopettaa viinanjuonti ja rikokset Suomesta. Toisin kävi: 1920-luvusta tuli väkivallan ja viinanhuurujen vuosikymmen. Kieltolain vaikutukset näkyvät vieläkin, 90 vuotta myöhemmin. Lain aikana iskostettiin kansalaisiin käsite "suomalainen viinapää", jolla oli juurensa 1700-luvun uskomuksissa. Kieltolaki-sarja kertoo, miten kieltolaki sai alkunsa, mitä se aiheutti ja miksi se päättyi. Ohjaaja: Atro Lahtela. Tuotanto: Alku Tuotanto Oy, 2021.
Näin neuvostoliittolaiset nöyryyttivät vuonna 1944 vangitsemiaan saksalaissotilaita
https://www.youtube.com/watch?v=VNUyPGf0hQU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti