Kalajoen Hiekkasärkät 31.05.2022
Heräsin yöllä kello 02.20. En saanut enää unta, vaikka join lasillisen maitoa, söin puoli banaania ja laitoin villasukat jalkaan. Mikään keino ei tuntunut auttavan. Punnitsin itseni. Vaaka näytti numeroita 106.2 kg. Veren sokeri oli 6.7. Verenpaine 139/84 pulssi 57.
Valmistin aamupalan ja söin aamupalan kello 03.10. Aamupalaani kuuluu ruisleivän siivu, jonka päälle laitan silvottuna valkosipulin kynnen, paprikan siivuja, juustosiivun ja suolakurkun siivuja.
Valkosipuli on minulle tärkeä aine. Yhdysvaltain Kansallisen Lääkekirjaston (National Library of Medicine) mukaan valkosipulia käytetään useiden sairauksien hoitoon. Monet niistä liittyvät verenkiertoon ja sydämen toimintaan, kuten ateroskleroosi (valtimoiden kovettuminen), korkea kolesteroli, sydänkohtaukset, sepelvaltimotauti ja verenpainetauti.
Jotkut tahot käyttävät valkosipulia myös ennaltaehkäisemään keuhkosyöpää, eturauhassyöpää, rintasyöpää, mahasyöpää, peräsuolen syöpää ja paksusuolen syöpää. Vuonna 2007 julkaistu tutkimus osoitti, että murskatun valkosipulin erittämä alliisiinivalmiste päivittäin nautittuna vähensi riskin sairastua flunssaan yli puoleen. Lisäksi se nopeutti taudista paranemista. Tutkimuksessa (2010) havaittiin valkosipuliöjyn auttavan mahdollisesti suojelemaan diabetespotilaista kardiomyopatialta. Kardiomyopatia eli sydänlihasrappeuma on krooninen sydänlihassairaus ja diabetes-potilaiden yleisin kuolinsyy. Valkosipuli hidastaa valtimoiden kovettumista ja alentaa korkeaa verenpainetta. Vlkosipuli ehkäisee neivelrikkoa. Nivelrikko eli artroosi (osteoarthrosis) on maailman yleisin nivelsairaus, joka johtaa Suomessa noin 600 000:een lääkärikäyntiin joka vuosi.
Tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka syövät raakaa valkosipulia vähintään kahdesti viikossa, on 44 % pienempi riski sairastua keuhkosyöpään. ”Kolme valkosipulin sisältämää orgaanista rikkiyhdistettä – DAS, DADS ja DATS – osoittautuivat kaikki kykeneviksi tuhoamaan aivosyöpäsoluja, mutta DATS oli niistä tehokkain. Tutkimus nostaa esiin kasvipohjaiset yhdisteet, joilla voidaan kontrolloida pahanlaatuisia aivokasvainsoluja. ”Sipulikasvien, erityisesti valkosipulin kulutuksella, on pienentävä vaikutus riskiin sairastua eturauhassyöpään”.
Yhden valkosipulin kynnen päivässä nauttineilla kiinalaisilla oli 50 % pienempi riski sairastua eturauhassyöpään. Säännöllinen valkosipulin nauttiminen näyttää vähentävän riskiä sairastua myös paksusuolen syöpään, peräsuolen syöpään ja mahasyöpään. Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että valkosipuli saattaa suun kautta nautittuna parantaa miesten virtsasuihkua, vähentää virtsaamistarvetta ja muita eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun (prostatahyperplasia) oireita.
Paprikassa on jopa viisi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. C-vitamiini on tuttu ase taistelussa flunssaa vastaan, ja se voi tulehdusten lisäksi pitää loitolla jopa syöpää ja sydänsairauksia.
Paprika sisältää myös muita tärkeitä ravintoaineita kuten foolihappoa, B- ja E-vitamiinia sekä karoteenia, A-vitamiinin esiastetta. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika on oiva vitamiinien lähde. Se sisältää muun muassa C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita sekä B-ryhmän vitamiineja. Paprika on yksi parhaista C-vitamiinin kasvislähteistä. 100 grammaa punaista paprikaa sisältää noin 180 mg C-vitamiinia.
Lihaksille, iholle, hiuksille ja kynsille juustosta saa hyvälaatuista proteiinia. Juusto on luustoa ja hampaita vahvistavan kalsiumin lähde. Juustosta saa myös, muun muassa aineenvaihdunnalle tärkeitä, sinkkiä, fosforia sekä B12-vitamiinia
Suolakurkku on yksi hyvä esimerkki meille arkipäiväisestä, mutta hyvää tekevästä elintarvikkeesta, sillä tutkimuksien mukaan suolakurkun syöminen vahvistaa tehokkaasti vastustuskykyä. Ruoansulatuksen kannalta tämä tuote on erityisen hyvä, sillä fermentoidut ruoat tukevat suoliston bakteerikannan toimintaa. Nämä ruoat sisältävät maitohappovalmisteita monipuolisemmin hyödyllisiä bakteereita ja tukevat näin ollen tehokkaasti ruoansulatusta. Suolakurkkuja syömällä suoliston kunto paranee, ja myös hiusten kiilto ja ihon hyvinvointi lisääntyy.
Ruis sisältää bentsoaksinoideja, jotka toimivat tulehdusta ehkäisevästi ja bakteerien kasvua hillitsevästi, ja siten edistävät elimistön vastustuskykyä ja alentavat esimerkiksi veritulppariskiä. Ruis sisältää myös runsaasti terveellistä ravintokuitua, joka sekä täyttää että antaa kylläisyyttä Rukiilla on monia tutkittuja terveyshyötyjä. Sydänliiton mukaan rukiissa on muihin kotimaisiin viljoihin verrattuna kaikista eniten kuitua, jopa 16 grammaa sadassa grammassa täysjyväruisjauhoa. Rasvakoostumukseltaankin on ruis erinomainen, vain noin kymmenes sen sisältämästä rasvasta on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Lisäksi täysjyväruis, kuten muutkin täysjyväviljat, on hyvä useiden kivennäisaineiden ja vitamiinien, kuten raudan, folaatin ja magnesiumin lähde.
Rukiin sisältämälle kuidulle on annettu terveysväittämä, jonka mukaan rukiin kuidut edistävät suolen normaalia toimintaa. Väittämää saa käyttää, jos tuotteen kuitupitoisuus on vähintään 6 grammaa sadassa grammassa tuotetta. Kannattaakin olla leipähyllyllä tarkkana: jos haluat hyödyntää rukiin terveyshyödyt, valitse kuitupitoinen täysjyvätuote. Moniin leipiin nimittäin lisätään myös runsaasti vehnää.
Menin uudestaan nukkumaan ja heräsin 8 aikaan. Eläkeläisellä ei ole kiirettä. On aikaa itselle. Minä tein päähieronnan, kasvojumpan, sormijumpan, silmäjumpan, akupainelun ja jalkahieronnan. Sen lisäksi tein 15 minuutin aamujumpan. Tein hiushoidon ja pesin hiukset ja hampaat.
Haluan kehittää omaa taidenäyttelyäni. Siksi olen suunnitellut hankkivani kehykset kolmeen maalaukseen, jos rikollisesti mitatusta ulosotosta jää rahaa. Kalajoen pommitukset on maalaus, josta puuttuu vielä kehykset ja perjantaina kun saan eläkkeen niin tiedän, että riittääkö rahat kehyksen hankkimiseen.
Laskiaispäivä 22.2.1944 oli kaunis ja aurinkoinen päivä. Edellisenä päivänä oli pommitettua Oulua. Tieto siitä oli tullut myös Kalajoelle. Petroskoin Radion Tiltu oli ilmoittanut, että Kalajoelle pudotetaan laskiaispullia.Pakkasta oli muutama aste ja lunta oli aika vähän. Kouluissa oli vapaapäivä laskiaisen johdosta. Sota-ajan askareet tehtiin pääasiassa naisvoimin. Joitakin vanhimpien ikäluokkien miehiä oli kotiutettu toistaiseksi. Laskiaistiistai kääntyi iltaan.
Ilma
oli tyyni ja taivas pilvetön.
Kello
19.20-19.25 alkoi kuulua lentokoneen ääniä pohjoiselta taivaalta.
Lentokoneiden suunta oli etelään päin.Koneet lähestyivät
Kalajokea mereltä päin jokiuomaa pitkin.
Koko
kirkonkylä oli pimentämättä. Ikkunoista loistivat valot. Sadat
kalajokiset olivat ulkona. He olivat tulleet kuuntelemaan ja
katsomaan näkyisikö mitään.
Pommien
pudottaminen
Koneen
ollessa kirkonkylän keskustan yläpuolella oli hetken kuulunut
pommien pudottamisesta johtuvaa ujellusta ja sitten valtava pommien
räjähdyssarja ja ilmanpaineaalto. Valot sammuivat kaikkialta.
Pommien pudottamisen tarkka ajankohta lienee ollut 19.35. Niihin
lukemiin oli heiluriseinäkello pysähtynyt
Honkelassa.
Lentokoneiden
arvioitu lentokorkeus oli 1-2 kilometriä. Kone kaarsi etelään ja
hetkisen kuluttua ilmeisesti samaan laivueeseen kuulunut kone pudotti
laskuvarjopommin ja heti perään sarjan pommeja Kuivatjärven
alueelle Hiekkasärkkien läheisyyteen. Samat koneet lienevät
pudottaneet pommeja Kälviän Peitsoon etelään lentäessään. On
todennäköistä, että sama laivue pudotti pommeja myös
Merikarvialle. Venäläisten lennot olivat todennäköisesti
suoritettu Virosta käsin.
Vieno
Lahdenperä kuoli pommituksessa
Yksi
pommi osui nykyiselle Pommitielle ja katkaisi suurjännitelinjan.
Siksi valot sammuivat. Pommit putosivat suurjännitelinjan päälle
ja katkoivat linjoja niin ne aiheuttivat myös näyttävän
valoilmiön. Toinen pommi osui Lahdenperän talon merenpuoleiseen
päätyyn noin 2-3 metriä seinästä. Talon toinen pää sortui
kokonaan ja opettaja Vieno
Lahdenperä os.
Hongell sai surmansa silmänräpäyksessä. Kolmas pommi osui
suurjännitelinjan jalkapylvään viereen. Neljäs pommi jäi
suutariksi erään ladon viereen. Viides pommi osui meijerin
merenpuoleisen päädyn lähelle repien suuret alat rappausta ja
rikkoen ikkunat. Kuudes pommi osui meijerin Pitkäsenkylän puoleisen
päädyn lähelle ojaan. Pommi vaurioitti meijerin lastauslaituria.
Sama pommi rikkoi Aino
ja
Oskari
Kähtävän talon
ikkunat ja aiheutti talolle sirpalevahinkoja. On todennäköistä,
että tästä pommista Aarne
Kähtävä sai
sirun kainaloonsa. Seuraavat kolme pommia osuivat Kärjenkoskeen ja
repivät vain jäähän reikiä. Pommien paineaalto rikkoi ikkunoita
n. kilometrin säteellä. Kalajoen sairaalassa tohtori Untamo
Sorasto hoiti
Aarne
Himangan.
Muita henkilöitä ei vastaanotolla käynytkään.
Näin
kertovat pommitukset kokeneet
Inna
Lahdenperä oli
tuohon aikaan 9-vuotias tyttö.
Hän
kertoo, että isämme Vilho
Lahdenperä oli
kaatunut 27.7.1941.
-
Asuimme veljeni ja äitini kanssa 1939 valmistuneessa talossa.
Laskiaispäivänä kävimme mummoa katsomassa Tyngällä ja palasimme
kotiin n. klo 18 aikoihin. Äiti oli laittanut ruuan
poikkeuksellisesti makuukamarin pienelle pöydälle. Syödessämme
kuulimme lentokoneen ääniä.
Äiti
sanoi: ”Käväisenpä katsomassa näkyykö mitään”. Muutaman
sekunnin kuluttua pommit putosivat ja kaikki muuttui yhdellä
rysäyksellä kaaokseksi. Melun ja rätinän vaiettu huusimme
äitiämme. Mitään ei kuulunut. Arvasimme hänen jääneen
raunioihin. Pyrimme talosta ulos.
Mitä
olisi tapahtunut jos ruoka olisi katettu keittiöön eikä
makuukamarin pienelle pöydälle? Pommi olisi silloin voinut surmata
myös lapset.
Aino
Kähtävä kertoo
olleensa puuliiterissä tyttärensä kanssa hakkaamassa puita.
-
Kuultuamme lentokoneiden voimakkaan surinan menimme pihalle. Tytär
ilmeisesti ymmärsi pommeja pudotettavan ja käski mennä maahan
pitkälleen. Samassa oli kuin ukkosen jylinä. Sika oli säikähtänyt
pommitusta ja juoksi ympäri karsinaa. Lentokoneitten poistuttua
menimme asuinhuoneisiin. Kaikki oli mullin mallin. Pommi oli pudonnut
15 metrin päähän talosta ojaan.
Ehkä
pommin osuminen ojaan pelasti talon täydellisestä
tuhoutumiselta.
Eino
Laurila kertoo
olleensa laskiaispäivän iltana kotona. Pitkään jatkuneiden
lentokoneiden äänten takia hän oli uteliaisuudesta mennyt ulos.
Samalla kuului pommien räjähdykset ja hän heittäytyi maahan
pitkälleen. Paineaalto tuntui selvästi.
Laurilassa
oli menty nukkumaan pommien ja koneiden äänten loputtua. Naapurin
isäntä, Tuuran Niku, oli tullut herättämään n. kolmen aikaan
yöllä ja kysymään, että voiko Eino viedä Lahdenperän ja
Honkelan väkeä Tyngälle. Eino Laurila oli valjastanut hevosen ja
lähtenyt viemään Inna
ja
Lassi
Lahdenperää sekä
Tilda
Honkelaa ja
tämän lapsia Auli
ja
Jorma
Honkelaa Tyngän
Honkelaan.
Aarne
Himanka oli
ollut pyöräilemässä ja päästyään Kalajoen Osuusmeijerin
kohdalle hän oli kuullut pommien ujelluksen ja heittäytynyt ojaan
makuulle. Lumisessa ojassa hän oli ollut sen verran huonosti
suojassa, että hän sai pommista pienen sirpaleen kainaloonsa. Aarne
kertoo, että valtaosa kylästä oli pimentämättä. Pommituksista
hänellä oli kokemuksia niin talvi- kuin jatkosodastakin, mutta
tuntui kummalliselta joutua pommituksen kohteeksi täällä, missä
sitä kaikkein vähiten oli odottanut. Aarne
Himanka on
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Raili
Myllylän isä.
Toisen kehyksen haluan ostaa maalaukselle Saaren veljeksistä Erkki ja Aarne Saarelle.
Aarne SaariErkki Saari
”Kesäkuun 9. päivänä 1944 alkoi kannaksella venäläisten suurhyökkäys. 23.6. jätettiin asemat Syvärin jokivarressa, vain muutama mies jäi asemiin joksikin aikaa ammuskelemaan, hämätäkseen asemien tyhjyyttä. Niin alkoi kiireinen perääntyminen, sillä samaan aikaan oli venäläinen noussut Tuuloksen ja Viteleen välillä maihin Laatokalla, eikä sitä oltu saatu torjutuksi, ja näin meiltä oli katkaistu perääntymistien ja mottiin jäänti oli ilmeinen. Monta vuorokautta tultiin yhteenmenoon, aina jokin pieni porukka, useimmiten joukkue jäi venäläisten etenemistä viivyttämään, että pääjoukko pääi pois edestä. Keskuun 27. päivä tulimme Viteleen joen yli, yhtä äkkiä venäläisten konetuliaseet alkaa pärrätä joka puolella, olimme motissa. Siinä tuli aikamoinen hämminki, kun vielä selvisi, että pataljoonan komentaja oli kerennyt mennä ennenkuin motti sulkeutui. Luutnantti Korhonen otti porukan ohjaukseensa. Viteleen joessa oli sillä kohtaa mutka ja joessa oli uitto meneillään ja tukit olivat keräytyneet sellaiseksi sumaksi, että kun kovaa juoksi niin siitä pääsi yli. Koska oli keskiyö, niin oli aika hämärää. Korhonen määräsi joukot juoksemaan tukkisumaan pitkin takaisin vihollisen puolelle, sillä se kohta oli heikoimmin varmistettu, arvelivat kai että ei ne nyt ainakaan takaisin päin tule, rannalla oli kyllä harvahko ketju vartiomiehiä, mutta ensiksi yli päässeet tekivät ne toimintakyvyttömiksi. Täältä kiersimme metsiä myöten joen yläjuoksulle päin niin pitkälle, että voitiin joki ylittää rauhallisemmissa merkeissä nyt jo kolmannen kerran. Mottiin kyllä jäi kaatuneita ja haavoittuneita, lukumäärän en tiedä, mutta ainakin tynkäläinen Eino Kamunen sinne jäi ja himankalainen Vilho Tilus jäi haavoittuneena vangiksi, palautettiin rauhan tultua kotimaahan. Viteleen motista selviydyimme Miinalan joelle jossa asetuimme puolustusasemiin, siinä tulikin varsin kova taistelu, venäläisillä oli niin kova tykistö ylivoima, eikä se todellakaan ranuja säästellyt, siinä kaatui monia meidän komppanian miestä, ja rautioainen Martti Sipilä haavoittui. Venäläiset käyttivät lentopommituksiakin joukkojamme vastaan”, kirjoittaa sotaveteraani Veikko Murtoniemi Raution sotaveteraanimatrikkelissa.
Aarne Saaren veli Erkki Saari oli kaatunut 28.6. 1944 ja se vaikutti Aarne Saareen erittäin voimakkaasti. Aarnen veli Niilo makasi sotilassairaalassa haavoittuneena. Aarnea järkyttivät Erkin ja Niilo kohtalo samoin kuin erittäin vaikea tilanne rintamalla. Hän siirtyi 4.7.1944 etulinjasta hieman taaemmaksi ja pyysi saada levätä edes vuorokauden, jonka jälkeen voisi palata paikalleen.
Viime sodan aikana sai 18 000 suomalaista hoitoa psyykkisiin vammoihinsa, mutta hoidon tarpeessa olleiden määrä oli huomattavasti suurempi. Monet heistä leimattiin sotilaskarkureiksi. Aarne Saari ei saanut psykiatrista hoitoa. Hänet pidätettiin ja vietiin sotaoikeuteen. Hänet hoidettiin teloittamalla. Hänet tuomittiin kenttäoikeuden päätöksellä nro 2606 3.8.1944 sotapelkoruudesta kuolemaan. Nuorella 22-vuotiaalla sotilaalla, jonka pituus oli 166 cm ja paino 55 kg, oli tyttöystävä Typpön koululla tilapäisenä opettajana toiminut nuori neitonen. Hänet poika olisi halunnut vielä kerran tavata, mutta siihen ei suotu tilaisuutta.
Aarne joutui 15. prikaatin teloitusryhmän eteen 3.8.1944 klo 21.00. Ennen kuolemaansa hän ehti kirjoittaa seuraavan kirjeen
3.8.1944
Rakkaat
vanhemmat
Lähetän teille
viimeiset terveiseni tämän kirjeen mukana. Kuten jo aikaisemmin
kerroin teille, en kestä etulinjassa oloa enää. Ja palkkioksi
siitä ja mitä aikaisemmista kärsimyksistäni täällä ollessani
sain kuolemanrangaistuksen.
Olin
tänään oikeudessa ja tuomio pannaan täytäntöön tänään klo
21. Minut ammutaan silloin. Älkää surko minua. Kuolen uskossa,
että Jeesus antaa tämän minulle anteeksi. En ole mikäään
pahantekijä. Joskin hermoni ovat pettäneet täällä paukkeen ja
ryskeen keskellä. Ehkä joskus tapaamme ylösnousemuksessa ja saamme
jälleen olla yhdessä. Olen varma siitä, että ne miehet, jotka
minut ampuu tulevat sen jälkeenpäin monesti muistamaan, usein. He
itse tietävät etteivät tee oikein, mutta heidän täytyy niin
tehdä. He tietävät etten pysty olemaan edessä.
Olen
syytön rikokseen, joskin lähdin sieltä jossa en voi olla. Ja
Jeesus antaa sen minulle anteeksi. Uskon niin. En kuole murhamiehenä,
vaan omien hermojeni uhrina. Uskoin aina, että jaksan ja kestän
sodan loppuun vaan niin ei oltu määrätty ylhäältä. En tahdo
tuomita ketään. Jeesus tuomitkoon meidät itsekunkin tekojemme
mukaan. Hän on meidän tuomarimme.
Kuolen
suomalaisena ja olen kiitollinen Jumalalle, kun hautani jää jo
Suomen puolelle. Sillä parempi on kun on parhain loisto muualla, on
kuolema omassa maassa. Minun on paha olla siitä, että teidän
vaivanne täten palkitaan. Toivoin ja rukoilin Jumalalta, että
saisin edes joskus teille palkita vaivojanne. Vaan niin ei saanut
käydä. Surunne on raakaa. Nyt emme me Erkin kanssa palaa enään
sinne kotiin. Mutta koettakaa rohkaista itseänne ja uskoa itsenne
Jeesukselle. Hän auttaa myös teitäkin vaivoissanne ja surussanne
lohduttaa. Uskokaa itsenne Hänen haltuunsa. Hän on pelastuksenne ja
turvanne. Hänen huomassaan on teidän hyvä olla ja nukkua Hänen
nimeensä.
Jospa voisitte
antaa tämän minulle anteeksi. Jospa voisitte muistaa minua omana
poikananne, aina elämässänne, Jospa Jeesuksen veri sovittaisi
kaiken sen, mitä on edessänne ja mitä on jäänyt taaksemme. En
saanut enää nähdä teitä. Emme aavistaneet että jäähyväisemme
silloin keväällä oli viimeiset.
Tiedän,
että rukoilitte aina puolestani, että saisin palata kotiin, vaan
ylhäältä oli määrätty toisin. Tyytykää Herran tahtoon
luottaen, että näin on parempi. Luottakaa Häneen aina, sillä Hän
on turvanne ikuisesti. Hän jaksaa antaa meille kaiken anteeksi.
Kunpa olisin saanut tuntea Hänet jo lapsesta lähtien. Ehkä Hän
olisi ottanut jo aikaisemmin minut kurjan syntisen armoihinsa. Nyt
voin nukkua Hänen armohelmaansa syntisenä. Mutta vakaana siitä,
että hän ottaa minut suojaansa, omaksi lapsekseen. Sitten kerran
hänen luonaan tapaamme iki-kirkkaudessa.
En
jaksa nyt enempää, sillä elinaikani on lyhyt. Muistonne säilyy
ikuisesti rakkaana mielessäni. Eläkää rauhassa luottaen Jeesuksen
loppumattomaan armoon. Hän tukee teitä surunne ja ahdistuskenne
aikana. Hyviä ja rakkaita vanhempia. Hyviä sisaria ja veljiä,
sukulaisia ja tuttavia kaikkia teitä viimeisin terveisin muistaen
poikanne Aarne.
Jeesus on meidän
turvamme
Häneen uskoen saamme kaiken
ajallaan.
Ja hänen helmaansa on
meidän hyvä nukahtaa.
Hän
puhdistaa meidät armollaan kaikista synnistä.
Kirjeen kirjoittamisessa häntä auttoi sotilaspastori Olavi Halme. Kahdeksalla laukauksella teloitettua rautiolaista ei sysätty mihinkään joukkohautaan, eikä hänen kohtalonsa ole ollut muutenkaan tuntematon – kuten monien muiden – vaikka siitä ei ole julkisesti paljonkaan puhuttu.
Aarne Saaren ruumiin Sievin asemalta haki Eino Perttula toisen miehen kanssa.
Hautajaiset pidettiin Rautiossa, mutta niissäkin oli ikäviä piirteitä, koska eräät pitivät vainajaa kommunistina. Vainaja oli työläistaustainen, mutta hän ei ollut poliittisissa riennoissa mukana.
Aarne Saari on haudattu Raution kirkkomaahan, mutta ainakaan toistaiseksi ei kuitenkaan sankarivainajien rivistöön, joskin niiden lähelle.
Sotaveteraani Veikko Murtoniemi sanoo 8.11.2006 Kalajoenseudun haastattelussa, että ”me veteraanit pidämme kuolemaan tuomitsemista virheratkaisuna”. Sotaveteraani Veikko Murtoniemen mukaan hän olisi tarvinnut lääkärin tai psykiatrin apua, eikä teloittajia.
Aarne Saari määrättiin asepalvelukseen 1.4.1941 ja hänet siirrettiin reserviin asemasodan aikana 31.3.1943. Hän haavoittui talvisodassa Värtsilän tienhaarassa 9.7.1941. Hänet kutsuttiin uudelleen asepalvelukseen. Hän taisteli isänmaan puolesta lähes sodan loppuun saakka. Hän menetti hermonsa veljensä kuoleman seurauksena Neuvostoliiton suurhyökkäyksen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Hän olisi tarvinnut psyykkistä hoitoa ennemmin kuin teloitusta. Mielestäni Aarne Saari on palvelut isänmaataan urhoollisesti useiden vuosien ajan. Hänet teloitettiin 3.8.1944 ja Mannerheimin valittiin Suomen presidentiksi 4.8.1944. Mielestäni Aarne Saaren hautapaikaksi kuuluu sankarihauta. Se on varmasti oikeudenmukainen ratkaisu asiassa, vaikka kenttäoikeus onkin tuominnut hänet kuolemaan sotilaspelkoruudesta. Hän ei siis ole sanan varsinaisessa merkityksessä sotilaskarkuri vaan urhoollisesti isänmaataan palvelut mielensä murtanut sankari.
Taidenäyttelyni kertoo Erkki Ahon, Kalajoen, Suomen ja maailman historiasta asoita taiteen ja historiikkien avulla. Kotitekoisen 1990-luvun laman ja pankkikriisin syylliset saavat taidenäyttelyyni maalaukset. Ne maalaukset erottuvat muissta maalauksista siten, että niissä on punaiset kehykset. Näiden maalausten maalaaminen alkanee ensi vuoden puolella. Mauno Koivisto, Harri Holkeri, Esko Aho, Tarja Halonen, Iiro Viinanen.
Kävin pyöräilemässä 30 km. Olin sanoin kuvaamaton tunne kun pääsin taas pyöräilemään. Pyöräni on jo yli kymmenen vuotta vanha ja olen ajanut sillä n. 20 000 kilometriä. Uutena pyörässä oli 28 vaihdetta. Nyt on enää yksi jäljellä.
Pyöräilijä ite Kuva lankupolulta Kuva metsätieltä Kuva on Letontieltä
Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa!
Tein Ukrainan sotapäiväkirjaani: Sodan 97. päivä.
http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2022/05/ti-31052022-sodan-97-paiva.html
Otin makeat iltapäivänokoset. Pyöräilylenkki teki tehtävänsä.
Halloo Kalajoki? Onko Mutkalammin tuulipuiston rakentamisessa kaikki kohdallaan? Kenen etua päättäjät ovat valvoneet? Herätys päättäjät?
Valmistuessaan Suomen suurimmassa Mutkalammin puistossa alkaa sähköntuotanto – ensimmäinen tuulimylly käynnistyi
https://yle.fi/uutiset/3-12467144?origin=rss
Puistoon tulee 69 tuulivoimalaa, joista suurin osa sijoittuu Kannuksen alueelle, yksi Kokkolan ja 29 Kalajoen alueille.
Mutkalammin puiston kokonaistehoksi tulee 404 megawattia ja puisto on valmistuessaan Suomen suurin maatuulipuisto. Se tuottaa Suomen sähköntuotannosta noin kaksi prosenttia.
Neoen myy tuulipuistossa tuotetusta sähköstä suurimman osan Googlelle sekä alankomaalaisille yhtiöille Heinekenille, Nobianille, Philipsille ja Signifylle.
Puiston suunnittelusta, hankinnasta ja rakentamisesta vastaa Vestas-yhtiö
-------------------------------------------------------------------
Pakkohan tästäkin on vielä nauttia
Leijonat on maailmanmestari
https://www.facebook.com/watch?v=584710333074719
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti