Aurinko nousee tänään Kalajoella kello 10.18 ja laskee kello 14.37. Päivän pituus on 4 tuntia 19 minuuttia. Poutapäivä ja lämpötila 0 C. Tuuli lännestä 7 metriä sekunnissa. Tuntu – 6 C.
Painoni oli aamulla 105.9 kg. Verenpaine 147/91 pulssi 56 .Verensokeri 7.1. On todennäköistä, että liikunta ja sauna ovat vaikuttaneet siihen, että sokeriarvoni on jo melkein tavoitteessani.
Valmistin ja söin tukevan ja terveellisen aamupalan.
Raution ja Kalajoen kuntaliitosprosessi 1967-1972
19.1.1967
Raution kunnanvaltuustossa oli ensimmäisen kerran esillä
mahdollinen kunnan liittäminen johonkin toiseen kuntaan.
Keskustelun tuloksena nuijittiin pöytään päätös: asia ei
aiheuta vielä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä.
19.5.1967
Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti
esityksiin, joilla Kalajoki liitettäisiin johonkin muuhun kuntaan
tai muita kuntia siihen.
1.6.1967 Raution kunnanhallitus
esitti valtuustolle, että kuntauudistussuunnitelmasta annettavassa
lausunnossa ilmoitettaisiin Raution haluavan säilyä omana
itsenäisenä kuntana.
9.6.1967 Kalajoen kunnanhallitus
päätti kutsua naapurikuntiaan eli Pyhäjoen, Merijärven,
Alavieskan, Raution, Himangan ja Sievin edustajat kuntauudistusta
käsittelevään neuvottelutilaisuuteen 27.6.1967
Kalajoelle.
15.6.1967 Kalajoen kunnanhallitus teki uuden
esityksen valtuustolle kuntauudistustoimikunnalle annettavasta
lausunnosta. Keskeistä siinä oli edelleen, että Kalajoki
suhtautuu kielteisesti kuntauudistukseen.
21.6.1967 Kalajoen
kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen pienin muutoksin
kunnanhallituksen esittämän lausuntotekstin kunnan kielteisestä
kannasta.
21.6.1967 Raution kunnanhallitus päätti, että
Kalajoen kunnan esittämään neuvottelutilaisuuteen osallistuu
kaikki kunnanhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja ja
kunnansihteeri.
28.6.1967 Raution kunnanvaltuusto antoi
kuntauudistustoimikunnalle lausunnon, että Raution kunta haluaisi
säilyä omana itsenäisenä kuntana.
26.10.1967 Raution
kunnanvaltuusto antoi lausunnon, jonka mukaan ”mikäli kunnan
pakkoyhdistäminen tulee kysymykseen, on käsityksemme mukaan
Kalajoki keskuspaikka.
19.1.1968 Raution kunnanhallitus totesi, että ”pakkoliitostilanteessa” läänin
kuntauudistustoimikunnan esittämästä kuntauudistusvaihtoehdoista
Kalajoen ja Raution yhdistäminen olisi parempi, mutta Raution
kunnalla ei ole mitään sitäkään vastaan, että Alavieskan kunta
tulisi samaan kuntaan.
22.1.1968 Raution kunnanvaltuusto
hyväksyi edellä mainitun kunnanhallituksen kannanoton.
30.1.1968
Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti ettei se pidä kummaakaan läänin
kuntauudistustoimikunnan esittämää liitosvaihtoehtoa
hyvänä.
8.3.1968 Kalajoen kunnanvaltuusto siirsi
keskustelujen jälkeen lausunnon antamista.
19.4.1968
kokouksessa valtuusto päätti, että Kalajoki kannattaa
vaihtoehtoa, jossa Kalajoki, Alavieska ja Rautio
yhdistettäisiin.
16.1.1969 Kalajoen kunnanhallitus päätti
kutsua Alavieskan, Merijärven ja Raution kuntien edustajat
neuvottelukokoukseen Kalajoelle.
25.1.1969 pidetyssä
neuvottelussa kuntien edustajat toivat selvästi ilmi, että kaikki
kunnat haluavat toistaiseksi säilyttää itsenäisyytensä.
4.2.1969
Kalajoen kunnanhallitus esitti läänin kuntauudistuskomitealle, että
ehdottomasti paras ratkaisu olisi säilyttää Rautio edelleen
itsenäisenä kuntana, ja että Kalajoki, Alavieska, Rautio ja
Merijärvi muodostaisivat yhteistoiminta-alueen.
6.2.1969
Raution kunnanhallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi, että
Rautio ehdottaa, että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat sekä
mahdollisesti Merijärven kunta määrätään
yhteistoiminta-alueeksi.
17.2.1969 Raution kunnanvaltuusto
hyväksyi esityksen kunnan lausunnoksi.
31.3.1969 Läänin
kuntauudistustoimikunta päätti äänestyksen jälkeen esittää,
että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat yhdistetään.
5.4.1969
Kalajoen kunnanhallitus käsitteli asiaa ja Kalajoki hyväksyy
Raution yhdistämisen Kalajoen kuntaan edellyttäen, että
ehdottomasti Alavieska määrätään kuulumaan Kalajoen kanssa
samaan yhteistoiminta-alueeseen.
8.4.1969 Kalajoen
kunnanvaltuusto käsitteli kiireellisenä asiana lausunnon antamista
kuntakomitean uudistustoimikunnan ehdotuksesta. Valtuusto piti
parempana, että Kalajoki, Alavieska ja Rautio muodostetaan yhdeksi
kunnaksi.
28.1.1971 Kalajoen kunnanhallitus päätti, että
Kalajoki ja Rautio yhdistettäisiin ja näin muodostuva kunta
määrättäisiin yhteistoiminta-alueeksi Alavieskan
kanssa.
19.2.1971 Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi
kunnanhallituksen esityksen äänestyksen jälkeen.
8.7.1971
Kalajoen kunnanhallitus päätti aloittaa neuvottelut
kuntaliitosasiassa Raution kanssa.
18.8.1971 Kalajoen ja
Raution kunnanhallitukset antoivat yhteisen lausuntonsa
Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitolle. Suunnitelman mukaan Rautio
tulee kuulumaan Kalajoen vaikutusalueeseen.
29.12.1971 Raution
kunnanhallitus päätti järjestää vuoden 1972
kansanedustajavaalien yhteydessä mielipideäänestyksen
kuntaliitoskysymyksestä.
Äänestyksessä jätettiin
kaikkiaan 735 äänestyslippua, joista tyhjiä oli kaksi.
Äänestäneistä 396 eli 53,88 prosenttia kannatti vapaaehtoista
liittymistä Kalajoen kuntaan.
13.1.1972 Kalajoen
kunnanhallitus katsoi, että Rautiossa järjestetyn
mielipideäänestyksen tuloksen perusteella on tarpeellista
järjestää Raution ja Kalajoen kuntien välillä neuvottelu
kuntaliitoskysymyksestä.
17.1.1972 Raution kunnanvaltuusto
sai selvityksen kuntalaisten mielipideäänestyksen tuloksista.
Valtuusto antoi kunnanhallitukselle valtuudet tutkimuksen
suorittamiseen siitä, mikä vaikutus liittymisellä olisi kuntien
talouden ja palvelusten suhteen.
8.3.1972 Kalajoen ja Raution
kuntien edustajien kokouksessa Rautiossa. Raution kunnan kohdalta
sovittiin noudatettavat yleisperiaatteet.
8.3.1972 Raution
kunnanhallitus päätti järjestää kuntaliitoskysymyksestä
15.3.1972 vielä yhden kuntalaisille tarkoitetun
informaatiotilaisuuden, johon kuntalaiset kutsutaan postin
välityksellä jokaiseen talouteen jaettavalla kirjeellä ja
ilmoittamalla tilaisuudesta kunnan virallisella ilmoitustaululla.
16.3.1972
Raution kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää
kunnanvaltuustolle, että Raution kunnasta tehtäisiin
valtioneuvostolle anomus Raution ja Kalajoen kuntien yhdistämisestä
1.1.1973 alkaen.
27.3.1972 Raution kunnanvaltuusto ei
asettunut yksimielisesti kannattamaan kunnanhallituksen esitystä.
Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin kuitenkin, että
valtioneuvostolta anotaan Raution kunnan yhdistämistä vuoden 1973
alusta lukien Kalajoen kuntaan. Äänestyksessä 9 valtuutettua
kannatti anomuksen tekemistä ja 6 vastusti.
6.4.1972 Raution
kunnanhallitus hyväksyi valtioneuvostolle osoitetun anomuksen
Raution kunnan liittämisestä Kalajoen kuntaan 1.1.1973.
27.5.1972
Raution kunnanvaltuusto käsitteli maanviljelijä Uuno Hintsalan
valitusta kuntaliitospäätöksen johdosta.
Oulun
lääninhallitus 28.6.1972 on hylännyt Uuno Hintsalan jättämän
muistutuksen, päätös N.o 2094/210/72.
28.6.1972
Valtioneuvosto päätti kuntien yhdistämisestä
23.11.1972
Kalajoen kunnanhallitus valitsi viisijäsenisen toimikunnan
valmistelemaan kuntaliitosjuhlaa.
31.12.1972 aloitettiin
kuntaliitosjuhlat, jotka kestivät vuoden 1973 puolelle.
Juhlatilaisuus päättyi n. Klo 01.00
Lähdeaineisto Aarre
Aunola Rautio 952-91-1208-4
Raution kunnan ja Kalajoen kunnan välinen kuntaliitossopimus on hyväksytty molempien kuntien valtuustossa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kuntaliitos sopimus on sitova eli sitä on noudatettava. Rautiolaisilla oli omat ehtonsa kuntaliitokselle. Kalajoen kunta ei ole kuitenkaan noudattanut tehtyä kuntaliitossopimusta. Rautiolaisilla oli muun muassa kiintiöpaikat kunnanhallitukseen ja tätä ei ole noudatettu. Oli myös muita kunnallisia palveluja koskevia ehtoja joita ei ole noudatettu.
Valitettavasti minulla on tuo kuntaliitossopimus talletettuna sellaiseen paikkaan, että en löydä sitä nyt, mutta todennäköisesti esim. Alpo Murtoniemellä on tuo sopimus käytettävissä.
Raution seurakunta liitettiin Kalajoen seurakuntaan
"Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle."
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä. Käytännössä kaikki rautiolaiset. "
"Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei seurakuntia yhdistetä."
"Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin"
Raution kirkon historiaa
Rautioon alettiin puuhata omaa seurakuntaa 1790-luvulla. Oma kirkko ja hautausmaa saatiin vuonna 1800. Puinen ristikirkko ja ylöspäin kolmijaksoinen tapuli ovat kuuluisan kalajokisen kirkonrakentajan Simon Matinpoika Jylkän eli Silvénin viimeiset kirkkorakennukset. Kirkkoa korjattiin 1880-luvulla, jolloin sitä korotettiin lähes metrillä ja siihen tehtiin torni.
Alttaritauluja Raution kirkossa on kolme. Vuodelta 1804 on Johannes Kemppen "Ristiinnaulittu". Sen rinnalle kaivattiin isompaa alttaritaulua. Aluksi sellaisena palveli Oskar Lindbergin "Ehtoollinen" (1933), joka alun perin sijoitettiin edellisen alle, koska se ei ollut kuitenkaan Ristiinnaulittu-taulua suurempi. Vuodelta 1939 on kookkain, "Hyvä Paimen", jonka Aino Håkansson maalasi amerikkalaisen esikuvan mukaan. Siinä Paimen kurottautuu rotkon reunalla henkensä uhallakin pelastamaan pelokasta lammastaan. Vuodesta 1988 kaikki kolme taulua ovat olleet alttariseinällä. Alttariseinämän kaikki taulut kertovat Jeesuksesta ja puhuttelevat siten kristinuskon keskeisellä sanomalla.
Kirkko edustaa rautiolaisille jotakin pysyvää. Muuttumattomaksi ymmärretään sen lohduttava ja rohkaiseva sana. Kirkon peruskorjaus ja maalaus tehtiin vastikään vuonna 2000. Hans Heinrichin 1975 rakentamat urut ovat kahdeksanäänikertaiset. Raution kirkko on kodikas, rauhaisa ja viihtyisä. Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa.
Tapulin kello kutsuu Raamatun sanoin kansaa kirkkoon: "Veisatkat Herralle, soittakat Herralle, puhukat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä" (I Aik 16:9). Teksti on kellon kyljessä. Kylästä pitäjäksi muotouduttuaan Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1826. Seurakunta itsenäistyi Kalajoen emäseurakunnasta 1921. Vuonna 1973 Rautio liitettiin Kalajoen kuntaan, minkä jälkeen seurakunnat muodostivat täydellisessä yhteistaloudessa toimivan seurakuntayhtymän.
Kirkkoherrat
Vuodesta
1921 Raution kirkkoherroina ovat toimineet
Mauri Kokko 1921-26
Aarne Alikoski 1927-28 Vilho Vihma 1936-46 Jaakko Kurkela
1946-1951Antero Juntumaa 1952-55 Martti Peltonen 1955-71Paavo
Paananen 1972-75 Veli Taanila 1975-79 Kaarlo Hirvilammi 1980-84
Jorma Manninen 1985-2000 Jari Savinainen 2001-2002
Minut on kastanut kirkkoherra Jaakko Kurkela. Minulla on muistikuva myös kirkkoherra Antero Juntumaasta polvihousuissa. Muistaakseni hän oli partiotoiminnassa aktiivisesti mukana. Myöhemmin rovasti Antero Juntumaa (vuoteen 1940 saakka Juntunen) valittiin Kristillisen puolueen kansanedustajaksi vuonna 1972. Hän toimi kansanedustajana vuoteen 1982. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1978. Kirkkoherra Martti Peltonen oli minulle tuttu henkilö, sillä Raution pappila oli kotini naapurissa. Juhani oli Martin ja Hannan poika. Hänen kanssaan urheilimme paljon yhdessä pappilan viereisellä urheilukentällä. Juhani oli hyvä seiväshyppääjä. Martti Peltonen opetti minua rippikoulussa ja Kalajoen yhteiskoulussa. Hän pyrki myös eduskuntaan, mutta jäi niukasti rannalle.
Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntanaOulun tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä. Käytännössä kaikki rautiolaiset.
Rautiolaiset vetosivat myös piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei yhdistetä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4 esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa, työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä, koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei liitetty.
Kirkkohallitus yhdisti
Kirkkohallitus teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat. Rautiolaiset eivät tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja Kalajoen seurakuntaan perustettiin kanttorin virka, johon Raution kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.
Ylimääräiset seurakuntavaalit
Ylimääräiset
seurakuntavaalit järjestettiin 22-23.1.2006 seurakuntien
yhdistämisen vuoksi. Alpo
Murtoniemi, Kalevi Vasalampi ja
Sari
Hihnala eivät
asettuneet enää ehdokkaaksi yhteisissä
seurakuntavaaleissa. Vaalien tulokset olivat seuraavat:
Marja-Liisa
Kakko 73 ääntä
Juhani Yli-Parkas 48
Ulla Mäntymäki
47
Pentti Haapakoski 42
Juha Siermala 42
Reino Hihnala
40
Tuula Liias 34
Anna-Maija Lapinoja 32
Esa Rahja
31
Torsti Kalliokoski 31
Uusina
valtuutettuina valittiin:
Sirkka Piippo 69
Rauno Kotiaho
65
Anita Pentti 56
Pekka Prittinen 50
Elina Tuura 50
Jukka
Stolp 48
Götha Peltola 45
Heikki Nikula 43
Eino Suomala
36
Leena Verronen 35
Sari Liias 34
Juha Heikkilä 34
Jukka
Isokääntä 33
Aila Siirilää ei enää valittu uudelleen. Rautiolainen Marja-Liisa Kaakko voitti nämä vaalit selvällä erolla. Rauno Kotiaho ja Sirkka Piippo ovat myös Rautiosta. Torsti Kalliokoski valittiin uudelleen, mutta ei kovin suurella luottamuksella. Ääniä annettiin yhteensä 1288. Äänioikeutettuja oli 6344.
Raution viihtyisä kirkollinen ympäristö
Noin tuhannen hengen Raution seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokeen laskevan Vääräjoen varressa. Seurakunnan ylpeys, 206-vuotias kirkko, on keskellä kylää. Sen viihtyisissä hoivissa kasvaa uusia seurakuntalaisia turvallisessa luterilaisen kotikirkon hengessä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa ovat seurakuntakoti ja hautausmaa uusine lisäalueineen. Vähän matkan päässä kirkosta sijaitsee lähetyskahvila Juttutupa ja siitä edelleen kivenheiton päässä kirkkoherranvirasto takkahuoneineen. Kaunis Pappilanpuisto kutsuu ihailemaan Pappilankosken kuohuja kirkkoherranviraston läheisyydessä keväästä syksyyn.
Rautio seurakunnalla ei ollut mitään tarvetta liittyä Kalajoen seurakuntaan. Raution seurakunta oli rikas seurakunta ja se olisi voinut omin varoin palkata papin ja kanttorin omaan seurakuntaansa. Valitettavasti Kalajoen seurakunta halusi vallata Raution seurakunnan ja ottaa haltuunsa varakkaan Raution seurakunnan varat kirkkohallituksen vallan väärinkäytöllä.
Historian lehtien havinaa – otteita Kalajoen kunnalliskertomuksista
Kunnalliskertomukset
antavat kuvaa kunnan toiminnasta. Kalajoellakin tehtiin monipuolisia
kunnalliskertomuksia 1970-luvun alussa niin kauan kunnes
Kunnallisliitto antoi ohjeet miten kunnalliskertomus tulee tehdä.
Näin saatiin tuhottua mustavalkoiset värikkäästi esitetyt
kunnalliskertomukset. Vuonna 1992 Kalajoen kunnan myöntämien
takausten määrä oli kaikkiaan 42 216 368,36 markkaa. Vuonna 1993
takaukset olivat nousseet 58 799 190 markkaan. Vuosikertomukset
olivat hyvin puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja
Paratiisikylpylä Oy:n osalta. Konsernitaseessa suoritettiin vuonna
1998 arvonkorotuksia
8 563 484,35 markkaa. Nämä arvonkorotukset
herättävät vähintäänkin kiinnostusta
Vuosi 1971
Vuonna 1971 Kalajoella asui 6911 ihmistä. Elokuun 24. päivänä valtuusto hyväksyi urheilu- ja nuorisotilaohjelman ja nuorisotalon luonnospiirustukset. Vieläkään vuonna 2007 nuorisotiloja ei ole Kalajoelle rakennettu. Mielenkiintoista olisi selvittää kuka jätti valtuuston päätöksen toteuttamatta. Lokakuussa 15. päivänä valtuusto päätti puoltaa anniskeluoikeuksien myöntämistä Kalajoen matkailukeskus ravintola Rantakallalle. Rantakallan rakensivat aikanaan osuuspankin johtaja, kunnanlääkäri ja kunnan rakennusmestari. Rantakalla siirtyi myöhemmin Lomaliiton hallintaan. Vuoden aikana Kalajoella syntyi 93 lasta ja kuoli 68. Mielisairaita oli hoidossa 75. Kalajoen sairaalassa oli 19 sairaansijaa ja vuoden aikana hoidettiin 1889 potilasta. Kalajoen kunnalliskoti on perustettu vuonna 1921. Se käsitti yleisen osan, jossa paikkoja oli 47+6 ja sairasosaston, jossa oli 10 paikkaa. Kansakoululaisia oli seuraavat määrät: Etelänkylä 66, Jokisuu 61, Jylkkä 28, Käännänkylä 22, Metsäkylä 38, Pitkäsenkylä 37, Pohjankylä 139, Rahjankylä 82, Rahko 21, Tavasti 45, Tynkä 29, Vasankari 24, Vuorenkallio 82. Kansalaiskoulussa oli oppilaita 154. Yhteensä oppilasmäärä oli 828.Kalajoen Naiskotiteollisuuskoulu ja Mieskotiteollisuuskoulu yhdistettiin vuoden 1970 lopussa. Raittiustilanteesta voidaan mainita keskioluen käytön lisääntyneen juopottelujuomana. Hiekkasärkkien leirintäalueen yöpyjämäärä oli 55 557. Näistä ulkomaalaisia oli 15 895. Satamassa kävi 58 laivaa. Kunnanvirasto toimi vuonna 1967 valmistuneessa virastotalossa.
Vuosi 1972
Maaliskuun 28. päivän hyväksyttiin Raution ja Kalajoen kuntaliitossopimus. Kesäkuun 26. päivänä päätettiin Kalajoen yhteiskoulun ottamisesta kunnan haltuun ja ylläpidettäväksi.. Joulukuun 22. päivänä päätettiin ostaa lentokentän paikkaa varten tarvittavat maa-alueet 1000 markan hehtaarihinnalla. Syntyvyys oli 121 lasta ja kuolleisuus 54. Sairaalassa hoidettiin 1861 potilasta. Mielisairaita oli 83. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 39, joista uusia tapauksia oli 6. Kalajoen yhteiskoulu on perustettu 1943 ja siitä tuli vuonna 1958 8-luokkainen, yliopistoon johtava yhteiskoulu. Koulun ylläpitäjänä oli 1.8.1972 saakka Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. ja siitä lähtien Kalajoen kunta. Kotiteollisuuskoulun asuntolan rakentaminen aloitettiin. Kunnalliskertomuksen mukaan alkoholin käyttö oli lisääntynyt neuvottelujen, juhlien ja kokousten pöytäjuomana. Juopumispidätyksiä oli 156. Rattijuoppoja oli 18. Leiribaarin piirustukset hyväksyttiin 20.1.1972. Kunnallisvaaleissa keskusta sai 16 paikkaa, kokoomus 2, SMP 2 ja SKDL 6.
Vuosi 1973
Kalajoen asukasluku oli 8298. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 42, joista uusia tapauksia oli 9. Maaliskuun 16. päivänä valtuusto päätti suosittaa kunnallisille toimielimille tupakanpolton lopettamista kokoustiloissa kokousten aikana. Päätettiin, että rakennuslain ns. kateuspykälää sovelletaan Kalajoen kunnassa. Myytiin toiminimi Marlonille kiinteistö ja siihen kuuluva tontti 50 000 markalla. Oy Alko Ab avasi myymälänsä Kalajoella. Leirintäalueella saavutettiin 84 139 yöpymisvuorokautta. Toukokuussa oli 229, kesäkuussa 19359, heinäkuussa 54980, elokuussa 9391 ja syyskuussa 180 yöpymisvuorokautta. Ulkomaalaisten osuus oli 33 084. Ulkomaalaisista suurin osa oli norjalaisia. Leirintäalue oli Suomen suosituin. Leirintäalueen päävalvojana oli Erkki Aho. Leirintäalueen tulos oli parempi kuin 6 edellisen vuoden tulos yhteensä.
Vuosi 1974
Merkittävimpiä tuloksia elinkeinoelämän kehittämiseksi olivat SOK:n ja Rauma-Repolan kanssa tehdyt sopimukset teollisen toiminnan aloittamiseksi Kalajoella. Sorvarin talo siirrettiin Ylivieskan kaupunkiin. Kysymyksessä oli entisen Raution kunnan osan siirtäminen Ylivieskan kaupungin alueeksi. Kunnalliskertomus oli nyt tehty Kunnallisliiton ohjeiden mukaan ja siksi siitä oli tullut melko mitäänsanomaton.
Vuodet 1975 – 1980
Vuonna 1975 työpaikkoja Kalajoella oli seuraavasti: Topi-Kalustaja Oy 160, Rauma-Repola Oy 230, SOK:n vaatetustehdas 35, J. Pirttijärvi ja Kumppanit Oy 34, Junnikkalan Saha 20. Santaholman saha 30. Marlon Oy 21, Rautex 13. Veroäyri oli 14,00.Vuonna 1976 perustettiin Kalajokiseudun Matkailupalvelu r.y. matkailun kehittämiseksi. Vuonna 1977 SOK:n tehtaalla oli jo 125 työpaikkaa ja Santaholma Oy:llä 50. Urheiluopistoa varten tehtiin suunnitelmia. Vuonna 1978 Piekkon Aukon haudalle laitettiin muistokivi. Leirintäalueen lomamökit rakennettiin kunnan omana työnä. Kalajoen kunta liittyi 27.4.1979 Hiekkasärkät Oy nimisen yhtiön osakkaaksi. Vuonna 1980 Rauma-Repola Oy:llä oli 320 työntekijää, Topi-Kalustaja Oy:llä 149, SOK:n vaatetustehtaalla 136, Santaholma Oy:llä 59, Junnikkalan Sahalla 48, Kalayhtymällä 40, O. Tuuran konepajalla 23, Kalajoen meijerillä 23, Kalajoen Metalli Oy:llä 18 ja Marlonilla 17. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Paavo Saari .17.1.1980. Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa Kempeleessä. Untamo Sorasto aloitti valtuuston puheenjohtajana 29.1.1980.
Vuodet 1981-1985
Nämä vuodet olivat kovan kehityksen aikaa Kalajoella. Maatilojen määrä oli 770. Työpaikkamäärät olivat pysyneet korkealla tasolla. Merkittävin investointihanke oli keväällä 1982 valmistuva Rahjan syväsatama. Hiekkasärkät Oy:n ensisijainen tehtäväkenttä oli ohjelmapalveluiden luominen matkailijoille. Kalajoen kunta osti 18.12.1981 matkailuhotellin valtiolta. Kunnalliskoti täytti 30.9.1981 60 vuotta ja nimi muutettiin Mäntyrinteeksi. Vuonna 1982 käynnistettiin Hiekkasärkkien viihdepuisto. Samana vuonna muutettiin jälleen kunnalliskertomusten muotoa. Mielestäni taas mentiin vain huonompaan suuntaan. Vuonna 1983 myytiin tontti Leipomo T:mi A.O. Roosille. Teollisuustyöpaikkoja Kalajoella oli 1001.Terveyskeskuksen vihkiäistilaisuus pidettiin 12.10.1985.
Vuodet 1986-1990
Vuonna 1986 Kalajoen kunnan palveluksessa oli 579 henkilöä. Vuonna 1987 käynnistettiin Jussi Kurikkalan patsashanke. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myönnettiin 26.3.1987 takaus. Vuonna 1988 kunnan maksuvalmius oli heikko. Paras tilanne oli lokakuussa, jolloin varat riittivät yli kahdeksi viikoksi. Vuoden 1988 lopussa leirintäalueen toiminta siirtyi kunnalta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuonna 1989 Kalajoen kunta sijoitti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeisiin 1 514 000 markkaa. Vuonna 1990 Kalajoen kunta myönsi Paratiisikylpylä Oy:lle 19 520 645,84 markan takauksen. Erkki Aho ja Heikki Manninen vastustivat takauksen myöntämistä.
Vuodet 1991-1995
Helmikuussa 1992 työttömiä oli 18,2 %. Saman vuoden lopussa Kalajoen kunnan takaukset Paratiisikylpylä Oy:lle olivat 20 538 240,41 markkaa ja Hiekkasärkät Oy:lle 2 179 830,00 markkaa. Kaikkiaan takausten määrä oli 42 216 368,36 markkaa. Vuonna 1992 Konepaja Oy:n osakkeita ostettiin 2,5 miljoonalla markalla. Vuoden lopulla aloitettiin uuden lukion rakentaminen. Kustannusarvio oli 16.7 miljoonaa markkaa. Junkkarit Hockey Team nousi I-divisioonaan. Juha Junnikkala ja Rainer Bäckman ottivat kaksoisvoiton purjekelkkailun MM-kisoissa. Kari Joki-Erkkilä voitti kaksi kultamitalia ja yhden hopeamitalin vammaisten paraolympiakisoissa. Golf-kentälle saatiin harjoitusrata. Kalajoen lentokentälle tehtiin ensimmäinen virallinen lasku 17.6.1992. Uusi jäähalli toi uutta ilmettä Kalajoen talveen. Vuonna 1993 Kalajoen kunta osti Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita yhteensä 3 372 011 markalla. Nämä osakkeet ostettiin urheiluopistosäätiöltä 372 000 markalla, Kalajoen keilahalli Oy:ltä 605 261 markalla, Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä 2 394 750 markalla. Lisäksi kunta merkitsi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakkeita 2 394 750 markalla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kalajoen kunta osti urheiluopistosäätiön irtaimistoa 600 000 markalla. Kunnan takaukset olivat 58 799 190 markkaa. Vuonna 1994 kalajokiset äänestivät Euroopan Unioniin liittymisestä. Äänestystulos oli 65,1 % Ei ja 34,9 % Kyllä. Antti Haapakoski sijoittui Helsingin MM-kisoissa aitajuoksussa kuudenneksi. Rahjan satamaan investointiin kunnan toimesta 5 938 479 markkaa. Kunnan lainamäärä oli 67 500 330 markkaa. Vuosi 1995 oli Kalajoen 470-vuotisjuhlavuosi ja samalla kunnan 130-vuotisjuhlavuosi. Rahjan satamaan investointiin vuonna 1995 kuusi miljoonaa markkaa.
Vuodet 1996 –2000
Santaholma Oy:n konkurssista johtuva takaustappio Kalajoen kunnalle oli 6 097 288,50 markkaa. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Erkki Aho oli ylivoimainen ääniharava 243 äänellä. Kalajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos siirtyi 1.1.1998 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän omistukseen. Kalajoella yksityisten työpaikkojen osuus 70,3 %. Naapurikunnissa 55 %. Konsernitaseessa suoritettiin vuonna 1998 arvonkorotuksia 8 563 484,35 markkaa. Nämä arvonkorotukset herättävät vähintäänkin kiinnostusta. Kalajoen kunta myönsi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 18,3 miljoonan tilapäislainan 3,6 %:n korolla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Revon Sähkö Oy:n osakkeista saatiin 83,4 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Erkki Aho oli Kalajoen ylivoimainen ääniharava. Vuosikertomukset olivat hyvin puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n osalta.
Katselin Tour de Skin naisten tajaa-ajon kilpailua ja samalla kuntopyöräilin 30 minuuttia.
TDS Val Mustair, Sveitsi
Naiset, 10 km (p) / Takaa-ajo
1. Tiril Udnes Weng NOR 28.51,3
2. Kerttu Niskanen FIN + 0,4
3. Frida Karlsson SWE + 0,6
4. Anne Kjersti Kalvå NOR + 1,9
5. Lotta Udnes Weng NOR + 21,8
6. Katharina Hennig GER + 41,9
7. Rosie Brennan USA + 44,9
8. Heidi Weng NOR +1.03,3
9. Nadine Fähndrich SUI +1.03,5
10. Astrid Öyre Slind NOR +1.03,9
16. Anne Kyllönen FIN +1.25,6
18. Krista Pärmäkoski FIN +1.27,2
21. Jasmi Joensuu FIN +1.36,8
44. Katri Lylynperä FIN +2.35,3
61. Jasmin Kähärä FIN +4.33,4
Anni Alakoski FIN +4.52,9
TDS Val Mustair, Sveitsi
Miehet, 10 km (p) / Takaa-ajo
1. Johannes H. Kläbo NOR 25.55,0
2. Pål Golberg NOR + 10,2
3. Federico Pellegrino ITA + 10,2
4. Simen Hegstad Krüger NOR + 28,0
5. Sindre B. Skar NOR + 29,6
6. Martin L. Nyenget NOR + 33,4
7. William Poromaa SWE + 33,8
8. Michal Novak CZE + 34,1
9. Hans Christer Holund NOR + 34,7
10. Didrik Tönseth NOR + 35,2
14. Iivo Niskanen FIN + 52,3
16. Perttu Hyvärinen FIN + 56,0
33. Markus Vuorela FIN +1.45,9
55. Lauri Lepistö FIN +2.20,5
56. Ville Ahonen FIN +2.25,0
Olin tänään Kalajoen terveyskeskuksessa seuraamassa kun veljeni Olli siirtyi ajasta ikuisuuteen kello 15.13. R.I.P.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti