tiistai 1. tammikuuta 2019

TI 01.01.2018 Onko pääministeri Juha Sipilä Suomen vihatuin mies? Onko Juha Sipilän hallitus yksi maamme historian heikoimmista hallituksista?


Aikanaan Juha Sipilä oli Raution Nuorisoseuralla Rautiossa isänsä kotiympyröissä pitämässä esitelmää energia-asioissa. Silloin hänestä sain erittäin mielyttävän ja positiivisen kuvan. Myöhemmin hänestä tuli Suomen tasavallan pääministeri ja hän on nyt ehkä Suomen vihatuin mies. Hänen hallitustaan pidetään yhtenä Suomen historian heikoimpana, vaikka hallitus onkin aikaansaanut merkittäviä muutoksia Suomen talouden suunnan muuttamisessa. Valitettavasti tämä muutos on tapahtunut köyhimpien kustannuksella ja rikkaat ovat entisestään rikastuneet.

Juha Sipilä astui heti poliittisen uransa alkumetreillä suoraan suuriin saappaisiin. Risto Uimonen kertoo, mikä Juha Sipilä on miehiään ja miten aloitteleva poliitikko, insinööri ja yritysjohtaja harppasi pystymetsästä vanhan valtapuolueen johtoon ja pian sen jälkeen vahvaksi pääministeriehdokkaaksi.
Sipilä nousi kansanedustajaksi ensi yrittämällään vuonna 2011. Jo samana keväänä hänet valittiin Keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kesän 2012 puoluekokouksessa Sipilä valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.
Sipilä valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986. Ennen politiikkaan siirtymistään hänet tunnettiin yritysjohtajana, joka IT-alan huippuvuosina 90-luvulla kasvatti johtamaansa Solitra Oy:tä 100 prosentin vuotuista kasvuvauhtia. Onnistuneen yrityskaupan johdosta Sipilästä tuli yksi ensimmäisiä nk. Oulun IT-miljonäärejä.
Kirja kertoo, miksi Sipilä vaihtoi yritysjohtajuuden politiikkaan, miten tapahtui yllätysnousu Keskustan johtoon sekä miten Sipilä pystyi herättämään luottamusta ja kukistamaan Keskustan ammattipoliitikot.

Juha Sipilästä tuli rikas vuonna 1996.Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille. Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.
Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

Sipilä: "En tunnista hyvä veli -verkostoja"

Kysymys verosuunnittelusta suututti Sipilän kyselytunnilla

Juha Sipilä valitsi hallituspuolueiksi Keskustan, Perussuomalaiset ja Kokoomuksen. Olin jo silloin sitä mieltä, että Perussuomalaisten tilalla hallituksessa olisi pitänyt olla SDP. Itse olin tuolloin Perussuomalaisen puolueen kunnanvaltuutettuna Kalajoella. Minä katsoin kuten perussuomalaisten pitkäaiaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka, että perussuomalisten vaalivoitto JYTKY oli liian iso ja se aiheuttaa ongelmia puolueelle. Siksi pidin perussuomalaisen valintaan hallitukseen liian isona riskinä ja poliittisena virheenä. Ehkä tämä Juhan valinta johtui poliittisesta kokemattomuudesta. Jokatapauksessa pidin sitä virheenä.

Kansanedustaja Vistbacka ryhtyi suuren JYTKYN jälkeen varotoimiin ja haali pienelle lähipiiriilleen sekä Timo Soinille suuret puoluetukirahat käyttöönsä. Soini ja Vistbackan lisäksi asioista olivat ”päättämässä” kaksi vanhaa perussuomalaista vetereaania, jotka kolkuttelivat jo kuoleman portteja. Siis todennäköisesti eivät ymmärtänneet eivätkä tienneet mitä nämä kaksi ”suharia” tekivät. Aavistukseni perussuomalaisten hallitustyöskentelystä osuivat oikeaan, sillä Perussuomalainen puolue jakaantui kahtia. Enemmistö jatkoi hallituksessa ”lihapatojen ääressä”. Toiset nimittävät niitä hillotolpiksi.
Olin jo aikaisemmin saanut Timo Soinista oikean kuvan. Minä en luotannut Timo Soinin toimintaan pätkääkään. Tämä tuli selväksi minulle, kun olin perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana Oulun vaalipiirissä niin Timo Soini jakoi vaaliapua suosikeilleen, joihin minä en kuulunut. Huomasin, että Timo Soini valitsi suosikkinsa asemansa turvaamiseksi. Pirkko Mattila ja Pentti Kettunen olivat sellaisia. Minä en olisi voinut hyväksyä Timo Soinin johtamistapaa enkä puouetukirahojen mielestäni väärää käyttöä. Minulla oli kuitenkin muodollisesti hyvät suhteet Timo Soiniin, mutta minä olin rehellinen ja oikeudenmukainen mies. Se ei sopinut Timo Soinin johtamistyyliin.
Olisin tarvinnut eduskuntavaalikampanjaani puolueelta apuja sillä työttömänä ja rikollisen ulosoton kohteena en voinut kampanjoida enkä käydä edes sovituissa vaalitilaisuuksissa puhumassa. Myöskään oikeustaisteluuni en saanut Timo Soinilta enkä perussuomalaiselta puolueelta minkäänlaista tukea. Päinvastoin. Vistbacka kielsi minua mainostamasta ja jakamasta kirjaani vaalikentillä.

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.Neuvotteluiden aluksi perustettiin työryhmät käsittelemään neljää eri aihekokonaisuutta. Nämä olivat strategiaryhmä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä, maahanmuuttoryhmä ja EU-politiikan ryhmä.Myöhemmin työnsä aloittivat myös johtoryhmä sekä hyvinvoinnin, työn ja työllisyyden, koulutuksen ja osaamisen, biotalouden, reformien, kestävän julkisen talouden, verotuksen, sisäisen turvallisuuden ja rakenneuudistusten työryhmät.Neuvotteluiden edettyä päätettiin perustaa myös asuntotyöryhmä.

Hallituspuolueet asettivat tavoitteeksi että hallitusohjelmasta tulee selvästi lyhyempi kuin aikaisempien hallitusten pitkiksi kasvaneista ohjelmista. Tavoitteena oli pituudeltaan noin 5-10 sivun strateginen paperi. Erityisesti Alexander Stubb halusi "näyttää äänestäjille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksimielisiä strategisemman hallitusohjelman tarpeesta, niin sellainen pitää pystyä myös laatimaan" ja että "vain oleellisin otetaan mukaan" Hallitusneuvottelujen lopputuloksena syntyi kuitenkin 74-sivuinen hallitusohjelma, jossa listattiin hyvin yksityiskohtaisia päätöksiä. Mediassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi hevosenlannan polttamisen sallimisen kaltaisen asian mainitsemiseen hallitusohjelmatasolla.

Hallitusneuvottelut etenivät sujuvasti, ja puolueet löysivät nopeasti yhteisen kannan monissa asioissa. Neuvotteluissa muun muassa päätettiin palata vuoden 2007 kirjaukseen Nato-optiosta ja periä EU – ETA -maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksut. Maahanmuuttopolitiikassa päätettiin pitää pakolaiskiintiö ennallaan vastoin Perussuomalaisten vaatimuksia. Pakolaisia koskevat muotoilut tehtiin tulkinnanvaraisksi, niin että ne jättävät liukumavaraa hallitukselle. Hallitusohjelman mukaan "kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon", missä sana ainakin antaa mahdollisuuden kasvattaa määriä.
Ehkä tällaiseen tulkintaan vaikutti Juha Sipilän kompromissihalukkuus sekä uskonnollinen vakaumus, mikä suosii maahanmuuttoa. Juha Sipilän setä Veikko Sipilä oli aikanaan pitkäaikeinen kokoomuksen kunnanvaltuutettu ja Kempeleen valtuuston puheenjohtaja. Juha Sipilällä on siis vetovoimaa oikeistolaiseen suuntaan, mikä on näkynyt hallituksen politiikassa.
Paavo Väyrynen: Sipilän kotitarjous turvapaikanhakijoille oli virhe

Laura Huhtasaari: Sipilän kutsuhuuto irakilaisille

Kai Mykkänen vastaa Laura Huhtasaarelle: irakilaiset ovat keskeinen voimavara Suomelle

EU-politiikasta linjattiin, ettei Suomi ole valmis kasvattamaan vastuitaan eurokriisin hoidossa, mistä kuitenkin luovuttiin vain muutaman viikon päästä kun hallitus päätti myöntää Kreikalle 1,5 miljardia lisää tukea. Näin kääntyy takki, takki kääntyy näin.

Verotuksesta puolueet sopivat, ettei kokonaisveroaste nouse vaalikaudella ja että luvassa on sekä kevennyksiä että kiristyksiä verotukseen. Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä kuitenkin kasvatettiin palkansaajien pakollisia maksuja: työttömyysvakuutusmaksua siirretään palkansaajalle lisää 0,85 prosenttiyksikköä ja työeläkemaksua 1,2 prosenttiyksikköä. Nämä ovat palkansaajalle veronkaltaisia maksuja, jotka alentavat Aamulehden laskelman mukaan tyypillisen lapsiperheen käteen jääviä tuloja 3000 eurolla. Köyhiä ja pienituloisia alettiin heti kurjistamaan.

Myös sote-uudistuksesta päästiin sopuun. Hallitusohjelman sote-mallissa olisi ensin tehty julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen ja rakenneuudistus. Sen jälkeen olisi luotu uusi sote-rahoitusmalli, ja viimeisessä vaiheessa olisi laadittu järjestelmä jolla voidaan tehdä palveluiden kilpailuttamista. Tätä mallia ei kuitenkaan toteuteta, vaan sen sijaan hallitus aikoo toteuttaa sote-mallin, joka pakottaa suoraan yhtiöittämiseen ja kilpailuttamiseen. Muutos on välitön, eikä uudistuksia porrasteta. Mallissa lisätään uusia päätöksentekotasoja perustettavien sote-yhtiöiden tasolla, uuden maakuntahallinnon tasolla ja viiden uuden sote-alueen tasolla. Sote- ja maakuntauudistus olivat siis Sipilän hallituksen päähankkeet. Molemmat ovat epäonnistuneet. Soteuudistus aloitettiin väärästä päästä eli unohdettiin asiakkaan tarpeet. Maakuntauudistus on mielestäni täysin tarpeeton virkaorganisaation kasvattamisoperaatio, mikä on keskustalla poliittisesti tärkeä valtataistelun kannalta katsottuna.

Hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioon kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta, jonka myötä valtion menoista tulisi leikata neljä ja kuntien menoista kaksi miljardia euroa. Mikäli Sipilän kaavailema yhteiskuntasopimus saadaan muodostettua, hallitus on valmis miljardin euron tuloveron kevennyksiin. Strateginen hallitusohjelma julkaistiin 27. toukokuuta 2015, ja uusi hallitus nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta.

Ulkoministeriksi tulleen Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vaatimuksesta hallituksen ohjelmaan kirjattiin ns.LEX-VENNAMON eli vuonna 1972 tehdyn puoluetukilain muutoksen kumoaminen. Soini luonnehti asiaa ”suuren historiallisen vääryyden korjaamiseksi” ja kiisti jyrkästi spekulaatiot siitä, että taustalla olisi ollut pelko PS:n eduskuntaryhmän hajoamisesta. Tässä muutosvaatimuksessa, mikä toeutettiin, Timo Soini astui oman ansaansa.

Hallitusneuvottelujen lopputuloksena hallituksessa oli 14 ministeriä, mikä oli kolme vähemmän kuin Stubbin hallituksessa.Keskusta sai hallitukseen kuusi ministeriä ja kokoomus sekä perussuomalaiset kumpikin neljä ministeriä.Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministerinsä 27.5. ja keskusta 28.5.Pääministerin sijaiseksi nimettiin ulkoministeri Timo Soini.
Hallituksen ministereistä Jari Lindström on historian ensimmäinen oikeusministeri, jolla ei ole korkeakoulututkintoa. Ministerivalinnan julkistamisen yhteydessä uutisvälineet nostivat julkisuuteen Lindströmin vanhan kyselyvastauksen, jossa hän oli ilmoittanut kannattavansa kuolemantuomiota. Ylen haastattelussa häneltä kysyttiin kannattaako hän edelleen kuolemantuomiota, missä yhteydessä ministeri vahvisti myönteisen kantansa pysyneen ennallaan. Muista ministereistä huomiota ovat kiinnittäneet sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän rokotuskriittisyys ja ulkoasiain- ja eurooppaministeri Timo Soinin kuuluminen EU-kriittiseen ryhmään ollessaan europarlamentaarikko.
Kesällä 2015 poliisi aloitti esitutkinnan siitä, onko aihetta epäillä Hanna Mäntylää petoksesta. Rikosepäilyn mukaan Mäntylä olisi hakenut itselleen yksinhuoltajan oikeusapua yli 5 000 euroa, vaikka hän eli tuolloin avoliitossa miehen kanssa. Rikoksen epäiltiin tapahtuneen 2009–2010 välisenä aikana. Mäntylä kiisti syyllistyneensä rikokseen. Syyteoikeus vanhentui poliisin loman vuoksi,eikä Lapin käräjäoikeus hyväksynyt syyttäjän hakemusta syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisesta. Käräjäoikeus määräsi valtion maksamaan Mäntylälle 1 860 euroa oikeudenkäyntikuluja.Epäily koskee lastenhuoltoon liittyvää oikeudenkäyntiä vuodelta 2010.

Vaalien jälkeen Ylen tutkivat journalistit saivat selville, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka samoin kuin liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner hallinnoivat Benelux-maihin ulottuvia yritysomistusketjuja verojen maksun välttämiseksi Suomeen. Lain mukaan ministerin tulee olla rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen. Kokoomus vaihtoi Toivakan pois ministerinpallilta, mutta Keskusta ei vaihanut Berneriä.

Hallitus aloitti tänään työnsä valtioneuvoston linnassa. Hallituksen 14 ministeriä ja osa virkamiehistä työskentelee pääministeri Juha Sipilän (kesk) päätöksellä kesäkuun ajan avokonttorissa.
Avokonttorityöskentelyllä on tarkoitus hioa hallitusta yhteen ja parantaa ministeriöiden välistä vuoropuhelua.
Mistään ihan perinteisestä avokonttorista ei ole kyse. Käytännössä hallitus työskentelee suuren pöydän äärellä, ilman omia työpisteitä tai niitä erottavia sermejä.
Tältä näyttää paljon puhuttu Sipilän hallituksen avokonttori

Näin nopeasti Juha Sipilän takki kääntyi -- Uutisraportti 30.5.2015

11. kesäkuuta 2016 Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hävisi puheenjohtajavaalin Petteri Orpolle, minkä myötä myös Stubbin tehtävät valtiovarainministerinä siirtyivät 22. kesäkuuta 2016 Orpolle, jonka entisen sisäministerin paikan sai Paula Risikko. Uudeksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakan tilalle tuli Kai Mykkänen. Komoomuksen uusi puheenjohtaja Petteri Orpo valitsi ministereikseen ”tilataksistaan” sopivat henkilöt. Kokoomuksen asioista päättää tämä pieni piiri eli tilataksillinen kuten kansanedustaja Elina Lepomäki on asiaa kuvaillut.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ilmoitti elokuussa 2016 luopuvansa ministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Hänen tilalleen ministeriksi nousi kansanedustaja Pirkko Mattila.
Elinkeinoministeri Olli Rehn valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopuu kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja Mika Lintilä.

Mattila onMuhoksen kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 2005. Hän on toiminut valtuuston varapuheenjohtajana ja teknisen lautakunnan jäsenenä (2005–2008).Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Oulun vaalipiiristä. Kesäkuussa 2012 hän nousi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon luovuttua tehtävästä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Mattila valittiin jatkokaudelle. Mattila on toiminut Ulkopoliittisen instituutin UPI:n hallituksessa.
Toukokuussa 2016 Mattila sai eduskunnan puhemieheltänuhteet alkoholinkäytöstään valtiovierailulla Ruotsissa. Mattila pahoitteli myöhemmin tapahtunutta.Mattilasta tuli Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän ilmoitettua 16. elokuuta 2016 eroavansa tehtävästään.

Mattilasta ei olisi tullut koskaan kansanedustajaa eikä ministeriä ilman kokkolalaisen yrittäjän Alpo Ylitalon apua. Alpo Ylitalo on kokenut poliitikko ja kansanmies. Hänellä on jalat maassa ja hän osaa kirjoittaa ytimekkäästi. Hän on kirjoittanut Pirkko Mattilan puheita ja lehtikirjoituksia, joiden johdosta Pirkko Mattila nousi suuremman yleisön tietoisuuteen. Pirkko Mattilan aivoina ja autonkuljettajana sekä muissakin tehtävissä on toiminut Alpo Ylitalo. Aikanaan Pirkko Mattilan taustajoukot estivät minun, Erkki Ahon, kansanedustajaehdokkuuteni jotta Pirkko Mattila pääsisi eduskuntaan.

PirkkoMattilalla on ollut vaikeuksia ministerin tehtävien hoitamisessa, koska Alpon apua ei ole voinut enää niin tehokkaasti käyttää. Pidän Pirkko Mattilan suurimpana saavutuksensa sitä, että hän järjesti minulle tapaamisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa. Mikko Paatero oli asiallinen kaveri, mutta ei hän mielestäni perustuslakia tuntenut. Esittelin Paaterolle asiani. Hän suhtautui asiaan asiallisesti ja lupasi ratkaista asian. Paateron kanssa keskustelin tunnin verran. Paatero totesi, että jos minä, Erkki Aho, olisin kansanedustaja niin eduskunnassa olisi erilainen meininki. Minusta se oli arvokas tunnustus toiminastani. Asiani hän kuitenin jätti hoitamatta. Poliisihallitus teki asiassa tapojensa mukaisen – ei lain mukainen - päätöksen suojellen valtion rikollista toimintaa.

24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella, kullekin hallituspuolueelle yksi ministerinpesti lisää. Maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaettiin, jolloin uudet salkut olivat keskustan sisällä jaetut asunto- energia- ja ympäristöministeri ja maa- ja metsätalousministeri, omistajanohjausministerin tehtävät siirtyivät pääministeri Sipilältä elinkeinoministeri Lintilälle, oikeus- ja työministerin salkku jaettiin työministerin ja oikeusministerin salkuiksi , työministeri perussuomalaisilla ja oikeusministeri kokoomuksella ja kulttuuri- ja urheiluministerin salkku jaettiinopetusministerin ja eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministerin salkuiksi, opetusministeri kokoomuksella ja eurooppa- kulttuuri- ja urheiluministeri perussuomalaisilla. Uudistuksen jälkeen hallituksessa on ollut 17 ministeriä.

Vaalikauden loppupuoliskon perhe- ja peruspalveluministerinä Juha Rehulan jälkeen on Annika Saarikko, joten hallituksessa on 11 miestä ja 6 naista. Tässä Suomi poikkeaa muista Pohjolan maista, joissa on hallituksissa yhtä paljon miehiä ja naisia. Myös Suomessa on ollut tapana 1990-luvulta lähtien huolehtia tasa-arvoisesta ministeripaikkajaosta. Juha Sipilä lupasi ennen vaaleja tavoitella hallituskokoonpanoa, jossa on yhtä paljon naisia ja miehiä. Erityisesti painoarvoltaan merkittävissä ministerinsalkuissa jakauma on vielä epätasaisempi, mikä näkyy ministerivaliokuntien kokoonpanossa: ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa kaikki 7 ovat miehiä, EU-ministerivaliokunnassa 8 miestä ja 2 naista, raha-asiainvaliokunnassa 3 miestä ja 1 nainen sekä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6 miestä ja 1 nainen.Hallituksen kokoonpano on vaikuttanut myös siihen, että esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta päättämässä olleet avainhenkilöt olivat lähes kaikki miehiä.Monialainen professoriryhmä on arvostellut Sipilän hallitusta sukupuolten välisen tasa-arvon huomioimatta jättämisestä päätöksenteossa.
12. helmikuuta 2018 sisäministerin salkku siirtyi Paula Risikolta Kai Mykkäselle. Kai Mykkäsen tehtävät ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä siirtyivät Anne-Mari Virolaiselle.
Juha Sipilä valitsi hallitukseensa ministereiksi omia suosikkejaan, joilla poliittista kokemusta oli osalla verrattain vähän, mutta pyrkyä sitäkin enemmän. Minulle yllätyksiä Sipilän ministerivalinnoissa oli Anne Berner. Mielestäni arvioini hänen toiminnastaan osuivat kohdalleen. Hänellä ei ole poliittista näkemystä eikä kokemusta. Hän on täysin ministeriönsä johdateltavissa. Hän on mielestäni pelkkä sätkynukke, jonka uudistushankkeet ovat olleet kansalaisten mielestäi pääsääntöisesti niinkuin pyöränistuin eli päin peetä. Juha Sipilä on kuitenkin puolustanut hallituksensa ministeriä estottomasti.

Anne-Catherine Berner (s. 16.tammikuuta 1964, Helsinki ) on sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen sekä Juha Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Berner valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustan sitoutumattomana ehdokkaana Uudenmaan vaalipiiristä.
Berner valittiin Keskustan sitoutumattomana edustajana 9 691 äänen äänimäärällä kansanedustajaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Hänet nimitettiin Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi 29. toukokuuta. Bernerin ministerirooleihin kuuluvat lisäksi ulkoministeriön alaiset pohjoismainen yhteistyö ja Ahvenanmaan asiat. Nimityksen jälkeen Berner ilmoitti ottavansa Keskustan jäsenkirjan.

Bernerin ministerikaudella liikenne- ja viestintäministeriön organisaatiota ja koko hallinnonalaa on uudistettu vastaamaan liikenteen ja viestinnän muuttuvaa ympäristöä.
Keskeisimpiä poliittisia hankkeita on liikennesektorin markkinoita säätelevän lainsäädännön kokonaisuudistus, liikennepalvelulaki. Laki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön. Uuden lain taustalta löytyy liikenteen digitalisaatio ja halu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, kuten saumattomat, usean eri liikennemuodon matkaketjut. Uudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan 1.7.2018.
Liikennepalvelulain lisäksi Bernerin vastuulla on Sipilän hallituksen laajuinen norminpurku.
Hallituskauden aikana Berner johdolla on myös uudistettu mm. postilaki, ajokorttilaki, tieliikennelaki, maantielaki, yksityistielaki ja katsastuslaki.
Ministerikaudellaan Berner on myös tehnyt aktiivisesti työtä ilmaston puolesta. Ministeriö mm. asetti asiantuntijatyöryhmän selvittämään ja arvioimaan keinoja, joilla liikenne voidaan muuttaa hiilivapaaksi vuoteen 2045 mennessä.Yhtenä ilmastoon liittyvänä tavoitteena on myös kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä ja vähentää liikenteen päästöjä – hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta 10.4.2017.
Berner on myös ollut aktiivisesti mukana FinEst Link –aloitteessa, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin ja Tallinnan välistä liikkumista: projektin puitteissa mm. selvitetään Helsinki-Tallinna rautatietunnelin taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia.
Bernerin ministerikauden merkittävin rahoituserä liittyi liikenneverkon korjausvelkaan. Berner esitteli helmikuussa 2016 teitä ja ratoja koskevan korjauspaketin, jonka loppusaldo oli 600 miljoonaa euroa. Kokonaan virkamiestyönä valmisteltu kohteiden valinta sai laajaa kiitosta ammattipiireissä.
Kevään 2016 kehysriiheen liittyen Berner kertoi seitsemästä merkittävästä liikennehankkeesta, jotka käynnistetään Bernerin johdolla.Hankkeiden joukossa olleet uudet joukkoliikennehankkeet Raide-Jokeri ja Tampereen raitiovaunu-hanke saivat kiitosta myös oppositiolta.
Marraskuussa 2015 Berner vastasi opposition välikysymykseen, joka koski hallituksen suunnitelmaa avata raideliikenne kilpailulle. Berner puolusti suunnitelmaa, jonka uskoi sekä laskevan hintoja että lisäävän raideliinteen suosiota. Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksen puolesta äänin 95–77.
Berner toivoo, että hänet muistettaisiin 20 vuoden päästä siitä, että hän on tehnyt kauaskantoisia rohkeita ratkaisuja, jotka hyödyntävät Suomea laajasti.
Anne Berner on sukunsa yrityksen Vallila Interior Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.Samasta sukunimestä huolimatta hänellä ei ole yhteyksiä muun muassa teknokemian tuotteita valmistavan Berner Oy:hyn tai sen omistajasukuun.
Ennen uraansa eduskunnassa Berner oli julkisuudessa Leijonan luola-televisiosarjassa, Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki – säätiön hallituksen puheenjohtajana. Sipilä puhuu yhtä, totuus näyttää toista – näin keskustavetoinen hallitus on vauhdittanut maaseudun näivettymistä. Aluetutkijan mukaan keskustavetoinen hallitus on isossa kuvassa tukenut keskittymiskehitystä. Liikenneyhteydet ja liikenneyhteyksien nopeus on olennaisesti yhteydessä alueiden houkuttelevuuteen, Aro sanoo.
Vuonna 2016 liikenne- ja viestintäministeriö sopi VR:n kanssa junaliikenteen lopettamisesta 28 asemalla, ja lukuisia junavuoroja on myös harvennettu.
Liikenneviraston strategiana on ollut jo pidempään, että pääväylien ja muiden vilkasliikenteisten väylien kunnossapitoon panostetaan eniten. Vuodenvaihteessa tämä periaate korostuu entisestään, kun voimaan astuu hallituksen pääväyliä koskeva asetus. Asetus määrittelee aiempaa pienemmän määrän pääväyliksi luokiteltavia reittejä, mutta asettaa kyseisille pääväylille korkeammat laatutavoitteet eli esimerkiksi osalla pääväyliä talvihoidon tasoa nostetaan.
Nykyisin päätieverkkoon luokitellaan yhteensä noin 13 300 kilometrin pituiset väylät, joista noin 5500 kilometriä täyttää jatkossa pääväylän kriteerit.
– Kun väyliä kehitetään, kehittämisen painopiste on pääväylillä, koska siellä hyötyjiä on paljon, sanoo Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö.
Moni maakunta ilmaisi asetuksen lausuntokierroksella huolensa siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle, mikä vaikuttaisi negatiivisesti alueen elinvoimaisuuteen ja esimerkiksi investointien määrään.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt huolta aiheettomana perustellen sitä sillä, ettei asetuksessa päätetä investoinneista. Aluetutkija Aro pitää kuitenkin selvänä, että asetuksella on vaikutusta investointien saamiseen ja alueiden vetovoimaisuuteen.
– Se, että alue on päässyt pääväylien varteen, auttaa alueen kehitystä ja luo ennen kaikkea tulevaisuuden uskoa, mikä heijastuu alueen muuhun kehittämiseen, kuten investointihalukkuuteen. Väylien ulkopuolella olevat alueet taas joutuvat entistä enemmän kamppailemaan.
Taksiuudistus
Hallituksen taksiuudistus astui voimaan heinäkuussa. Uudistuksessa taksien hinnoittelu vapautettiin ja päivystysvelvoite poistettiin.
Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen kertoo, että päivystysvelvoitteen poistaminen on näkynyt pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa siten, että taksin saaminen on vaikeutunut.
– Tämä on valitettavasti lopputulos taksiuudistuksesta, Koskinen toteaa.
Koskisen mukaan hiljaisemmilla seuduilla kannattavaa työaikaa taksiyrittäjille on lähinnä arkipäivät kello 07-17 välillä, jolloin on muun muassa koululaiskyytejä, sairaskuljetuksia sekä vanhusten ja vammaisten kuljetuksia.
– Yö- ja iltaliikenne on hoidettu pienemmissä kunnissa vain päivystysvelvoitteen vuoksi. Nyt kun velvoitetta ei ole, keskitytään kannattavaan liiketoimintaan, eikä palkata ulkopuolista työvoimaa eli hoidetaan yksin päiväliikenne ja yöt nukutaan.
Esimerkiksi Kela-taksien saatavuudessa on ilmennyt merkittäviä alueellisia ongelmia taksiuudistuksen voimaanastumisen jälkeen.
Myös taksikyytien hinnoittelu vapautui uudistuksen myötä. Se tarkoittaa, että hinnat voivat vaihdella paljonkin alueesta ja vuorokauden ajasta riippuen.Taksiliiton tietojen mukaan taksikyytien hinnat ovat keskimäärin nousseet uudistuksen myötä etenkin alueilla, joissa on vähemmän liikennettä.
Aro huomauttaa, että kunnan vetovoimaisuus on monen tekijän summa. Se, että esimerkiksi taksipalveluja on nyt heikommin saatavilla kasvukeskusten ulkopuolella, ei ainakaan lisää pienempien kuntien vetovoimaisuutta.
Vetovoima keskeinen
Aron mukaan kahtiajako vetovoimaisten ja ei-houkuttelevien alueiden välillä on vahvistunut Sipilän hallituksen kauden aikana. Tilannetta kuvastaa se, että muuttovoittoa ja väestönlisäystä saavien kuntien määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun jälkeen.
– Muuttovoittoiset kunnat ovat todella voimakkaasti keskittyneet suurten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen ympärille, Aro toteaa.
Aro muistuttaa, että Sipilän hallitus on onnistunut talous- ja työllisyyskehitykseen liittyvissä panostuksissa, minkä myötä yhä useampi on saanut töitä ja monen taloudellinen tilanne on parantunut
Työpaikat eivät aina yksin auta, sillä Aron mukaan kokonaisvaltaisella vetovoimaisuudella on ratkaiseva merkitys kunnan kehityksessä. Tälläkin hetkellä useammat kasvukeskusten ulkopuoliset kunnat ovat niin sanotusti työpaikkaomavaraisia eli niissä työtä riittäisi kaikille asukkaille, mutta silti ne kärsivät negatiivisesta väestönkehityksestä.
  • Niissä on nyt ongelmana, että työpaikkoja olisi vaikka kuinka paljon, mutta siitä huolimatta ihmiset eivät välttämättä ole valmiita muuttamaan alueelle tai paikkakunnalle, missä ei ole työn ulkopuolella riittävästi elämää. Yksin ei enää riitä se työ, jos kaikki muu sen ulkopuolella ei ole riittävän vetovoimaista, Aro toteaa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on sanonut, että keskusta haluaa pitää huolta koko maan tasapainoisesta kehittämisestä. Heinäkuussa pääministeri jakoi Twitterissä linkin Ylen kyselyyn ja kirjoitti: ”Koko Suomi voidaan pitää asuttuna.Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta.”
Marraskuun lopussa Sipilä sanoi keskustan puoluevaltuustossa keskustan olevan vastavoima ”Vapaavuorelais-vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle”.
Iltalehti kävi läpi nykyisen hallituksen päätöksiä. Kävi ilmi, että monet päätökset ovat osaltaan vahvistaneet keskittymiskehitystä ja heikentäneet pienempien kuntien vetovoimaisuutta.
Aluetutkija Timo Aro katsoo, että Sipilän puheissa ja keskustavetoisen hallituksen päätöksissä on selkeä ristiriita keskittämisen suhteen.
– Todellisuus ja päätökset ovat aika kaukana näistä juhlapuheista, Aro toteaa.
Vaikka poliittiset päätökset vaikuttavat alueiden kehitykseen usein vuosien viiveellä, on Aron mukaan osasta hallituksen päätöksistä jo nähtävillä keskittymistä voimistavia vaikutuksia. Aron mukaan isossa kuvassa päätökset ovat olleet keskittymiskehitystä tukevia.


Kuntaliitto korostaa, että opiskelumahdollisuudet ja etenkin toisen asteen koulutus on keskeinen paikallisen vetovoimaisuuden tekijä. Koulutuksen keskittymiskehitys käynnistyi edellisen hallituskauden aikana, jolloin tehtiin mittavia leikkauksia koulutukseen, tutkimus- ja tuotekehitykseen. Sipilän hallitus on jatkanut samaa kehityskierrettä, vaikka ensi vuoden budjetissa koulutukseen onkin luvassa pieniä lisäyksiä.
Nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta noin 600 miljoonaa euroa, josta noin 190 miljoonaa on kohdistunut ammatilliseen koulutukseen.
– On aivan selvää, että kun koulutuksen aloituspaikkoja ja resursseja eri koulutusasteilla vähennetään, se johtaa väistämättä keskittymisen voimistumiseen ja koulutuspaikkojen keskittymiseen yhä harvemmille alueille.Koulutuspaikkojen perässä nuoret aikuiset muuttavat yhä enemmän kasvukeskuksiin, tutkija Aro toteaa.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Maarit Kallio-Savelan mukaan koulutusleikkausten vuoksi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikoulutustarjontaa on jouduttu supistamaan.
– Tilat ja henkilöstö ovat suurimmat menoerät, joten niistä on jouduttu runsaasti karsimaan. Seutukaupungit ovat erityisen huolissaan koulutusleikkausten vaikutuksista kaupunkien elinvoimaan, Kallio-Savela toteaa.
Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia.
  • Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli tulee ohjaamaan koulutuksen järjestäjiä yhdistymään entistä vauhdikkaammin, sanoo koulutuspoliittinen asiantuntija Samuli Maxenius Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta.
Keskittämisasetus
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan aluesairaalat ja kaupunkisairaaloiden erikoissairaanhoito on jo käytännössä ajettu alas, ja nykyinen hallitus on voimistanut sairaanhoidon keskittämistä.
Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus astui voimaan elokuussa. Sen myötä tiettyjä vaativia leikkauksia, hoitoja ja toimenpiteitä keskitettiin viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai niin sanottuihin laajan päivystyksen sairaaloihin.
Keskittämisasetus on johtanut siihen, että useissa keskussairaaloissa on jo ollut erikoislääkäreiden rekrytointiongelmia, sillä nimenomaan vaativien leikkausten teko on monelle erikoislääkärille työn suola.
Rekrytointiongelmista puolestaan on seurannut huoli siitä, että riittävää osaamista päivystysaikaan ei enää olisi tietyissä keskussairaaloissa.
– Jos meillä ei ole päiväsaikaan sellaista toimintaa, joka ylläpitää lääkäreiden osaamista, mistä ihmeestä me saamme sitten osaamista yölle ja viikonlopuille, toteaa Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Vesa Kataja.
– Tuleeko tästä lopputuloksena, että meillä on viisi yliopistollista sairaalaa sekä Jyväskylän iso keskussairaala ja muut sairaalat näivettyvät, Myllymäki kysyy.
Aro huomauttaa, että hyvät ja helposti saavutettavat terveydenhoitopalvelut ovat osa kunnan vetovoimaisuutta asukkaiden silmissä.Potilasturvallisuusyhdistys on huolissaan pitenevien välimatkojen vaikutuksesta potilasturvallisuuteen ja potilaiden eriarvoistumisesta riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.

Keväällä selvitys esitti lukuisia muutoksia yritystukiin, mutta Sipilä totesi ettei kasvua haluta vaarantaa ja Orpo, että kaikilla tuilla on puolustajansa. Eikä tehty siis yhtään mitään. Annettiin ainoastaan lupaus siitä, että selvityksestä pois jätettyjä arvonlisäverokantoihiin yms liittyviä kokonaisuuksia tarkastellaan syksyllä budjettiriihen yhteydessä - ei siltä vaikuta. Alunperinhän hallituspuolueetkin lupasivat ennen vaaleja valmistuneen VATTin selvityksen pohjalta tehdä merkittäviä muutoksia. Tässää alkaa olla sama tilanne kuin tuossa koulutuslupauksessa.
Keskustan suuri yritystukikoplaus

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vaatii kovia toimia Suomen valtiontalouden kohentamiseksi. Valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää Sipilän mukaan vähentää kymmenillätuhansilla.
- Yksityinen sektori ei voi elättää näin suurta julkista puolta. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noussut 58 prosenttiin. Valtiolla ja kunnilla on töissä yhteensä 530 000 suomalaista, keskustan puheenjohtaja korosti Yrittäjät.fi:n haastattelussa lauantaina.
Sipilä: Virkamiehiä kym­me­niä­tu­han­sia liikaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) aikoo mittauttaa hallituksensa luottamuksen tiedonannolla eduskunnassa jo ennen irtisanomislakiesitysten antamista. Kyseessä on teatteritemppu, tasoltaan säälittävä, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Irtisanomislain ympärille on syntynyt sellainen sotku, että sitä voisi pitää humoristisena farssina – elleivät sen seuraukset olisi paisumassa niin vakaviksi.Ay-liike on poliittisilla lakoillaan ja ylityökielloillaan menettänyt täysin suhteellisuudentajunsa, mutta sama vaivaa yhä epävarmempaa hallitusta.
Kommentti: Juha Sipilän hallitus turvautuu säälittävään teatteri­temppuun

Sipilän hallituksen syntilista on pitkä ja raskas. Irtisanomisen helpottaminen oli SAK:laisille liitoille viimeinen pisara. Hallituksen tuorein esitys on irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä niin, että potkuja voisi jaella käytännössä täysin mielivaltaisesti.
Tähän pisteeseen ei ole päädytty hetkessä eikä sattumalta. Sipilän hallitus on leikannut ahkerasti pienituloisilta ja heikentänyt palkansaajien asemaa johdonmukaisesti koko kautensa ajan.
Ennen irtisanomisten helpottamista kehysriihessä esitettiin alle 30-vuotiaiden perusteettomien määräaikaisuuksien sallimista. Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli puolestaan leikkasi 150 000 ihmisen työttömyysetuuksia. Esitys aktiivimalli kakkosesta on menossa eduskunnalle vielä tänä syksynä
Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset ovat kurittaneet etenkin lapsiperheitä ja työttömiä
PAMin valtuustossa puhetta viimeiset neljä vuotta johtanut Osuuskauppa Hämeenmaan alueluottamusmies Sirpa Laakso ei säästellyt avauspuheenvuorossaan sanoja ja kritiikkiä Sipilän hallitusta kohtaan.
”Viime vuosien aikana ammattiyhdistysliikettä on yritetty viedä kuin kuoriämpäriä. On kiristetty ja uhkailtu, milloin pakkolaeilla ja irtisanomissuojan heikentämisellä. Tämä hallitus ei ole nauttinut luottamustamme”, Laakso totesi ja jatkoi:
”Ammattiyhdistysliikkeelle ja PAMille jää vielä paljon työtä tehtäväksi. Sen on tämän maan hallitus toimillaan näyttänyt. Työnantajapuoli tiivistää rivejään ja tekee kaikkensa, etteivät työntekijät kuuluisi ammattiliittoihin. Tälle on pistettävä stoppi ja siksikin meitä pamilaisia tarvitaan puolustamaan pienipalkkaisia ja heikompiosaisia.”
Sirpa Laakso PAMin valtuustolle: Sipilän hallitus ei ole nauttinut luottamustamme

SAK:laisten liittojen hallitukset ja liittovaltuustot kokoontuivat perjantaina 5. lokakuuta keskustelemaan mihin vastatoimiin pitäisi ryhtyä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen irtisanomislakihankkeen takia. Hallitus aikoo lakimuutoksella helpottaa pienten työnantajien irtisanomisoikeutta.
– Olen ollut lähes 20 vuotta saman pienen työnantajan palveluksessa. En ole huomannut pienintäkään ongelmaa sopivien työntekijöiden valitsemisesta nykyisenkään lainsäädännön vallitessa, torniolainen rakennusmies Antti Uusimaa toteaa.
– En ymmärrä, mikä tämän lakiesityksen tarkoitus on. Se on aiheuttanut hämminkiä, raivoa ja suoranaista pelkoa työntekijöiden keskuudessa.
Sipilän hallituksen viimeinen niitti?

Politiikan tutkija pitää peruttujen päätösten määrää suurena ideologisesti yhtenäiselle hallitukselle. Oikeustieteilijä taas toivoo hallituksen harkitsevan tarkemmin keskeneräisten esitysten julkistamista.Pari viikkoa sitten tuli viimeisin mielenmuutos. Hallitus perui erityisesti kimppakämpissä asuvia opiskelijoita rokottaneen asumistuen osa-asunnon normin. Lokakuussa luovuttiin kiinteistöveron alarajojen korotuksista.
Sipilän hallituksen ensin päättämien, sitten perumien tai lykkäämien lakiesitysten ja hankkeiden määrä alkaa lähestyä jo kolmeakymmentä.
Politiikan tutkija Markku Jokisipilän mielestä määrä on yllättävän suuri ideologisesti hyvin yhtenäiselle hallitukselle. Tässä komea lista: Sipilän eestaas-hallitus päättää ja peruu esityksiä – määrä hipoo jo kolmeakymmentä

Pääministeri Juha Sipilä sanoi viime viikon torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei hallitus tee notifikaatiota sote-uudistuksesta Euroopan komissiolle, koska komissiosta on kerrottu, ettei asiaa oteta käsittelyyn.
– Olemme myös olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon ja komissiosta on kerrottu, että he eivät ota asiaa käsittelyyn, älkää jättäkö hakemusta, hän sanoi.
Sipilän puheet eivät pidä paikkaansa, kertoi Helsingin Sanomat. Lehden tiedusteluun vastanneen komission kilpailuosaston mukaan komission edustajat eivät ole voineet kertoa suomalaisille virkamiehille, että komissio kieltäytyisi käsittelemästä Suomen hallituksen notifikaatiota. Komissio ja sen virkamiehet eivät ota epävirallisesti mitään kantaa tällaisiin etukäteistiedusteluihin, vaan ainoastaan notifikaatiopyynnöt tutkitaan.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pääministeri Sipilä ei puhunut eduskunnalle totta. Tai ehkä pitäisi sanoa, että hän on puhunut niin totta kuin on halunnut Tarkoitus pyhittää keinot https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/06/14/tarkoitus-pyhittaa-keinot-2/

Alexander Stubb ei ole ainoa ministeri, joka valehtelee suomalaisille päin naamaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen. Otetaan tuore esimerkki: Liikenneministeri Anne Berner (kesk / kok / r / kukatahansajokalupaaministeripaikan / vallilainterior / mainitsinkojolastensairaalan) väitti eduskunnan ministeriaitiosta käsin käyneensä keskusteluja Siuntion kunnan kanssa Y-junan kohtalosta, ja sanoi kunnan halunneen itse tekevän liikennesuunnitelmansa.
Joo, Berner oli toki käynyt Siuntiossa, mutta vain keskustan omassa piirikokouksessa, ja kunta toki tekee omat liikennesuunnitelmansa, mutta vasta siinä vaiheessa, jos valtio lopullisesti vetää junat pois Siuntiosta.Ja ei, tuo ei ole ensimmäinen kerta kun Berner puhui pask… siis muunneltua totuutta kansanedustajille.
Tietysti meidän on syytä muistaa myös pääministeri Juha Sipilän (edelleen kesk) huikea puhe Kesärannasta suoraan kaikille suomalaisille: Sipilä väitti Suomen velkaantuvan miljoona euroa tunnissa, jos köyhiä kurjuuttavia säästöpäätöksiä ei tehdä. No, oikea summa oli virkamiesten mukaan liki puolet pienempi.
Lisäksi Sipilä on uhkaillut Euroopan komission ottavan Suomen haltuunsa, jos emme saa talouttamme parempaan kuntoon. Ei, tämäkään ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Ja onhan tässä vielä pakko nostaa esiin valtiovarainministeri Stubbin taannoiset väitteet siitä, että hallituksen pakkolakipäätökset olisi tarkistettu perustuslakiasiantuntijoilla, vaikka niin ei ollut tehty. Ja mitäs muuta?
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) on vaatinut köyhiä kyykyttävää leikkauspolitiikkaa, koska muuten EU suuttuu (ei suutu) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on puhunut- edelleen - muunneltua totuutta puolustusministeriön kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksista.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps) petosrikosepäilyn syyteoikeus vanheni poliisin loman takia, ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok)sai synninpäästön, koska selitteli suomeksi sanottuna hevonlantaa veronkiertojärjestelyistään.
Ja jos otetaan vielä esiin perussuomalaisten puheenjohtajan,ulkoministeri Timo Soinin  akinkääntöperustelut puolueen päätöksissä hallituksessa, tästä jutusta loppuisi tila kesken. Internetissäkin. Meillä suomalaisilla onkin tällä hetkellä hallitus, jonka ministereistä pelottavan suuri osa valehtelee silmiä räpäyttämättä vasten kansalaisten naamaa.
Valehtelijoiden klubi

Sote- ja maa­kunta­uudistus alkaa muistut­taa yhä enem­män parodiaa – ja kansa­laisten yleistä käsitystä siitä, että politiikka on epärehellistä peliä, suhmurointia. Käänteitä käänteiden jälkeen, harhautusta, painostusta, törmäyksiä perustuslakiin, pettäneitä aikatauluja – niitä uudistuksen valmistelu on ollut täynnä. Eikä loppua näy. Tuorein käänne on hallituksen keskiviikkoinen ilmoitus, että valinnanvapauslaki valmistellaan kokonaan uudestaan, sote-uudistuksen voimaantulo siirtyy vuoden 2020 alkuun ja maakuntavaalit ensi vuoden lokakuulle.Uusin lykkäys on välttämätön sen jälkeen, kun eduskunnan perustusvaliokunta kaatoi viime viikolla sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen. Se oli uudistushankkeen peruspilari, vaikka niin pääministeri Juha Sipilä (kesk) kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) väittivätkin, että se oli vain väline, jonka kaatuminen ei ollut niin iso takaisku. Nyt nähdään, että se oli ratkaiseva takaisku.
Sote- ja maakuntauudistus käy esimerkiksi siitä, miten kansallisesti tärkeää uudistusta ei saa tehdä
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistushankkeen pohjana on aito vanhan ajan lehmänkauppa, kirjoittaa Yrjö Rautio.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ministerien, heidän erityisavustajiensa sekä valtiosihteereiden palkkakustannukset ovat nousseet parissa vuodessa kovaa tahtia.
Ensi vuonna palkkakulut paisuvat liki 300 000 eurolla. Suurimpana syynä on ministerien ja avustajien määrän lisääntyminen. Kahdessa vuodessa palkkakulut ovat nousseet peräti 1,2 miljoonaa euroa. Hallituksen aloittaessa Sipilä halusi karsia sekä ministereiden että avustajien määrää. Vastoin Sipilän tavoitetta 14 ministerin kokoonpanona aloittanutta hallitusta on kuitenkin pitänyt kasvattaa. Nyt ministereitä on jo 17.
Sipilän hallituksen palkkakuluissa hurja kasvu: 1,2 miljoonaa euroa – 22 prosenttia

Pääministeri Sipilän erityisavustajien määrä ohitti edeltäjät. Aiemmin hän moitti ministereiden avustajakuntaa liian suureksi.
Valtioneuvosto tiedotti eilen, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) saa kaksi uutta erityisavustajaa, keskustan ex-puoluesihteeri Timo Laanisen ja Satu Mäki-Lassilan.
Ennen eduskuntavaaleja Sipilä sanoi, että ministerien avustajien määrää leikataan ja arvosteli silloisen hallituksen avustajakuntaa liian isoksi. Silloisella pääministerillä Alexander Stubbilla (kok) ja hänen edeltäjällään Jyrki Kataisella (kok) oli kuusi erityisavustajaa.Nyt Sipilän erityisavustajien määrä nousee seitsemään. IS kysyi Sipilän poliittiselta erityisavustajalta Riina Nevamäeltä, miksi Sipilälle tulee edeltäjiä suurempi joukko erityisavustajia, vaikka puheet olivat päin vastoin ennen vaaleja.
Sipilä lupasi karsia ministerien avustajia – nyt esikunta on edeltäjiäkin suurempi

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi Ylen A-studiossa , että hallituksen toimet ovat iskeneet eniten pienituloisiin ihmisiin.
–  On totta, että näin on tapahtunut.
Sipilältä kysyttiin haastattelussa syytä, miksi pienituloisten tulot ovat hallituskauden aikana vähentyneet, vaikka hallitus nimenomaan on puhunut pienituloisimpien ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta. Hän totesi, että pienituloiset ovat usein yhteiskunnan tukien varassa, joten pienetkin leikkaukset vaikuttavat heidän tulojensa suuruuteen.
–  Kun kasvu lähtee liikkeelle, niin kyllä kasvusta työssä olevat ja hyvätuloiset hyötyvät kaikkein eniten, mutta se on se seuraava vaihe, kun saamme julkisen talouden tasapainoon, niin kyllä meidän pitää pitää koko yhteiskunta mukana.
 Sipilä otti vastuun siitä, että pienituloinen joutuu käymään leipäjonossa
Sipilä Ylellä: Hallituksen politiikka osunut eniten pienituloisiin


Kun Juha Sipilä valittiin pääministeriksi niin minulla oli toiveet korkealla, että saisin oikeutta Suomessa. Olihan Juha Sipilä minulle tuttu henkilö ja kaiken lisäksi vielä samaa sukua. Pettymykseni on ollut valtavan suuri, sillä Juha Sipilä ei ole vastannut yhteenkään avunpyyntööni, vaikka hän on vannonut ministerinvalan ja sitoutunut noudatamaan toimissaan Suomen lakia.
Oikeusuudistus jätettiin kokonaan pois hallitusohjelmasta ja pankkikriisin uhreille ei ole annettu oikeutta eikä heidän kärsimiään vahnkoja ole valtion toimesta korvattu. Siitä on Juha Sipilä pitänyt huolen. Jarmo Korhonen ennusti kirjassaan, että Juha Sipilä luopuu politiikasta katkeran vaalitappion jälkeen seuraavia eduskuntavaaleja seuraavassa Keskusta puoluekokouksessa Sotkamossa 2019.

Koiviston konklaavi

Koiviston konklaavi ja SSP-sopimus

Sinivalkoinen kavallus

90- luvun pankkikriisi

PRESIDENTTI HALOSEN SALAAMISPÄÄTÖS 30.8.2002

LAMAN JA RAHAN PELURIT SELVITYS LAMAN ”HOIDOSTA”

EI VAIN ARMORIKKAUTTA, VAAN OIKEUTTA!

Koiviston konklaavi - irvokas näytelmä oikeusvaltiossa

Pankkikriisin karmea totuus julki

Oikeusvaltio Suomi
”Oikeusvaltion periaatteet ovat tarpeen palauttaa mieliin Oulun viime viikkojen uutisten johdosta. Ensinnäkin jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Tästä emme tingi tippaakaan. Toiseksi on syytä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin ovat tässäkin tapauksessa syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät. Poliisi tutkii ja riippumaton oikeuslaitos tuomitsee. Vetoan, että tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen”, pääministeri sanoo.
Juha Sipilältä vetoomus suomalaisille: ”Omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen”
Erkin kommentti: Olen lähettänyt Juha Sipilälle kymmeniä ellei satoja sähköpostiviestejä ja muistuttanut Juhaa oikeusvaltioperiaatteista ja 1990-luvun laman uhrien oikeudensaamisen puolesta sekä aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta täysimääräisinä. Yhteenkään sähköostiviestiin Juha ei ole vastannut. Saanko olla vihainen?

Kalajoki

Seitsemänvuotias karkeakarvainen mäyräkoira pitää huolta siitä, etteivät kirkonmenot pääse menemään vahingossa ohi.
Toivo-koira on laulanut virsiä pennusta asti – kuuntele, miten mäyräkoira veisaa

Suositus ei kuitenkaan kieltänyt ilotulitteiden ampumista ja Kalajoen Matkailuyhdistys yhdessä matkailuyritysten kanssa päätti järjestää perinteisen rakettinäytöksen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Asiasta konsultoitiin pelastusviranomaisia ja ilotulituksen ammattilaisjärjestäjää. Raketit ammuttiin Hiekkasärkillä leirintäalueen pohjoispäästä. Ilotulitus valaisi koko rannan.Vuoden vaihtuessa satoi räntää ja oli tuulista, mutta ei myrskyisää.
Raketit räiskyivät pelastuslaitoksen suosituksesta huolimatta – Kalajoella ilotulitus valaisi taivaan rännän seasta

A-Sarja
(11,6+3,1+5,2+9,3+5,2+5,2+9,3+9,3)
4) Kalajoki 1 2.34.02 (Eelis Valikainen 29.40.4, Iida Vuollet 9.05.9, Jirka Oja 15.06.4, Simo Törnvall 27.21.8, Ella Himanka 13.53.4, Jussi-Matti Rahja 13.16.2, Tapani Kärjä 22.05.0, Juho Nikula 23.32.5),
B-Sarja
(11,6+3,1+5,2+9,3+5,2+5,2+9,3+9,3)
  1. Kalajoki 3 2.41.29 (Kauko Himanka 36.52.2, Sanni Vuollet 9.55.3, Oscar Rahja 17.25.7, Tuomas Rahja 30.41.2, Mari Halonen 15.48.7, Arttu Nikunen 15.38.0, Taneli Rahja 27.14.4, Tero Kähtävä 7.53.9), 11) Kalajoki 2 2.50.05 (Mauno Juola 34.12.8, Friida Kivistö 9.41.8, Kalle Himanka 16.13.1, Ville Juusola 28.22.9, Marika Suni-Kähtävä 16.32.1, Alisa Vuollet 14.53.6, Tuomas Törnvall 24.33.0, Osmo Juola 25.35.8),

A-Sarja
(11,6+3,1+5,2+9,3+5,2+5,2+9,3+9,3)
9) Himanka 1 2.39.39 Juuso Mattila 29.09.8, Alissa Oja 10.19.9, Tatu Venetjoki 16.55.4, Kristian Hakala 26.48.1, Henna Rautiainen 14.47.9, Tuukka Marjala 13.58.1, Risto Pernu 25.41.8, Jaakko Mattila 21.57.7),
B-Sarja
(11,6+3,1+5,2+9,3+5,2+5,2+9,3+9,3)
15) Himanka 2 3.00.38 (Jarkko Mäkelä 34.56.0, Assi Hakala 10.13.1, Joonas Pernu 17.52.9, Sami Pahkala 29.47.6, Anni Mäkinen 17.13.2, Santeri Mäkelä 14.58.0, Miikka Ketonen 27.37.2, Matti Lehtinen 28.00.4),

Alueuutiset

Haapajärvi voitti maakuntaviestin, toinen Veteli, kolmas Jakobstad.
Neljänneksi viestissä tuli Kalajoki, Ylivieska oli viides ja Kruunupyy kuudes.
Haapajärven kakkosjoukkue voitti B-sarjan, Ylivieskan kakkosjoukkue oli toinen ja Pedersören kakkonen kolmas.
68:s viesti käytiin voittajajoukkueen kotiladuilla Someron hiihtokeskuksessa. Viestiin osallistui 42 joukkuetta.
Maakuntaviestin lopputulokset löytyvät täältä.
Haapajärvi juhli jälleen Keski-Pohjanmaan maakuntaviestin voittoa – Katso videolta voittajajoukkueen ankkurin Tero Seppälän haastattelu

Ilmatieteenlaitos on ennustanut vuodenvaihteeseen runsasta lumisadetta ja voimakasta etelätuulta. Perämeren rannikolla tuulen voimakkuus voi olla puuskissa 15-20 m/s. Tuuli alkaa voimistumaan maanantaina iltapäivällä ja on voimakkaimmillaan noin klo 21.
Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset suosittelevat vahvasti, että talvimyrskyssä ei ammuta ilotulitteita. Suositus koskee Pohjois-Pohjanmaalla koko maakuntaa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon aluetta.
Ennustetun talvimyrskyn vaikutus vuodenvaihteen ilotulituksee

Sähköyhtiö Herrforsin alueella Pietarsaaren pohjoisosassa lähes 600 asiakasta oli uudenvuodenaattona ilman sähköä. Katkos alkoi maanantai-iltana puoli yhdeksältä ja sähköt saatiin palautettua yöllä yhden aikaan.
Useat sähköyhtiöt ovatkin varoittaneet, että talvimyräkkä voi aiheuttaa häiriöitä vuodenvaihteessa. Muun muassa Korpelan Voima kertoi uudenvuodenaattona nostaneensa varautumistaan.
Tuuli oli uudenvuodenaattona niin kovaa, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset antoivat vahvan suosituksen jättää ilotulitteet ampumatta.
Sähkökatko vei sähköt sadoilta uudenvuodenaattona, myös uusi vuosi alkaa huonossa kelissä

Kotimaan uutiset

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan kantaa kansainväliseen politiikkaan, demokratian tulevaisuuteen ja maahanmuuttoon.
”Maailmanjärjestys muuttaa muotoaan”: Lue tasavallan presidentin koko uudenvuodenpuhe sanasta sanaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön seitsemäs uudenvuodenpuhe
(siirryt toiseen palveluun)
oli suunnattu jopa kolmiin vaaleihin valmistautuvalle Suomelle. Se oli puhetta perinteisen vaalidemokratian puolesta. Tänä vuonna turvallisuus tarkoitti presidentille ennen kaikkea turvallisen, demokraattisen yhteiskunnan ja vakauden puolustamista. Eurooppa, joka on sisäisesti heikko, ei kykene tulevaisuuden neuvottelupöytien ääreen.
Niinistö asettautui puolustamaan tuttua, edustuksellista demokratiaa ja sitä, että erilaisia näkemyksiä sovitellaan yhteen totutulla tavalla. Keltaliivien ajassa Niinistö otti selvän kannan juuri perinteisen järjestelmän puolesta.
Analyysi: Niinistö puhui perinteisen demokratian puolesta

Vuonna 2019 käyttöön tuleva tulorekisteri kokoaa jokaisen suomalaisen palkkatiedot. Mikä tulorekisteri on ja kuinka se toimii? Katso videolta selitys. VEROHALLINTO
Uusi vuosi tuo tullessaan lukuisia lakimuutoksia. Iltalehti koosti keskeisimpiä uudistuksia, jotka näkyvät kansalaisille vuonna 2019.
Kaikki tämä muuttuu vuonna 2019: Tupakka kallistuu, muhkeat veronpalautukset jäävät historiaan, 15-vuotiaille sallitaan uudenlaiset autot...

Itä-Uudenmaan poliisin vuonna 2014 antama ohjeistus kehotti rikostutkintaa lakaisemaan osan rikosilmoituksista maton alle.
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero tylytti eilen sunnuntaina Facebook-sivuillaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok) ja epäilee, kiinnostaako poliitikkoja todellisuudessa poliisitoimen tila lainkaan.
– Jälleen voidaan perustellusti kysyä, kiinnostaako nämä asiat poliitikkoja, Paatero kirjoittaa.
Ex-poliisi­yli­johtajalta kovaa kritiikkiä sisä­ministerille poliisin vaikeuksista: ”Kiinnostaako nämä asiat poliitikkoja?”
Erkin kommentti: Entisen poliisylijohtajan huolestuminen asioista on jälkiviisastelua. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on itse jättänyt asiat hoitamatta. Katso
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle

Miksi maksaa muitten velkoja, kun velat omankin maan kansalaisille on hoitamatta

Itsenäinen Suomi luotiin suomalaisten turvasatamaksi pahassa maailmassa. Sitä ei luotu feodaaliherrojen veroläänitykseksi, globaalin kapitalismin työvoimareserviksi eikä Lähi-Idän sosiaalitoimistoksi. Se luotiin suomalaisten omaksi maaksi, jossa suomalaiset voivat elää omansanäköistä elämää omilla ehdoillaan.
Jussi Halla-aho: Suomea ei luotu Lähi-idän sosiaalitoimistoksi

Ulkomaan uutiset

Viisi miestä on saanut tuomiot kolmesta murhasta, jotka tapahtuivat Tukholmassa alkuvuonna 2017. Ruotsissa annettiin tiistaina tuomiot neljälle miehelle ja yhdelle pojalle murhista, jotka tapahtuivat viime vuoden tammikuussa ja maaliskuussa Tukholman Hallonbergissä.
Päätekijänä Solnan käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan Fouad Salehin, joka sai elinkautisen syyllisyydestä kaikkiin kolmeen murhaan. Muut neljä tuomittua ovat 17-21-vuotiaita.
Nuorisojengi murhasi miehen ja myöhemmin todistajan vaimoineen Ruotsissa - johtaja syytti ääniä päässään

Filippiineille lauantaina iskeneessä Usman-myrskyssä on kuollut ainakin 68 ihmistä, viranomaiset kertoivat maanantaina. 57 ihmistä kuoli Bicolin vuoristoalueella ja 11 ihmistä Samarin saarella maanvyöryissä ja hukkumisissa. Vähintään 17 ihmistä on kateissa.
Filippiinien viikonlopun myrsky surmasi lähes 70 ihmistä

Maat solmivat diplomaattiset suhteet tasan 40 vuotta sitten Historia osoittaa yhteistyön olevan paras vaihtoehto sekä Kiinalle että Yhdysvalloille, arvioi Kiinan presidentti Xi Jinping Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille lähettämässään uudenvuoden viestissä.
Tänään tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta maiden välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta.
Xin mukaan maiden välisessä suhteessa on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta neljän vuosikymmenen aikana on tapahtunut paljon historiallista edistystä.
Xi: Yhteistyö on paras vaihtoehto Kiinalle ja Yhdysvalloille

Japanissa pakettiauton kuljettaja on ajanut jalankulkijoiden päälle maan pääkaupungissa Tokiossa. Ainakin kahdeksan ihmistä on loukkaantunut.Uutistoimistojen tiedot loukkaantuneiden määristä vaihtelevat. AP:n mukaan kahdeksan ihmistä on loukkaantunut, AFP:n mukaan loukkaantuneita on yhdeksän.Poliisi pidätti kuljettajana olleen miehen, mutta ei ole tunnistanut häntä. Poliisi epäilee miehen yrittäneen tappaa ihmisiä ajamalla tahallaan heidänpäälleen. Miestä epäillään murhanyrityksistä.Poliisin mukaan ihmiset olivat kerääntyneet kadulle uudenvuoden juhlintaan Tokion keskustassa, kun mies ohjasi autonsa heitä kohti.
Kuljettaja ajoi väkijoukkoon Tokiossa – ainakin kahdeksan loukkaantui

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker epäilee, selviytyykö Romania puheenjohtajuudesta. Heinäkuussa puheenjohtajaksi nousee Suomi. Romania aloittaa tänään puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajamaana ensimmäistä kertaa. Heinäkuussa puheenjohtajaksi nousee Suomi.
Sisäpoliittisesta kriisistä kärsivällä Romanialla on EU-luotsina edessään useita merkittäviä tapahtumia, kuten Britannian EU-ero, europarlamenttivaalit ja seuraavan budjetin käsittely.Tehtävää ei helpota, että Romanian ja Brysselin välit ovat jännitteiset. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker onkin jo epäillyt, mahtaako Romania selviytyä puheenjohtajakaudestaan.
Romania ottaa ohjat EU:ssa ensimmäistä kertaa – välit Brysselin kanssa jännitteiset

Talousuutiset

Joulu- ja tammikuussa tuleva ensi vuoden verokortti on erilainen kuin ennen.
Uudessa verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille. Siinä ei ole enää palkkakauden tulorajoja, vaan pelkästään yksi tuloraja koko vuodelle. Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan.
Jatkossa verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille, sivuveroprosentit siirtyvät historiaan - Näin toimii uusi verokortti

Koska rahaliiton muuttaminen liittovaltion kaltaiseksi on poliittisesti liian kova pala, olisiko viisainta purkaa rahaliitto oma-aloitteisesti eikä vasta uusien onnettomuuksien jälkeen, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kommentti: Euro täyttää jo 20 vuotta – juhlia voi lykätä, kunnes rahaliitto on valmis tai purettu

Samaan aikaan kun Onnibusin ostanut Koiviston auto kasvattaa liiketoimiaan, kilpailijat kutistavat. Halpabussiyhtiö Onnibus on ollut pian kolme kuukautta osa Koiviston Auto -konsernia. Koiviston Auto oli jo ennestään alan suurin toimija Suomessa. Yrityskauppojen jälkeen konsernista tuli jätti, joka saa kilpailijat mietteliäiksi. Samaan aikaan kun Koiviston Auto kasvattaa liiketoimiaan, muut kutistavat. Savonlinja ilmoitti marraskuussa lakkauttavansa kolmanneksen kaukoliikenteen vuoroistaan vuoden alusta kannattamattomina. Pohjolan Liikenne sen sijaan lopettaa kaikki kaukoliikennevuoronsa helmikuun lopussa. Savonlinja tosin suunnittelee samaan aikaan kokonaan uusille reiteille lähtemistä.
Bussialan myllerryksen vuosi: linjoja lakkautettu ja firmoja yhdistynyt – ahkeraa matkustajaa kiinnostaa nyt, kuinka käy hintojen

Urheilu-uutiset

Tänä vuonna MM- ja EM-kultaa voittanut Petra Olli on valittu historiallisesti maailman parhaaksi naispainijaksi 2018. Kansainvälinen painiliitto on valinnut Petra Ollin vuoden naispainijaksi 2018. Valinta on historiallinen, sillä koskaan aiemmin kukaan muu suomalaispainija ei ole saanut vastaavaa palkintoa maailman parhaaksi kaikki painiluokat huomioiden. Miesten puolellakaan ei ole samaa kunnianosoitusta tullut kreikkalais-roomalaisessa tai vapaapainissa.
Petra Ollille historiallista kunniaa ja upea rahapalkinto – valittiin maailman parhaaksi naispainijaksi

World Juniors 2019: USA vs Finland - Highlights | HD

World Juniors 2019: Switzerland vs Russia - Highlights | HD

World Juniors 2019: Kazakhstan vs Slovakia - Highlights | HD

World Juniors 2019: Sweden vs Kazakhstan - Highlights | HD

World Juniors 2019: Russia vs Canada - Highlights | HD

World Juniors 2019: Denmark vs Czech Republic - Highlights | HD

Antti Aalto raivasi ainoana suomalaisena tiensä Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-Partenkirchenin osakilpailuun. Aalto hyppäsi uudenvuodenaaton karsinnassa 130,5 metriä ja päätyi 17. sijalle.
– Ihan kohtuullisen hyvä hyppy. Ponnistuksen ajoitus meni ehkä vielä pikkusen ohi, mutta lähellä se oli, Aalto arvioi Yle Urheilulle.
Antti Aalto jälleen ainoana suomalaisena mäkikilpailuun

Nuorten Leijonien urakka alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa muuttui kertaheitolla vaikeammaksi, kun Yhdysvallat kaatoi Suomen lukemin 4-1 alkusarjan viimeisessä ottelussa.
Tappion myötä Suomi jäi lohkossaan kolmanneksi ja kohtaa puolivälierissä isäntämaa Kanadan Vancouverissa.
USA-tappio vei Nuoret Leijonat Vancouveriin Kanadan haastajaksi – Kupari ja Heponiemi tuskailevat edelleen tehottomuuden kanssa

Syyttäjä vaatii Tampereen suuren kokaiinijutun päätekijöille 8–10 vuoden vankeusrangaistuksia. NHL-kiekkoilija Jori Lehterälle vaaditaan viiden kuukauden vankeusrangaistusta.
Philadelphia Flyersissa kiekkoilevan Lehterän pitäisi tällä tietoa saapua oikeuteen ensi viikon tiistaina. Häntä ei ole kuitenkaan saatu haastettua.
– Selvitämme sitä, onko kansainvälisen oikeusavun keinoin mahdollista saada hänet tänne, sanoi käräjätuomari Petteri Kosonen maanantain istunnon alkajaisiksi.
– Lehterä ei ole kieltäytynyt tulemasta. Hänet olisi saatava tulemaan virallista tietä, Kosonen jatkoi.
Leijonistakin tunnettu Lehterä on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Syyskuussa Lehterä vakuutti pohjoisamerikkalaismedialle, ettei ole tehnyt mitään väärää.
Kokaiinikäräjät: Poliisi pääsi Jori Lehterän jäljille televalvonnan avulla – puheluita ja tekstiviestejä öisin

Krista Pärmäkoski ei selviytynyt välieriin Val Müstairin sprintissä. Sprintin voittoon hiihti ruotsalainen Stina Nilsson. Krista Pärmäkosken urakka Tour de Ski -kiertueen vapaan hiihtotavan sprintissä Sveitsin Val Müstairissa päättyi ensimmäiseen pudotushiihtoon.
Pärmäkoski oli Val Müstairin raskaalla radalla omassa erässään kolmas. Aika ei riittänyt aikavertailusta jatkoon. Karsinnassa Pärmäkoski oli kymmenes. Yksi Pärmäkosken kovimmista kilpailijoista Tour de Skin kokonaiskilpailussa, norjalainen Ingvild Flugstad Östberg, voitti Pärmäkosken erän ja eteni siis välieriin. Östberg meni lopulta finaaliin asti ja sijoittui neljänneksi. Finaalin voitti ylivoimaisesti ruotsalainen Stina Nilsson. Toisesta sijasta käytiin hurja kilpailu Yhdysvaltain hiihtäjien väliä. Sophie Caldwell kukisi Jessica Digginsin vain tuhannesosien erolla.
Pärmäkosken urakka päättyi sprintissä – välieräpaikka jäi haaveeksi

Women's Sprint [F] Final - Val Mustair - Tour De Ski 2019 - Stage 3

Ristomatti Hakola oli 15:s ja Lauri Vuorinen 17:s Tour de Skin Val Müstairin sprintin karsinnassa. Molemmat suomalaiset mieshiihtäjät selviytyivät pudotushiihtoihin Tour de Skin sprinttihiihdoissa Val Müstairissa Sveitsissä. Ristomatti Hakola oli alkuerien 15:s ja Lauri Vuorinen 17:s. Erävaiheeseen eteni 30 hiihtäjää. Kovin vauhtia alkuerissä pitivät norjalaiset Johannes Kläbo ja Emil Iversen.
Molemmat suomalaismiehet erävaiheeseen Val Müstairissa

Men's Sprint [F] Final - Val Mustair - Tour De Ski 2019 - Stage 3

Suomalaismiehistä Ristomatti Hakola ja Lauri Vuorinen hiihtivät Tour de Skin sprintin puolivälierissä.
Tuskaista oli! Suomen mieshiihtäjät jäivät puolivälierinsä viimeisiksi Tour de Skillä - Kläbo puski voittoon

Floyd Mayweather vs Tenshin Nasukawa FULL FIGHT VIDEO

Maailmalla tapahtuu

Kuvakooste uutisvuodesta 2018: suurta iloa, riipaisevaa surua ja lentokentällä toimittajia pakoileva Suvi Lindén

New Year's Eve 2019 all County Countdown Japan, China , Philippines, Thailand

Syyrian sisällissodassa on tänä vuonna kuollut 19  666 ihmistä, arvioi tarkkailijajärjestö Syrian Observatory for Human Rights. Luku on konfliktin toistaiseksi pienin vuotuinen uhrimäärä.Lähes kahdeksan vuotta kestäneen sodan verisintä aikaa olivat vuodet 2013–2014, jolloin uhreja oli yli 70  000 molempina vuosina.Tarkkailijan arvion mukaan vuonna 2018 kuolleiden joukossa on yli 6  300 siviiliä, joista lapsia oli yli 1  400. Britanniasta käsin Syyrian sotaa seuraavalla tarkkailijalla on laaja verkosto paikallisia lähteitä, joihin se arvionsa perustaa.Syyrian sodassa kuoli tänä vuonna alle 20 000 ihmistä –  uhrimäärä pienin konfliktin aikana

Ahdinko kesti jopa yhdeksän tunnin ajan. Ranskassa huvipuiston korkeaan kieputtimeen kavunneet uudenvuoden juhlijat päätyivät tuntikausiksi kököttämään yläilmoissa, kun laite hajosi.
– Se kesti pitkään, siellä oli kylmää ja pelottavaa, kiteytti 23-vuotias Antoine päästyään lopulta alas.
BomberMaxxx-nimeä kantava laite Rennesissä vatkaa ihmisiä 52 metrin korkeudessa. Kun laite meni rikki, se jätti viisi aikuista ja kolme nuorta killumaan niin korkealle, että palokunnan 30-metriset tikkaat eivät riittäneet lähellekään.
Ihmiset pelastettiin lopulta helikopterin ja palokunnan rakentaman köysijärjestelmän avulla, mutta yhdeksän tuntia ehti kulua, ennen kuin viimeinen juhlija oli turvassa.
Ihmisiä 52 metrin korkeudessa vatkaava BomberMaxxx hajosi – uudenvuoden juhlijat jäivät tuntikausiksi pinteeseen

Työnantajaltaan Veikkaukselta 150 000 euroa varastanut 19-vuotias suomalainen löydettiin vihjeen perusteella tallinnalaisesta hotellista lauantaina alkuillasta.

Tallinnan poliisin kenttäjohtajan Kaido Saarniitin mukaan mukaan kiinniotto tapahtui lopulta rauhallisesti, mutta siitä ei ollut etukäteen takeita. Mahdollista oli sekin, että suomalainen pyrkisi pakoon, tai muuttuisi erittäin aggressiiviseksi.
Niinpä Tallinnan poliisi päätti asettaa suomalaiselle ansan.
Lisää tietoa 150 000 euron varastaneen suomalaisen kiinniotosta Tallinnassa: Poliisi asetti ansan hotellihuoneeseen, pahaa aavistamaton mies käveli suoraan virkavallan syliin

Yle Areena

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2019

Tellervo Koivisto 90 vuotta

Espoo loihti taivaalle laser-esityksen

Youtube-videot

Jean-Claude Juncker drunk and bitch slaps leaders

AfD-Politiker und Twitter-User bezeichnen Juncker als „sturzbetrunken“–EU spricht von Ischiasanfall

Die "Rückenprobleme" von Jelzin bis Juncker...

Jussi Halla-Ahon Kootut Servaukset | Osa 1

Jussi Halla-Ahon parhaita paloja OSA2

Paavo Väyrynen: Sipilän kotitarjous turvapaikanhakijoille oli virhe

Juha Sipilä turvapaikanhakijoista A-Studiossa

TOP5 Historian pahimmat laivaturmat

Mielipiteet

Helsingin Sanomat uutisoi eilen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ohjeistuksesta, jossa rikosilmoituksia oli kehotettu ”lakaisemaan maton alle”. Sisäministeri Kai Mykkänen esitti samana päivänä heräävänsä tilanteeseen vasta nyt ja vaati poliisijohdolta tilannekuvan poliisilaitoksittain tutkintakynnyksen kehityksestä. Tosiasiassa ministeri on itse lakaissut maaseudun ”maton alle”. Mykkänen on ollut varsin hyvin tietoinen kaikista asiaan liittyvistä ongelmista jo pitkään. Maakuntien kansanedustajat, allekirjoittanut mukaanluettuna, ovat tällä hallituskaudella tuoneet tätä vakavaa viestiä ministerille satoja kertoja. Myös harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmä sekä parlamentaarinen työryhmä ovat omalla tahollaan tätä viestiä ministerille vieneet. Turhaan.
Ministeri Mykkänen esittää tietämätöntä
Erkin kommentti: Tosiasiassa ex-kansanedustaja Mikko Käränäkin esittää tietämätöntä, koska hän kansanedustajana ei ole puuttunut millääm tavalla 1990-luvun laman uhrein oikeudensaamiseen eikä vahingonkorvausten maksamiseen. On aika erikoista lähteä arvostelemaan tosia jos omakin piha on siivoamatta.

Tulevaisuus pelottaa monia kansalaisia. Onko todella näin, että ympäristövimman vallassa olevat poliitikot aikovat tehdä Suomesta jonkinlaisen retromuseon? Tuleeko Suomessa yksityisautoilusta rikkaiden statussymboli? Pitääkö lemmikit hävittää, että ei tulisi niin paljon hiilidioksidia? Aikovatko ilmasto-maailmanlopusta vouhottavat viherdemarien puolueet ministeri Kai Mykkäsen johdolla asettaa meille tulevina vuosina lisämaksuja, haittaveroja, ympäristötalkoita, viherkulunkeja ja sietämätöntä määräilyä? Onko Suomella tulevaisuutta? Kannattaako tänne tehdä lisää lapsia?
Vuosi 2019 – rohkeutta ja yksi ekologinen teko: wanha hallitus kompostiin!

Kotimaan matkailu

Kotimaa on suomalaisten pahasti aliarvioima matkakohde – moni suuntaa vuosi toisensa jälkeen kaukomaille, vaikka monet kotimaan matkailun parhaista nähtävyyksistä ja elämyksistä olisivat vielä kokematta. Ja Suomi kun on täynnä mielenkiintoista ja erikoista koettavaa!
Tilanteen on muututtava! Sen takia edessäsi on Kerran elämässä -sivuston Suomi-matkaopas, johon kokoamme Suomen parhaat matkakohteet. Kotimaan matkaopas on tehty kannustamaan lukijoitamme etsimään ja löytämään Suomen kiehtovimpia elämyksiä.
Suomi – kotimaan parhaat matkakohteet

Ulkomaan matkailu

Vuosi 2019 tuo mukanaan uusia ja jännittäviä matkakohteita. Seuraavat vinkit kannattaa laittaa korvan taakse, sillä ne eivät varmasti tule tuottamaan pettymystä.
Tässä tulevat vuoden 2019 nousevat matkakohteet - pidä näitä silmällä!

Musiikki

Chris Norman - Midnight Lady 1986 (HQ Audio)

Al Bano & Romina Power - Tu, Soltanto Tu (Mi Hai Fatto Innamorare)

Demis Roussos - Forever and Ever

Loppukevennykset

Seitsemän vuotta Leena Peisa oli Lordin kosketinsoittaja Awa. Nyt hän puhuu ensimmäistä kertaa omilla kasvoillaan ajasta viisuvoittajan riveissä.
KOSKETINSOITTAJA Leena Peisa, 38, oli seitsemän vuotta Lordi-yhtyeen ainoa naisjäsen Awa. Noiden vuosien aikana yhtye toi Suomelle voiton euroviisuissa sekä kiersi esiintymässä lähes kaikilla maailman mantereilla.
– Tuskin tulen koskaan kokemaan mitään yhtä huimaa kuin mitä Lordin kanssa sain kokea. Voittovuosi 2006 on ollut elämäni huikeinta aikaa, Leena Peisa sanoo.
Voiton muisteleminen tuo vieläkin mukavia tuntemuksia.
Lordista tuttu Awa muistelee bändin menestysvuosia – huippuhetkien jälkeen kaikki romahti: ”Ei ollut kotia eikä työtä”

BEST 2019 Just For Laughs Gags | NEW Compilation [#43]

Kuntoilu

Kylli Kukkin lempeä pikajumppa | 1/16 Selän notkistus | Hyvä Terveys

Kylli Kukkin lempeä pikajumppa | 2/16 Olkapäiden voitelu | Hyvä Terveys

Kylli Kukkin lempeä pikajumppa | 3/16 Karkota väsymys | Hyvä Terveys

Liikunta ja terveys


Verenpaine 167/102 , pulssi 63 , Paino ? kg. Jumppa 20 /20min, kuntosali 0/ 0min, kävely 2/2 km , uinti 0/0 m, pyöräily 0/0 km

klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti