Aurinko nousee 03.28 ja aurinko laskee 23.29. Päivän pituus 20 tuntia 01 minuuttia. Päivän lämpötila +19 C - +26 C. Selkeää ja poutaa. Tuulen suunta koillisesta ja tuulen voimakkuus 3 m/s.
Terveystietoni Paino 95.6 kg Veren sokeri 9.1 Veren paine 120/78 ja pulssi 61. Eilen oli henkisesti raskas päivä ja se näkyy mitattavissa arvoissa painon ja veren sokerin osalla.
Tangomarkkinoiden hohde on mielestäni himmentynyt. Aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tässä kuitenkin vuoden 2025 tangokuninkaalliset.
tangokuningas Veeti Tikkanen tangokuningatar Hanna Hirvonen
Näihin kulttuuritapahtumiin kuten Tangomarkkinoille ja Ruisrockiin on mielestäni tullut tarpeeton poliittinen korostus, kun poliitikkoja on kutsuttu ja maksettu maskoteiksi. Arveluttavaa toimintaa.
Olen taistellut eilisen päivän nettifirman toimintaa vastaan. Kaikki alkoi siitä, että K-SuperMarket Kalajoen aulassa nettifirman edustaja halusi tarkistaa minun nettiyhteyksieni hinnan. Se maksoi minulle maltaita ja aiheutti suurta mieliharmia ja suoranaista vitusta. Miksi ikääntynyt ihmistä huijattiin niin törkeästi? Opin siitä sen, että varokaa markkitien eteisissä toimivia nettiyhteyksien myyjiä. Varoitan nyt muita ihmisiä näistä nettifirmojen ”helppo-heikeistä”. Kokemukseni on se, että vaikka ne päivää sanoo niin ne valehtelee. Omalta osaltani sai nettiyhteydet palautettua. En vaihtanut nettifirmaa tietyistä syistä, vaikka nettiyhteyteni ovat huomattavasti kalliimmat kuin kilpailevan firman tarjous on.
Urheilusivuillani on vilkasta. Mielestäni se osoitus siitä, että JHT:n tulevaisuudesta ollaan kiinnostuneita. Monelta pelaajalta puuttuu vielä pelipaikka. Mielestäni JHT:n on perustettava talousryhmä, joka vastaa joukkueen rahoitushankinnasta. Näin helpotetaan joukkueen johtajan ja valmennusjohdon toimintaa. Jokaiselle pelaajalle on hankittava oma sponsori. Se on mahdollista jos tahtoa on. Nyt tarvitaan Kalajoki-henkeä ja on tehtävä uusi Kalajoki-ilmiö. Katsojia kiinnostaa voittava joukkue. Katsojat haluavat olla voiton huumassa mukana. Katsojat haluavat olla mukana menestyksessä samoin kuin pelaajatkin.
Mielestäni JHT tarvitsee vielä joukkueeseensa Konsta Piiraisen, Iivari Mikkulaisen sekä Josi Kähkösen korvaajat sekä mestis-tasoisen puolustajan ja kaksi mestistasoista hyökkääjää. Toivottavasti pian kuulemme JHT:n uusista pelaajasopimuksista.
Kalajoen historia
PE 03.05.2024 Antti Santaholma oli merkittävä liikemies
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/pe-03052024-antti-santaholma-oli.html
Herännäiskäräjät Kalajoella 1838 -1839
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/herannaiskarajat-kalajoella-1838-1839.html
Herännäiskäräjät Kalajoella 1838 -1839
Taiteilija
Markku Hakola on maalannut Niilo
Kustaa Malmbergin muotokuva
Puuseppä Leo Takalon tekemä Malmbergin tuvan pienoismalli
Taiteilija Markku Hakola on maalannut taulun Paavo Ruotsalaisesta sekä käräjätalosta. Tämä talo sijaitsi nykyisen kaupungintalon paikalla. Siinä pidettiin ensimmäinen käräjäistunto. Rakennus on nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona Siltasaaressa.
Niilo
Kustaa Malmberg ja Malmbergin tupa
Kolmetoistavuotiaana
1819 Niilo Kustaa Malmberg lähetettiin kouluun Raahen pedagogioon ja
sieltä kolmen vuoden opiskelun jälkeen 1822 Oulun triviaalikouluun.
Oulun palon jälkeen samana vuonna koulu siirrettiin Raaheen.
Kasvatusisän tultua valituksi Laihian kappalaiseksi Niilo Kustaa
Malmbergin koulu vaihtui jälleen. Hänet kirjoitettiin oppilaaksi
Vaasan triviaalikouluun. Täältä hän valmistui ylioppilaaksi
vuonna 1827. Jo saman vuoden kesällä hän kirjoittautui Turun
akatemiaan ja ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Opiskelut keskeytyivät
Turun palon vuoksi 1827 ja saattoivat jatkua vasta syksyllä 1828
Helsingissä, johon yliopisto siirtyi.
Välivuoden
Niilo Kustaa Malmberg oli kotiopettajana Ruoveden Ritoniemen
kartanossa kapteeni E. G. von Enehjelmin perheessä. Ruovedellä hän
tutustui tulevaan puolisoonsa Ruoveden kirkkoherran tyttäreen. Hänen
palattuaan Helsinkiin opinnot keskeytyivät jälleen, koska Pietarin
Pyhän Kolminaisuuden ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra E. G.
Ehrström oli pyytänyt yliopistoa suosittelemaan hänelle sijaista
hänen sairautensa ajaksi. Tämä elämänvaihe oli Niilo Kustaa
Malmbergin myöhempää elämää ajatellen käänteentekevä.
Pietarissa hän tutustui evankeliseen liikehdintään, jonka juuret
olivat Keski-Euroopassa vaikuttaneessa katolisessa herätysliikkeessä.
Sen keskeinen vaikuttaja oli pastori Martin Boos (1762–1825). Tästä
herätyksestä Niilo Kustaa Malmberg sai kipinän sydämeensä, niin
että hänen saamansa synnyttivät laajan herätyksen jo hänen
Pietarin aikanaan. Tämä johti myös hänen karkottamiseensa
Pietarista 1829.
Helsingissä
Niilo Kustaa Malmberg jatkoi opintojaan, ja hänet vihittiin papiksi
Turussa 11.6.1830. Hänet määrättiin Kalajoen kirkkoherran tohtori
Frosteruksen apulaiseksi. Kalajoen emäseurakuntaan kuuluivat tällöin
Alavieskan, Ylivieskan, Pidisjärven (Nivala), Haapajärven ja Sievin
kappelit sekä Reisjärven ja Raution saarnahuonekunnat. Tämä
elämänvaihe johdatti hänet tuntemaan Pyhäjärven kappalaisen
Jonas Laguksen. Ystävyys hänen kanssaan oli merkittävä tulevia
herätyksiä ajatellen.
Kalajoen
alue nousi 1830-luvulta lähtien yhdeksi herännäisyyden
merkittävistä keskuspaikoista. Jonas Lagus valittiin 1828
Ylivieskan kappalaiseksi ja Niilo Kustaa Malmberg kaksi vuotta
myöhemmin kirkkoherran apulaiseksi Kalajoelle. Malmberg herätti
suurta huomiota heti tulosaarnallaan. Vähitellen herätysliike sai
niin huomattavat mittasuhteet, että huolestuneet viranomaiset
katsoivat tarpeelliseksi haastaa mielenrauhansa häiritsijät
käräjille.
Jokelan
pappilan miespihassa on itäpuolella ns. Malmbergin tupa ja
piispantupa ja länsipuolella pakaritupa ja arentaattorin tupa. Niilo
Kustaa Malmberg asui hänen mukaansa nimetyssä tuvassa 1830-1833.
Hän oli Pohjanmaan herätysliikkeen keskeisin hahmo.
Kalajoen käräjät
Niilo Kustaa Malmberg
Kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta ja sananvapaudesta niin ei voi olla ohittamatta Kalajoen käräjiä.
Uskonnolliset
liikkeet, jotka 1700-luvulla aloittivat uuden vaiheen Suomen
kirkollisessa historiassa eivät aluksi paljonkaan koskettaneet
Kalajokilaaksoa. Vasta 1830-luvulta lähtien tämä alue nousi
yhdeksi herännäisyyden merkittävistä keskuspaikoista.
Kesällä
1831 alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä herätysliikkeen synnystä.
Heti alusta lähtien Jonas
Lagus piti
hyvin tarkasti huolta liikkeen pysymisestä sielullisesti terveellä
pohjalla. Hänen tiedetään jakaneen n. 700 raamattua Ylivieskan
vuosinaan. Lagus itse määrittelee herätyksen varsinaiseksi
läpimurtovuodeksi vuoden 1832. Nivalan Niilo
Kustaa Malmberg ryhtyi
yhteistyöhön Jonas Laguksen kanssa. Alavieskan kappalainen
Kemell liittyi
myös heränneitten piiriin.
Kesällä 1836 Laguksen vaimo
kuoli, niin ikään tämän synnyttämät kaksoispojat. Työ
herätysliikkeen piirissä sai lisää syvyyttä. Tällöin Lagus
tapasi ensi kerran kaksi muuta herätysliikkeen johtomiestä F.Y.
Hedbergin ja Paavo
Ruotsalaisen.
Lagus vakuuttui Paavo Ruotsalaisen toiminnasta Pyhäjärven kirkolla
kuultuaan Paavon Ruotsalaisen vaikuttavan saarnan ja hänen
julistamansa opin puhtauden. Heidän ystävyytensä alkoi siitä
päivästä ja kesti heidän elinpäiviensä loppuun saakka. He
tunsivat olevansa täällä maan päällä samalla asialla.
Johtohahmojen ansiosta Savon ja Pohjanmaan herännäisyys yhtyivät.
Pakanalähetystyö
Vuonna
1837 Jonas Laguksen äiti kuoli70-vuoden iässä. Samana vuonna Lagus
meni uusiin naimisiin vaasalaisen kauppiaan lesken Albertiina
Charlotta Gananderin
kanssa. Aviopari teki häämatkan Tukholmaan ja tällä matkalla
Lagus tutustui pakanalähetystyöhön, jota Ruotsissa tehtiin
täydellä voimalla. Lagus yritti saada käytiin pakanalähetystyön,
mutta maaperä ei ilmeisesti ollut vielä kypsä. Monet hänen
ystävänsä katsoivat, että Suomi on köyhä maa ja rahaa tarvitaan
suomalaistenkin auttamiseen. Pakanalähetyksen hyväksi kerättiin
kuitenkin Kalajokilaaksosta rahaa tämän jälkeen säästölippailla,
joihin kerätyt pennoset lähetettiin edelleen Tukholman
lähetysseuran kautta.
Silkkiliina
käräjöinnin syynä
Pakanalähetyksen
säästölippaista löytyikin syy, joka johti oikeudenkäynteihin
heränneitä vastaan Kalajoen kuuluisilla käräjillä.
Eräs
palvelustyttö oli halunnut uhrata silkkiliinansa käytettäväksi
hyvän asian puolesta ja oli jättänyt lahjansa apulaispappi F. O.
Durchmanin eteisessä olleeseen pakanalähetyslippaaseen. Tytön
holhooja haastoi Durchmanin
oikeuteen
silkkiliinan anastamisesta. Tuo kohtalokas liina tietenkin
palautettiin, mutta käräjähaaste ei siitä huolimatta peruuntunut.
Katsottiin, että nuo säästölippaat olivat rikosasia. Niitä oli
Laguksen, Malmbergin ja Durchmanin eteisessä sekä myös Kalajoen
markkinapaikalla asuneen tervahovin hoitajan Roosin eteisessä. Lagus
pystyi todistamaan, että lippaat oli neljä kertaa tyhjennetty ja
varat lähetetty Tukholmaan Ruotsin lähetysseuraan. Rikosasiana
syytettiin heränneitä pappeja rahankeruusta, mutta toisena asiana
oli seurojen pito, mikä oli vastoin v. 1726 annettua
konveetikkeliplakaattia.
Syyttäjälle
tuotti suuria vaikeuksia se, että kellään todistajalla ei ollut
esitettävänään mitään raskauttavaa heränneitten kokouksista ja
heidän käytöksestään. Lausunnoissa pikemminkin tuli esille
heidän sävyisyytensä ja nöyryytensä sekä voimakas
yhteenkuuluvaisuudentuntonsa.
Viimeinen
oikeudenkäynti
Viimeinen
oikeudenkäyntipäivä oli 30.
päivä heinäkuuta 1839.
Kaikki syytetyt papit olivat läsnä tuossa historiallisessa
istunnossa, jossa lähes
80 ihmistä oli syytettynä siitä että he olivat lukeneet ja
laulaneet yhdessä Jumalan sanaa ja
että heillä oli muutamia säästölippaita lähetystyötä
varten.
Eräitten lukemisten ja esiin huutojen jälkeen oikeus
ilmoitti, että käräjissä tullaan pitämään tauko, ja että
tuomiot tullaan julistamaan vasta 2. päivä syyskuuta.
Kun
syytetyt astuivat ulos käräjätalosta Kalajoen kirkolla, he saivat
havaita, että käräjätalon pihalle oli kokoontunut suuri joukko
heränneitä, mutta myös muuta väkeä. Varsin erikoinen tunnelma
vallitsi tuona hetkenä. Koko päivän oli satanut, mutta illaksi oli
kirkastunut. Hiljaisuuden vallitessa syytetyt astuivat ulos, sillä
he tiesivät ja tunsivat tulevansa tuomituiksi ja että tuomiot eivät
tulisi olemaan aivan pienet. Tunnelma oli erittäin voimakas, ja
yhtäkkiä puhkesi hiljaisuus virteen ”Jumala
ompi linnamme”. Sekä
syytetyt, että pihalle kokoontuneet ystävät sen virittivät kuin
yhdestä suusta, eikä kukaan häirinnyt tuota veisuuta. Kun virsi
oli loppunut polvistui Paavo Ruotsalainen pihanurmikolle ja alkoi
suureen ääneen ylistää Jumalan armoa, ja hänen mukanaan
polvistui koko väkijoukko.
Ankarat
tuomiot
Sakot
ja tuomiot julistettiin 2.9.1839. Papit pantiin viralta puoleksi
vuodeksi kukin. Lisäksi heitä ja heidän kannattajiaan sakotettiin,
kaikkiaan 64 henkilöä. Heidän maksettavakseen määrätty sakko
oli yhteensä 4546 ruplaa ja 60 kopekkaa.
Pappien tuomioita ei
vielä tuolloinkaan julkaistu, vaan asia päätettiin alistaa
tuomiokapitulille. Tuomiokapitulin vapauttavasta päätöksestä
huolimatta hovioikeus määräsi Laguksen ja Malmbergin sekä kaksi
muuta pappia erotettavaksi virantoimituksesta puoleksi vuodeksi.
Valitus senaatin oikeusosastoon, mikä vastaa nykyistä korkeinta
oikeutta, kaatui muotovirheeseen, eikä vetoomus suoraan
keisarillekaan muuttanut tuomioita. Myötätuntoa ei myöskään
herunut kenraalikuvernööri
Thesleffiltä,
joka totesi. ” Ennen teidät viedään Siperiaan, ennen kuin
tuomionne muuttuu!”
Rovasti V.
H. Kivioja oli
kertonut Kalajoen Lankilassa säilyneen perimätiedon, että sakot
piti ensin maksaa ja että se otti lujille. Rahat kuitenkin tuotiin
takaisin. Kenen rahoista sakot maksettiin takaisin, sitä perimätieto
ei kerro.
Paavo Ruotsalainen ja Kalajoen käräjät
Påhl Henrik Ruotsalainen syntyi Lapinlahdella, Maaningan kappeliseurakunnan Tölvänniemen Tuomaalan talossa 9. heinäkuuta 1777. Vanhemmat Vilppu ja Anna olivat raamattunsa taitavaa väkeä, jotka elättivät perhettään kaskiviljelyllä.
Paavon tullessa murrosikään hänen henkinen ahdistuksensa oli ottanut uskonnollisen muodon. Hän tempautui 1796 Telppäs-nimisellä niityllä alkunsa saaneen herätysliikkeen piiriin. Se eikä sen johtoon noussut Juhana Lustig eivät kyenneet antamaan vastauksia Paavon ahdistukseen, joka ihmisten mielestä sai hänet mielipuoliseksi. Hänet leimattiin kylähulluksi, ja häntä alettiin nimittää pilkkanimellä Löyhkä. Paavo Ruotsalainen oli eräänlainen Jumalan hullu. Paavo kulki pitkin kyliä ja seuratuvissa julistamassa salattua Jumalan viisautta, joka oli ilmoitettu vain yksinkertaisille, vaan ei viisaille ja filosofeille. Paavon sanoma oli talonpoikaiskielelle muutettua paavalilaista ristinteologiaa.
Vuonna
1799 Ruotsalainen teki pitkän vaelluksen Jyväskylään seppä
Jaakko
Högmanin luokse.
Tämän, Iijokilaaksosta kotoisin olleen parantajasuvun perillisen
huhuttiin olevan väkevä sielunhoitaja. Sepän pajassa Paavo itse
kertoi saaneensa avun.
Sepän luota palattuaan Ruotsalainen solmi
avioliiton Riitta
Ollikaisen kanssa
(1777-1833). Perheen elämä Vuorisen torpassa ja sitten Riitan
kotitalossa Koskenniemessä oli sangen ankaraa. Ruotsalainen kutsui
näitä vuosia ”petäjävapriikin korkeakouluksi”. Leipää
jouduttiin valmistamaan männyn nilakerroksesta valmistetusta
”jauhosta”. Ankarien elinolosuhteiden pakottamana Ruotsalainen
koetti matkata Puolaan uudisasukkaaksi, mutta häneltä evättiin
passi Viipurissa.
Herätykset leimahtelivat vuosisadan
ensivuosikymmenillä. Sepän luota palattuaan Ruotsalainen
ei
heti saanut jalansijaan herätysliikkeessä, mutta vähitellen hänen
maineensa alkoi kasvaa. Hänen vaikutuksensa levisi aluksi Savoon ja
Pohjois-Karjalaan, lopulta myös Pohjanmaalle ja Helsingin seudulle.
Ruotsalainen ajautui ristiriitaan moneen suuntaan, mm. puhdasoppisen
kirkon virkamiesten kanssa. Siksi hän matkusti 1822 Pietariin piispa
Z.
Cygnaeuksen puheille.
Seuraavana vuonna Porvoon piispa Molander
saapui
Savoon tarkastusmatkalle tutkimaan, mitä todella oli
tapahtumassa.
Ruotsalaisen
naapurit
surmasivat tämän pojan Juhanin v. 1830, taustalla lienee piillyt
talokiista. Samana vuonna Ruotsalainen
oli
ostanut Nilsiän Aholansaaren, jota kutsuttiin myös Ruotsalaksi ja
Markkalaksi. Aholansaaresta muodostui herätyksen keskuspaikka.
Siellä Ruotsalaisen
”ohjelma”
muotoutui kypsään asuunsa. Sieltä käsin lähti pitkälle
seurataipaleelleen, joka ulottui aina Helsinkiin asti.
Myös
kansalliset merkkimiehet, Lönnrot,
Runeberg, Snellman ja Topelius huomasivat
Ruotsalaisen
ja
kirjoittivat hänestä, kaksi edellistä kriittisesti, jälkimmäiset
myötämielisemmin. Tavatessaan Snellmanin
Iisalmen
pappilassa Ruotsalainen
tokaisi
tälle Hegelin filosofiaan innostuneelle ajattelijalle: ”Työ
philosphit teette saman selevän Raamatusta ko sika
pottuhalmeesta.”
Paavo
Ruotsalaisen ja
Pohjanmaan nuorten pappien välille syntynyt liitto muutti 1830-luvun
alussa nopeasti tilannetta. Herätys ei ollut enää rahvaan
liikehdintää, vaan yhä useammat papit ja muutkin säätyläiset
olivat mukana. Vuoteen 1836 mennessä Pohjanmaalle oli muodostunut
kolme vahvaa herätyskeskusta.
Tärkein oli Malmbergin
ja Laguksen työalueilla
Nivalassa ja Ylivieskassa, jotka kuuluivat kappeleina Kalajoen
seurakuntaan. Helmikuussa 1838 kruununvouti ilmoitti Oulun läänin
maaherralle Kalajoen pitäjässä syntyneistä ”yleistä rauhaa ja
yleistä viihtymistä häiritsevistä seikoista” ja jätti
maaherran päätettäväksi jatkotoimista. Ilmiantaja oli Kalajoen
nimismies Niilo
Sandman. Pappien
asunnoista ja muualtakin oli löytynyt säästölaatikoita. Nimismies
kertoi satojen ihmisten kokoontuneen pitkin pitäjää veisaamaan
Siionin Virsiä ja lukemaan monenkaltaisia kirjoja. Kuuleman mukaan
kokoontuneet luulivat itseään uudestisyntyneiksi, laiminlöivät
velvollisuuksiaan ja halveksuivat lähimmäisiään.
Asiaan
liittyvä salakähmäisyys huolestutti läänin hallintoa, sillä
keräyksiin ei ollut lupaa. Rahat oli toimitettu Ruotsiin. Maaherra
Lagerborg
piti
tilannetta vakavana. Lääninhallitus raportoi
prokuraattorinvirastoon, joka käski asettamaan syytteeseen kokousten
järjestäjät ja niihin osallistuneet henkilöt.
Oikeusjutut
oli nostettu, ja ensi kerran käräjille kokoonnuttiin 6.-9.
heinäkuuta 1838 Kalajoen Pihkalan taloon. Kantajana oli maaviskaali
Erkki
Julius Berg ja
pappien takia tuomiokapitulin asiamiehenä kirkkoherra K.K.Elfving.
Tuomarina
istui hovioikeuden määräämänä K.F.Grönberg. Haasteen
olivat saaneet papeista Malmberg,
Lagus, Hemming ja Laurin,
lisäksi tervahovin hoitaja Roos
vaimoineen
ja 22 talonpoikaa eri osista pitäjää.
Seuraaviin käräjiin
haastettiin myös Durchman
ja Paavo Ruotsalainen. Ne
määrättiin elokuun kuudenneksi päiväksi. Paavo
Ruotsalainen ei
tullut paikalle, mutta Durchman
ja
35 talonpoikaa tulivat entisten haastettujen lisäksi. Syyttäjän
puolella näytöt alkoivat huveta ja Kalajoen käräjät oli saamassa
yhä selvemmin poliittisen oikeudenkäynnin luonteen. Paavo
Ruotsalainen oli
pakoillut virkavaltaa. Käräjät eivät kiinnostaneet.
Vähitellen
käräjät alkoivat muistuttaa lähes farssia. Syyttäjä marssitti
todistajiaan esiin, heidän lausuntonsa osoittautuivat huhupuheiksi
ja ilmeni, että tänne oli tultu makselemaan henkilökohtaisia
kaunoja. Heränneet kokoontuivat käräjien aikana jatkuvasti
seuroihin veisaamaan Siionin Virsiä, lukemaan ja kuuntelemaan Paavon
ja pappien sananselitystä. Yhä enemmän uteliaita virtasi paikalle
ja herätys tavoitti uusia ihmisiä.
Alkoi näyttä siltä,
että ensimmäisten ilmiantojen tekijät, Kalajoen nimismiehet,
olivat ryhtyneet hankkeeseen omien etujensa takia. Herätystä
seurannut rikollisuuden ja juopottelun väheneminen oli sotkenut
heidän viinakauppansa.
Huhtikuun 9. päivänä alkaneeseen
istuntoon syyttäjä oli saanut uusia todistajia, säätyläisiä.
Kesäkuussa alkaneisiin seuraaviin käräjiin Berg oli haastanut
lisää todistajia.Paavo
Ruotsa inen ja
pastori Laurin
eivät
olleet paikalla, joten tuomiota ei voitu julistaa. Tutkimusta
jatkettiin elokuun 27. päivänä. Talonpoikien puolustuskirjelmässä
torjuttiin kaikki syytökset. Viimeinen istunto päättyi lauantaina
31. elokuuta 1939 ja oikeus julisti tuomionsa seuraavana
maanantaina.
Paljon heränneitä ja muita uteliaita oli
kerääntynyt käräjätalon pihalle. Koko päivän oli satanut
vettä, mutta iltaa kohti taivas selkeni. Syytetyt astuivat ulos
käräjätalosta mitään puhumatta tietäen, että oikeus tulisi
julistamaan langettavan tuomion. Joku heränneistä aloitti pihalla
Lutherin taisteluvirren Miedän linnamm`on Jumala taivaast`. Virren
päätyttyä Paavo
Ruotsalainen laskeutui
polvilleen ja aloitti rukouksen, jossa hän ylisti Jumalan armoa,
että hän oli katsonut heidät arvollisiksi kärsimään pilkkaa ja
vainoa Jeesuksen nimen tähden. Kun oikeuden virkailijat katsoivat
ulos ikkunasta, he näkivät koko suuren ihmisjoukon polvistuneena ja
yhtyneenä tähän rukoukseen.
Kalajoen kihlakunnanoikeus
antoi päätöksensä, jossa se tuomitsi 80 syytetystä 62
erisuuruisiin sakkoihin. Niiden kokonaissumma oli 3552 ruplaa ja 20
kopeekkaa. Pappien tuomiot jätettiin tuomiokapitulin harkintaa,
Laurinia
sakotettiin
epäkunnioittavasta kielenkäytöstä syyttäjää kohtaan 20
hopeataalarilla, Tervahovin hoitaja Roos,
lukkari Salmenius,
leskirouva Haggren,
itsellismies Kourijärvi ja 28 talonpoikaa saivat 200 hopeataalarin
sakon laittomien hartauskokousten järjestämisestä tai niiden
sallimisesta tiloissaan. Sapatin rikkomisesta ja osallistumisesta
laittomiin kokouksiin saivat lisäsakkoja maallikkosaarnaajina
toimineet Pekka
Kiuru, Paavo Ruotsalainen ja Matti Kalmare. Paavo Ruotsalaisen sakot
kohosivat näin 210 taalariin eli 100 hopearuplaan 80 kopeekkaan.
Nimismiehiä loukkaavasta kirjelmästä tuli lisäsakkoja niin, että
Paavon sakot olivat yhteensä 110 hopearuplaa 40 kopeekkaa. Varojen
puutteessa sakot saattoi korvata 18 päivän vesileipävankeudella.
Sakkojen suuruutta kuvaa se, että perunkirjoituksissa ilmoitetun
maatilan arvo oli tuohon aikaan alle 50 ruplaa.
Miksi Kalajoella käräjöitiin?
Juhana
Frosterus toimi
Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1809-1838. Frosterus
oli
oikea vanhanajan kirkkoruhtinas, joka halusi alistaa kaikki muut
valtansa alle. Frosterus
suhtautui
vihamielisesti herätysliikkeisiin, jotka pyrkivät kaventamaan hänen
valtaansa. Frosterus
julkaisi
runsaasti omaa kirjallisuutta. Lukuisten ansioittensa jälkeen hän
sai rovastin arvon vuonna 1805. Juhana
Fosterus oli
kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta oli yhdeksän
lasta ja toisesta kuusi.
Paavo Ruotsalainen ja herätysliike astuivat kirkkoherra Juhana Frosteruksen varpaille ja kirkkoherra Frosterus käytti oikeuslaitosta valtansa jatkeena.
Käräjäpaikkoina toimivat Törnvallin talo, mikä sijaitsi nykyisen Kalajoen kaupungintalon kohdalla, mutta siirrettiin Siltasaareen koiseutumuseoksi.
Varsinainen kokouspaikka oli Anttilan talossa mikä sijaitsi nykyisen kansanopiston paikalla.
Urheilua
MM-SUUNNISTUS KUOPIO
Miesten viesti
1. Norja 1.41.38
2. Sveitsi + 1.50
3. Suomi + 4.49
Syrjäläinen, Ruohola, Kirmula
4. Ranska + 5.11
5. Viro + 9.19
Naisten viesti
1. Ruotsi 1.41.32
2. Norja + 2.28
3. Sveitsi + 4.00
4. Tshekki + 4.46
5. Suomi + 4.57
Nymalm, Haapala, Harju
KORIPALLO, U18 TYTÖT, EM-VÄLIERÄT:
Suomi - Belgia 77-69
Luukkanen 17
Suomen tytöt pelaavat ensimmäistä kertaa tämän ikäluokan EM-finaalissa.
TENNIS WIMBLEDON / POJAT
Nelinpeli / Loppuottelu
Paldanius FIN/Wazny POL 5 7 10
Bonding GBR/Leach USA 7 6 5
Oskari Paldanius ja Alan Wazny (POL) juhlivat jo tämän vuoden toista grand slam -mestaruutta. Kesäkuussa Paldanius ja Wazny veivät voiton Ranskan avoimissa.
YLEISURHEILU JOENSUU
N 400 m
1. Mette Baas 51,92
2. Barbora Malikova CZE 52,09
3. Mona Mayer GER 53,49
M 400 m
1. Konsta Alatupa 46,10 PB
4. Juho Venäläinen 46,80 PB
M tuolikuula
1. Teijo Kööpikkä 14,64 SB
M pituus
1. Anvar Anvaro UZB 825 PB
3. Kristian Pulli 782
M 800 m
1. Jack Higgins GBR 1.46,27
Joonas Rinne 1.47,09 SB
N korkeus
1. Louise Ekman SWE 185
2. Ella Mikkola 185
N kiekko
1. Daria Zabawska POL 61,02
3. Helena Leveelahti 54,02
N 100 m
1. Lotta Kemppinen 11,19 PB
Suomen historia
Kansakunnan perilliset
https://areena.yle.fi/1-4524527
Suurten suomalaisten jälkipolvi pohtii edeltävien polvien henkistä perintöä. Jokaisella maalauksella, veistoksella tai presidentillisellä linjanvedolla on oma inhimillinen merkityksensä myös tekijän lähipiirin elämässä. Onko se jälki erilainen kuin kansakunnan yhteisesti kokema? Omasta henkisestä perinnöstään kertovat suurmiesten ja -naisten lapset tai lastenlapset. Toimittaja Mirja Pyykkö. Tuotanto: Yle Asiaohjelmat (2005-2006)
Salaseurat ja hyvät veljet, vapaamuurarit
Hyvät veljet muurarit
https://areena.yle.fi/1-1772018
Suomessa on noin 7000 vapaamuuraria. Heidän rituaaleistaan ja vaikutusvallastaan tiedetään yhä hyvin vähän. Toimittaja Risto Vuorinen. (21.01.2013)
Vapaamuurarit Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaamuurarit_Suomessa
Mitä vapaamuurarius on?
https://www.kilta.org/mita_vapaamuurarius_on/
Vapaamuurareiden kuntakohtainen lista
https://vaparit2015.blogspot.com/2018/06/hymy-lehdissa-102016-ja-112016.html
Maailman historia
Hitlerin polku absoluuttiseen valtaan
https://www.youtube.com/watch?v=XLJK5gwqG5Y
Saksan matka ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä nöyryytyksestä sotilaaksi Adolf Hitlerin alaisuudessa on yksi historian synkimmistä muutoksista. Taloudellisen epätoivon, poliittisen kaaoksen ja yhteiskunnallisen pettymyksen keskellä noussut Hitlerin magneettinen puhe ja radikaali ideologia yhdisti murtuneen kansan. Hänen natsipuolueensa hyödynsi kansallista kaunaa, Versaillesin rauhansopimusta ja suuren laman jälkeistä taloudellista romahdusta. Omistautuneen sisäpiirin tukemana Hitler asetti propagandaa, terroria ja nationalismia vallan lujittamiseksi. Tämä dokumentti tutkii natsi-ideologian alkuperää, haavoittuneen Saksan manipulointia ja yhden miehen hellittämättömän valta-aseman tuhoisia seurauksia.
Hitlerin salainen piilopaikka Alpeilla
https://www.youtube.com/watch?v=d9OUlDyj8_4
Obersalzbergin rauhallisesta Baijerin vuoresta tuli Adolf Hitlerin yksityisen pakopaikan sydän ja natsivallan symboli. Hänen laajan asuinpaikkansa Berghofin rakentamisesta pahamaineiseen Kotkanpesään Kehlsteinin huipulla tämä hiljainen alppipyhäkkö muuttui voimakkaasti linnoitettuksi poliittiseksi keskukseksi. Sen maalauksellisen pinnan alla oli rönsyileviä bunkkereita ja salaisia tunneleita, kun taas sen ympäristö oli todistamassa Kolmannen valtakunnan keskeisiä päätöksiä. Selviytyneiden todistusten, kenttätutkimusten ja historiallisten arkistojen avulla tämä dokumentti paljastaa, kuinka rauhallinen maisema muutettiin tyrannian linnakeksi – ja sen synkän perinnön viipyvät jäljet 70 vuotta myöhemmin.
Stalin: absoluuttisen vallan paradoksi ja terrori
https://www.youtube.com/watch?v=s0VXHdrPNeI&t=13s
Tutustu Jossif Stalinin, yhden 1900-luvun pahimmista hahmoista, paradoksaaliseen perintöön. 9. maaliskuuta 1953 miljoona ihmistä kokoontui Moskovaan hänen mahtaviin hautajaisiinsa kunnioittaen miestä, jota pidettiin kerran puolijumalana. Palvonnan julkisivun takana piilee kuitenkin synkkä totuus: Stalinin ehdoton valta aiheutti yli 20 miljoonan ihmisen kuoleman. Tämä video käsittelee hänen kauhun valtakuntaansa, hänen häikäilemätöntä erimielisyyksien tukahduttamista ja idealistista visiota, jota hän kerran kannatti, mutta hylkäsi nopeasti. Tutustu Stalinin perinnön monimutkaisuuteen ja hänen säälimättömään valtaansa, joka ulottuu jopa itse ajatukseen.
Kiova tänään
Ukraine ?ﾟﾇﾦLife in Kiev. July 12, 2025. The Streets of Kiev, Ukraine. Streets Scenes
https://www.youtube.com/watch?v=YvzTF7L6iQ0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti