Todennäköisesti Hietavainionalueella Kalajoella on ammuttu haulikolla pienen tytön lemmikkikissaa kuvan osoittamalla tavalla. Kissalle on aiheutunut merkittävää kärsimystä ampumistapauksesta, Ampuminen on suoritettu pienillä hauleilla, joita yleensä käytetään lintujen metsastykseen. Ampumien on tapahtunut kaukaa eli ampumamatka on arvioni mukaan ollut lähes 50 metriä. Katsoin Hietavainion alueen kartasta missä kyseinen haulikkoammunta olisi voinut tapahtua Hietavainion alueelle. Sen jälkeen kävin pyöräilemässä läpi koko alueen ja varmistin paikanpäällä, että asiat olivat niin kuin kartta näyttää. Ampumipaikkoja, jotka halikkoampuminen tässä tapauksessa tarvitsee, on erittäin vähän Hietavainion alueella. Siksi silmukka kiristyy asian selvittämisessä. Poliisilla on omat menetelmänsä asian selvittämiseksi. Alueella olevien aseenkantoluvat pystytään selvittämään. Olen varma, että haulikkoampuja saadaan kiinni. Siksi olisi parempi jos haulikkoampuja itse ilmottautuisi poliisille. Näkemykseni on se, että jos haulikkoampuja itse ilmoittautuu poliisille, niin rangaistukset ovat lievemmät. Minulla on jo oma näkemykseni asiasta ja henkilöstä. Odotan poliisitutkinnan tulosta.
Otan esimerkkitapauksen kissan ampumisesta. Oman käden oikeus asiassa on vakava asia.
Naapurin kissan ampuminen kävi kalliiksi
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000076712.html
Eläinsuojelulain mukaan irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa löytöeläinkotiin tai kunnalliseen talteenottopaikkaan. Talteenotettua eläintä säilytetään vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunta voi myydä, luovuttaa tai lopettaa eläimen.
Metsästyslain mukaan villiintyneen kissan saa pyydystää tai tappaa se, jonka omistamalle alueelle se on tullut. Villiintynyt kissa on kuitenkin eri asia kuin omilla teillään oleva lemmikkikissa. Villikissan erottaminen kotikissasta voi olla todella hankalaa, joten kissa on aina parasta viedä löytöeläinten talteenottopisteeseen.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto muistuttaa, että kotikissaa ei tee villiintyneeksi se, että se pyydystää naapurin pihalta esimerkiksi pikkulinnun. Myöskään kissan huono hoito ei anna tappo-oikeutta naapurille.
Metsästyslaissa on tarkat määräykset siitä, miten villikissan saa lopettaa. Laillisia tapoja ovat eläinlääkärin suorittama lopettaminen, ampuminen suoraan aivoihin tai välittömästi tappava kaasu.
Eläinrääkkäys on ihmisen aiheuttamaa, eläimeen kohdistuvaa julmuutta tai eläimen tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Teko on tahallista tai törkeästä huolimattomuudesta johtuvaa. Eläinrääkkäys luokitellaan rikokseksi ja siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen
Eläinsuojelulaki
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Sari Essayah Jussi Kurikkalan patsaalla
Kristillisten vaalitilaisuus sopi hyvin Jussi Kurikkalan patsaalle. Tässä on Jussi Kurikkalan testamentti, josta tuskin Kristillisen puheenjohataja Sari Essayah tiesi mitään.
Jussi Kurikkalan testamentti:
Vaikka onkin suurta saavuttaa mainetta urheilun kilpakentillä, tärkeämpää on kuitenkin sielun pelastuminen. Muistakaa, pojat, Jumalaa ja iankaikkista elämää.
Juho ”Jussi” Samuli Kurikkala (12. elokuuta 1912 Kalajoki – 10. maaliskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen maastohiihtäjä.
Kurikkala voitti 17 km:n suomenmestaruuden 1936. Hän voitti kolme mitalia hiihdon maailmanmestaruuskilpailuista: hopeaa 4 × 10 kilometrin viestissä vuonna 1937, kultaa 4 × 10 kilometrin viestissä vuonna 1938 ja kultaa 18 kilometrin hiihdossa vuonna 1939. Vuonna 1941 Kurikkala voitti Cortina d'Ampezzon MM-kilpailuissa kultaa 50 kilometrillä ja 4 × 10 kilometrillä sekä hopeaa 18 kilometrillä, mutta kisojen MM-arvo peruttiin jälkikäteen. Kurikkala oli myös hyvä kestävyysjuoksija, ja hän sijoittui maratonilla 13:nneksi Lontoon olympiakisoissa 1948.
Kurikkala kuoli 38-vuotiaana laajalle vatsan alueelle levinneeseen syöpään maaliskuussa 1951. Lauri Järvinen on kirjoittanut hänestä elämäkertateoksen Jussi Kurikkala – Kalajoen Junkkari. Antonio da Cudanin veistämä Jussi Kurikkalan patsas paljastettiin Kalajoella 12.8.1989. Kalajoen Junkkarit on järjestänyt Jussi Kurikkalan muistohiihtoja vuodesta 1958 alkaen.
Tammikuun 1937 MM-katsastuksissa hän oli murskaavan ylivoimainen. Maailmanmestaruudet ratkaistiin helmikuun puolivälissä Ranskan Chamonix’ssa. Avausmatkana oli 4 × 10 kilometrin viesti, jolla Kurikkala sauvoi kolmannen osuuden ja nosti Suomen johtoon 12 sekunnin erolla Norjaan. Ankkurina hiihtänyt edellisvuoden legendaarinen viestisankari Kalle Jalkanen ei kuitenkaan onnistunut sillä kertaa säilyttämään asemaansa, ja Suomi sai tyytyä hopeaan 57 sekuntia Norjan takana. Jussi Kurikkala oli joka tapauksessa saavuttanut ensimmäisessä arvokisaesiintymisessään MM-mitalin.
Viestin jälkeen hän kuului 18 kilometrin pikamatkan ennakkosuosikkeihin mutta joutui kuitenkin tyytymään viidenteen sijaan. 50:tä kilometriä hän ei vielä sillä kertaa hiihtänyt.
Ranskan lehdistö uhrasi Kurikkalalle runsaasti palstatilaa, ehkä enemmän kuin kenellekään muulle kilpailijalle. Häneen katsottiin liittyvän poikkeuksellista karujen olosuhteiden ja pohjoisen syrjäisten seutujen eksotiikkaa. Tunnettu suomalainen lehtinainen, siihen aikaan Ranskassa työskennellyt Irja Spira, kertoi näistä tapahtumista vuonna 1989 julkaistuissa muistelmissaan siteeraten ranskalaiskirjoituksia, joissa otettiin huomattavia taiteellisia vapauksia:
”Ihmeellinen, pieni, villi mies. Hän elää Suomessa niin pohjoisessa kuin yleensä voi asua. Kurikkalan keksi vasta pari kuukautta sitten eräs turisti, joka oli hiihtämässä Lapin vuorilla. Kurikkala on parhaita hylkeenpyytäjiä niillä tienoin, ja tämä urheilumuoto on siellä erikoisessa kunniassa.
Kurikkala ei koskaan aikaisemmin ole nähnyt rautatietä. Kuultiin myös, että tämä villi lappalainen syö aamiaisekseen hylkeenrasvaa, puolisekseen sudenhäntälientä ja taas hylkeenpaistia sekä päivällisekseen karhunlihakeittoa.”
Kokonaisuutena katsoen talvi 1937 merkitsi Jussi Kurikkalalle läpimurtoa maailman hiihtoeliittiin. Edessä olivat Lahden 1938 maailmanmestaruuskilpailut, ja menestystoiveet olivat korkealla. Tammikuun kotimaiset kilpailut sujuivatkin yleensä voitokkaasti, ja Kalajoen Junkkari valittiin jälleen viestin suomalaismiehistöön. Sillä kertaa hänen osakseen tuli avausosuus, jota hän itsekin oli toivonut. Aamun pakkasen vaihtuminen suojasääksi aiheutti voiteluvaikeuksia, ja Kurikkalalle yleensä sopineet ylämäkiosuudet olivat nyt tuskien taivalta suksien lipsuessa. Norja tulikin vaihtoon yli minuutin johtoasemassa ennen Suomea. Oman ongelmansa aiheutti Kurikkalan heikohko mäenlaskutaito. Hän kaatui matkan kuluessa neljä kertaa, viimeksi yleisön edessä vähän ennen vaihtoaluetta. Suomen seuraavat hiihtäjät Martti Lauronen, Pauli Pitkänen ja Klaus Karppinen hoitivat kuitenkin jatkon niin, että kisojen ensimmäinen MM-kulta voitettiin lähes neljän minuutin erolla Norjaan.
Näin Kurikkala oli saavuttanut ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Henkilökohtaista mitalia hän joutui vielä odottamaan: pikamatka toi kuudennen ja 50 kilometriä seitsemännen sijan. Ne olivat selkeitä pettymyksiä, mihin ei silti isompaa huomiota kiinnitetty, kun suomalaiset olivat kärjessä molemmilla matkoilla, 50 kilometrillä jopa niin, että 11 parhaan joukkoon ehti kymmenen isäntämaan edustajaa.
Jussi Kurikkala sai hyvitystä lopputalven kisoissa, erityisesti kukistaessaan vuoden 1937 maailmanmestarin Pekka Niemen tämän kotiladuilla Ounasvaaralla lähes kolmella minuutilla. Tämän kisan jälkeen kuultiin yksi Kurikkalan tunnetuimmista kommenteista, kun radioselostajana toiminut Hugo Valpas tiedusteli suorassa radiolähetyksessä ”oletko väsynyt”.
En perhana minä väsynyt ole, viihdytti Kurikkala kuuntelijoita. Hän ei tahtonut osoittaa ulospäin vähäisintäkään heikkoutta silloin, kun kysymys oli kilpailemisesta.
Kerrotaan, että Jussi Kurikkalan harjoitumenetelmät olivat poikkeukselliset. Hän hiihti yhteen suuntaan niin kauan kuin jaksoi ja palasi sitten takaisin.
Kysyin Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayahilta EU-tukipaketin käsittelystä. Siinähän puhemiehistön enemmistön päätöksellä estettiin eduskunnan toisen varapuhemiehen toiminta asian käsittelyssä. Eduskunnan toinen puhemies hyllytettiin asian käsittelystä. Se on lain ja perustuslain vastainen teko. Lisäksi se on tietoinen ja tarkoituksellinen teko. Toiminta täyttää luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistön ja siksi se on rikos. Lisäksi teko täyttää minun oikeustajuni mukaan syrjintärikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön. Eikö eduskunnan EU-tukipakettipäätös asiassa ole laiton, koska se on saatu aikaan rikosten avulla? Eduskunnan puhemiehistön toiminnasta säädetään Eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestys
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Sari Essayah vastasi minulle, että eduskunnan puhemies voi määrätä kuka johtaa puhetta. Valitettavasti Sari Essayahin vastaus on väärä. Katsokaa lakiteksti. Se ei mahdollista eduskunnan toisen varapuhemiehen hyllyttämistä. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos toinen varapuhemies olisi ollut estynyt hoitamaan tehtäväänsä, olisi ollut mahdollinen eduskunnan puhemiehen tekemä ratkaisu. Minun oikeustajuni mukaan hyllyttäminen on eduskunnan työjärjestyksen vastainen sekä perustuslain vastainen, koska siinä estettiin eduskunnan toisen varapuhemiehen toiminta perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastaisesti ja asetettiin hänet eriarvoiseen asemaan. Tästä väärästä ja harhaanjohtavasta vastauksesta annan pitkät miinukset Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayahille.
EU:N KUSETUS PAKETTI SUOMELLE ! KANSAMME SANOO EI KIITOS !
https://www.youtube.com/watch?v=upFK9uGbdNo
Ennusteeni Kristillisten vaalimenestykselle kuntavaaleissa Kalajoella 2021
Kristillisdemokraatit
(4):
Sari Männistö,
Seppo Männistö,
Risto Nikula,
Satu Roukala.
Nämä
henkilöt eivät ole ehdolla enää
Veli Ainali 74
Kirsti Siljander 73
Maritta Hakola 30
Tapio Heikkinen 20
Ennusteeni on että KD saa 130 ääntä ja menettää ainoan paikkansa. Läpimenoon tarvittaisiin n. 160 ääntä.
Seuraavaksi
kävin Perussuomalaisten vaalipaikalla. Ilmoitelu asiasta oli tehty
vaatimattomasti. Kuulin tapahtumasta kalakauppiaalta. Teltassa ei
ollut Perussuomalaisten kylttiä. Kalajoen Perussuomalaisten
osaltolla ei ole Perussuomalaisten telttaa eikä kylttejä. Paikalla
oli kalajokisia perussuomalaisten ehdokkaita. Tarjoilu oli runsasta,
mutta kaikesta näkyi, että perussuomalaisten Kalajoen osaston
toiminta on lapsenkengissä. Valitettavasti tämä tulee näkymään
myös vaalituloksessa. Lek Pernu on todnnäköisesti
perussuomalaisten ääniharava Kalajoella. On todennäköistä, että
perussuomalaiset saavat toisenkin paikan Kalajoen valtuustoon tai
sitten ei.
Perussuomalaisten vaaliteltta
Ennusteeni perussuomalaisten vaalimenestyksestä Kalajoella
Perussuomalaiset (8): edellisten vaalien äänimäärä
Lek Pernu, 107
Heikki Rahja, 34
Jari Kivioja,
Markku Myllymäki,
Markku Tallila, 33 oli keskustan ehdokkaana
Juhani Mäki-Ainali,
Samuli Finnilä,
Timo Heikkinen.
Nämä
henkilöt eivät ole ehdolla enää
Juha
Rauha 40
Leena Boren 21
Jouni Simpanen 6
Ennusteeni on PS saa 254 ääntä ja PS saa yhden paikan eli Lek Pernu valitaan. Voi olla mahdollista, että valtakunnallinen kehitys vaikuttaa siiheen, että PS saa toisenkin paikan. Se edellyttää kokonaisäänimääräksi n. 320 ääntä. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus Kalajoella on 11,8 % ja kuntavaaleissa 3,4 %. Äänestäjäpotentiaalia on, mutta onko riittävän vetovoimaisia kuntavaaliehdokkaita. Perussuomalaisten toiminta Kalajoella on vähän huonossa hapessa. Siksi esitin puolueen puoluetoimistolle, että kerään 14 ehdokkaan listan, jolla saavutetaan toiseksi suurimman puolueen asema eli 6-7 valtuustopaikkaa Kalajoella. Minulle ei vastattu eikä puolueen taholta reagoitu asiaan. Siksi en käy äänestämässä.
Onko kaupunginvaltuutettu ymmärtänyt tehtävänsä oikein, kun hän toimii seuraavalla tavalla? Sen ratkaisevat äänestäjät.
Vastine Kalajokiseudussa 3.6. julkaistuun pääkirjoitukseen: "Viranhaltijan vastuulla on varmistaa, että päätökset ovat kestävällä pohjalla"
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/617473
Kalajokiseudun päätoimittaja Hannu Verronen nosti pääkirjoituksessaan esiin kaupunginhallitukselle esittämäni kirjallisen kysymyksen kaupunginhallituksen 3.5. kokoukseen liittyen, kokoukseen mahdollisesti osallistuneesta ylimääräisestä henkilöstä. Pääkirjoituksessaan Verronen virheellisesti esittää, että epäily muotovirheestä olisi pitänyt esittää kokouksessa. Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Esitin kysymykseni siinä vaiheessa, kun olin tullut johtopäätökseen, että tällainen tilanne on etäyhteyksin pidetyn kokouksen aikana todella voinut tapahtua. Myös väite siitä, että olisin esittänyt kysymykseni jollain tavalla epäasiallisesti tai myöhässä, on täysin virheellinen. Ehkä olisi ollut mielekkäämpää joillekin, että koko asiaa ei olisi nostettu esiin - kuten niin usein tässä kaupungissa.
Kaupunginhallitus käsittelee asian työjärjestyksensä mukaisesti 7.6. alkaen ja nähtäväksi jää, ottaako se kantaa minulle osoitetusta vastineesta ilmi käyneeseen, 4.5. tapahtuneeseen vastaavaan tilanteeseen kaavoitus- ja elinvoimalautakunnassa, eli onko sen myötä esimerkiksi valtuustossa 25.5. käsiteltyyn keskustan osayleiskaavaa koskevaan päätökseen myös syntynyt muotovirhe.
Ydinkysymys on edelleen ilmoitusvastuu. Viranhaltijan vastuulla on varmistaa, että päätökset ovat kestävällä pohjalla. Kaupungin johtavalla viranhaltijalla tämä vastuu korostuu. Se, että kokouksen osallistujat tai puheenjohtaja joutuvat arvailemaan, ovatko kokouksessa jäsenten ohella läsnä vain hallintosäännössä määritellyt puhe- ja läsnäolo-oikeutetut vai muitakin, ei käy päinsä. Tietoturvan ja etäkokouskäytännöissä työjärjestyksen noudattamisen heikoin lenkki on aina tietokoneen ja tuolin välissä.
Sami Salmu
kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja
vihr., sit.
Susikanta kasvaa viidettä vuotta peräkkäin − reviirejä jo yli 50
https://yle.fi/uutiset/3-11970845
Luonnonvarakeskuksen mukaan susien määrän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279−321, viime vuonna vastaava luku oli 216−246. Kanta on kasvanut 30 prosenttia. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa. Susien määrä on kasvanut nyt useamman vuoden peräkkäin.
Jussi Jokisen jäähyväisottelu pelataan Kalajoella – "Uskallan luvata, että elokuun tapahtuma tulee olemaan aiempia vuosia värikkäämpi"
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/617582
Kalajoelta lähtöisin oleva Jussi Jokinen ilmoitti lopettavansa jääkiekkouransa toukokuussa. NHL:ssä yli tuhat ottelua pelannut Jokinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä kiekkoilijoista.
Uransa aikana Jussi on järjestänyt kasvattajaseuransa JHT Kalajoen kanssa Jussi Jokinen All Stars -hyväntekeväisyystapahtuman jo yhdeksän kertaa. Tapahtumien tuotoilla on autettu paikallisten lasten urheilu- ja liikuntaharrastuksia satojentuhansien eurojen edestä.
21. elokuuta järjestetään viimeinen eli kymmenes Jussi Jokinen All Stars -tapahtuma Jokisen jäähyväisottelun merkeissä. Hyväntekeväisyys tulee olemaan isossa roolissa viimeisessä Jokisen nimellä kulkevassa All Stars -tapahtumassa, ja se tullaan toteuttamaan yhdessä hyväntekeväisyystapahtumista tutun Pietarinkadun Oilersin kanssa.
– On ollut ilo tehdä kotiseudulla hyväntekeväisyystapahtumia lasten ja nuorten hyväksi. Hienoa että Pietarinkadun Oilers otti haasteen vastaan, ja lähti tähän kymmenenteen tapahtumaan mukaan, ja tuo omalta osaltaan mukaan lisää jääkiekkoammattilaisia ja suomalaisia kiekkolegendoja. Oilers tuo tapahtuman hyväntekeväisyyteen merkittävää lisäarvoa, Jokinen toteaa.
– Pietarinkadun Oilers on tehnyt jääkiekon ympärillä hyväntekeväisyyttä jo 30 vuotta. Oilersissa on seurattu ilolla myös Jussin panosta hyväntekeväisyyteen useina vuosina, joten olemme hyvin kiitollisia siitä, että meillä on mahdollisuus olla mukana Jussin jäähyväisottelussa, ja olla toteuttamassa osaltamme Kalajoelle hienoa hyväntekeväisyystapahtumaa. Kalajoella on tapahtuman järjestämisestä hyvät perinteet, joihin omalta osalta tuomme vielä hieman pientä ekstraa. Uskallan luvata, että elokuun tapahtuma tulee olemaan aiempia vuosia värikkäämpi, joten tätä ei kannata jättää väliin, toteaa Pietarinkadun Oilersin asiamies Janne Kiema.
Uskallan luvata, että elokuun tapahtuma tulee olemaan aiempia vuosia värikkäämpi.
Pääministeri Sanna Marin | Kaikkea on | Aamiaisgate | Kieli poskessa
https://www.youtube.com/watch?v=o0AYDncn62c
Sanna Marin hermostuu ja uhriutuu, kun toimittaja kysyy häneltä epämääräisestä ateriaedusta
https://www.youtube.com/watch?v=qZd18_xlRrI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti