Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi
https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-on-valittu-yk-n-ihmisoikeusneuvoston-jaseneksi
Kolmevuotinen kausi 2022–2024 on Suomen ensimmäinen täysimittainen jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa. Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä universaalien ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Suomi sai 180 ääntä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pidetyssä vaalissa 14. lokakuuta. Suomi valittiin neuvoston jäseneksi länsimaiden ja muiden maiden ryhmässä yhdessä Luxemburgin ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on aiemmin ollut neuvoston jäsen yhden vuoden ajan vuosina 2006–2007, kun ihmisoikeusneuvosto perustettiin.
”Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi. Toimiva monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat avain niin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle kuin myös globaalin rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.
Lisätietoja:
suurlähettiläs,
johtava asiantuntija Paula Parviainen, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö,
puh. +358 295 350 425
tiiminvetäjä Ann-Mari Fröberg,
ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, puh. + 358 295 350 896
ulkoministerin
erityisavustaja Jeri Aalto, puh. +358 50 472 0725
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.
Olaus Petrin 1500- luvulla kokoamat tuomarin ohjeet löytyvät edelleen lakikirjojen, myös Suomen Laki -teoksen, alkusivuilta. Tunnetuin näistä ohjeista kuuluu: “mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan”. Suomalaiset ovat tunnetusti rehellistä ja lainkuuliaista kansaa ja lait ovat yleisesti ottaen selvärajaisia.
Valitettavasti poliittinen johtomme on ja on ollut epärehellistä.
Vakaan
markan politiikka
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno
Koivisto nimitti
Suomen Pankin johtajan Harri
Holkerin sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin Holkerin
hallituksen
ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta.
Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden
päättäjien aikaansaama.
Koivisto
ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja
Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan
markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen
työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta
poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin
Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa
teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2.
Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva
Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori
Leena Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n
päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus
muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Valtiopetos on tosiasia
http://valtuustoaloite.blogspot.com/
1980-luvun
talouspolitiikka
oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi
voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen.
Yksi
syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseenoli
ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen
ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen
pankki
vapautti
luoton hakemisen1986
ja
tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta.
Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa.
Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja
luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa.
Edellä
mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän
voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja
liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja
pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria
omaisuuksia. Termi kasinotalous
kuvasi
lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.
Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.
Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle
http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html
Vladimirov oli tyytymätön siihen, että Suomessa KGB-upseerit eivät pystyneet luomaan riittävää vaikutusvaltaa Suomessa sanomalehtien päätoimittajiin ja yhteiskunnassa vaikutusvaltaa nauttiviin journalisteihin. Poikkeuksena tietenkin oli Tiedonantaja ja jossain määrin Suomenmaa. Tavoitteena oli, että kuka hyvänsä KGB:n agentti pystyi tyrkkäämään lehteen juuri sitä tietoa, mikä oli KGB:lle edullista. Oikeammin sanottuna väärää tietoa, jonka kyhäämisessä KGB oli mestari. Viktor Vladimirovin tilalle tuli Helsinkiin Feliks Karasev, josta tuli Koiviston kotiryssä. Oikea nimi on Satyrin. KGB:n Helsingin osastossa Valetin Kosov kannatti alusta lähtien ajatusta, että Kekkosen virasta vetäytymisen jälkeen tuli tukea sosiaalidemokraattien ehdokasta Mauno Koivistoa. Koivisto oli KGB:n koukussa. Helsingissä työskennelleistä KGB-henkilöistä mainittakoon Albert Akulov, Vladimir Silvestrov, Sergei Guskov, Nikolai Sosnikov, Vladimir Ivlev, Aleksandr Pereletov, Aleksandr Gusalov, Vjatseslav Tihonov, Valeri Dmitriev, Stefan Smirnov, Igor Makeitsev ja mahdollisesti myös Vladimir Fjodorov työskenteli KGB:n kanssa. Tässä vain muutama esimerkki. Arvoituksesi on jäänyt oliko Kekkonen KGB:n agentti.
Suomettuminen
ja KGB:n toiminta
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/437.htm
Jukka Seppisen kirja Koiviston aika on mielestäni paras kuvaus Mauno Koiviston toimista Suomen presidenttinä. Suomi pyrki Kekkosen jälkeen pääsemään Neuvostoliiton ikeen alta, mutta se ei onnistunut vielä Koiviston aikana, sillä Koivistolla oli oman ns. kotiryssä Felix Karasev, joka piti huolen Neuvostoliiton eduista Suomessa. Koivisto onnistui estämään Karjalan palautuksen ja suhtautui Baltian maiden itsenäistymiseen nihkeästi. Koiviston toimista kertovat myös presidentti Mauno Koivisto omissa muistelmateoksissaan Historian tekijät ja kaksi kautta. Juhani Suomen kirjat Pysähtyneisyyden Vuodet, Epävarmuuden vuodet ja Kohti Sinipunaa kuvaavat hyvin ajan toimintaa. Myös Paavo Väyrysen kirjat On Totuuden aika 1 ja 2 sekä Alpo Rusin kirjat Vasemmalta ohi, Tiitisen lista ja Mariankadun puolelta valottavat ajan henkeä. Kirjat Tehtaankatu 1 , Ratakatu 12 ja Viktor Vladimirovin kirja Näin se on sekä Risto Hyvärisen Virkamiehiä, viekkautta ja vakoilua, Seppo Hentilän Harppi-Saksan haarukassa sekä Jukka Seppisen kirja Mies, joka sanoi KGB:lle Ei ovat mielenkiintoisia kirjoja. Jukka Seppisen kirja valottaa jonkin verran vakaan markan politiikkaa ja sen seurauksia. Kysymyshän oli Suomen ikiomasta pankkikriisistä, jonka aiheutti suomalaiset poliittiset johtajat.
LA 24.11.2018
http://kalajokinen.blogspot.com/2018/11/la-24112018.html
Lähetin sähköpostiviestin tuntemilleni ja tapaamilleni kansanedustajille. He varmasti tietävät kuka olen
Terveisiä Kalajoelta!
Olen Erkki Aho. Olemme tavanneet ja olemme keskustelleet asioista. Huolen aiheenani on se, ettei Suomen 1990-luvun kotitekoisen laman asioita ja siitä johtuvaa pankkikriisiä ole vieläkään selvitetty. Vakaan markan politiikka johti siihen, että Suomen pankkien talous oli kuralla. Suomi pyrki kaikin keinoin pois Neuvostoliiton ikeen alta ja pyrki länsimaistumaan väärin opein. Vakaan markan politiikka oli myrkkyä Suomen taloudelle. EY edellytti tiettyä vakavaraisuutta Suomen pankeilta jotta Suomi voisi liittyä EY:n jäseneksi. Tässä tilanteessa presidentti Mauno Koivisto, joka oli vakaan markan politiikan johtohahmo, päätti pelastaa Suomen pankit. Hän kutsui tasavallan presidentin linnaan oikeuslaitoksen edustajia ja siellä päätettiin antaa pankeille suosituimmuusasema oikeudenkäynneissä. Tämä merkitsi sitä, että pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa. Näin on myös käynyt. Kun on tutkittu 5000 pankkioikeudenkäyntiä, niin ainoastaan yhdessä tapauksessa pankki on hävinnyt. Kun tasavallan presidentti puuttuu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toimintaan , niin kysymyksessä on valtiopetos. Pankit pelastettiin ja samalla tuhottiin kymmeniä tuhansia yrityksiä jotta saatiin pankkien vakavaraisuus EY:n edellyttämälle tasolle.
LA 11.09.2021 Terveisiä Kalajoelta
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/09/la-11092021-terveisia-kalajoelta.html
Lähetin sähköpostiviestin pääministeri Juha Sipilälle ja Suomen viranomaisille
Terve Juha!
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html
Valitettavasti on syytä epäillä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin rehellisyyttä. Katso seuraava linkki
TO 14.10.2021 Vilho Heikki kääntyisi haudassaan jos saisi tietää, mitä ....
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/10/to-14102021-vilho-heikki-kaantyisi.html
SU 03.10.2021 Valtiosyyttäjä Jukka Rappe
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/10/su-03102021-valtiosyyttaja-jukka-rappe.html
TO 30.09.2021 Suomi ei ole oikeusvaltio
http://kalajokinen.blogspot.com/2021/09/pe-30092021-suomi-ei-ole-oikeusvaltio.html
Olen pitänyt oikeustaistelustani kirjaa blogieni ja videoideni kautta yl 20 vuoden ajan
http://www.erkkiaho.com/blogit.html
Johtopäätökseni on se, että Suomen johtava poliitikot ovat syyllistyneet yli 10 000 murhaan ja kymmeniin tuhansiin kidutusrikoksiin mahdollistaessaan Suomen virkakoneiston rikollisuuden. Pankit pelastettiin ja rikollisille annettiin syytesuoja.
Minä en toimi yksin vaan myös seuraavat tahot taistelevat sen puolesta, että kansalaiset saisivat oikeutta ja että kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva toteutuisi. Suomessa on tehty valtiopetos, kun on korjattu Suomen poliittisen johdon virheitä ja pelastettu pankit. Maksajiksi on valittu tiettyjen alojen yritykset, niiden omistajat ja takaajat sekä heidän omaisuutensa. Se on tehty siten, että tasavallan presidentti Mauno Koiviston johdolla puututtiin riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Valtiopetos muodostuu kolmesta tapahtumasta
Ns. Koiviston konklaavi
SSP-sopimus
Aktiv-Hansa-kauppa.
Valtiopetoksella aiheutettiin yli 10 000 murhaa ja kymmeniä tuhansia ihmsiä kidutettiin eli syyllistyttiin kidutusrikokseen, josta lain mukaan on tuomittava 2-12 vuotta vankeutta. Murha ja valtiopetos eivät vanhene koskaan.
Koiviston konklaavi: VAIETTU RIKOS
https://www.youtube.com/watch?v=-ZTx-SwVYDQ
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY
ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat seuraukset - Liisa Mariapori
https://www.youtube.com/watch?v=yIzuxVsuEzI&t=50s
Sinivalkoinen kavallus
https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&t=126s
Suomessa tehdyt valtiopetokset
https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk&t=64s
Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=101s
Jorma Jaakkolan kotisivut
Velallisten tukiryhmä
https://www.velallistentuki.fi/
Perintätoimen laittomuudet
https://www.youtube.com/watch?v=vCdEJph4pzc&t=116s
Me kansa
Virkamafia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti