MA 19.06.2023 Pyyntö sisäministeri Mari Rantaselle on valmiina

 

Heti, kun Mari Rantanen on nimitetty sisäministeriksi, niin pyyntö asiasta lähtee hänelle..

Pyydän Teitä määräämään uudet rikostutkinnat asiassa, jossa avaintodistajaani ei kuultu , eikä todistusaineistoani otettu vastaan ja minä sain syyttömänä oikeuden väärän päätöksen, mikä oli 5 kuukautta ehdotonta vankeutta.

Kysymys on tästä asiasta:

Ortodoksi pappi Ivan Georgiev oli kanssani Raahen käräjäoikeuden kansliassa ja todistaa kun tarkistin Raahen käräjäoikeuteen lähettämääni aineiston. Totesin että aineisto asiassa on puutteellinen eli ei ollut hankittu käräjäoikeuden Ylivieskan toimipisteestä asiaan kuuluvaa aineistoa ja lisäksi Raahen käräjäoikeuteen lähettämäni aineisto oli tulostettu väärin. Käräjätuomari Sari-Anne Ervasti oli itse paikalla todistamassa asiaa. Siitä huolimatta hän teki väärän päätöksen ja Rovaniemen hovioikeus piti väärän päätöksen voimassa eikä ottanut todistusaineistoa asiassa vastaan.

Tässä Ivan Georgievin todistus Raahen käräjäoikeuden kansliassa käynnistämme. Poliisi ei kuullut asiassa Ivan Georgievia.

Tässä on Ivan Georgievin todistus Oulun käräjäoikeudessa jossa hän oli läsnä, mutta hänen ei annettu todistaa asiassa. On syytä epäillä, että kysymys on lestadiolaisrikollisuudesta, jossa lestadiolaiset poliisit suojelivat käräjätuomari Sari-Anne Ervastia.

Koska tiesin olevani oikeassa niin pakenin Bulgariaan ja pyysin turvapaikkaa EU:lta ja Bulgarian presidentiltä. He eivät myöntäneet minulle poliittista turvapaikkaa. On syytä epäillä, että he ovat saaneet asiassa Suomen oikeusministeriön ja mahdollisesti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin lausunnon asiassa.

Bulgarian presidentin kielteinen turvapaikkapäätös Erkki Aholle

Minä sain 5 kuukauden ehdottoman vankeustuomion

Koska poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita ja korkein oikeus kieltäytyy purkamasta eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin todistaa asiani käräjäoikeudessa. Olen vastustanut ulosottoa koko ajan 30.6.1996 tähän päivään asti ja kertonut heille sähköpostitse totuuden asioista. He eivät ole halunneet lopettaa rikoksilla aikaansaatua ulosottoa.

Siksi olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen todistaakseni sen, että kaikki ulosotot ovat rikoksilla aikaansaatuja ja siten perintäkelvottomia.

Haastoin ulosottoviranomaiset Raahen käräjäoikeuteen tässä tarkoituksessa. Käräjätuomarina oli Sarianne Ervasti. Sain tiedon käräjäoikeudesta että tuomio asiassa annetaan tiettynä päivämääränä. Minä soitin Raahen käräjäoikeuteen ja sovittiin käräjäoikeuden sihteerin kanssa, että voin tulla tarkistamaan sähköpostitse lähettämäni todistusaineiston asiassa sekä myös sen, että käräjäoikeuden Ylivieskan toimipisteestä on siirretty Raaheen todistusaineistoni. Menin Raahen käräjäoikeuteen tarkistamaan todistajani Ivan Georgievin kanssa asian. Minä tarkistin aineistot ja huomasin, että todistusaineisto oli väärin tulostettu.

Lisäksi Ylivieskan toimipisteestä oli tämä todistusaineisto jätetty siirtämättä.

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html

Aineisto sisältää kopion salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta, mikä on osa valtiopetosta sekä valtiopetoksen todistusaineistoa Lisäksi aineisto sisältää kirjani.

Kerroin asiani käräjäsihteerille. Käräjäsihteeri kutsui paikalle käräjätuomari Ervastin. Kerroin hänelle kolmen todistajan läsnä ollessa totuuden asioista. Käräjätuomari antoi ymmärtää ettei näillä asioilla ole mitään merkitystä asian käsittelyssä.

Olin eri mieltä ja poistuin todistajani Ivan Georgievin kanssa Raahen poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta asiasta. Raahen poliisiasemalla ei ollut poliiseja paikalla joten tulimme Kalajoelle ja tein heti rikosilmoituksen asiasta Oulun poliisille.

Kysymyksessä ei ollut summaarinen riita-asia vaan rikosasia kuten Oulun käräjäoikeuden laamanni on päättänyt, Kun asia tuli Teidän tutkittavaksi niin Te ilmoititte esteellisyytenne.

Tutkinnanjohtajan näen asiat siten, kuin ne kirjoitin. Koska asiaan liittyy mielestäsi yhä edelleen rikos, niin pyydänkin, että esimieheni ottaa asia käsiteltäväksi ja tekee sen suhteen päätöksiä. En pysty kääntämään ratakiskoa, mihinkään suuntaan. Ymmärrän mitä tarkoitat kirjoittamallasi viimeisellä lauseella.

Koska olet ilmoittanut minun olevan jäävi hoitamaan asioita, niin katson ettei minun tarvitse tästä eteenpäin vastata Sinulle lähettämiisi tätä asiaa koskeviin kirjoituksiin. Uskoisin, että Oulun poliisilaitoksesta löytyy päteviä tutkinnanjohtajia tähän asiaan.

Ystävällisin terveisin

rkom Hannu Mensonen.

Esteellinen poliisi ei saa selvittää rikosepäilyjä - Ratkaisut ja tiedotteet

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/esteellinen-poliisi-ei-saa-selvittaa-rikosepailyja

1. kysymys: Kun käräjätuomari Sarianna Ervasti teki nyt rikostutkintapyynnön samasta tapahtumasta mutta erilaisella nimikkeellä niin miksi Te nyt ryhdyitte esteellisenä henkilönä tutkinnanjohtajaksi?

Esitutkintalain 2 § Esitutkinnassa selvitettävät asiat

Esitutkinnassa selvitetään:

1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;

2. mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;

Poliisilaki 1 § Poliisin tehtävät

Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

2 § Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Perustuslaki 21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla Kidutuksen kielto

Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Te varmasti tiesitte tilanteeni

Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt lähes 26 vuotta.

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia

2. kysymys Miksi esitutkinta tehtiin esitutkintalain, poliisilain , perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti? Miksi halusitte jatkaa kidutustani?

3, Kysymys: Koska en saanut asianmukaista asianomistajakuulustelua eikä todistusaineistoani otettu vastaan niin ns. kuulustelussa kuulustelupöytäkirjaan kirjattiin että annan loppulausunnot asiassa. Kuulustelutodistaja todistaa kuulustelutilaisuuden.

Kuulustelutodistajan lausunto

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/09/esitutkintalaki1-luku-2.html

Koska en saanut asianmukaista asianomistajakuulustelua syylliseksi epäiltynä enkä myöskään kuulustelukertomuksesta kopioa niin tein sovitusti loppulausunnot asiassa.

Loppulausunto

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto.html

loppulausunto 1. jatko-osa

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-1.html

loppulausunto 2, jatko-osa

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html

Loppulausunto tutkintailmoitukseen

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/tarkistamatonloppulausunto.htm

loppulausunto käräjätuomarin kuulustelukertomukseen

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulusunto-karajatuomarin.html

loppulausunto käräjäsihteerin kuulustelukertomukseen

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-karajasihteerin.html

Loppulausuntotäydennys koskien tutkinnanjohtajan toimintaa

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausuntotaydennys-koskien.html

Loppulausunto ulosottomies Eveliina Nissilän rikosilmoitukseen 5770/R/15736/19

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/loppulausunto-ulosottomies-eveliina.html

Rikostutkinta cd 5770/R/53493/18 loppulausunto asiasta

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinta-cd-5770r5349318.html

5770/R/53493/18.

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/01/rikostutkinnassatama-on-kaanteentekeva.html

3, Miksi loppulausunnoillani ei ollut Teille tutkinnanjohtajana mitään merkitystä rikostutkinnassa?

4. Kysymys: Toimititteko Te minun tekemäni loppulausunnot syyttäjä Juha Karikoskelle? Loppulausunnoissani minä todistin syyttömyyteni ja asioiden todellisen tilan.

   Minä toimitin Teille tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen ja tutkija Pekka Niskakangas rikostutkintaa varten kaksi kirjoittamaani kirjaa Olet Maamme Armahin Suomenmaa, missä on PR-talojen konkurssivyyhden todistusaineisto sekä kopiot kaupanteossa salatuista 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä.

   Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html

5. kysymys: Miksi Teille tutkinnanjohtajana oli tärkeämpi käräjätuomarin kunnia kuin minun kidutusrikokseni eli ihmisoikeusrikos ja valtiopetos?

6. Kysymys: Oliko toimittamani todistusaineisto kirjat ja kopio salaituista pantatuista 48 miljoonan kiinnitysasiakirjoista syyttäjä Juha Karikosken käytössä?

TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html

Oikeusministerin vastuualueeseen kuuluvat poliisiylijohtajaa lukuun ottamatta seuraavat viranomaiset

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

poliisi ei tutki

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto

syyttäjä ei syytä

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen

oikeus ei ota käsiteltäväkseen

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen

ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan

Kukaan näistä herroista ei ole havainnut asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Olen varmasti syytön ja pystyn todistamaan sen ja olen sen tehnytkin, mutta Suomen virnaomaiset toimivat rikollisesti.

LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html

POL-2021-98743

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/03/pol-2021-98743.html

TO 09.03.2023 POL-2021-98743 täydennys

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/03/to-09032023-pol-2021-98743-taydennys.html

Tässä on selostus Rovaniemen hovioikeuden tietoisesta rikollisesta toiminnasta_

KE 25.08.2021 Vastaus hovioikeudenneuvokselle

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/ke-25082021-vastaus-hovioikeudenneuvoks.html

Tässä on todistusaineisto Rovaniemen hovioikeuden ja Suomen valtion rikollisesta toiminnasta.

PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html

Koiviston konklaavi - ilman musiikkia

https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=76s

ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat seuraukset - Liisa Mariapori

https://www.youtube.com/watch?v=yIzuxVsuEzI&t=28s

Esimerkkiyritys asiassa

Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&t=161s

Tässä kirjallinen selvitys asioista ja tekijöistä

Valtiopetos on tosiasia

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

http://valtuustoaloite.blogspot.com/

Kalajoki 19.06.2023

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

-------------------------------------------

Onnea ja menestystä sisäministeriksi valinnan johdosta. Lähetän Teille jo etukäteen pyynnön siitä, että määräätte uudet rikostutkinnat asiassa, jossa sain syyttömänä 5 kuukauden ehdottoman vankeustuomion, kun avaintodistajaani ei kuultu eikä oikeus ottanut todistusaineistoa vastaan eikä kuullut todistajiani. Kysymys on tästä asiasta:

MA 19.06.2023 Pyyntö sisäministeri Mari Rantaselle on valmiina

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/06/ma-19062023-pyynto-sisaministeri-mari.html

Kalajoki 19.06.2023

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

SU 18.06.2023 Uusi hallitus ja ohjelma toteutettavaksi

 

Petteri Orpon hallitus

Kokoomuksen ministerit:

• Pääministeri: Petteri Orpo

• Kunta- ja alueministeri: Anna-Kaisa Ikonen

• Ulkoministeri: Elina Valtonen

• Puolustusministeri: Antti Häkkänen

• Sosiaaliturvaministeri: Sanni Grahn-Laasonen

• Työministeri: ensimmäiset kaksi vuotta Arto Satonen, sitten kaksi vuotta Matias Marttinen

• Tiede- ja kulttuuriministeri: kaksi vuotta Sari Multala, sitten kaksi vuotta Mari-Leena Talvitie

• Ilmasto- ja ympäristöministeri: Kai Mykkänen

Perussuomalaisten ministerit:

• Valtiovarainministeri: Riikka Purra

• Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri: Ville Tavio

• Oikeusministeri: Leena Meri

• Sisäministeri: Mari Rantanen

• Liikenne- ja viestintäministeri: Lulu Ranne

• Elinkeinoministeri: kaksi vuotta Vilhelm Junnila, sitten kaksi vuotta Sakari Puisto

• Sosiaali- ja terveysministeri: Kaisa Juuso

• Puhemiesehdokas: Jussi Halla-aho

RKP:n ministerit

- opetusministeri Anna-Maja Henriksson

Kristillisdemokraattien ministeri:

• Maa- ja metsätalousministeri: Sari Essayah

Heistä tulee Suomen seuraava hallitus – HS esittelee nyt tiedossa olevat Orpon hallituksen ministerit

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009652637.html

Erkin kommentti:

Arvioni hallituksen ministereistä ja onnistumismahdollisuuksistaan:

Petteri Orpo on valinnut ministereikseen luotetuimmat henkilönsä. Hän ei ole riskeerannut, vaikka ministereiksi olisi ollut tarjolla todellisia ammattilasia. Orpo valitsi vain luotetuimmat.

Riikka Purra valitsi ministereikseen 5 naista ja kaksi miestä perinteisestä ukkopuolueesta. Purra on myös valinnut luetetuimmat henkilönsä ministereiksi. Riskejä on haluttu välttää ja panostetaan todella yhteistyökykyisyyteen ja ammattitaitoon.

Anna-Maja Henrikssonista tulee opetusministeri ja toivottavasti hän onnistuu tehtävässään mahdollisimman hyvin. Siihen minä uskon, sillä mielestäni opetuspuolella on paljon korjattavaa Anna-Maja Henriksonin arvomaailman suuntaan.

Sari Essayahista saadaan varmasti hyvä maa- ja metsätalousministeri. Hän on ahkera ja mielestäni paras mahdollinen valinta tästä joukosta tähän tehtävään.

Tässä on Orpon hallituksen ohjelma

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616

Erkki Ahon näkemys: Tuleva Petteri Orpon hallitus voi säästää

1. veronkierron estämisellä ja veroparatiisein käytön estämisellä vähintäänkin 2 000 miljoonaa

2. 4 miljardin yritystuista voidaan leikata 350 miljoonaa euroa vuodessa kolmen vuoden ajan

3. 1400 miljoonan kehitysyhteistyövaroista voidaan leikata 1000 miljoonaa euroa

4. ilmastomäärärahoista ja vihreästä siirtymästä voidaan leikata 300 miljoonaa euroa

5. maahanmuutosta ja siitä aiheutuneista kuluista voidaan leikata 600 miljoonaa vuodessa

6. YLE:n määrärahoista voidaan leikata 100 miljoonaa euroa

7. Suomessa on ulosotossa 570 000 henkilöä. Jos ulosoton suojarajaa nostetaan niin, että ulosotossa olevat henkilöt voisivat ottaa työtä vastaan ja työllistyä, niin säästö olisi vähintäänkin 100 miljoonaa euroa vuodessa

8. Oikeusjärjestelemän uudistamisella voidaan säästää vähintäänkin 100 miljoonaa vuodessa. Siis nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta lakkautetaan, hallinto-oikeudet lakkautetaan, korkein oikeus lakkautetaan ja perustetaan perustuslakituomioistuin. Säästö 100 miljoonaa kerrannaisvaikutuksineen.

9. yhteiskunnan rakennemuutos poistamalla väliportaan hallinto ja kuntien hallinnolliset rajat palveluiden suhteen poistettava. Byrokratiaa purettava 300 miljoonalla vuodessa.

Yhteensä 4950 miljoonaa euroa.

Analysoin hallitusohjelmaa tarkemmin lähipäinä. En usko, että näillä hallitusohjelman säästöillä päästään hallitusohjelman esittämiin säästöihin. Siksi tarvitaan uusia kohteita-

Erkin kommentti:

1. Verotukiin ja verenkiertoon sekä veroparatiisien käyttöön hallitusohjelmassa ei oteta kantaa. Mielestäni veroasioihin tulee palata hallituskauden aikana. Tässä selvitystä verotuksesta opiksi hallitukselle.

Verotuet, verosanktiot ja eriarvo tulo ja varainverotuksessa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/354446/Verotuet_verosanktiot_ja_eriarvo_tulo-_ja_varainverotuksessa_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y

2. Yritystukia tulee leikata. Hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia yritystuista, mutta ei mainintoja yritystukien leikkauksista.

3. Kehitysavusta leikataan 1000 miljoonaa kuten minäkin olen esittänyt.

4. Ilmastorahoista säästetään 350 miljoonaa kuten olen esittänyt

5. Maahanmuuttoon tulee runsaasti muutoksia.

   https://www.facebook.com/officialsebastiantynkkynen/videos/1238236656845124

   Tähän minun on perehdyttävä tarkemmin, mutta suunta näyttää oikealta.

6. En huomannut, että YLE:n säästöihin olisi puututtu. Tarkistan asian.

7. En huomannut miten ulosotossa olevien asemaa olisi helpotettu

8. En huomannut oikeusjärjestelmän uudistamista, vaan pikemmin tuleva oikeusministeri Leena Meri on valmis ohjaa järjestelmää väärää suuntaan.

9. En huomannut, että yhteiskunnan rakennemuutokseen olisi kiinnitetty riittävän suurta huomiota. Puoluetukea maksetaan nykyisin 34 miljoonaa euroa. Siihen tehdään vain miljoonaan leikkaus. Minä näen, että leikkauksen suuruus olisi tullut olla 8 miljoonaa vuodessa kolmen vuoden ajan.

Tarkastelen hallitusohjelmaa tarkemmin lähipäivinä.

Jussi Halla-ahosta tulee eduskunnan puhemies. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittaneen Juho Eerola. Oulun vaalipiiri ei saanut ministerinpaikkoja niin Sebastian Tynkkynen on vahvoilla eduskuntaryhmän ensimmäiseksi varajohtajaksi jos hän haluaa. Varsinainen kansanedustajan työ tehdään valiokunnissa ja valiokuntien puheenjohtajilla on tärkeä merkitys tässä työssä. Perussuomalaisten johtamat valiokunnat merkitty vahvennetulla.

Valiokuntien puheenjohtajuudet: 

​Suuri valiokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Perustuslakivaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Ulkoasiainvaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Valtiovarainvaliokunta: keskustan eduskuntaryhmä

Tarkastusvaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Hallintovaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Lakivaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Liikenne- ja viestintävaliokunta: keskustan eduskuntaryhmä

Maa- ja metsätalousvaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Puolustusvaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Sivistysvaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Talousvaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Tiedusteluvaliokunta: ruotsalainen eduskuntaryhmä

Tulevaisuusvaliokunta: vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Ympäristövaliokunta: vihreä eduskuntaryhmä

Valiokuntien varapuheenjohtajuudet: 

Suuri valiokunta: 1. varapuheenjohtaja perussuomalaisten eduskuntaryhmä, 2. varapuheenjohtaja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Perustuslakivaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Ulkoasiainvaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Valtiovarainvaliokunta: vihreä eduskuntaryhmä​

Tarkastusvaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Hallintovaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Lakivaliokunta: ruotsalainen eduskuntaryhmä

Liikenne- ja viestintävaliokunta: vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Maa- ja metsätalousvaliokunta: keskustan eduskuntaryhmä

Puolustusvaliokunta: keskustan eduskuntaryhmä

Sivistysvaliokunta: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Talousvaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Tiedusteluvaliokunta: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Tulevaisuusvaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Ympäristövaliokunta: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajuudet:

Hallinto- ja turvallisuusjaosto: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Verojaosto: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Sivistys- ja tiedejaosto: keskustan eduskuntaryhmä

Maatalousjaosto: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Liikennejaosto: kokoomuksen eduskuntaryhmä

Työ- ja elinkeinojaosto: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Kunta- ja hyvinvointijaosto: perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Asunto- ja ympäristöjaosto: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

PE 16.06.2023 Sulo Piru Perkele

 

Kalajoen historiaan liittyy Hilman hotelli ja kirjailija Ilmari Kianto.

PE 26.05.2023 Hilma ja Hilman hotelli

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/05/pe-26052023-hilma-ja-hilman-hotelli.html

Vuonna 1904, 30-vuotiaana, naismaailmassa varsin kokematon kirjailija Ilmari Kianto avioitui Hildur Molnbergin kanssa ja sai kahdeksan lasta. Liitto päättyi avioeroon 1932.

Vuonna 1916 alkoi avosuhde Siviä Karpin kanssa, joka synnytti kolme lasta.

Pitkäaikainen avoliitto Sigrid Engströmin kanssa 1920-luvulla oli lapseton.

Vuonna 1933 Kianto solmi toisen virallisen avioliiton Elsa Maria Karppisen, (o.s. Kokko) kanssa.

Avoliitto Rakel Nymannin kanssa kukoisti siinä sivussa kolme vuotta, muistoksi jäi 60-vuotiaalle isälle yksi lapsi.

Käsikirjoituksia naputteli 1940-luvun puolivälissä Inkeri Jokinen, "Mustaksi rouvaksi" mainittu.

1948 alkoi kiihkeä avoliitto sihteeriksi palkatun nuoren Anja Halosen kanssa, joka kuitenkin lopulta hylkäsi iäkkään ihailijansa.

Elsa Maria-rouva kuoli 1954.

Vuonna 1956 82-vuotias Iki-Kianto solmi kolmannen virallisen avioliittonsa 41-vuotiaan taloudenhoitajansa Mirjam Lähteisen kanssa. Mirjamilla oli ennestään poika Pentti. Tästäkin liitosta Kianto jäi leskeksi 1961.

Kianto jakoi selvyyden vuoksi lapsensa sarjoihin. Äidin mukaan he olivat A-, B- tai C-sarjaa. Muuan naisrunoilija polvistui Kiannon 75-vuotisillallisilla päivänsankarin tuolin viereen ja lausui: Suuri Mestari, saisinko tehdä Teille D-sarjan?

Kiannon lapset

Hildur Molnbergin (1882–1942) kanssa

1. Kalevi 1906 k. 1909
   2. Salmi Talvikki Cecilia 1908 (Jokela)
   3. Orvokki Helmi Simpukka 1909 (Suomela)
   4. Otso Tähtivalo 1911
   5. Veijo Virmo Imatro 1912
   6. Viena Karma Sirkka Salama Kesäheinä Saarenruusu Pikku-Hilkka 1913 (Ristivuo)
   7. Jormo Gabriel Sotavalta 1914
   8. "Kaarina" (adoptoitu pois) 1920
   
   Siviä Karpin (1895–1955) kanssa
   
   1. Sorjo Uolevi Sotaprinssi 1917
   2. Raida Tsikko Tellervo 1920 (Heikkilä)
   3. Marjatta Iltatähti 1921
   
   Rakel Nymanin (1908–1973) kanssa
   
   1. Raija-Liisa Rakeli 1934 (Kansi)

Ilmari Kianto halusi pojalleen nimeksi Otso Piru Perkele. Pappi ei kuitenkaan hyväksynyt nimeä ja siksi nimeksi tuli Otso Tähtivalo.

Otso Tähtivalo Kiannon haastattelu

Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/09/sotilaiden-aanet-4-pois-pyyhitty-pataljoona

Maalaus PR-Talojen toiminnasta

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/maalaus-pr-talojen-toiminnasta.html

Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudenkäynneissä. Esteellisyys on virkarikos. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön.

R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144

R02/393 Ylivieskan käräjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046

S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148

S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311

S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280

R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224

R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228

Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050

Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521

Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376

Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545

Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692

Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39

Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017

Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143

Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802

Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04

konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne

Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Ylläoleva on hallintosihteeri Katriina Ratinsalon ilmoitus asiakirjapyyntööni.

Erkki Ahon taidenäyttely Raution monitoimitalossa Rautio-viikolla 2023 ( siirretty seuraavaan vuoteen)

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/04/erkki-ahon-taidenayttely-raution.html

Syyttäjä Sulo Heiskari on omia rikoksia peitelläkseen tehtaillut minulle oikeuden vääriä päätöksiä esteellisenä syyttäjänä n. 20 vuoden ajan. Tämän kaiken Suomen oikeus- ja poliisiviranomaiset ovat sallineet ja hyväksyneet. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Minulla on sellainen etiäinen että syyttäjä Sulo Heiskarille tullaan uudessa kasteessa Helvetin Portilla antamaan nimeksi SULO PIRU PERKELE.

Eilen kävin pyörälenkillä Hiekkasärkillä. Vielä oli aika rauhallista joka paikassa. Kuitenkin Kalajoen kesän merkkejä oli havaittavissa. Tapasin entisiä kalajokisia ja muistelimme 1960-luvun urheilutapahtumia. Tämä henkilö oli lopettelemassa urheilu-uraansa kun minä aloitin. En ollut muistini mukaan tavannut häntä 50 vuoteen. Juttua riitti.

Kalajoen Junkkarien urheiluhistorian ensimmäisen mitalin yleisurheilun Kalevan kisoissa juoksi olympiavuonna 1948 Seppo Jokivartio 400 metrin aidoissa. Himangalla 1920 syntynyt ja siellä jo juniori-ikiäisenä vähäisestä kilpailemisesta huolimatta lahjakkuuttaan osoittanut Jokivartio menetti monen muun tavoin parhaat urheiluvuotensa talvi- ja jatkosodassa.

Kalajoen Junkkarien yleisurheilussa oli 1950-luku suhteellisen hiljaista aikaa. Erittäin lahjakas pikajuoksija Matti Joensuu oli poikaurheilupäivillä parhaimmillaan 1950 neljäs 200 metrin aidoissa. Hän juoksi jo 15-vuotiaana 60 metrin aikaa 7,5, mikä oli ikäluokan ehdotonta valtakunnallista parhaimmistoa. Myöhemmin satanen kulki monta kertaa aikaan 11,1.

Juhani Ojala juoksi 1960-luvun alkupuoliskolla monta kertaa 1500 metrillä neljän minuutin tuntumaan, kunnes ylti 1964 selkeään alitukseen ennätyksekseen jääneellä ajalla 3.56,9, mikä oli vuoden kansallisessa tilastossa sijalla 46. Kandaan muuttanut Matti Kiiveri oli näinä vuosina melkein samassa vauhdissa juosten 1965 piirinmestaruuskilpailuissa pronssille ajalla 4.02,2, edellään Mikko Ala-Leppilampi sekä tuolloin 4.00,6 juossut Juhani Ojala. Kandassa Matti Kiiveri tavoitteli jopa uuden kotimaansa olympiaedustuspaikkaa juostuaan kaksi kertaa 3.50,2.

Jorma Kiiveri aitoi kolme SM-pronssia

Maileri Matti Kiiverin veli Jorma Kiiveri oli 1960-luvulla Pekka Ojalan, Heikki Isopahkalan, Mauri Myllymäen ja Rönnin sisarusten Seija sekä Leilan ohella Junkkarien yleisurheilun nimiä, jotka nousivat myös valtakunnallisten lehtien otsikkoihin.
Jorma Kiiveri (2.1948) oli Kalajoen Junkkarien 1960-luvun ensimmäinen SM-mitaleille yltänyt poikaurheilija. Hän osoitti lahjojaan jo 1965 juostuaan matalat aidat (91,4 cm) aikaan 15,2. Seuraavana suvena miesten normaalikokoiset aidat sujuivat jo aikaan 15,4 ja nuorten SM-kisoissa Alajärvellä heltisi pronssimitali ajalla 16,1. Mestaruuden voitti Lohjan Ari Salin ja toisena oli Isojoen Markku Rajala. Kesän 1967 junioireiden SM-kisoissa mitalikolmikko oli sama, mutta ajat paranivat selvästi. Jorma Kiiverin aika oli 15,4. Hänen kauden paras aikansa 15,3 oikeutti miesten vuositilaston 16. sijaan.
Jorma Kiiveri voitti SM-pronssia 110 metrin aidoissa nuorten sarjassa vuonna 1966, 1967 ja 1968.

Pekka Ojala menestyi kahdessa lajissa

Pekka Ojala (s.1943) ylitti kolmiloikassa 14 metrin rajan ensimmäisen kerran kesällä 1961 venytettyään 14.08. Seuraavana vuonna ennätys parani tulokseen 14,61, mikä oli vuoden nuorten tilaston viides. Olympiavuonna 1964 loikat edelleen pitenivät ja oma ennätys 14,87 oikeutti miesten vuositilastossa 16. sijaan. Seuraavan kesän paras loikkatulos oli 14,67, mutta 10-ottelussa koottu 6268 nousi Suomen tilastossa 13. sijalle. Vuonna 1966 Kalajoen Junkkari paransi seuransa juhannuskisoissa piiriennätystä seitsemällä sentillä yltäen lopulliseksi ennätyksekseen jääneeseen tulokseen 14.96. Muutamia päiviä myöhemmin ylittyi Ylivieskassa 15 metrin raja myötätuulessa 19 sentillä. 10-ottelussa Pekka paransi ennätyksensä pisteisiin 6329. Tulos syntyi Inkeroisissa pidetyissä SM-kisoissa ja tuotti hienosti viidennen sijan. 1990-taitteessa käytössä olevan pistetaulukon mukaan Pekka Ojalan Raahessa syyskuussa 1967 tekemät 10-ottelutulokset tuottavat 6525 pistettä.

Heikki Isopahkala - heittolajien lahjakkuus

Heikki Isopahkalalla (s.1949) heittoperinteet olivat vahvat, sillä hänen isänsa Veikko Isopahkala oli voittanut 1940-luvulla ja 1950-luvn taitteessa piirinmestaruuksia kaikissa heittolajeissa. Heikki nousi poikien valtakunnalliseen parhaimmistoon sekä kuulassa että kiekossa 1960-luvun puolivälissä. Hän pysyi korkealla ikäluokkansa tilastoissa kaikki juniorivuotensa. Poikien kuulassa syntyi 1966 kevyellä välineellä (5,44) tuloas 15,93, mikä oli ikäluokan kolmanneksi paras.
Kesällä 1967 Heikki Isopahkala voitti A-poikien kuulan Suomen mestaruuden Varkaudessa tynnettyään 16,62. Kauden pisin 17,29 oli kaikkien aikojen neljänneksi paras suomalaistulos ja pysyi 10 parhaan joukossa vielä 1970-luvun puoliväliin saakka. Miesten kuulakin kaarsi 14,43 ja kevyellä kiekolla syntyi tulos 48,86, mikä oli poikien vuositilastossa seitsemäs.
Vuoden 1968 SM-kisoissa 20-vuotiaiden sarjassa Heikki Isopahkala oli kuulantyönnössä neljäs tuloksella 14,55. Vuoden 1969 SM-kisoissa heltisi hopeaa tuloksella 15,09 Antti Jouppilan voittaessa kisan.

Mauri Myllymäki EM-kisojen viides

Mauri Myllymäki (s.1946) venytti pituudessa seitsemän metrin tuntumaan jo 1964, jolloin kesän paras venytys kantoi 692. Seuraavana kesänä kyseinen raja ylittyi jo selvästi ja tulos 716 oli Suomen nuorten tilastossa kymmenes ja miestenkin listalla 24. Olympiakesänä 1968 tapahtui harppaus suoraan Suomen miesten maajoukkueen edustustehtäviin. Myllymäki leiskautti Varkaudessa Kalevan kisoissa 767, mikä riitti hopeaan Pertti Pousin voittaessa tuloksella 776. Myllymäen hopea oli siihen mennessä kaikkien aikojen paras Kalajoen Junkkarien edustajan saavutus Kalevan kisoissa. Se oli järjestyksessä vasta toinen mitalisija näissä kisoissa edellisen ollessa Seppo Joivartion 1948 Vaasassa juoksema pronssi pitkissä aidoissa.
Mauri Myllymäki oli vuonna 1968 Suomen edustajana Ruotsi-Suomi ja Suomi-Norja maaottelussa. Edellisessä maaottelussa Myllymäki oli toinen tuloksella 746 ja jälkimmisessä maaottelussa viides tuloksella 742.
Mauri Myllymäki voitti pronssia Kalevan kisoissa 1970 Kouvolassa tuloksella 752. Vuonna 171 Mauri Myllymäki voitti pituushypyn Suomen mestaruuden tuloksella 773. Silloin hän edusti Saarijärven Pullistusta. Helsingin EM-kisoissa Mauri Myllymäki sijoittui viidenneksi tuloksella 785.
Katso
Mauri Myllymäki - pituushyppääjä ja urheiluselostaja
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauri-myllymki-pituushyppj-ja.html

Veikko Ahola moninkertainen SM-mitalisti

Kalajoen Junkkarit sai 1970-luvulla Veikko Aholasta Juhani Ojalan ja Matti Kiiverin edellisellä vuosikymmenellä juokseminen 1500 metrin aikojen alittajan. Aholan vauhti maastossa riitti B-poikein SM-hopeaan jo 1972. Kesän 1973 A-poikien tilastossa Veikko Ahola oli 800 metrillä 20. sijalla ajallaan 1.58,9.
Vuonna 1975 Ahola kilpaili ensimmäistä kauttaan nuorten sarjassa yltäen heti SM-hopealle Keuruun 1500 metrin kesän parhaallaan 3.55,7. Olympiakesänä 1976 Veikko Ahola alitti ensimmäisen kerran 3.50 rajan ollen ennätyksellään 3.49,4 kauden tilaston 30. Nuorten SM-kisoissa aika 3.53,25 oikeutti pronssitilaan. Kalajoen juhannuskisoissa 1982 Veikko Ahola kukisti nimekkään kenialaisen James Munuyalan. Kesän parhaaksi ajaksi kirjattiin 3.49,03. Veikko Aholan paras aika 1500:n juoksussa on kova 3.44,01 ja 800 metrillä 1.51,88.

Harri Ojala moukaroi nuorten SM-kultaa

Harri Ojala (s.1963) kehittyi 1970-luvun lopulta lähtien Kalajoen Junkkarien ensimmäiseksi heittolajien valtakunnalliseksi menestyjäksi. Hän vetisi 1978 Heinolassa B-poikien SM-kisoissa viidennen sijan parantaen sen samassa sarjassa seuraavana kesänä Oulussa pronssiksi ylittäen samalla 50 metriä.
A-pojissa mitaliketju jatkui pronssisena Hangossa 1980 pidetyissä SM-kisoissa tuloksella 52,90. Seuraavana vuonna tämän ikäluokan SM-tulos parani Turussa metrin verran, mutta 53,94 riitti sillä kertaa vain neljänteen sijaan pronssin jäädessä 12 sentin päähän.
Nuorten sarjaan siirryttäessä Ojalan mitallien värit kirkastuivat, sillä tässä ikäluokassa oli tuomisina Porista SM-hopeaa ja Maarianhaminasta 1983 lopulta kultaa. Porissa Ojalan tulos oli 58,38 ja Maarianhaminassa 57,92.
Miesten sarjassa Harri Ojala heitti toukokuussa 1984 ennätyksekseen 62,98. Seuraavana vuonna Töysässä syntyi tulos 63,72.

Harri Ojalan menestyksen innoittamana tuli Kalajoen yleisurheilukentälle 1980-luvulla muitakin lahjakkaita nuoria heittäjiä. Varreltaan lajeihinsa hieman pienikokoiset Veli-Matti Mehtälä ja Kimmon Partanen. Henkilökohtaiseesti kumpikaan ei kyennyt poikien tai nuorten SM-mitaliin, mutta kiekon ja moukarin kahden juniorin joukkuekilpailuissa he toivat seuralleen yhden Suomen mestaruuden ja kaksi pronssia. Mehtälällä henkilökohtainen SM-mitalikin oli montakin kertaa käden ulottuvilla, mutta syystä tai toisesta aina puuttui hieman onnea. Veli-Matti Mehtälä pommitti ensimmäisenä miesten sarjan kesänään 1988 tiukasti 50 metrin rajaa, mutta virallisesti parhaaksi tulokseksi jäi 49,62. Piirin tilastojen mukaan Veli-Matti Mehtälän paras tulos on 50,04.
Kimmo Partanen saavutti moukarissa parhaan juniorivuosiensa SM-sijoituksen yltämällä 1983 Joensuussa viidenneksi B-poikien kisoissa 48,34 kantaneella heitollaan. Moukarin joukkuekilpailussa hän ja Veli-Matti Mehtälä nousivat pronssille yhteistuloksellaan 87,30.
Nuorten SM-kisoissa Mehtälä ja Partanen osallistuivat kiekon joukkuekilpailuun ja yltivät mitalille kaksi kertaa peräkkäin. Savonlinnassa tuli pronssia ja Salossa 1987 vihdoin Suomen mestaruus.

Samuli Sinkkonen säväytti stadionilla

1980-luvun alusta lähtien ikäkausiurheiluissa lahjakkuutensa osoittanut ja piiritasolla heti erinoamisesti menestynyt Samuli Sinkkonen paransi ennätystään kesää 1987 seuranneen vuoden aikana seitsemän sekuntia 800 metrillä ja nousi samalla 16-vuotiaiden valtakunnalliselle huipulle. Juostuaan 1987 ajan 204,16 Samuli kiri vaikuttavasti voittoon Helsingin olympiastadionilla alkukesällä 1988 pidetyissä Finlandia Junior Gamsin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Sinkkonen edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Sinkkonen tuli kolmanneksi omalla ennätyksellään 1.54,97. Seuraavana vuonna Sinkkonen pudotti ennätyksensä aikaan 1.53,43. Kesällä 1991 Samuli kilpaili ensimmäistä vuottaan nuorten sarjassa ja kiri 800 metrillä SM-pronssille Raahessa. Talvella 1991 Samuli Sinkkonen saavutti 20-vuotiaiden sarjassa SM-hallikisoissa Oulussa toisen sijan 400 metrillä ajallaan 51,16.

Antti Haapakoski - nuorten maailmanmestari

Kalajoen kaksi ensimmäistä maailmanmestariurheilijaa Lauri Kaarta ja Jussi Kurikkala edustivat perinteisiä suomalaisia menestyslajeja ammuntaa ja hiihtoa. Antti Haapakoski voitti maailmanmestaruuden pika-aidoissa. Pentti Haapakosken valmentama Antti Haapakoski huomattiin alueellisesti jo 10-vuotiaana 1981, kun 139-senttinen poika ponnisti korkeutta 141 ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tuelvassa paraatilajissaan pika-aidoissa.
Katso
Antti Haapakoski - maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Keski-Pohjanmaan piirin tilastot

Piirin kaikkien aikojen tilastossa 100 metrin juoksussa Antti Haapakoski on sijalla 14 ajalla 11,0 ja 200 metrillä 17. sija tuloksella 22,4. Antti Haapakosken aika 48,74 oikeuttaa neljänteen tilaan. Samuli Sinkkosen aika 49,44 tuo seitsemännen sijan.
800 metrin tilastossa Samuli Sinkkosen aika 1.50,41 on piirin neljänneksi paras kautta aikain. Veikko Aholan 151,88 on piirin tilastossa yhdeksänneksi paras aika.
1500 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 3.44,01 on piirin kolmanneksi paras aika.
3000 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 8.11,90 on piirin seitsemänneksi paras aika.
110 metrin aidoissa ylivoimainen ykkönen on Antti Haapakoski ajallaan 13,42. Neljänneksi paras aika on Jorma Kiiverin 14,9.
400 metrin aidoissa Seppo Jokivartion aika 56,4 on piirin 12.sija ja samalla sijalla on seurakaveri Pekka Ojala.
3000 metrin estejuoksussa Erkki Ojala on kuudes ajallaan 9.08,4. Tulos on saavutettu vuonna 1974. Korkeushypyssä Antti Haapakoski tuloksellaan 195 cm on sijalla 18. Pituushypyssä Antti Haapakoski tuloksella 722 on sijalla yhdeksän. Kolmiloikassa Pekka Ojala tuloksella 14,96 on piirin kaikkien tilastossa seitsemäs. Kuulantyönnössä Heikki Isopahkala tuloksellaan 15,48 on 14.
Kiekonheitossa Veli-Matti Mehtälä on piirin tilaston mukaan 14. tuloksellaan 50,04 ja Heikki Isopahkala 19. tuloksellaan 49,50. Moukarinheitossa Harri Ojala on yhdeksäs tuloksella 63,72 ja Kimmo Partanen 11. tuloksella 61.00.
10-ottelussa Antti Haapakoski on viides tuloksella 7122 ja Pekka Ojala 10. tuloksella 6525.

Kesän alun merkkinä voidaan pitää erikoisia tapahtumia kuten jäähallin pihalle pysäytetty auto. Neljä nuorta miestä nousi autosta ulos. Avasi auton ovet ja laittoi musiikin soimaan niin suurella kuin vain voi. He kävelivät kohti Jussi Jokisen puistoa ja palasivat sitten auton luokse. He ilmoittivat näin tulostaan Kalajoelle. Kalajoen jäähallin lähialueen ihmiset kuulivat varmasti heidän käyntinsä, sillä melu oli korvia huumaava. Auto oli vaalea, isoääninen ja heikkokuntoinen.