maanantai 2. syyskuuta 2024

KE 04.09.2024 Lukioiden määrä tulee vähenemään

 


Kalajoen lukio 50 vuotta ( vuosi 2008)

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-lukio-50-vuotta.html


Kalajoen lukio 50 vuotta

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/428.htm


Kalajoen lukio

https://www.kalajoki.fi/fi/puhelinasiointi/kalajoen-lukio


SU 06.06.2021 Pääsin ylioppilaaksi 50 vuotta sitten

https://kalajokinen.blogspot.com/2021/06/su-06062021-paasin-ylioppilaaksi-50.html

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 02.09.2024 uuden lukion rakentamista Merenojan koulun välittömään läheisyyteen. Kaupunginhallitus hyväksyi lukion rakentamisen Merenojan koulun välittömään läheisyyteen.


Kaupunginhallitus 02.09.2024 578/00.01.02/2024

Valmistelija tekninen johtaja Marko Raiman ja kehittämis- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto Lukio Kalajoen lukio sijaitsee tällä hetkellä Merenojan yhtenäiskoulun vieressä. Lukion sijoittuminen yhtenäiskoulun lähelle on ollut perusteltua sekä yhteisen henkilöstön että myös yhteiskäyttöisten tilojen vuoksi esim. ruokailutilat, oppilashuolto ja musiikkitilat. Merenojan koulun läheisyydessä on liikuntasalin päässä riittävä tila uuden lukion rakentamiselle. Uudesta lukiorakennuksesta tulisi olla sisäyhteys koulurakennukseen kengättömyyden vuoksi tai Merenojan koulurakennuksen tulisi järjestää lukiolaisten kenkien ja vaateiden säilytys.


Lukiohankkeen tilat vastaisivat aiemman Kampus-hankkeen tilatarvetta ja laajuus olisi noin 3 000 m² ja hinta-arvio hankkeelle 8,5 M €. Liikuntatila Marttilantien liikuntasalin purkamisen myötä uuden liikuntatilan rakentamisen tarve kasvaa. Liikuntatila pyritään mitoittamaan täysimittaiselle salibandy kentälle sopivaksi. Uusi liikuntatila voitaisiin toteuttaa Merenojan urheilupuistoon, jos on muitakin liikuntatiloja ja paikkoja.

Liikuntatila tulisi rakentaa kustannustehokkaasti ja siihen on käytössä 4 M€. Toiminnot sovitetaan 4 M€:n rakennuskustannukseen. Lukion ja Merenojan urheilupuiston uuden liikuntatilan hankesuunnitelmat laaditaan vuonna 2025. Hankesuunnitelmissa määritetään tarkemmin hankkeiden laajuudet, toiminnot, laatutasot, arkkitehtuurin ja muut tavoitteet. Hankkeiden suunnittelu vuonna 2026 ja toteutus vuosina 2027– 2028. Hankkeiden toteutuksen vaatimat investointimäärärahat huomioidaan investointisuunnitelmassa 2025-2030.


KALAJOEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 16/2024 29 Kaupunginhallitus 02.09.2024 Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että

  1. Lukiolle rakennetaan uudet tilat Merenojan yhtenäiskoulun yhteyteen liikuntahallin päähän. Hankkeen laajuus on noin 3 000 m², hinta-arvio 8,5 M€. Hankkeessa kiinnitetään huomioita arkkitehtuuriin ja rakennuksesta pyritään tekemään kaupunkikuvallisesti näyttävä.

  2. 2) Merenojan urheilupuistoon rakennetaan liikuntatila, jonka laajuus ja toiminnot pyritään sovittamaan 4 M€ kustannusarvioon.


Suomessa on menossa lukioiden henkiinjäämistaistelu. Suomen valtion vaikea taloudellinen tilanne pakottaa hallituksen kohdistamaan säästötoimet myös lukioiden määrän karsimiseen.


Suomen lukiot

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista

Pohjois-Pohjanmaa



Tässä ovat Suomen parhaat lukiot – katso lista

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010469395.html


Suomeen tulisi perustaa n.100-120 pientalousaluetta. Kalajoen pientalousalueeseen tulisi kuulumaan Kalajoki (12 334), Alavieska (2347) , Merijärvi (1055) ja Pyhäjoki (2984). Hyvinvointialueet tulisi lakkauttaa ja palauttaa perusterveydenhuolto pientalousalueille ja siirtää erikoissairaanhoito kokonaan valtion vastuulle. Kalajoen terveyskeskukseen tulisi palauttaa takaisin entiselleen eli 46 paikan vuodeosastoksi. Kalajoen Artema tulisi siirtää Jedun alaisuudesta Kalajoen pientalousalueen vastuulle.

Oppilaisten ja yritysten yhteistyötä tulisi parantaa siten, että ammattikoulun oppilaille järjestetään työharjoittelupaikat pientalousalueen yrityksiin ja se toteutetaan oppimestari-kisälli-systeemiä noudattaen. Artemassa ja Kalajoen kristillisessä opistossa koulutettaisiin oppilaita alueen yritysten ja Kalajoen terveyskeskuksen sekä palvelukotien ja palvelukeskusten tarpeisiin. Palvelukodeissa ja palvelukeskuksissa olisi oma sairaanhoitaja ja tarvittava määrä lähihoitajia. Niissä olisi myös oma keittiö sekä oma pieni kuntosali. Oppilaiden koulutuksesta näihin tehtäviin vastaisi Kalajoen kristillinen kansanopisto.



Yrityspalvelu- ja työvoimapalvelut yhdistettäisiin Arteman yhteyteen. Näin voitaisiin tehokkaasti järjestää oppilaille työharjoittelupaikkoja pientalousalueen yrityksiin. Samalla yritykset saisivat vastapalveluna edullista työvoimaa mikä auttaa yrityksen tuloksen muodostamisessa pienentämällä henkilöstökuluja. Tätä Kalajoen matkailuyritykset tarvitsevat matkailukauden jatkumisen ohella.



Kouluihin tulisi järjestää kaksi ylimääräistä viikkotuntia liikuntaa. Niiden vetäjinä voisivat toimia siihen koulutetut Arteman ja Kristillisen opiston oppilaat sekä urheiluseurojen eri toimialojen vetäjät. Samat henkilöt voisivat vastata myös palvelukotien ja eläkeläisten kuntoilusta. Tämä menetelmä toisi uusia työpaikkoa pientalousalueelle.



Työvoima- ja yrityspalvelut voitaisiin hoitaa lähes nykyisellä henkilömäärällä. Pientalousalueen vetovoima kasvaisi ja yritysten toimintaedellytykset paranisivat. Oppilaitosten vetovoima kasvaisi ja yritykset saisivat kaipaamaansa apua ja turvaa tulevaisuuttaan varten. Vanhusten huolto tulisi järjestettyä asiakasystävällisellä tavalla. Myös perusterveyden huollon palvelut säilyisivät pientalousalueella.



Pyhäjoen lukio on pyhäjokisille erittäin tärkeä asia. Samoin vanhushuolto, terveyskeskuksen vuodeosaston palvelut lähietäisyydellä, palvelukoti ja palvelukeskus, jotka voitaisiin turvata muodostamalla Kalajoen pientalousalue, joka voi tarjota hyvät koulutuspalvelut, työvoimapalvelut sekä tehokkaat yrityspalvelut. Lähietäisyydellä olevat koulu- ja vanhuspalvelut sekä tehokas yritystoiminta takaavat Pyhäjoelle parhaimmat ja turvallisimmat askelmerkit tulevaisuuteen. Kaikella on aikansa. Maalaisjärjen käyttö on sallittua. Eteenpäin sanoi mummo lumessa. Jokainen on oman onnensa seppä. On kuitenkin muistettava, että aika menee ajatellessa ja päivä päätä käännellessä. On toiminnan aika.

Pienten lukioiden tulevaisuus puntarissa

https://www.opettaja.fi/tyossa/pienten-lukioiden-tulevaisuus-puntarissa/


Suomen uusi hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusta. Osana uudistusta pienten lukioiden lisä halutaan korvata koulutuksen saavutettavuutta tukevalla rahoitusmallilla.

Taustalla on Suomen väestörakenteen muutos. Väestökato ja syntyvyyden lasku alkavat näkyä haja-asutusalueiden lukioissa viimeistään 2030-luvulla. Opiskelijamäärä laskee, ja koulutuksen järjestäminen hankaloituu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan nykymalli ei kannusta koulutuksen järjestämisen keskittämiseen ja lukioiden yhdistymisiin. Jos lukiolaisten määrä nousee yhdistymisessä yli 200:n, seurauksena on pienten lukioiden lisän menetys.


Lukion opetussuunnitelman perusteet

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf



Katso ministerien päättö­todistukset – ”Toivottavasti tämä antaa toivoa kaikille, joilla kirjoitukset menivät huonosti”

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010428601.html



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti