sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

SU 28.04.2019 Antti Rinteen kysymykset ovat mielenkiintoisia


– luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, kehitysyhteistyö, EU-puheenjohtajuuskausi, turvallinen oikeusvaltio Suomi jne – kaikkiin kysymyksiin en ole ehtinyt vastata kahdessa päivässä. Edellyttääkö globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen hiilineutraalia Suomea vuonna 2035? Monimuotisuuden turvaavan Suomen juridiset perusteet on selvitettävä, koska on syytä epäillä, että koko Suomen Natura-ratkaisu on tehty vastoin Eu-direktiivejä ja EU-tuomistuimen päätöksiä.

1.Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

1 a, b ) Suomen osuus maailman hiilidioksipäästöistä on 16 promillea. Suomi voi silti olla aktiivinen ilmastonmuutosasioissa, mutta suomalaisiin kohdistuvien toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa niiden kokonaisvaikutukseen maailman ilmaston lämpenemisessä. Etusijalle tulee asettaa kansainväliset asiat kuten esimerkiksi rahtilaivojen ympäristöpäästöjen vähentäminen.

Laivojen käyttämä polttoaine on korvattava vähäpäästöisillä biopolttoaineilla.
15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä

Maailman hiilivoimalat korvataan vähäpäästöisemmällä energiatuotannolla esim biopolttoaineilla tai tuuli- ja aurinkoenergialla. Suomalaisilla yrityksillä on vahva osaaminen asiassa.

Hiilen energiakäyttö vuosina 1990-2008 (TWh)
Alue
1990
1995
2000
2005
2008
Kasvu %
1990-08
Pohjois-Amerikka
6 752
6 707
6 800
6 936
6 573
- 3 %
EU
5 244
4 237
3 736
3 655
3 591
- 32 %
Venäjä
2 115
1 357
1 289
1 198
1 281
-39 %
Kiina
6 211
7 628
7 320
12 727
16 055
159 %
Aasia (-Kiina)
3 515
4 067
5 036
6 300
7 408
111 %
Afrikka
860
984
1 044
1 171
1 282
49 %
Muut
1 088
775
1 434
1 550
1 736
60 %
Yhteensä
25 785
25 755
26 658
33 537
38 151
48 %
Maankäytön muutosten rajoittaminen
Sademetsien raivaamisesta vapautuva hiilidioksidi muodostaa 20–25 prosenttia maapallon vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Maanomistajat raivaavat metsää, koska viljelymaana se tuottaa paremmin kuin metsänä. Grieg-Granin mukaan raivauksesta luopumisesta olisi maksettava Boliviassa, Brasiliassa, Kamerunissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ghanassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa vuosittain korvauksia yhteensä 3–15 miljardia dollaria
Mielestäni Suomen on nostettava kehitysavun määrä 0,7%:iin bruttokansantuotteesta. Rahat on käytettävä lähialueemme Venäjän alueen ympäristöä ja ilmastonmuutosta parantaviin asioihin ja alueen elinkeinojen edistämiseen yhteistyössä Venäjän kanssa. Samalla varmistaen suomalaisten yritysten puunsaati Venäjältä. Lisäksi panostetaan tarvittavaan määrään venäläisten nuorten koulutuksessa Suomessa kouluttamalla venäläisiä nuoria suomalaisissa ammattikouluissa oppisopimuskouluksessa kisälli/mestari-menetelmällä suomalaisille työmarkkinoille. Mitä elinvoimaisempi ja ympäristöystävällisempi Suomen lähialue on, sitä turvallisempi se on suomalaisille. Suomen on saatava EU:lta lupa kehittää Suomen ja Euroopan yhteisön turvallisuutta myös taloudelliselta ja ympäristöpoliittiselta pohjalta. Yhteistyön lisääntyminen merkitsisi myös matkailun lisääntymistä ja taloudellista hyvinvointia suomalaisille. Suomen on saatava poikkeuslupia EU-pakotteisiin kaupallisen toiminnan lisäämisen ja sitä kautta turvallisuuden lisääntymiseen. Suomen osuus EU:ssa on 14 jäsentä 751 jäsenestä joten Suomen osuus EU:ssa on 1,6 prosenttia. Suomen EU-pakotteilla on marginaalinen merkitys Venäjän poliittiseen toimintaan, mutta äärettömän suuri vaikutus Suomen valtion talouden toimintaan. Suomen on saatava luoda hyvät, häiriöttömät ja turvalliset suhteet Suomen ja Venäjän EU:n vastaiselle rajalle. Se lisää merkitävästi Suomen ja EU:n turvallisuutta.

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää erilaisin keinoin, jotka kohdistuvat energiantuotantoon ja -kulutukseen energiatehokkuuden tai energiansäästön keinoin, sekä vaikuttamalla liikenteeseen, rakentamiseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon. Toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa maailman kasvhuonekaasupäästöihin eikä ne saa aiheuttaa kohtuuttimia kustannuksia tavalliselle kansalaiselle ja Suomen kansantaloudelle.

Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla

Hiilidioksidipäästöjä vähentämässä: EU:n tavoitteet ja toimet

Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden

Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään”
Jos globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen, niin siitä olen valmis keskustelemaan. Mielestäni tavoite ei ole realismia eikä edes tavalliselle suomalaiselle oleellisen tärkeä asia.Toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa suomalaisten osuuteen maailman hiilidioksidipäästöistä. Toimenpiteet eivät saa aiheutta kohtuuttomattomia kustannuksia tavalliselle kansalaiselle ja Suomen kansantaloudelle. Suomen on panostettava lähialueen ympäristötekoihin ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Siksi kehtysapu on kohdistettava Suomen lähialueeseen Venäjällä.
Laaja selvitys: Suomi voi olla hiilineutraali 2040 mennessä – Kulutuksen muututtava radikaalisti, hiilidioksidi napattava talteen teollisuudessa
Huom. Ilmastovouhotus ei saa aiheuttaa tavalliselle kansalaiselle eikä Suomen valtioille ylimääräisiä vältettävissä olevia kustannuksia.

1 c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Asia on kansalaisille äärettömän tärkeä, koska luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja parantaminen tapahtuu myös Natura-verkoston kautta. Kansalaisten on vihdoinkin saatava tietää mtkä ovat ne uhanalaiset eläimet ja kasvit joiden perusteella kukin Natura-alue on valittu ja kuinka uhanalaisesta kasvista tai eläimistä on kysymys.

Yhtään Suomen Natura 2000 aluetta ei ole osoitettu eikä valittu siten kuin EU:n vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Kaikki Natura-direktiivin vaatimat luontokohteiden arvioinnit, luokittelut ja luetteloinnit ovat tekemättä. Ainakaan niitä ei ole esitetty maanomistajille.

Suomi ei ole toteuttanut vieläkään Natura 2000 alueiden valintaa luontodirektiivin liitteen III 1 vaiheen määräämällä tavalla. Missään vaiheessa ei ole esitetty niiden A, B, C, eikä varsinkaan D kirjaimilla arvioiduiksi tulleiden alueiden luetteloita, jotka liite III 1 vaiheen C kohdan edellyttämän kansallisen luokittelun ja luetteloinnin yhteydessä on jätetty ehdottamatta Natura 2000 alueiksi. Samoin on yhä edelleen esittämättä Natura 2000 Standard Data Form ilmoituslomakkeiden täyttöohjeiden johdanto-osan viimeisessä kappaleessa komissiolle lähetettäväksi edellytetyt koko maan direktiiviluontotyyppien ja direktiivilajien pinta-ala ja lajimääräluettelot.

Natura 2000 on Eurooppalainen ekologinen verkosto. Jolla on oma luontodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja siinä sanotun liitteen III 1 vaiheessa sanottu suhteellisen suojelun tasoon perustuva direktiiviluontotyyppien ja direktiivilajien säilyttämiseen tai ennalleen saattamiseen perustuva osoittamis- ja valintamenetelmä. Jota Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on käytettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Valintamenetelmä on tyhjentävien luetteloiden aikaan saamiseksi viimeksi toistettu mm. Unionin tuomiopäätöksessä C-301/12 http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=150281&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=163354

Suomen Natura ratkaisu on tehty ilman luontodirektiivin liite III 1 vaiheen edellyttämiä arviointeja, luokitteluja ja luettelointeja. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen I luontotyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on.” Suomessa Natura-ratkaisu on tehty muista EU-maista poikkeavalla tavalla vastoin EU:n direktiivejä ja EU-tuomioistuimen päätöksiä.. Asiasta tarkemmin http://naturansalat.blogspot.com/ Edellytän, että hallitusneuvotteluissa selvitetään asia perinpohjaisesti.

On hämmästyttävää, että EU:n komissio ei ole Natura-alueiden osoittamisten eikä valintojen osalta vaatinut Suomelta Natura-sääntöjen noudattamista. Ei edes EY:n, nykyisin Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten perustelujen noudattamista. Komissio ei myöskään ole edellyttänyt luontodirektiivin viemistä kansalliseen lakiin siten kuin unionin oikeuskäytäntö edellyttää. Komissio on siis laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tilanne on sama Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toiminnan osalta. Komissio on antanut KHO:lle vapaat valtuudet tulkita direktiivejä ilman ennakkoratkaisun pyytämistä unionin tuomioistuimelta. Tämä johti siihen, että KHO muokkasi ja muutti valintaperusteita sekä alueiden perustamisen perusteita kesken käsittelyn.

Suomen Natura 2000 -alueiden osoittaminen ja valinta on toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Päätös on saatettava unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisun saamiseksi päätöstä tehtäessä tapahtuneiden menettelyvirheiden takia.

EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti, ilman komission käyttöön toimitettuja EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita, komission kaikki Suomen Natura 2000 alueiden hyväksymispäätökset ovat pätemättömiä.

EY:n, nykyisin Unionin vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämiä tyhjentäviä luetteloita ei saada aikaan ilman liite III 1 vaiheen kaikkien jäsenvaltion kasallisella alueella olevien direktiiviluontotyyppi-, ja direktiivilajialueiden arviointien, luokitteluiden ja luettelointien toteuttamista siten kuin liitetiedostona tiedostonimellä ”Liite III kehystetty lisäteksti mm. ilman 3.4.2014 C301/12 päätöstä.pdf 1 Mt)”olevaan kehystettyyn lisätekstiin on kirjoitettu. Johon lisää vielä 19.10.2017 annettu tuomiopäätös C-281/16. Sen kohdat 31, 32 ja 33
 Tältä osin on huomautettava, että komissiolla on oltava käytettävissään tyhjentävä luettelo alueista, jotka kansalliselta kannalta ovat ekologisesti merkityksellisiä pyrittäessä luontodirektiivissä tarkoitettuun luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevaan tavoitteeseen, jotta komissio voisi laatia sellaisen luonnoksen yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloksi, jonka perusteella muodostetaan erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto (tuomio 7.11.2000, First Corporate Shipping, C-371/98, EU:C:2000:600, 22 kohta).”

Vain tällä tavalla on mahdollista päästä luontodirektiivin 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen, jonka mukaan on varmistettava kyseisten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyminen ja ennalleen saattaminen niiden luontaisella levinneisyysalueella, joka voi sijaita Euroopan unionin yhden tai useamman sisäisen rajan eri puolilla. Luontodirektiivin 1 artiklan e ja i alakohdasta, kun niitä luetaan yhdessä mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdan kanssa, näet ilmenee, että luontotyypin tai lajin suotuisan suojelun tasoa on arvioitava jäsenvaltioiden sen Euroopassa olevan alueen kokonaisuuden kannalta, jossa perussopimusta sovelletaan (tuomio 7.11.2000, First Corporate Shipping, C-371/98, EU:C:2000:600, 23 kohta).”

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN
Luonnonsuojelun tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Sen ohella luonnonsuojelun tavoitteena on luonnonkauneuden säilyttäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, yleisen luonnonharrastuksen lisääminen ja luonnontutkimuksen edistäminen. Luonnonsuojelun taustalla on EU:n lintu- ja luontodirektiivit. EU:n puitteissa perustetaan suojelualueiden yhtenäinen eurooppalainen verkosto, Natura 2000. Ohjelman avulla varmistetaan tiettyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyminen. Lisäksi Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin sopimuksiin luonnonsuojelun edistämiseksi. Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. ELY-keskuksen ja kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa luonnonsuojelua alueellaan.
Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot ja luonnonpuistot. Lisäksi voidaan perustaa muita luonnonsuojelualueita. Perustamisen edellytyksenä on, että alueella on jokin erityispiirre, minkä vuoksi suojelu on tarpeen. Erityispiirteitä voivat olla esimerkiksi harvinainen eläin, luonnonmuodostuma tai perinneluontotyyppi. Luonnonsuojelualueilla ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat haitallisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen tai jotka vaarantavat suojelun tarkoitusta. Suojelun alaiseksi voidaan asettaa myös erityispiirteinen maisema-alue.
Luonnonsuojeluun kuuluu luontotyyppien suojelu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat mm. terveleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat ja merenrantaniityt. Suojeltuja alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.
Eliölajien suojelu kohdistuu luonnonvaraisina esiintyviin kasvi- ja eläinlajeihin. Luonnonsuojelulain mukaisen suojelun alaisena eivät ole riistaeläimet, rauhoittamattomat eläimet eikä taloudellisesti hyödynnettävät kalat. Eliölajien suojelu tarkoittaa esimerkiksi lajin rauhoittamista siten, että lajiin kuuluvien yksilöiden pyydystäminen, poimiminen ja vahingoittaminen on rangaistuksen uhalla kielletty.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät maakunnissa

2.Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

1a)Tässä on keinot

Nostan esille tärkeimpiä keinoja

Lähtökohtana on aina suomalaisen kansanvallan, kulttuurin ja elämäntavan puolustaminen.Suomella on nyt mahdollisuus valita vahva itsellinen linja kansallisen näivettymisen ja itsemääräämisoikeuden heikkenemisen sijaan. Ei ole liioiteltua sanoa, että euro oli valtava poliittinen virhe sekä rakenteeltaan että kokoonpanoltaan. Euroalueen ulkopuolella jääneet ja oman valuuttansa säilyttäneet maat kuten Ruotsi, Tanska, Britannia ja monet Itä-Euroopan maat ovat pärjänneet paremmin kuin euromaat keskimäärin Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuoja on Suomelle vaarallinen. Vaikka kriisimaiden pankit laitettaisiinkin sitä ennen kuntoon, on todennäköistä, että ajan myötä samojen maiden pankit ajautuisivat jälleen vaikeuksiin, ja aiheuttaisivat Suomelle mittavia menetyksiä. Suomi liittyi Euroopan unioniin suurten lupausten saattelemana eikä unionijäsenyyden kustannuksista puhuttu mitään. Suomalainen media pyrki vuoden 1994 kansanäänestyskampanjan aikana saamaan kansalaiset EU-jäsenyyden taakse halvoilla lupauksilla elintason parantumisesta. EU ei ole kuitenkaan tuonut taivasta maan päälle, kuten suomalaiset EU-aktivistit 1994 väittivät, vaan on muuttunut tulonsiirtounioniksi, jossa Suomi on kokoonsa nähden selvä nettomaksaja. Lähes koko jäsenyyden ajan Suomi on maksanut EU:lle enemmän kuin on saanut. Suurimmillaan maksu on ollut lähes miljardi euroa vuodessa. EU:n taloudenhoito on saanut vuodesta toiseen vakavia moitteita Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta. Erityisesti koheesiovarojen käytössä on ollut useissa jäsenmaissa epäselvyyksiä. Osittain näiden epäkohtien julkitulon myötä EU on pyrkinyt budjettinsa muodostamisessa riippumattomammaksi jäsenmaista ns. omien varojen järjestelmän kautta, jossa eri ”EU-verojen” kautta jäsenmaat automaattisesti tulouttaisivat aina tietyn osuuden verokertymästä Brysseliin. Tällaiseen uudistukseen on suhtauduttava erittäin kriittisesti. Suomen on puolustettava neuvostossa nykyistä käytäntöä, jossa EU-jäsenmaksu määräytyy kansallisen bruttokansantulon mukaan, jolloin jäsenmaat pystyvät pitämään käsissään EU:n budjetin kokoluokan määrittelyn. Suomelle on tärkeää asemoitua sellaisten EU-jäsenmaiden joukkoon, jotka ajavat kulukuria. Suomen ei tule hyväksyä jäsenmaksukorotuksia rahoituskehyskaudelle 2021–2027, kuten EU-komissio ehdottaa. Ylipäätään on erikoista, että Suomen poliittista diskurssia hallitsee käsitys, jonka mukaan rahan kippaaminen EU:lle tuo ”lisäarvoa”. Kukaan ei kuitenkaan kerro, mitä lisäarvoa tuovat EU:n valtavat hallintokustannukset. Strasbourgin istuntopaikka on myös lakkautettava, sillä on järjenvastaista, että parlamentti joutuu muuttamaan kerran kuukaudessa Brysselistä Strasbourgiin. Kalleuden (n. 114 milj. euroa/vuosi) lisäksi tämä rekkaralli kuormittaa ympäristöä ja on tehotonta. Afrikan väkiluvun moninkertaistuminen tämän vuosisadan aikana ja Lähi-idän poliittisten kriisien venyminen tarkoittavat sitä, että maahanmuuttopaine EU:hun ei tule laantumaan. Ratkaisu Afrikan väestöpaineisiin ja Lähi-idän alueen poliittisiin ongelmiin ei kuitenkaan ole alueiden väestöjen siirtäminen massoina Eurooppaan. EU-maiden pitää satsata pakolaisleirien ylläpitoon erityisesti Syyrian lähialueilla, mikä mahdollistaisi pakolaisille inhimillisen elämän edellytykset ja nopean paluun kotimaahansa olosuhteiden parannuttua. Erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan kehitysapupanostukset on taas suunnattava siten, että ne oikeasti tukisivat kestävää kehitystä ja yritystoiminnan edellytyksiä. Kaikessa avustuksessa tulee seurata ja tutkia vaikutuksia. Pelkkä rahan kaataminen hyvältä kuulostaviin hankkeisiin pitää lopettaa. Rahaa saavien valtioiden pitää kyetä toimimaan odotetulla tavalla. Maahanmuuttolainsäädännön suhteen Euroopalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin soveltaa äärimmäisen tiukkoja säädöksiä. Lukuisat EU-maat ovat Suomesta poiketen jo tehokkailla kansallisilla toimenpiteillään laskeneet ulkomaalaisten oleskelulupia, perheenyhdistämisiä ja sosiaalietuuksia koskevat säädöksensä unionilainsäädännön ja kansainvälistä pakolaisuutta koskevien sopimusten minimirajalle. EU:ssa on käynnissä lukuisia asetus- ja direktiivimuutoshankkeita, jotka koskevat muun muassa pakolaisuuden määritelmää, turvapaikkamenettelyä, sosiaalietuuksia ja vastuunmäärittämistä. Tähän mennessä jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken ei ole löytynyt yhteisymmärrystä sellaisesta turvapaikkapolitiikasta, joka vastaisi tämän ajan haasteita. Pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteen mukaisesti EU:n on siirrettävä painopistettä etenkin hedelmättömästä turvapaikanhakijoiden taakanjakokeskustelusta siihen, että unionin ulkorajoja valvotaan tehokkaasti. Tämä tarkoittaa kaikkien unionin maa- ja vesirajat laittomasti ylittävien henkilöiden käännyttämistä lähtökohteeseensa EU:n raja- ja merivartioston toimesta. Raja- ja merivartiostolle on tämän tehtävän täyttämiseksi taattava riittävät henkilö- ja materiaaliresurssit. Suomen tulisi edistää avoimuutta osana EU-politiikkaansa. Bryssel kuhisee lobbareita. Ongelmaksi tässä on muodostunut se, että toiminta ei miltään osin täytä avoimuuden periaatteita eikä tavallinen kansalainen tiedä, kuka mitäkin asiaa ajaa ja kenen nimissä. EU:ssa on pitkään ollut vireillä uusi läpinäkyvyysrekisteri (lobbausrekisteri), joka asettaisi tiettyjä reunaehtoja lobbaukselle parlamentissa, neuvostossa ja komissiossa. Tietyt EU-maat ovat pyrkineet vaikeuttamaan lobbausrekisterin käsittelyä neuvostossa, ja myös parlamentin neuvottelijat ovat tiettävästi lieventäneet kantaansa. Kyse ei ole tässä tapauksessa uusien hallinnollisten kulujen pelosta, vaan poliittisesta tahdosta olla saamatta rekisteriä aikaiseksi. Merkittävää lobbausta harjoittavat toimijat eivät halua nimiään julkisuuteen lobattuaan esimerkiksi europarlamentaarikkoja. Lobbauksen määritelmän tulee koskea kaikkia eturyhmätapaamisia riippumatta siitä, onko ne järjestetty Euroopan parlamentin tiloissa vai ei. Erityisen tärkeää olisi, että toimiessaan esittelijöinä, varjoesittelijöinä, valiokunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ja käsiteltäessä lainsäädäntöä (direktiivi tai EU-asetus) mepit olisivat velvoitettuja tapaamaan vain läpinäkyvyysrekisteriin rekisteröityneitä tahoja ja julkistamaan tapaamisensa. Parlamentilla olisi jo nyt tekninen valmius julkistaa nämä tapaamiset jokaisen mepin profiilissa EU-verkkosivuilla. Suomen on myös vaikutettava siihen, että jäsenmaiden EU-edustustot velvoitettaisiin julkistamaan tapaamisensa. Lisäksi tilaisuuksien isännöinti parlamentissa tulisi sallia vain sellaisille tahoille, jotka ovat rekisteröityneet läpinäkyvyysrekisteriin. LuxLeaks, Panaman paperit ja muut tietovuodot ovat osoittaneet, miten suuret taloudelliset toimijat pyrkivät kiertämään veroja. Suomen on vaadittava, että jäsenmaiden tiedonvaihtoa veroasioissa lisätään ensisijaisesti hallitusten välisin sopimuksin. Malta, Portugalin Madeira sekä Luxemburg ovat erityisesti esimerkkejä alueista, joiden kautta on mahdollista erilaisin ”veroteknisin järjestelyin” kiertää veroja. Yritystoiminnalla on oltava myös yhteiskunnallinen vastuu. Suomalaisen pienyrittäjän tai palkansaajan on vaikea ymmärtää, miksi aggressiivisen verosuunnittelun annetaan rehottaa ja rapauttaa yhteiskunnan rakenteita, kun hän itse maksaa veronsa tunnollisesti. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on tällä hetkellä murroksessa, sillä EU:n komissio suunnittelee isoja leikkauksia maataloustukeen ja koheesiorahoitukseen sekä esittää yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista. Kuten edellä on esitetty, Suomen on päättäväisesti ajettava isoja leikkauksia muun muassa EU-hallintoon ja EU-virkamiesten palkkoihin ja näin vähennettävä painetta maatalouden leikkauksille. Tarvittaessa maatalouden toimintaedellytykset tulee varmistaa kotimaisin tuin. Määräaikainen irtautuminen EU:n maatalouspolitiikasta on myös nostettava vaihtoehdoksi. Suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset on turvattava olemalla hyväksymättä sellaisia ratkaisuja, jotka kohtuuttomasti heikentävät metsien käyttöä. Kun maamme metsistä on kyse, tulee Suomen rohkeasti olla neuvoston jarrumies, jos kansallinen etu sitä vaatii. Metsät ovat vihreää kultaamme, jonka käytöstä on päätettävä Brysselin sijaan Helsingissä. Suomen on voimakkaasti puolustettava kotimaista ruoantuotantoa ja samalla vastustettava elintarvikkeiden halpatuontia EU:n tullialueelle. Vapaakauppasopimuksista neuvoteltaessa Suomi ei saa neuvostossa hyväksyä sellaisia järjestelyjä, jotka vahingoittavat Suomen maataloustuotantoa. Myös kalastuspolitiikassa täytyy olla valveilla, sillä on käynyt ilmi, että eräät Itämeren maat, kuten Puola, tulkitsevat kalastuskiintiöitä vastoin sääntöjä. Suomen tulee EU-politiikassa puuttua ilmastopolitiikan taakanjaon nurinkurisuuteen – kyseessä on kannustinjärjestelmä, jossa puhtaimpia ratkaisuja toteuttaneet maat tosiasiassa subventoivat saastuttavia maita. EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomen on vaadittava, että eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa – tarvittaessa osa EU:n rakennerahaston kyseisille maille ohjattavista tukimiljardeista on korvamerkittävä päästötavoitteiden toteuttamiseen
Suomen tulee olla kiinnostunut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuudesta Donald Tuskin luopuessa tehtävästään kautensa päättyessä.

Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen
Keskeiset tavoitteet mielestäni ovat
  1. ilmastonmuutoksen hillitseminen
  2. rahoituskehysneuvotteluiden loppuunsaataminen
  3. pitkän aikavälin budjetti
  4. EU:n maahanmuuttopolitiikka, ennenkaikkea turvallisuus ja sopimusten noudattaminen ( Shchengen ja Dublin-sopimus sekä EU-tuomioistuimen päätös) sekä kyberturvallisuus, terrorismin torjunta, energia-asiat,
  5. EU:n ja Venäjän suhteet ja Suomen tavoitteet ( ja tarvittavat kauppapolittiset poikkeukset) lähialueensa kehittämisessä sekä Minskin sopimuksen toteuttaminen
  6. Itämeren turvallisuus
  7. Britannia ero EU:sta ( tai eroamattomuus EU:sta) toimenpiteet

1b) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa perustuslakiin kirjattuihin arvoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja edistää niitä. Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tavoiteltavaa on turvallinen ja vakaa kansainvälinen toimintaympäristö, jossa valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelevät kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.
Ulkopoliittinen selonteko

SUOMEN KANSAINVÄLISET SUHTEET JA ULKOPOLITIIKKA
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

Perussuomalaisten Huhtasaari: 90-luvun pankkikriisi tarvitsee totuuskomission

LA 27.04.2019 Vastaus hallitustunnustelijalle ja hallitusneuvottelijoille puolueettomalta tarkkailijalta osa 1 Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Keinot oikeusvaltion vahvistamiseksi

Suomi voidaan palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon tekemällä seuraava oikeushallinnon uudistus. Tärkein asia on perustuslakituomioistuimen perustaminen. Kun perustetaan perustuslakituomioistuin niin samassa yhteydessä voidaan lopettaa nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet ja korkein oikeus. Uudistuksen jälkeen Suomeen tulisi kolme varsinaista oikeusastetta: käräjäoikeudet ja hovioikeudet sekä perustuslakituomioistuin.
Pankkikriisin asioiden selvittämiseksi tulee perustaa totuuskomissio,mikä tutkii asiat ja sitten perustuslakituomioistuin käsittelee asiat.

Suomen on nostettava kehitysavun määrä 0,7%:iin bruttokansantuotteesta. Rahat on käytettävä lähialueemme Venäjän alueen ympäristöä ja ilmastonmuutosta parantaviin asioihin ja alueen elinkeinojen edistämiseen yhteistyössä Venäjän kanssa. Samalla varmistaen suomalaisten yritysten puunsaati Venäjältä. Lisäksi panostetaan tarvittavaan määrän venäläisten nuorten koulutuksessa Suomessa kouluttamalla venäläisiä nuoria suomalaisissa ammattikouluissa oppisopimuskouluksessa kisälli/mestari-menetelmällä suomalaisille työmarkkinoille. Mitä elinvoimaisempi ja ympäristöystävällisempi Suomen lähialue on, sitä turvallisempi se on suomalaisille. Suomen on saatava EU:lta lupa kehittää Suomen ja Euroopan yhteisön turvallisuutta myös taloudelliselta ja ympäristöpoliittiselta pohjalta. Yhteistyön lisääntyminen merkitsisi myös matkailun lisääntymistä ja taloudellista hyvinvointia suomalaisille. Suomen on saatava poikkeuslupia EU-pakotteisiin kaupallisen toiminnan lisäämisen ja sitä kautta turvallisuuden lisääntymiseen. Suomen osuus EU:ssa on 14 jäsentä 751 jäsenestä joten Suomen osuus EU:ssa on 1,6 prosenttia. Suomen EU-pakotteilla on marginaalinen merkitys Venäjän poliittiseen toimintaan, mutta äärettömän suuri vaikutus Suomen valtion talouden toimintaan. Suomen on saatava luoda hyvät, häiriöttömät ja turvalliset suhteet Suomen ja Venäjän EU:n vastaiselle rajalle. Se lisää merkitävästi Suomen ja EU:n turvallisuutta.

Lain valmistelun tulee olla perusteellisempaa ja ammattimaisempaa kuin nyt on. Kaikki mahdolllisuudet tilanteen parantamiseksi on selvitettävä. Lisäksi perustettava perustuslakituomioistuin voisi antaa ennakkopäätöksiä perustuslain tulkinnassa lainvalmistelun yhteydessä. Persutuslakituomioistuin selkiyttäisi ja nopeuttaisin lakien säätämistä.


  1. Elinvoimainen Suomi
    a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
    b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
    c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
    a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
    b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
    c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------
    6. Kestävän talouden Suomi
    a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
    b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------7.Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
    a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
    b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
    c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------

    8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
    a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
    b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
    c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
    d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

    9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Kotimaan uutiset

Näin Antti Rinne väisteli kysymyksiä Ylen Ykkösaamussa: "Tässä tilanteessa en kerro mitään muuta kuin sen, että tavoittelen enemmistöhallitusta"

Youtube

Sensuroimaton Päivärinta, jakso 4: Näin lestadiolaisliike peittää karmeat rikokset

Liikunta ja terveys

Verenpaine 151 / 96, pulssi 53 , Paino 104.3 kg. Jumppa 10 /2410 min, kuntosali 60/ 2320 min, kävely 0/334 km , uinti 0/7500 m, pyöräily 4/346 km

klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti