Tosiasiat maahanmuutosta

Maahanmuuton keskeiset muodot Suomessa

Maahanmuutosta keskusteltaessa ja sitä säädeltäessä on olennaista erottaa sen eri lajit ja tavoitteet, sillä niitä koskevat eri lait ja käytännöt:

• Työperäinen maahanmuutto:

  Työntekijöiden ja yrittäjien muutto maahan, jonka tarkoituksena on vastata osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kasvuun ja talouden elinvoimaisuuteen.

• Opiskelu ja tutkimus: Ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja harjoittelijoiden saapuminen maahan suorittamaan tutkintoa tai tekemään tieteellistä työtä.

• Kansainvälinen suojelu (Turvapaikanhakijat ja pakolaiset): Turvapaikanhakija hakee maasta suojaa vainon tai turvattomuuden vuoksi. Pakolaiset puolestaan ovat henkilöitä, joille on jo myönnetty turvapaikka tai jotka ovat saapuneet osana virallista pakolaiskiintiötä.

• Perheenyhdistäminen: Muutto maahan jo siellä asuvan perheenjäsenen luokse.

• Viranomaisten vastuut ja roolit

Suomen maahanmuuttopolitikkaa ja -prosesseja ohjaavat useat eri tahot:

Viranomainen / Toimija	Pääasiallinen vastuualue
Sisäministeriö	Vastaa maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön yleisestä valmistelusta sekä ohjaa Maahanmuuttovirastoa.
**[Maahanmuuttovirasto (Migri)](https://www.migri.fi/ "Etusivu	Maahanmuuttovirasto")**
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)	Vastaa työperäisen maahanmuuton, opiskelijoiden maahanmuuton sekä kotouttamisen politiikasta ja lainsäädännöstä.
Poliisi ja Rajavartiolaitos	Vastaavat rajatarkastuksista, laittoman maahantulon torjunnasta sekä ottavat vastaan turvapaikkahakemuksia.

Kotoutuminen ja lainsäädäntö

Maahanmuuttoa säätelevät Suomessa keskeisesti muun muassa ulkomaalaislaki ja kotoutumislaki. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa tasavertaisen aseman muun väestön kanssa. Modernissa politiikassa korostetaan kotoutumisen kaksisuuntaisuutta, mikä tarkoittaa, että se vaatii aktiivisuutta, kielitaidon opettelua ja lakien noudattamista muuttajalta, mutta myös vastaanottavalta yhteiskunnalta valmiutta tarjota mahdollisuuksia ja palveluita.

Maahanmuuttajien määristä Suomessa

Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa noin 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 11,7 prosenttia koko maan väestöstä.

Väestötilastoissa maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään tarkastellaan yleensä kolmesta eri näkökulmasta: syntyperän, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan.

1. Ulkomaalaistaustaiset (Syntyperä)

Tilastokeskus jakaa ulkomaalaistaustaiset henkilöt kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko he syntyneet ulkomailla vai Suomessa:

• Ulkomailla syntyneet (ensimmäinen polvi): 558 617 henkilöä.

• Suomessa syntyneet (toinen polvi): 102 183 henkilöä. Suomessa syntyneiden toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan ensimmäistä kertaa vuoden 2025 aikana. He ovat valtaosin vielä nuoria, ja heistä alle kouluikäisiä on lähes 38 %.

2. Suurimmat ryhmät kansalaisuuden ja kielen mukaan

Ryhmien suuruusjärjestys vaihtelee sen mukaan, mitataanko sitä pelkän virallisen kansalaisuuden vai äidinkielen perusteella:

• Kansalaisuus: Vuoden 2025 aikana Ukrainan kansalaiset nousivat Suomen suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi.

• Äidinkieli: Jos tilannetta tarkastellaan äidinkielen mukaan, venäjänkieliset ovat edelleen selvästi suurin ryhmä (102 618 henkilöä). Tämä johtuu siitä, että lähes 53 000 venäjänkielisellä on jo Suomen kansalaisuus, jolloin he eivät näy ulkomaiden kansalaisten tilastoissa. Seuraavaksi suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vironkieliset (48 495) ja ukrainankieliset (46 696).

3. Vuotuinen muuttoliike (2025)

Vuosi 2025 merkitsi maahanmuutossa selvää tasaantumista kahden poikkeuksellisen suuren kasvuvuoden (erityisesti Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden vuoksi ennätyksellisen vuoden 2023) jälkeen.

• Maahanmuutto Suomeen: 51 121 henkilöä (laskua edellisvuodesta noin 12 800 muuttoa). Määrä oli laskusta huolimatta tilastohistorian kolmanneksi korkein.

• Maastamuutto Suomesta: 19 888 henkilöä (tilastointihistorian korkein luku).

• Nettomaahanmuutto (muuttovoitto): +31 233 henkilöä.

• Suurimmat Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten ryhmät vuonna 2025 olivat ukrainalaiset (8 771 henkeä), filippiiniläiset (2 753) ja srilankalaiset (2 466).

Maahanmuuttajien työllisyys

Ulkomaalaistaustaiset ja maahanmuuttajat ovat vastanneet Suomen työllisten määrän kasvusta koko 2020-luvun. Samalla kun suomalaissyntyisten työllisten määrä on vähentynyt väestön ikääntymisen vuoksi, maahanmuutto on tuonut työmarkkinoille uutta työvoimaa.

Maahanmuuttajien työllisyystilanne vaihtelee kuitenkin suuresti sukupuolen, maahantuloperusteen sekä talouden suhdanteiden mukaan.

Keskeiset tunnusluvut ja suhdannetilanne

Vuosien 2025 ja 2026 aikana yleinen talouden matalasuhdanne on heijastunut myös ulkomaan kansalaisten työllisyyteen:

• Työllisyysaste: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ulkomaan kansalaisten työllisyysaste oli vuoden 2026 alussa 56,4 prosenttia (vuoden 2025 lopussa 56,8 %). Tämä jää selvästi matalammaksi kuin koko Suomen väestön trendinmukainen työllisyysaste (noin 75 %).

• Työttömyys: Työttömyysaste ulkomaalaisten keskuudessa oli noin 20 prosenttia. Keväällä 2026 ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli Suomessa noin 48 600, mikä vastasi lähes 15 prosenttia kaikista Suomen työttömistä.

Sukupuolten väliset suuret erot

Maahanmuuttajien työllisyydessä näkyy poikkeuksellisen suuri kuilu miesten ja naisten välillä:

• Miehet: Maahanmuuttajamiesten työllisyys nousee hyvässä suhdanteessa lähes kantaväestön tasolle (usein 70 % tuntumaan tai ylikin). Vuoden 2026 aikana miesten työttömyys kääntyi jopa lievään laskuun.

• Naiset: Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste (alle 60 %) on Suomessa muiden Pohjoismaiden tasoa matalampi. Monet naiset jäävät pitkäksikin aikaa työvoiman ulkopuolelle esimerkiksi perhesyistä. STTK:n teettämien selvitysten mukaan naisissa on kuitenkin merkittävä työvoimapotentiaali, sillä lähes joka toisella ulkomaalaistaustaisella naisella on korkeakoulututkinto.

Työllistyminen maahantulon syyn mukaan

Se, millä perusteella ihminen muuttaa Suomeen, ennustaa vahvasti hänen työllistymistään:

Maahantulon syy	Työllisyyskehitys
Työperäinen maahanmuutto	Työllisyysaste on huippukorkea, lähes 90 prosenttia. Nämä henkilöt tulevat suoraan valmiiseen työpaikkaan.
Opiskelu	Työllistyvät usein opintojen ohessa tai valmistuttuaan nopeasti asiantuntijatehtäviin tai esimerkiksi palvelualoille.
Kansainvälinen suojelu & perhesyyt	Työllistyminen on aluksi selvästi hitaampaa. Kotoutumisajan jälkeen työllisyys ja tulotaso paranevat kuitenkin tasaisesti Suomessa asuttujen vuosien myötä.

Työelämässä koettu syrjintä ja haasteet rekrytointiprosesseissa (kuten tiukat suomen kielen vaatimukset tai ulkomaisten tutkintojen rinnastamisen vaikeus) hidastavat edelleen monen Suomeen muuttaneen pääsyä koulutusta vastaavaan työhön

Maahanmuuton ongelmat ja kipupisteet

Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ja kipupisteet koskettavat sekä Suomeen muuttavia ihmisiä että suomalaista yhteiskuntaa, ja ne jakautuvat taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin haasteisiin. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa Sitran koordinoimista kansalaiskeskusteluista aina eduskuntaan asti maahanmuuton kipupisteet jaetaan tyypillisesti seuraaviin pääteemoihin:

1. Työmarkkinat ja talous

• Matala työllisyysaste ja työttömyys: Erityisesti pakolais- ja perhetaustaisten maahanmuuttajien sekä ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste jää merkittävästi kantaväestöä matalammaksi. Tämä luo painetta julkiselle taloudelle, ja matalasuhdanteen aikana ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on pysytellyt korkeana.

• Koulutuksen haaskaaminen (Aivoturska): Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät usein koulutustaan vastaamattomissa suorittavan tason töissä.

• Syrjintä rekrytoinnissa: Tutkimusten mukaan ulkomaalaiselta kalskahtava nimi tai tiukat, toisinaan tarpeettoman korkeat suomen kielen vaatimukset estävät päteviäkin hakijoita pääsemästä edes työhaastatteluihin. Myös ulkomaisten tutkintojen virallinen tunnustaminen koetaan hitaaksi ja vaikeaksi.

2. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kipupisteet

• Toisen polven haasteet: Huolta herättävät Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret, jotka tilastojen mukaan kohtaavat kantaväestön nuoria enemmän haasteita koulutuspoluilla ja työelämään siirtymisessä.

• Segregaatio eli alueellinen eriytyminen: Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin ja niiden tiettyihin lähiöihin. Alueellinen eriytyminen heijastuu kouluihin, joissa S2-oppilaiden (suomi toisena kielenä) suuri osuus muuttaa luokkahuoneiden dynamiikkaa ja luo haasteita opetuksen järjestämiselle.

• Hyvinvointierot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitysten mukaan alle puolet maahanmuuttaneista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, ja haasteet korostuvat erityisesti nuorilla aikuisilla.

3. Kulttuuriset ristiriidat ja integraatio

• Arvoristiriidat: Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousevat usein esiin haasteet, jotka liittyvät hyvin erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten sopeutumiseen suomalaiseen liberaaliin ja tasa-arvoiseen oikeusvaltioon. Kysymykset esimerkiksi naisten oikeuksista, uskonnon roolista julkisessa tilassa ja perherakenteista voivat aiheuttaa hankausta.

• Rasismi ja ulkopuolisuus: Maahanmuuttajat kokevat arjessaan rasismia, ennakkoluuloja ja ulkopuolisuuden tunnetta, mikä hidastaa ja vaikeuttaa heidän kotoutumistaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

4. Politiikka ja vetovoima

• Kireä ilmapiiri: Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on hyvin polarisoitunutta. Tiukentuva maahanmuuttolainsäädäntö ja julkinen retoriikka huolestuttavat maassa jo asuvia asiantuntijoita. Tämä heikentää Suomen maakuvaa ja vaikeuttaa kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemista maahan.

• Turvallisuus ja valvonta: Keskustelua herättävät myös laittoman maahantulon hallinta, EU:n ulkorajojen valvonta sekä viranomaisten resurssit käsitellä hakemuksia, taustoittaa tulijoita ja toimeenpanna kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tehokkaasti

Totuus haittamaahanmuuton estämisen toteuttamisesta

Työperusteisen maahanmuuton tulorajojen nostaminen kytkeytyy suoraan pyrkimykseen minimoida sosiaalitukien käyttö. Kun maahanmuuttajalta vaaditaan korkeampaa palkkaa oleskeluluvan saamiseksi, varmistetaan, ettei hänellä ole edes laillista oikeutta hakea Kelan tukia täydentämään tulojaan.

Uudistukset ja niiden yhteys sosiaalitukijärjestelmään toimivat seuraavasti:

1. Tulorajojen korotukset (2025–2026)

Maahanmuuttovirasto (Migri) soveltaa nykyisin selvästi aiempia vuosia tiukempia palkkarajoja:

• Tavalliset työntekijät (TTOL): Työntekijän oleskeluluvan lakisääteinen bruttopalkkaraja nostettiin 1 600 euroon kuukaudessa. Aiemmin riitti alan minimityöehtosopimuksen mukainen palkka (joka saattoi olla esimerkiksi noin 1 400 euroa). Jos palkka jää euronkin alle 1 600 euron, oleskelulupaa tai sen jatkoa ei myönnetä. Ilta- ja yövuorolisiä ei lasketa mukaan tähän perussummaan.

• Asiantuntijat ja erityisasiantuntijat: Korkeakoulutetuilta asiantuntijoilta ja EU-sinisen kortin haltijoilta vaadittava kuukausipalkka on nostettu 3 937 euroon brutto vuodelle 2026.

• Muut luvat (Opiskelijat ja perheenjäsenet): Jos oleskelulupa perustuu muuhun kuin suoraan työsuhteeseen (kuten valmistumisen jälkeiseen työnhakuun tai yritystoimintaan), vaadittava nettotuloraja on sidottu asuinkuntaan: Pääkaupunkiseudulla vaaditaan 1 210 €/kk netto, muissa suurissa kunnissa 1 090 €/kk netto ja muualla Suomessa 1 030 €/kk netto.

---

2. Miten tulorajat karsivat sosiaalitukien tarvetta?

Tulorajojen mekaaninen nostaminen toimii suodattimena, joka estää niin sanotun matalapalkkamuuttoilmiön ja minimoi sosiaaliturvan kuormituksen kolmella tavalla:

Estetään "palkkaköyhyys" ja tukiriippuvuus

Suomessa matalapalkkaisilla aloilla (kuten siivous-, ravintola- tai palvelualoilla) osa-aikatyötä tekevät Suomen kansalaiset joutuvat usein hakemaan yleistä asumistukea tai perustoimeentulotukea palkkansa päälle tullakseen toimeen.
Nostamalla oleskeluluvan minimipalkka 1 600 euroon valtio varmistaa, että maahanmuuttajan on pakko tehdä joko täyttä työviikkoa tai saada riittävän korkeaa tuntipalkkaa. Koska tulotason on oltava lakisääteisesti korkeampi, henkilö ei lähtökohtaisesti ole enää oikeutettu viimesijaisiin Kelan tukiin, sillä hänen omat tulonsa ylittävät tukirajojen kynnykset.

Katkaistaan oikeus tukiin työttömyystilanteessa

Hallituksen voimaan saattama 3 tai 6 kuukauden työttömyyssääntö tarkoittaa, että jos työperusteinen maahanmuuttaja menettää työnsä, hänen täytyy löytää uusi, vähintään 1 600 euroa kuukaudessa maksava työ kyseisen suoja-ajan kuluessa.
Jos uutta vaatimukset täyttävää työtä ei löydy, oleskelulupa raukeaa ja henkilön on poistuttava maasta. Tämä katkaisee mahdollisuuden jäädä Suomeen elämään pelkän työttömyysturvan ja asumistuen varassa.

Evätään kansalaisuus tukien käytön seurauksena

Kuten aiemmin todettiin, kansalaisuuslain tiukennukset estävät Suomen kansalaisuuden saamisen, jos hakija on turvautunut toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan yli 3 kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana. Koska oleskeluluvan jatkaminen edellyttää jatkuvasti tuon 1 600 euron tulorajan ylittämistä, maahanmuuttaja ei voi hakea sosiaalitukia vaarantamatta sekä nykyistä oleskelulupaansa että tulevaa polkuaan kansalaiseksi.

Lopputulos

Tulorajoilla luodaan järjestelmä, jossa ulkomaisen työntekijän on oltava Suomelle puhtaasti nettovaltiontaloudellinen hyöty. Jos työntekijän palkka ei riitä elämiseen ilman yhteiskunnan tukea, järjestelmä evää oleskeluluvan automaattisesti, jolloin henkilö ei pääse Kelan asiakkaaksi

Paljonko näillä toimenpiteillä on tarkoitus säästää valtion rahoja?

Orpon hallituksen tavoitteena on saavuttaa suorilla maahanmuuttopoliittisilla säästöillä yhteensä noin 250 miljoonan euron säästöt hallituskauden 2023–2027 aikana.

Vaikka hallituksen tekemät julkisen talouden kokonaissopeutukset ovat huomattavasti suurempia (noin 9 miljardia euroa), maahanmuuttoon ja eriyttämiseen liittyvät toimenpiteet jakautuvat tarkempiin lakikohtaisiin tavoitteisiin:

• Kotoutumispalveluiden ja -korvausten leikkaukset: Valtio säästää noin 47 miljoonaa euroa uudistamalla kotoutumispalveluita ja siirtämällä ne kunnille. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden saamiin laskennallisiin kotoutumiskorvauksiin tehtiin erillinen 30 miljoonan euron tasoleikkaus.

• Kielitaitoon sidottu työttömyysturva: Työttömille maahanmuuttajille suunnatun matalamman kotoutumistuen ja kielitaitovaatimusten arvioitiin tuovan noin 26 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden parantumisen kautta tavoitellaan yli 100 miljoonan euron kokonaisvaikutusta.

• Pakolaiskiintiön puolittaminen: Turvapaikkajärjestelmän ja vastaanottotoiminnan säästöt muodostavat ison osan maahanmuuton suorista menosäästöistä, kun pakolaiskiintiö puolitettiin 500 henkeen

Suomen vankilapopulaatio on kasvanut huomattavasti, ja ulkomaalaisten vankien määrä on saavuttanut uuden ennätyksen: Suomen vankiloissa on noin 3 900 vankia, joista lähes 950 (noin neljännes) on ulkomaalaisia.

Hallituksen uusi suunta: Vankilapaikkojen vuokraaminen ulkomailta

Koska vankien siirtäminen suoraan heidän omiin kotomaihinsa on usein sopimusteknisesti vaikeaa, oikeusministeri Leena Meri on nostanut esiin vaihtoehtoisen ratkaisun, jota Tanska ja Ruotsi jo toteuttavat: vankilapaikkojen vuokraamisen ulkomailta.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomi tutkii mahdollisuutta vuokrata vankilapaikkoja esimerkiksi Virosta tai muista maista. Tässä mallissa ulkomaalaiset (erityisesti EU-maiden ulkopuolelta tulleet) miesvangit siirrettäisiin kärsimään tuomiotaan Suomen vuokraamaan ja valvomaan ulkomaiseen vankilaan, mistä heidät tuomion päätyttyä karkotettaisiin suoraan omaan kotimaahansa. Tällä pyritään säästämään suomalaisten veronmaksajien rahoja ja ratkaisemaan kotimaisten vankiloiden yliasutusongelma.

Kuinka kauan kestää näillä toimenpiteillä, että suomalainen maahanmuutto ei enää ole haittamaahanmuutoa

Uudistusten täysimääräisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkyminen vie arvioiden mukaan vähintään 5–10 vuotta. Aikataulu johtuu siitä, että lakimuutokset astuvat voimaan porrastetusti, ja maahanmuuton vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia "elinkaarivaikutuksia".

Julkistalouden laskelmissa ja poliittisessa arvioinnissa siirtymäaika jakautuu kolmeen vaiheeseen:

1. Välittömät vaikutukset (1–3 vuotta: Vuosina 2024–2027)

Ensimmäiset tulokset näkyvät uusien maahantulijoiden määrässä ja suorissa budjettisäästöissä.

• Maahantulon tyrehtyminen: Kun vaadittava kuukausipalkka nostettiin 1 600 euroon ja pakolaiskiintiö puolitettiin, matalapalkkaisten alojen työlupahakemukset ja humanitaarinen muutto vähenivät välittömästi.

• Suorat säästöt: Kotouttamispalveluiden leikkaukset ja uusi matalampi kotoutumistuki tuovat valtion budjettiin noin 100–250 miljoonan euron säästöt tämän hallituskauden loppuun mennessä.

2. Keskipitkän aikavälin vaikutukset (5 vuotta: Vuoteen 2030 mennessä)

Tässä vaiheessa nähdään, miten maassa jo asuvien maahanmuuttajien profiili muuttuu.

• "Karsintamekanismi" toimii: Tiukka 3 tai 6 kuukauden työttömyyssääntö tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä maasta on poistunut huomattava määrä sellaisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka olisivat vanhassa järjestelmässä jääneet työttömyysturvan ja asumistuen piiriin.

• Kielitaidon parantuminen: Koska tukien saaminen on sidottu tiukemmin kielitaitovaatimuksiin, maahan jäävien työllisyysasteen odotetaan nousevan, mikä vähentää toimeentulotuen tarvetta.

3. Pitkän aikavälin elinkaarivaikutukset (10+ vuotta: Vuoteen 2035 ja sen yli)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja valtiovarainministeriön selvitysten mukaan maahanmuuton todellinen nettovaikutus julkiselle taloudelle mitataan vasta vuosikymmenten säteellä.

• Jotta maahanmuutto muuttuisi puhtaasti valtiontaloudelliseksi hyödyksi (eli verotulot ylittävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut), maassa asuvien ulkomaalaisten työllisyysasteen on pysyttävä korkeana läpi heidän elinkaarensa.

• Vasta noin kymmenen vuoden kuluttua nähdään, riittävätkö 8 vuoden asumisaikavaatimus ja uusi kansalaisuuskoe varmistamaan, että kansalaisuuden saavat vain ne, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaan täysin omavaraisesti.

Miksi ongelma ei poistu hetkessä?

Suomessa asuu jo valmiiksi satojatuhansia vieraskielisiä, joita koskevat perustuslain takaamat perusoikeudet (kuten viimesijainen toimeentulotuki). Koska lainsäädäntöä ei voida perustuslain ja EU-oikeuden vuoksi soveltaa takautuvasti niin, että jo maassa olevilta laillisilta asukkailta vietäisiin kaikki tuet, muutos tapahtuu hitaasti uuden sukupolven ja uusien maahantulijoiden kautta. Taloudellinen asennoituminen muuttuu sitä mukaa, kun järjestelmä suodattaa sisään vain korkeamman palkkatason osaajia.